Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Onko ylhäältä katsoen etäisyy x-akseliin. Ei kuulu olla symmetriset osuman vaikutuksella
tai ilman. Eikä tasakaariset. Arvaatko miksi? Kyllä tasolla mennään aika tarkasti Nesbitinkin mittausten mukaan.data kirjoitti: (15.12.2013 21:53:14)
Onko ylhäältä katsoen etäisyy x-akseliin. Ei kuulu olla symmetriset osuman vaikutuksella
tai ilman. Eikä tasakaariset. Arvaatko miksi? Kyllä tasolla mennään aika tarkasti Nesbitinkin mittausten mukaan.Ei ole.
B kirjoitti: (15.12.2013 21:37:33)
Kwon on varmaan niin yksinkertainen, ettei tuota ymmärtänyt.
Jätätkö muuten tarkoituksella kaikki oleelliset tiedot noista graafeista pois, kun niillä haluat täällä ratsastaa.Nice colours though.
JPJP kirjoitti: (15.12.2013 21:29:45)
fukke diise saisse kirjoitti: (15.12.2013 1:42:28)
No voi hel….tti…..Datan ja B:n tapa tuoda asiat esille niin kuin myös ts:n tapa reagoida niiihin ovat kyllä aika peräsieltä, mutta harmittavasti on todettava, että ne eivät ole välttämättä vääriä.Muutama pohdinnan arvoinen asia:
Se, että mailanpään liike ja lavan suunta yritetään pitää mahdollisimman pitkään kohteeseen osuman alueella ei välttämättä ole mikään tae sille, että ne olisivat sitä osumahetkellä?
Saattaa olla, että pyrkimys saada mailanpään liike ja lavan suunta mahdollisimman myöhään (puhtaampi osuma) ja ehkä myös lyhyemmän aikaa kohteeen suuntaan osuman alueella, olisikin helpompi toistaa ja siksi tavoiteltavampaa?
….ja nyt avarakatseista pohdintaa riippumatta siitä, oletteko ts:n vain datan kannattajia,
Jos lavan suunta ja aika on lyhyt kohteen suuntaan, mielestäni tullaan siihen, että se on ajoituksen suhteen herkempi.Ja mikäli pyritään mahdollisimman myöhään tähän asemaan ollaan taas nähdäkseni ajoituksen kanssa vaikeuksissa. Jos taasen lavan suuntaa pidetää pitkään, voivat virheet lyönti suunnassa kasvaa, mutta mielestäni lopputulos olisi kuitenkin pienemmässä haarukassa.
Mielenkiintoisia yksinkertaistuksia tämän monimutkaisen keskustelun keskellä. Fukken kirjoitus herättää heti pari kysymystä:
– miksi osuma olisi yhtään puhtaampi, jos lapa osuu kohteen suuntaan mahdollisimman myöhään?
– miksi tuon toistaminen olisi helpompaa kuin lavan pitäminen pidempään kohteen suunnassa? Ei vaadi staattisuutta liikkeen keskellä vai kenties jo(t)kin muu(t) syy(t)?KL kirjoitti: (15.12.2013 22:43:00)
[
– miksi osuma olisi yhtään puhtaampi, jos lapa osuu kohteen suuntaan mahdollisimman myöhään?
– miksi tuon toistaminen olisi helpompaa kuin lavan pitäminen pidempään kohteen suunnassa? Ei vaadi staattisuutta liikkeen keskellä vai kenties jo(t)kin muu(t) syy(t)?Tulosuunnan ymmärtäen tuo myöhäinen vapauttaminen vaikuttaa tulokulmaa jyrkentävästi
ts kirjoitti: (15.12.2013 22:49:47)
KL kirjoitti: (15.12.2013 22:43:00)
[
– miksi osuma olisi yhtään puhtaampi, jos lapa osuu kohteen suuntaan mahdollisimman myöhään?
– miksi tuon toistaminen olisi helpompaa kuin lavan pitäminen pidempään kohteen suunnassa? Ei vaadi staattisuutta liikkeen keskellä vai kenties jo(t)kin muu(t) syy(t)?Tulosuunnan ymmärtäen tuo myöhäinen vapauttaminen vaikuttaa tulokulmaa jyrkentävästi
Tarkoittaako tulokulman jyrkentyminen automaattisesti puhtaampaa osumaa vai haetaanko tuolla suurempaa alakierrettä lentoradan stabiloimiseksi?
Ylipäätään käsite ’puhdas osuma’ vaatisi tässä vaiheessa lisää selvennystä, ainakin minulle.
B kirjoitti: (15.12.2013 20:54:55)
Kun swingin FSP (functional swing plane= taso, jolla lavan painopiste liikkuu osumaan tultaessa)
on kalteva, on helppo ymmärtää, että lavan ’osumapiste’ tulee onnistuneessa golflyönnissä kohdelinjalle vain osapuilleen impactin ajaksi ja toistettavin swingi ei välttämättä ole se, jota ohjaillaan pois tuolta tasolta, kuten täällä on esitetty (mm nimimerkki ts ja valaistuneet).
Tällaista ajattelua toivoisin enemmän golfpiireissä. Olen joskus ollut toista mieltä toistettavuuden tavoittelusta, mutta pitänee kyseenalaistaa sekin päähänpinttymä.
fukke diise saisse kirjoitti: (16.12.2013 0:56:16)
B kirjoitti: (15.12.2013 20:54:55)
Kun swingin FSP (functional swing plane= taso, jolla lavan painopiste liikkuu osumaan tultaessa)
on kalteva, on helppo ymmärtää, että lavan ’osumapiste’ tulee onnistuneessa golflyönnissä kohdelinjalle vain osapuilleen impactin ajaksi ja toistettavin swingi ei välttämättä ole se, jota ohjaillaan pois tuolta tasolta, kuten täällä on esitetty (mm nimimerkki ts ja valaistuneet).
Tällaista ajattelua toivoisin enemmän golfpiireissä. Olen joskus ollut toista mieltä toistettavuuden tavoittelusta, mutta pitänee kyseenalaistaa sekin päähänpinttymä.
Asioita voi ajatella tai sitten niitä voi mitata ja sen jälkeen alkaa ajattelemaan paremman tiedon varassa.
Ongelma on pinttynyt plane-ajattelu joka sopii golfswingin tarkasteluun tasan yhtä hienosti kuin kaksivipuinen malli voimantuoton ymmärtämiseen. Kun planen ympärille jo lähtökohtaisesti vielä rakennetaan kaikki uudet tutkimukset, saadaan lisää yksinkertaistettuja malleja jotka jättävät piiloon todellisia tapahtumia erilaisissa swingitoteutuksissa. Sitten kun vielä launch monitoritikin rakennetaan tuon uskomuksen varaan saadaan jo todella vaarallisia mittaustuloksia ja aletaan viestittämään pelaajille aivan totuudenvastaista viestiä ja parhaimillaan saadaan toimivat swingit tuhottua noiden kautta.
Jos todellinen plane olisi olemassa, mitatuista asiosita path, height lateral orientation esim 4D-käyrissä olisivat symmetriset osuman molemmin puolin. Vaan kun eivät ole ja niiden eroavaisuuksien tutkimiseen ja ymmärtämiseen pitää jatkossa tutkimuksen suuntautua irroten kokonaan tuosta kiinnitetystä ajatuksesta.
Heitän yhden esimerkin tuosta pohdittavaksi: Takakuvaan piirretään viiva kuvaamaan planea ja todetaan hienosti pelaajan mailan pysyvän tuolla viivalla ja verrataan tilannetta jossa se on samalla korkeudella osuman molemmin puolin. Fine.. todetaan pelaajan pysyneen hienosti planella. Sitten joku kertookin sen olevan harhaa, koska tuossa tilanteessa lateraalisijainti lavan osalta onkin aivan eri. Ensimmäisessä kuvassa se on vaikkapa x-arvoltaan metri ennen palloa ja toisessa 60cm osuman jälkeen. Mitä on siis tapahtunut planelle?
Tuohon kun lisätään vielä se, että lavan path käyrä ei ole symmetrinen eikä edes tasakaarinen vaan siinäkin on suoraa osuutta jossain kaarien seassa, eli käyrä ’mutkittelee’ ollaan taas lähempänä sitä mitä pelaja tekee ja mitä hänen pitää oppia tekemään.
JPJP kirjoitti: (15.12.2013 21:29:45)
fukke diise saisse kirjoitti: (15.12.2013 1:42:28)
No voi hel….tti…..Datan ja B:n tapa tuoda asiat esille niin kuin myös ts:n tapa reagoida niiihin ovat kyllä aika peräsieltä, mutta harmittavasti on todettava, että ne eivät ole välttämättä vääriä.Muutama pohdinnan arvoinen asia:
Se, että mailanpään liike ja lavan suunta yritetään pitää mahdollisimman pitkään kohteeseen osuman alueella ei välttämättä ole mikään tae sille, että ne olisivat sitä osumahetkellä?
Saattaa olla, että pyrkimys saada mailanpään liike ja lavan suunta mahdollisimman myöhään (puhtaampi osuma) ja ehkä myös lyhyemmän aikaa kohteeen suuntaan osuman alueella, olisikin helpompi toistaa ja siksi tavoiteltavampaa?
….ja nyt avarakatseista pohdintaa riippumatta siitä, oletteko ts:n vain datan kannattajia,
Jos lavan suunta ja aika on lyhyt kohteen suuntaan, mielestäni tullaan siihen, että se on ajoituksen suhteen herkempi.Ja mikäli pyritään mahdollisimman myöhään tähän asemaan ollaan taas nähdäkseni ajoituksen kanssa vaikeuksissa. Jos taasen lavan suuntaa pidetää pitkään, voivat virheet lyönti suunnassa kasvaa, mutta mielestäni lopputulos olisi kuitenkin pienemmässä haarukassa.
Uskallan esittää eriävän mielipiteeni lavan suuntaamisen tarpeesta kohteeseen mahdollisimman pitkällä matkalla.
FSP on varmasti olemassa osumatarkastelussa, mutta se ei ole sama, kuin ts:n vihaama swing-plane. Ja on mielestäni turha vihata jotain pelkästään siksi, että variaabelin nimessä on sama sana, kuin jossain toisessa termissä, joka tarkoittaa tyystin eri asiaa.
Oleellinen juttu ei ole se, että saadaan lapa kulkemaan mahdollisimman pitkään lyöntipinta kohteen suuntaan, vaan, että se kulkee ratansa suuntaan kohtisuorassa. Riittävän pitkän aikaa osuman lähistöllä.
Kun käsiliike toteuttaa tuon yhtälön – oikaisee lavan ratansa (ei siis kohteen) suuntaan ds:ssä riittävän aikaisin ennen osumaa, loppu on sitä geometriaa.
Stanssi ja otteet säädetään ’oikean liikkeen’ oppimisen jälkeen siten, että samantuntuinen suoritus kuljettaa rataansa nähden kohtisuoran lyöntipinnan pallon kohdalta osoittaen kohteen suuntaan ja annetaan mennä.
Mitä noihin mittaamisiin tulee, niin tässä on mielenkiintoinen kuva.
Lapa on hyvinkin pystyssä, mutta mihin suuntaan se on liikkumassa?
Pekka Pelimies kirjoitti: (16.12.2013 10:54:50)
Oleellinen juttu ei ole se, että saadaan lapa kulkemaan mahdollisimman pitkään lyöntipinta kohteen suuntaan, vaan, että se kulkee ratansa suuntaan kohtisuorassa. Riittävän pitkän aikaa osuman lähistöllä.
Kummalla ne drawt ja fadet tehdään, lavan radalla vai kulmalla rataan? Eikös tuosta lapa ja rata kohtisuorassa osumassa seuraa suoria lyöntejä radan suuntaan?
Q8 kirjoitti: (16.12.2013 11:02:54)
Pekka Pelimies kirjoitti: (16.12.2013 10:54:50)
Oleellinen juttu ei ole se, että saadaan lapa kulkemaan mahdollisimman pitkään lyöntipinta kohteen suuntaan, vaan, että se kulkee ratansa suuntaan kohtisuorassa. Riittävän pitkän aikaa osuman lähistöllä.
Kummalla ne drawt ja fadet tehdään, lavan radalla vai kulmalla rataan? Eikös tuosta lapa ja rata kohtisuorassa osumassa seuraa suoria lyöntejä radan suuntaan?
Siis olennaista on nimenomaan saada poikkeama lavan asennon ja kulkusuunnan välille, ei lapa osoittamaan kulkusuuntaansa. Tuossa on PP:llä väärä käsitys mun opetuksesta.
Itse asiassa tuossa kuvaamassani tavassa lapa tulee paljon terävämmin sisään hetki osuman jälkeen kuin crossaajilla, joilla se jatkaa hyvinkin pitkään linjalla, mutta sulkeutuu reilusti liikesuuntaansa nähden. Mun opettamassa tavassa lapa pysyy kohtalaisen lyhyen matkaa kulkemassa kohteen suuntaan mutta osoittaa sinne pitkään.
Crossaajan hand ja club head pathit kulkevat siis pitkään suoraan kohteen suuntaan tai jopa ulos, lavan osalta jopa metrin verran pallon jälkeen löytyy käytännössä suora liike, mutta jo 90 astetta sulkeutunut lapa kohteeseen nähden. Toisessa tavassa lavan kulkusuunta kääntyy sisään jo noin 20cm osuman jälkeen, mutta sen face pysyy osoittamassa kohteeseen. Eli tässä jälkimmäisessä tavassa lavan ja käsien path seuraavat tiukemmin toisiaan varren säilyessä poikittain kohdelinjaan nähden ja käsien kulkiessa kovaa vasemmalle. Sen toteuttaakseen pitää nimenomaan ymmärtää millaista kiertoa käsivarsissa ja taipumia ranteissa tapahtuu, koska noihin eri tyyleihin liittyvien liikkeiden sekoittaminen keskenään on se kaikkein tuhoisin tie.
Draw ja fade on sitten muutaman asteen kysymyksiä ja niiden tekemiseen on monia tapoja, olennaisena kuitenkin vain kulkusuunnan ja asennon ero kontaktin aikana, jos rajataan tilanne swetariosumaan. Kannat ja kärjet sitten erikseen gear efektin vaikutuksesta.
ts kirjoitti: (16.12.2013 8:15:13)
Jos todellinen plane olisi olemassa, mitatuista asiosita path, height lateral orientation esim 4D-käyrissä olisivat symmetriset osuman molemmin puolin. Vaan kun eivät ole ja niiden eroavaisuuksien tutkimiseen ja ymmärtämiseen pitää jatkossa tutkimuksen suuntautua irroten kokonaan tuosta kiinnitetystä ajatuksesta.
Heitän yhden esimerkin tuosta pohdittavaksi: Takakuvaan piirretään viiva kuvaamaan planea ja todetaan hienosti pelaajan mailan pysyvän tuolla viivalla ja verrataan tilannetta jossa se on samalla korkeudella osuman molemmin puolin. Fine.. todetaan pelaajan pysyneen hienosti planella. Sitten joku kertookin sen olevan harhaa, koska tuossa tilanteessa lateraalisijainti lavan osalta onkin aivan eri. Ensimmäisessä kuvassa se on vaikkapa x-arvoltaan metri ennen palloa ja toisessa 60cm osuman jälkeen. Mitä on siis tapahtunut planelle?
Tuohon kun lisätään vielä se, että lavan path käyrä ei ole symmetrinen eikä edes tasakaarinen vaan siinäkin on suoraa osuutta jossain kaarien seassa, eli käyrä ’mutkittelee’ ollaan taas lähempänä sitä mitä pelaja tekee ja mitä hänen pitää oppia tekemään.
Ei planella pysymisellä ole mitään tekemistä lavan radan symmetrisyyden tai muodon kanssa.
Olet tullut täysin vääriin johtopäätöksiin valitettavasti.data kirjoitti: (16.12.2013 11:31:38)
Ei planella pysymisellä ole mitään tekemistä lavan radan symmetrisyyden tai muodon kanssa.
Olet tullut täysin vääriin johtopäätöksiin valitettavasti.
Tuossa olet kyllä totaalisen väärässä.
Toisaalta oikeassa juuri sen kautta kuin planea tarkastellaan ja siinäpä juuri se suuri harha onkin, koska siitä tarkastelusta puuttuu x-akselin arvo joka on eri samalla syvyydellä ja korkeudella osuman eri puolilla. Tästä juuri koko harha syntyy ja sitten kuvitellaan plane tasasäteiseksi kallistetuksi tasoksi jolla maila liikkuu. Todellisuudessa näin ei tapahdu vaan tuon kallistetun tason suunta muuttuu moneen kertaan swingin aikana ja on jotain ihan muuta kuin voisi esim takakuvista päätellä.
Q8 kirjoitti: (16.12.2013 11:02:54)
Pekka Pelimies kirjoitti: (16.12.2013 10:54:50)
Oleellinen juttu ei ole se, että saadaan lapa kulkemaan mahdollisimman pitkään lyöntipinta kohteen suuntaan, vaan, että se kulkee ratansa suuntaan kohtisuorassa. Riittävän pitkän aikaa osuman lähistöllä.
Kummalla ne drawt ja fadet tehdään, lavan radalla vai kulmalla rataan? Eikös tuosta lapa ja rata kohtisuorassa osumassa seuraa suoria lyöntejä radan suuntaan?
Jälkimmäiseen vastauksena, KYLLÄ.
Edellisen oon pohtinut näin. Fadea lyödessä en tee muuta muutosta, kuin stanssaan lähemmäs palloa. Vaikutuksia tullee varmaan myös kulmaa muuttavaan käsiliikkeeseen, mutta ne on tiedostamattomia.
Drawssa, joka aika helposti karkaa hookiksi, suljen hieman stanssia ja vahvistan grippiä. Ehkä pitäis vaan luottaa pelkkään rataan siinäkin.
Pekka Pelimies kirjoitti: (16.12.2013 10:54:50)
Mitä noihin mittaamisiin tulee, niin tässä on mielenkiintoinen kuva.
Lapa on hyvinkin pystyssä, mutta mihin suuntaan se on liikkumassa?
Tuossa tilanteessa lapa on monilla hyvillä pelaajilla liikkumassa alas ja poikittain kohdelinjaan nähden, eli tekemässä kaarta vartalon ympäri ja ollen suorassa kulkusuuntaansa nähden yläprojektiosta. Planeajatteluun fiksaantuneet pelaajat taas vetävät tuossa kohti grippiä kohti palloa ja heillä lapa on 90 astetta auki kulkusuuntaansa nähden.
Eli x-akselin arvojen muutoksessa on todella suuri ero noiden kahden eri tavan välillä ja jälkimmäinen vaatii lisäkseen rajun käsivarsien kiertotyön osumaan tultaessa, ensimmäinen päinvastaista työtä.
Q8 kirjoitti: (16.12.2013 11:02:54)
Pekka Pelimies kirjoitti: (16.12.2013 10:54:50)
Oleellinen juttu ei ole se, että saadaan lapa kulkemaan mahdollisimman pitkään lyöntipinta kohteen suuntaan, vaan, että se kulkee ratansa suuntaan kohtisuorassa. Riittävän pitkän aikaa osuman lähistöllä.
Kummalla ne drawt ja fadet tehdään, lavan radalla vai kulmalla rataan? Eikös tuosta lapa ja rata kohtisuorassa osumassa seuraa suoria lyöntejä radan suuntaan?
Oma pyrkimys on, että lapa on kohtisuorassa, mutta lavan tulosuunta ylhäältä tarkasteltuna on hieman ’sisältä ulos’. Tuotoksena on, että rata aiheuttaa hallitun draw:n. Jalkojen asentoa (suhdetta kohdelinjaan) vaihtamalla pystytään vaikuttamaan halutun sivukierteen määrään/suoruuteen. Jos tarvitsee oikein voimakasta kierrettä, niin sitten avataan/suljeteen lapaa enemmän. Hallitsemattomia kierteitä sitten syntyy, jos ei paketti pysy kasassa (esim. lantio liukuun kohteen suuntaan) tai ranteet toimivat yliaktiivisesti (hook). Varmasti niitä on muitakin keinoja.
Ketjua ja keskustelua valitettavasti vaivaa rikkova ja repivä koulukunta ajattelu. Aikuisten oikeasti pitäisi ymmärtää, että ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa lyödä palloa. On tiettyjä lainalaisuuksia, mutta toteutustapoja on erilaisia. Keskeisintä pelaajan näkökulmasta on itse oivaltaa tietoisesti tai tiedostamatta, miten siinä onnistutaan. Itse ainakin uskon, että paras tapa oppia oivaltamaan on konstruktivistisesti perusasioiden kautta kohti syvempää ymmärtämistä. Toiset uskovat edelleen pavlovilaiseen tapaan.
Eräille täällä hyvin aktiivisesti kirjoittajille antaisin lukuvihjeeksi vaikkapa nettiartikkelit Hegelinsä dialektiikasta ja ymmärryksen kasvattamisesta sekä Perelmannin argumentaation teoriasta. Mikä on rakentavaa ja mikä rikkovaa?
Sivistynyttä vinoilua ymmärrän ja joskus jopa nautin siitä. Se mistä en pidä ja lupaan olla osallistumatta (saa tästä tarvittaessa huomauttaa) on suoraan henkilöön käyvä vi**uilu ja rivien välien ylilukeminen ja -tulkitseminen.
Joulurauhaa.
ts kirjoitti: (16.12.2013 11:24:21)
Q8 kirjoitti: (16.12.2013 11:02:54)
Pekka Pelimies kirjoitti: (16.12.2013 10:54:50)
Oleellinen juttu ei ole se, että saadaan lapa kulkemaan mahdollisimman pitkään lyöntipinta kohteen suuntaan, vaan, että se kulkee ratansa suuntaan kohtisuorassa. Riittävän pitkän aikaa osuman lähistöllä.
Kummalla ne drawt ja fadet tehdään, lavan radalla vai kulmalla rataan? Eikös tuosta lapa ja rata kohtisuorassa osumassa seuraa suoria lyöntejä radan suuntaan?
Siis olennaista on nimenomaan saada poikkeama lavan asennon ja kulkusuunnan välille, ei lapa osoittamaan kulkusuuntaansa. Tuossa on PP:llä väärä käsitys mun opetuksesta.
Tarkoitatko, että kohteen suuntaan vai kohdelinjan paralleelin suuntaan?
ts kirjoitti: (16.12.2013 8:15:13)
Tuohon kun lisätään vielä se, että lavan path käyrä ei ole symmetrinen eikä edes tasakaarinen vaan siinäkin on suoraa osuutta jossain kaarien seassa, eli käyrä ’mutkittelee’ ollaan taas lähempänä sitä mitä pelaja tekee ja mitä hänen pitää oppia tekemään.
Olen nähnyt Nesbitin ja Taylor Maden mittaustuloksia hyvien pelaajien lyönneistä enkä niissä kyllä ole nähnyt mitään ”mutkia” ja suoria osia. Lapa menee hyvin nättiä kaarta pitkin. Vain kaarevuussäde muuttuu tasaisesti. Kun lapa menee liki kahta sataa, sen suuntaan on hyvin vaikea tehdä äkkinäisiä mutkia ja suoria osia sadasosasekunneissa. Jollain robotilta voisi onnistua, mutta ei ihmiseltä.
Pekka Pelimies kirjoitti: (16.12.2013 11:50:48)
Tarkoitatko, että kohteen suuntaan vai kohdelinjan paralleelin suuntaan?
Hiuksia halkoen jälkimmäinen on totuus noin 20cm osuman jälkeen ja esnimmäinen siihen asti.
Olennaista on saada tuo 20-30cm jakso syntymään jossa lapa kulkee jokseenkin suoraan kohteen suuntaan ja myös osoittaa sinne. Sen jälkeen olennaista on kuvista ym tunnistaa mitä liikkeitä sen aikaansaavat pelaajat tekevät ja osata se oppi välittää oppilaille, jotta omaksuvat oikean lihaskäskytyksen.
Noitahan ei voi koskaan oppia sillä että katselee kuvia ja koittaa aktiivisesti toteuttaa liikkeitä niihin asentoihin päästäkseen, kuten hyvin suuri osa pelaajista tekee. Golfswingi on täynnä lihastyötä joka on näkyvien tulosten vastaista ja siksi treenaamisessakin käytetään liioittelua ja korostamista, sekä irroitettujen liikeiden harjoittelua lihaskäskytyksen ymmärtämiseen.
Lihastyö voi olla hyvinkin pronaation suuntaista ja silti johtaa supinoitumiseen kun maila vääntää siihen suuntaan, samoin se voi olla isostikin lapaa avaavaa, joka vaan lopputuloksena estää sen liiallisen sulkeutumisen. Lisäksi on tietysti iso kasa pieniä liikkeitä mitä ei koskaan havaittu vanhojen 30fps videoiden aikakaudella ja ihmeteltiin kun pelaajat jotain väittivät tekevänsä ja kuvat kertoivat toista.
Niinpä videoanalyyseistä ei juurikaan voi sanoa mitään tekemisestä, vaan sen ymmärtääkseen pitää päästä kuulemaan mitä nuo osaavat pelaajat tekevät ja mitä esim nuo liikkeet oivaltaneet valmentajat pelaajille niistä kertovat. Itsellä sattunut hyvä tuuri kun on päässyt kaikkien harharetkien jälkeen noita kuulemaan ja vieläpä aika tarkasti tutkimaan sitten erilaisten suoritusten näkyviä tuotoksia ihan oikeessa 3D maailmassa. 15 vuotta sitten mä olin hyvin tarkkaan varmaan samaa mieltä kuin data nyt, 10 vuotta sitten myös varmaan edelleen hyvin lähellä. Sitten Fukke alko puhumaan ’järjettömiä’ ajtuksia jotka hetken päästä muuttu hemmetin loogisiksi ja niihin syventyessä sitten samaa faktaa pamahti pöytään suunnasta jos toisestakin.
Kiletämättä usein olis pirun paljon helpompi elää kun ei olis noita koskaan tajunnut. Kaikki olis samaa mieltä ja perinteiset ajatukset kunniassa… ja pelaajat yhtä huonoja kuin ennenkin 🙂
data kirjoitti: (16.12.2013 12:10:54)
Olen nähnyt Nesbitin ja Taylor Maden mittaustuloksia hyvien pelaajien lyönneistä enkä niissä kyllä ole nähnyt mitään ”mutkia” ja suoria osia. Lapa menee hyvin nättiä kaarta pitkin. Vain kaarevuussäde muuttuu tasaisesti. Kun lapa menee liki kahta sataa, sen suuntaan on hyvin vaikea tehdä äkkinäisiä mutkia ja suoria osia sadasosasekunneissa. Jollain robotilta voisi onnistua, mutta ei ihmiseltä.
Ei niitä sadasosasekuneissa tehdä vaan pidemmällä aikavälillä.
Mäkin olen nähnyt Nesbitin mittauksia ja montaa muuta asiaa. Ne kaikki on ollu planen suunnasta kuvattuja tai face on, kun pitäisi irrottaa yläprojektio.
Niin ja mä olen myös mitannut useemman sata pelaajaa, joilla hyvin suurella osalla lapa kulkee varsin pitkälti kaarta pitkin. Sitten muutamia hyvin lyöviä joilla ei. On aika jännä nojata johonkin Nesbitin julkaisemaan parin lyönnin raporttiin kun vastapuolella on esittä tarkkaa graafia muutaman tuhannen lyönnin osalta esim tolkuttoman isoja eroja käsi-lapasuhteen muutoksesta kaikista projektioista katsoen, samoin kuin sen myötä väistämättä lavan suhteelliseen kulkuun vaikuttavasta varren asennon muutoksesta.
Kuten ennenkin todennut, Nesbit on fiksaantunut planeen eikä näe totuutta sen läpi. Se on samaa luokkaa tutkimuksena kuin R.Nealin kertoma 170 asteen hartiakierto bäkärissä, jonka heti kuvat todistavat vääräksi. Kuitenkin maailman ’ykköstutkija’ tuolta alalta sitä kirkkain silmin julistaa, kuten myös 30 astetta avointa hartialinjaa pelaajilta joiden hartiat ovat suorassa.
Ja eikös ole erikoista sekin, että erittäin tunnettu launch monitor kertoo pelaajan lavan kulkevan 12 astetta ulkoa sisään vaikka lapa ei missään vaiheessa swingiä käy kohdelinjan ulkopuolella. Tiedettä sekin on kai….
ts kirjoitti: (16.12.2013 12:27:42)
Ei niitä sadasosasekuneissa tehdä vaan pidemmällä aikavälillä.
Kun lapa menee 50m/s se kulkee 0.01 s aikana 0.5 metriä. Mitään näkyviä mutkia ja suoria osia ei yksinkertaisesti ole. Tieteen käsitys swingin fysiikasta ja geometriasta ei ole oleellisesti
muuttunut viime vuosina. Eikä ole näköpiirissä, että tulisi muuttumaankaan oleellisesti.data kirjoitti: (16.12.2013 12:51:10)
ts kirjoitti: (16.12.2013 12:27:42)
Ei niitä sadasosasekuneissa tehdä vaan pidemmällä aikavälillä.
Kun lapa menee 50m/s se kulkee 0.01 s aikana 0.5 metriä. Mitään näkyviä mutkia ja suoria osia ei yksinkertaisesti ole. Tieteen käsitys swingin fysiikasta ja geometriasta ei ole oleellisesti
muuttunut viime vuosina. Eikä ole näköpiirissä, että tulisi muuttumaankaan oleellisesti.Olet edelleen väärässä ja tuo johtuu vain tietopohjasi kapeudesta ja geometrian ymmärtämättömyydestä. Niin kauan olet jumissa tuossa kun kuvittelet swingin tapahtuvan ’around the fixed hub’ Kaikki jotka pääsevät tuosta jumista irti ymmärtävät myös mistä ne suorat muodostuvat.
ts kirjoitti: (16.12.2013 12:58:20)
data kirjoitti: (16.12.2013 12:51:10)
ts kirjoitti: (16.12.2013 12:27:42)
Ei niitä sadasosasekuneissa tehdä vaan pidemmällä aikavälillä.
Kun lapa menee 50m/s se kulkee 0.01 s aikana 0.5 metriä. Mitään näkyviä mutkia ja suoria osia ei yksinkertaisesti ole. Tieteen käsitys swingin fysiikasta ja geometriasta ei ole oleellisesti
muuttunut viime vuosina. Eikä ole näköpiirissä, että tulisi muuttumaankaan oleellisesti.Olet edelleen väärässä ja tuo johtuu vain tietopohjasi kapeudesta ja geometrian ymmärtämättömyydestä. Niin kauan olet jumissa tuossa kun kuvittelet swingin tapahtuvan ’around the fixed hub’ Kaikki jotka pääsevät tuosta jumista irti ymmärtävät myös mistä ne suorat muodostuvat.
Mikä on vaativin geometriaan liittyvä työnäytteesi?
data kirjoitti: (16.12.2013 13:06:22)
Mikä on vaativin geometriaan liittyvä työnäytteesi?
Sain kerran kaks kiveä laitettua päällekkäin.
Edelleen sun ongelma on muutamassa fiksaantuneessa ja väärässä ajatuksessa swingin keskiöstä ja vaikka olisit kuinka laskumiehiä, ne vääristää kaikki päätelmät. Siinä koko asian ydin ja jokainen jolla on ymmärrys tuosta ei kyseenalaista väittämiäni, koska se on äärettömän helppo testata, näyttää ja nähdä.
Mennäänkö ihan päin peppua jos ajateltaisiin ympyrän säteen olevan swingin ’osoitin’ ja siinä mailan lapa joku ympyrän kehän mielivaltainen piste. Origona luonnollisesti säteen toinen pää.
Tämä virityshän tekee ns. planen ja tasaisen käppyrän. Hauskuus muodostuu siitä millainen käppyrästä tulee kun origo liikkuu x,y,z koordinaatistossa ?!?!? Ei taida enää ns. planea löytyä mistään ? -
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin