Rannekulma aukeaa liian aikaisin

[data]

ts kirjoitti: (12.12.2013 9:17:26)

Tuossa kuitenkin se olennainen lavan kulkusuunnan osalta sinisellä viivalla kerrottuna, eli vallan suoraan kulkee suhteessa kohdelinjaan pitkän matkaa. Paljon paljon pidempään kuin crossaavilla pelaajilla

1. Osaatko arvioida suurin piirtein montako millimetriä lavan linja poikkeaa suorasta linjasta
ylhäältä katsottuna 20 cm:n matkalla ennen osumaa matemaattisesti mallinnetussa swingissä?

2. Osaatko arvioida senttimetreissä kuinka paksu viiva on mittauskuvassa?

3. Osaatko kertoa mihin suuntaan voimat vaikuttavat lapaan osuma-alueella?
ja minkä suuruisia ne ovat

4. Osaatko laskea voimien pohjalta lavan radan muodon?

Etsi näihin vastaukset ja palaa uudestaan asiaan, jos et ole osannut
muussa tapauksessa ymmärrät luovuttaa

[ts]

B kirjoitti: (12.12.2013 10:29:52)

ts kirjoitti: (12.12.2013 10:14:44)
Voi ristus… voisko enempää pihalla olla kuin menemällä tuollaiseen tarkasteluun???

Mikä muu siinä ei miellytä, kuin tarkastelun vääjämätön lopputulos?

Perusasioiden ymmärtämättömyys esim siinä muodossa, että lavan kiihtyminen tuossa tapahtuu vääjäämättä kiihdytti pelaaja sitä erikseen tai ei. Samaa kautta sen ymmärryksen puute, että käytännössä sama nopeus siis syntyy käsikolmiota avaavalla ja gripin nopeutta ylläpitävällä kierrolla kuin käsivarsien rotaatiollakin, jossa grippipään ja lavan nopeusero kyllä kasvaa, mutta vain grippipään hidastumisen vuoksi.

Tämä ymmärrys sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki kyky tarkastella tuota työtä pelaajan kannalta ja mitä hänen kuuluu tehdä ja tavoitella.

[ts]

data kirjoitti: (12.12.2013 10:33:44)

ts kirjoitti: (12.12.2013 9:17:26)

1. Osaatko arvioida suurin piirtein montako millimetriä lavan linja poikkeaa suorasta linjasta
ylhäältä katsottuna 20 cm:n matkalla ennen osumaa matemaattisesti mallinnetussa swingissä?

2. Osaatko arvioida senttimetreissä kuinka paksu viiva on mittauskuvassa?

3. Osaatko kertoa mihin suuntaan voimat vaikuttavat lapaan osuma-alueella?
ja minkä suuruisia ne ovat

4. Osaatko laskea voimien pohjalta lavan radan muodon?

Etsi näihin vastaukset ja palaa uudestaan asiaan, jos et ole osannut
muussa tapauksessa ymmärrät luovuttaa

Ei minun tarvitse sitä arvioida kun voin katsoa sen suoraan käyristä. Muutkin osaan arvioida tai laskea, mutta sillä taaskaan ei ole tämn kanssa juurikaan mitään tekemistä. Olennaista on vihreän ja sinisen viivan suhde ja sen muutos ja vertailu niihin pelaajiin jotka asian toisin tekevät. Siitä päästään oivaan biomekaaniseen tarkasteluun ja löydetään poikkeavat kehon liikkeet parempien ja huonompien pallonlyöjien väliltä. Ne on ainoat olennaiset opetettavat näiden lillukanvarsien sijaan.

Ymmärtävä ihminen tajuaa tuon scenen ja muutaman muun käyrän läpikäytyään myös noiden liikkeiden merkityksen lavan sulkeutumisnopeudelle ja määrällä matkalla 30cm ennen osumaa ja sen jälkeen. Ero on erittäin suuri ja vaikuttaa nimenomaan epäonnistuneiden lyöntien laatuun, eli lavan asennon vaihtelu vähenee.

[B]

ts kirjoitti: (12.12.2013 10:43:51)

B kirjoitti: (12.12.2013 10:29:52)

ts kirjoitti: (12.12.2013 10:14:44)
Voi ristus… voisko enempää pihalla olla kuin menemällä tuollaiseen tarkasteluun???

Mikä muu siinä ei miellytä, kuin tarkastelun vääjämätön lopputulos?

Perusasioiden ymmärtämättömyys esim siinä muodossa, että lavan kiihtyminen tuossa tapahtuu vääjäämättä kiihdytti pelaaja sitä erikseen tai ei. Samaa kautta sen ymmärryksen puute, että käytännössä sama nopeus siis syntyy käsikolmiota avaavalla ja gripin nopeutta ylläpitävällä kierrolla kuin käsivarsien rotaatiollakin, jossa grippipään ja lavan nopeusero kyllä kasvaa, mutta vain grippipään hidastumisen vuoksi.

Tämä ymmärrys sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki kyky tarkastella tuota työtä pelaajan kannalta ja mitä hänen kuuluu tehdä ja tavoitella.

Jos haluat, että svingikaari muuttuu svingisuoraksi, ei mailan ylä- ja alapäällä saa olla nopeuseroa. Jos niillä on nopeusero, on mailaan kiinnitetty laskennallinen koordinaatisto pyörivässä liikkeessä inertiaalikoordinaatistoon nähden, joten sillä ja siten mailalla on kulmanopeus eli lavan tangentiaalinopeus muuttuu koko ajan eli kiihtyy (vaikka vauhti olisi vakio), mikä puolestaan osoittaa, että lavan rata on kaari. MOT.

[ts]

B kirjoitti: (12.12.2013 10:58:40)

ts kirjoitti: (12.12.2013 10:43:51)

B kirjoitti: (12.12.2013 10:29:52)

ts kirjoitti: (12.12.2013 10:14:44)
Voi ristus… voisko enempää pihalla olla kuin menemällä tuollaiseen tarkasteluun???

Mikä muu siinä ei miellytä, kuin tarkastelun vääjämätön lopputulos?

Perusasioiden ymmärtämättömyys esim siinä muodossa, että lavan kiihtyminen tuossa tapahtuu vääjäämättä kiihdytti pelaaja sitä erikseen tai ei. Samaa kautta sen ymmärryksen puute, että käytännössä sama nopeus siis syntyy käsikolmiota avaavalla ja gripin nopeutta ylläpitävällä kierrolla kuin käsivarsien rotaatiollakin, jossa grippipään ja lavan nopeusero kyllä kasvaa, mutta vain grippipään hidastumisen vuoksi.

Tämä ymmärrys sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki kyky tarkastella tuota työtä pelaajan kannalta ja mitä hänen kuuluu tehdä ja tavoitella.

Jos haluat, että svingikaari muuttuu svingisuoraksi, ei mailan ylä- ja alapäällä saa olla nopeuseroa. Jos niillä on nopeusero, on mailaan kiinnitetty laskennallinen koordinaatisto pyörivässä liikkeessä inertiaalikoordinaatistoon nähden, joten sillä ja siten mailalla on kulmanopeus eli lavan tangentiaalinopeus muuttuu koko ajan eli kiihtyy (vaikka vauhti olisi vakio), mikä puolestaan osoittaa, että lavan rata on kaari. MOT.

Ei taatana tää menee oikeesti hauskaks…

Tajuatko ollenkaan miten väärin koko asiaa tutkailet??

[Kuuma putteri]

ts kirjoitti: (12.12.2013 9:30:04)
Kun tuo perustekniikka on rakennettu yksinkertaiseksi ja vähemmän herkäksi nuorena, jää pirusti enemmän aikaa näiden muiden asioiden opiskelulle.

Niinpä. Sitten kun aloittaa ei-ihan-nuorena, niin vanha koira ja uudet temput, tiedättehän…

Jos palataan hetkeksi tuupparitasolle, olen näin aloittelijana mietiskellyt, kumpi olisi parempi tapa

1) lyödä kuten hyvältä tuntuu täydellä swingillä, omien tuntemusten ja mielikuvan mukaan. Korjailla sitä hiukan, jossain vaiheessa päättää että tällä mennään, ja hakea sitten siihen olemassa olevaan lyöntiin varmuutta toistojen kautta.

2) yrittää tehdä ’oikein’ alusta asti, oikea alkuasento – oikea taaksevienti – oikea downswing – oikea saatto, jolloin swingin rakentamiseen voi mennä paljonkin enemmän aikaa, ennen kuin pääsee varmuuden treenaamiseen. Mutta toisaalta mahdollisuudet pitemmälle on?

Tuo 1)-tapa on tietysti vaarallisen houkutteleva, ’no on tää nyt jo ihan riiittävän OK mun omasta mielestä, lisää mättöä vaan’ … On hyvä jos sekä oppilaalla että opettajalla on sama ajatus siitä mille tasolle pyritään. Tietysti eka porras olisi että swingi olisi sellainen, että pystyy treenaamaan haluamansa määrän ilman että tulee vammoja herkästi.

Kentillä näkee että esim. singeliksi voi päästä aika kummallisellakin swingillä. Kun vielä muistaa, että täydellä swingillä lyötyjä on selvästi alle puolet kokonaistuloksesta. Ei singeli hcp nyt vielä mitään kovin suurta osaamista osoita, mutta on se nyt jo paljon golfareiden keskiarvoa parempi.
Missä vaiheessa huono tekniikka yleensä tulee kehityksen rajoitteeksi?

Tää meni nyt aivan OT rannekulmasta, mutta ehkä hyvä miettiä kokonaisuutta välillä. Tai siis ainakin itseäni mietityttää.

[data]

ts kirjoitti: (12.12.2013 10:50:13)

data kirjoitti: (12.12.2013 10:33:44)

1. Osaatko arvioida suurin piirtein montako millimetriä lavan linja poikkeaa suorasta linjasta
ylhäältä katsottuna 20 cm:n matkalla ennen osumaa matemaattisesti mallinnetussa swingissä?

2. Osaatko arvioida senttimetreissä kuinka paksu viiva on mittauskuvassa?

3. Osaatko kertoa mihin suuntaan voimat vaikuttavat lapaan osuma-alueella?
ja minkä suuruisia ne ovat

4. Osaatko laskea voimien pohjalta lavan radan muodon?

Etsi näihin vastaukset ja palaa uudestaan asiaan, jos et ole osannut
muussa tapauksessa ymmärrät luovuttaa

Ei minun tarvitse sitä arvioida kun voin katsoa sen suoraan käyristä. Muutkin osaan arvioida tai laskea, mutta sillä taaskaan ei ole tämn kanssa juurikaan mitään tekemistä. Olennaista on vihreän ja sinisen viivan suhde ja sen muutos ja vertailu niihin pelaajiin jotka asian toisin tekevät. Siitä päästään oivaan biomekaaniseen tarkasteluun ja löydetään poikkeavat kehon liikkeet parempien ja huonompien pallonlyöjien väliltä. Ne on ainoat olennaiset opetettavat näiden lillukanvarsien sijaan.

Ymmärtävä ihminen tajuaa tuon scenen ja muutaman muun käyrän läpikäytyään myös noiden liikkeiden merkityksen lavan sulkeutumisnopeudelle ja määrällä matkalla 30cm ennen osumaa ja sen jälkeen. Ero on erittäin suuri ja vaikuttaa nimenomaan epäonnistuneiden lyöntien laatuun, eli lavan asennon vaihtelu vähenee.

Oikea vastaus kohtaan 1. on n. 2 mm
Oikea vastaus kohtaan 2. on karkeasti. 3-4 cm

hiffaatko jo?

Sulkeutumisnopeudet ovat varsin yksilöllisiä, eikä niitä voi päätellä
suoraan lavan ja käsien radoista mitenkään

[Quid Pro Quo]

snakeshirt kirjoitti: (2.12.2013 20:21:24)

Perimätiedon mukaan Hogan opiskeli tiiviisti kaikkien aikojen parhaan pallonlyöjän Ted Williamsin svingiä.

Mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä esim. takakäden kyynärpään ja jalkojen käytössä.

[Näprääjä]

ts kirjoitti: (11.12.2013 19:03:31)

Ehkä sinun pitäisi kuitenkin yksinkertaisesti vaan tunnustaa fakat: Hoganilla ja monilla muilla tuolla tyylillä lyövillä kyynärpäälinja suhteessa hartioihin kääntyy dsw.n ajan osoittamaan enemmän oikealle, crossaajilla enemmän vasemmalle. Sama näkyy mittauksissa niillä jotka ovat oppineet tuon tekemään tai jotka eivät.

Kyllä minä tuon tunnustan, noinhan se on.

Supinaatio tulee silloin eteen kun avataan jo yli.
Kun tuota kautta mietit niin hoksaat kyllä että kyse ei enää ole crossaamisesta…

[snakeshirt]

Näprääjä kirjoitti: (12.12.2013 11:13:12)

ts kirjoitti: (11.12.2013 19:03:31)

Ehkä sinun pitäisi kuitenkin yksinkertaisesti vaan tunnustaa fakat: Hoganilla ja monilla muilla tuolla tyylillä lyövillä kyynärpäälinja suhteessa hartioihin kääntyy dsw.n ajan osoittamaan enemmän oikealle, crossaajilla enemmän vasemmalle. Sama näkyy mittauksissa niillä jotka ovat oppineet tuon tekemään tai jotka eivät.

Kyllä minä tuon tunnustan, noinhan se on.

Supinaatio tulee silloin eteen kun avataan jo yli.
Kun tuota kautta mietit niin hoksaat kyllä että kyse ei enää ole crossaamisesta…

Vasemman olkavarren sisäkierrolla yhdistettynä oikean olkavarren ulkokiertoon transitiosta lyönnin loppuun asti saadaan se kyynärpäälinja osoittamaan oikealle. Kuvien perusteella niin teki Hogan, niin tekee Sergio ja niin tekee Stenson. Samoin kuin Ted Williams.

[ts]

data kirjoitti: (12.12.2013 11:08:41)

Oikea vastaus kohtaan 1. on n. 2 mm
Oikea vastaus kohtaan 2. on karkeasti. 3-4 cm

hiffaatko jo?

Sulkeutumisnopeudet ovat varsin yksilöllisiä, eikä niitä voi päätellä
suoraan lavan ja käsien radoista mitenkään

Molemmat vastaukset totaalisesti väärin.

[B]

ts kirjoitti: (12.12.2013 11:03:13)
Tajuatko ollenkaan miten väärin koko asiaa tutkailet??

Sinun väitteidesi kannalta tarkastelu on valitettavan tuskallista.
Kun nyt olemme päässeet yksimielisyyteen siitä, että lavan rata on kaari oikeassa golflyönnissä, vaikka ei vihreän kuution Youtube-geometriassa, voidaan alkaa pohtia sitä, mitä eroja svingin mekaniikan kannalta on eri tyyleillä ja mitä kyynärpäägeometria meille oikeasti kertoo svingistä, voimantuotosta ja sen suhteessa näkyvään ’krossaukseen ’.
Mutta ehkä ei kuitenkaan näissä kehissä.

[ts]

Näprääjä kirjoitti: (12.12.2013 11:13:12)

Supinaatio tulee silloin eteen kun avataan jo yli.
Kun tuota kautta mietit niin hoksaat kyllä että kyse ei enää ole crossaamisesta…

Supinaatiota ei voi pysäyttää jos sen kerran aloittaa. Supinoitumista tapahtuu aina ja olennaista onkin pelaajan muut liikkeet sen minimoimiseksi.

[ts]

snakeshirt kirjoitti: (12.12.2013 11:22:23)

Vasemman olkavarren sisäkierrolla yhdistettynä oikean olkavarren ulkokiertoon transitiosta lyönnin loppuun asti saadaan se kyynärpäälinja osoittamaan oikealle. Kuvien perusteella niin teki Hogan, niin tekee Sergio ja niin tekee Stenson. Samoin kuin Ted Williams.

Juurikin näin. Tai sitten voidaan ajatella oikean olkavarren ulkokierron estävän vasemman ulkokiertoa. Loppujen lopuksi yksilöllistä mitä tuossa täsmälleen tapahtuu missäkin osin käsivartta, olennaista on tuon kiertosuunnan poikkeavuus crossaamisesta tai lapaa sulkevasta käsivarsien kierrosta

[ts]

B kirjoitti: (12.12.2013 11:31:18)

ts kirjoitti: (12.12.2013 11:03:13)
Tajuatko ollenkaan miten väärin koko asiaa tutkailet??

Sinun väitteidesi kannalta tarkastelu on valitettavan tuskallista.

Kaikki mistä ei ole oikeaa ymmärrystä varmaan tuntuu tuskaiselta. Koita kuitenkin jaksaa elää sen kanssa.

[Johtaja XXL]

ts kirjoitti: (12.12.2013 11:43:43)

B kirjoitti: (12.12.2013 11:31:18)

ts kirjoitti: (12.12.2013 11:03:13)
Tajuatko ollenkaan miten väärin koko asiaa tutkailet??

Sinun väitteidesi kannalta tarkastelu on valitettavan tuskallista.

Kaikki mistä ei ole oikeaa ymmärrystä varmaan tuntuu tuskaiselta. Koita kuitenkin jaksaa elää sen kanssa.

Ja tämä koskee myös golfin sääntöjä.

[data]

ts kirjoitti: (12.12.2013 11:29:59)

data kirjoitti: (12.12.2013 11:08:41)

Oikea vastaus kohtaan 1. on n. 2 mm

Opimme tästä sen, että ihan ilman ihmeellisyyksiä lapa menee varsin suoraan lähellä osumaa ihan vaan tasolla toimivalla tavallisella swingillä. Toisaalta millään vekuroinneilla sitä ei täysin suoraan saa järkevästi menemään. Laajentamalla lavan kaarta saadaan suoristettua hiukan. Käytännössä tämä onnistuisi vapauttamalla maila aikaisemmin…..ei hyvä. Tässäkään emme pahus soikoon pääse uusimaan oppeja. Palaamme jälleen kerran tutustumaan tunnettujen valmentajien tuttuihin oppeihin.

[ts]

data kirjoitti: (12.12.2013 16:14:10)

ts kirjoitti: (12.12.2013 11:29:59)

data kirjoitti: (12.12.2013 11:08:41)

Oikea vastaus kohtaan 1. on n. 2 mm

Opimme tästä sen, että ihan ilman ihmeellisyyksiä lapa menee varsin suoraan lähellä osumaa ihan vaan tasolla toimivalla tavallisella swingillä. Toisaalta millään vekuroinneilla sitä ei täysin suoraan saa järkevästi menemään. Laajentamalla lavan kaarta saadaan suoristettua hiukan. Käytännössä tämä onnistuisi vapauttamalla maila aikaisemmin…..ei hyvä. Tässäkään emme pahus soikoon pääse uusimaan oppeja. Palaamme jälleen kerran tutustumaan tunnettujen valmentajien tuttuihin oppeihin.

Kuten sanoin, vastaus 1 on täysin metsässä. Samoin tuo loppupäätelmä.

Mutta todellakin jatkamme nykyään menestyneiden valmentajien oppien tutkailemista. Niitä joihin crossaaminen ei kuulu millään tavoin. Ejkä sun olis myös vielä syytä erottaa lavan sulkeutuminen ja rata. Toisaalta väliäkös tuolla enää on kun valtakunnanpellen olet jo itsestäsi tehnyt.

Video muuten alkaa olemaan valmis…

[a_k]

Kysymys: minkä takia golfswingin voi tehdä vaakatasossa ilman minkäänlaista tarvetta osuma-alueella krossaukselle tai mailan gripin pyörittämiselle vastapäivään sulkien lapaa, mutta sitten asia jotenkin maagisesti muuttuisi kun sen mailan lavan pudottaa maahan ja pitäisi lyödä palloa? Ei tarvitse missään kohtaa antaa lavan kärjen tulla yli, paitsi sitten kun mailan vie loppuasentoon niskan taakse.

.. ja koska ei kiinnosta väitellä siitä mikä on vaakataso, mikä on sitä ja tätä, niin tarkoitan swingaamista siten, kuin pallo olisi hartioiden tasolla ilmassa.

[ts]

a_k kirjoitti: (12.12.2013 17:28:37)
Kysymys: minkä takia golfswingin voi tehdä vaakatasossa ilman minkäänlaista tarvetta osuma-alueella krossaukselle tai mailan gripin pyörittämiselle vastapäivään sulkien lapaa, mutta sitten asia jotenkin maagisesti muuttuisi kun sen mailan lavan pudottaa maahan ja pitäisi lyödä palloa? Ei tarvitse missään kohtaa antaa lavan kärjen tulla yli, paitsi sitten kun mailan vie loppuasentoon niskan taakse.

.. ja koska ei kiinnosta väitellä siitä mikä on vaakataso, mikä on sitä ja tätä, niin tarkoitan swingaamista siten, kuin pallo olisi hartioiden tasolla ilmassa.

Tässähän se olennainen juuri onkin joka parilta hepulta on planeajatteluineen hukassa. Ja syy miksi data ei vastannut tuohon kysymykseeni lavan suoruudesta kärjen osoittaessa taivaalle.

Pelaajan työ on nimenomaan swingata vaakatasossa ympäri ja vääntää lapaa sulkevia voimia vastaan. Kaikki horisontaalinen liike on passiivista joka vaan tapahtuu samaan aikaan ja hämää silmää 2D kuvissa. Siksi myös lapa pitää pudottaa selän takana alas mahdollisimman pitkään (flatten the shaft, dropping to elbow plane…) koska sieltä voidaan mahdollisimman tehokkaasti tehdä tuo vaakatason kierto painovoiman edelleen pudottaessa lapaa alas.

Simple as that…

[toveri]

Ballmarker kirjoitti: (12.12.2013 6:44:45)

Jokkedokke kirjoitti: (12.12.2013 1:18:58)
Jokainen voisi varmaankin oikeasti miettiä kumpi oikeasti on tärkeämpää – rannekulman aukeaminen liian aikaisin tai liian myöhään, vai golfin ymmärtäminen pelinä, ja tuon pelin taitaminen?

Olen aina kuvitellut, että golfin pelaamisessa tärkeintä on pelistrategian hallitseminen. Siis sen ymmärtäminen ja omaksuminen, miten kenttä olisi viisainta (siis viisainta) pelata. Mikä on se paikka, johon yritän palloni saada? Miksi juuri sinne? Kun yritän lyödä pallon sinne, mitä siitä seuraa seuraavaa lyöntiä ajatellen? Ja mitä sitten jos se pallo ei menekään ihan sinne minne halusin? Mikä on suunnitelma B? Minkälaisia riskejä sisältyy suunnitelmaan A? Ovatko riskit liian suuria? Miten niitä voisi pienentää menemättä suoraan suunnitelmaan B? Mitä kannattaa yrittää tehdä seuraavaksi pitäen mielessä epäonnistumisen vaikutus kokonaistilanteeseen pelissäni?

Pelaaja ei mieti lainkaan pelistrategiaa, jos johtavana ajatuksena on lyödä mahdollisimman pitkälle ja katsoa sen jälkeen mitä seuraavaksi voisi tehdä.

Nimenomaan näin. Tämä on helpoin tapa 98% pelaajista pudottaa tulosta.

Ps. Sori OT synnitön heittäköön ensimmäisen kiven.

[data]

a_k kirjoitti: (12.12.2013 17:28:37)
Kysymys: minkä takia golfswingin voi tehdä vaakatasossa ilman minkäänlaista tarvetta osuma-alueella krossaukselle tai mailan gripin pyörittämiselle vastapäivään sulkien lapaa, mutta sitten asia jotenkin maagisesti muuttuisi kun sen mailan lavan pudottaa maahan ja pitäisi lyödä palloa? Ei tarvitse missään kohtaa antaa lavan kärjen tulla yli, paitsi sitten kun mailan vie loppuasentoon niskan taakse.

.. ja koska ei kiinnosta väitellä siitä mikä on vaakataso, mikä on sitä ja tätä, niin tarkoitan swingaamista siten, kuin pallo olisi hartioiden tasolla ilmassa.

Vaakatasolla eli pesäpalloswingillä lapaa jouduttaisiin myös sulkemaan, jos se olisi nopeusvektoriinsa nähden auki ennen osumaa. Jos vaakatasoswingissä lapa on pystyssä
kärki ylöspäin se ei ole auki nopeusvektoriinsa nähden. Mutta sama tilanne swingissä, jossa swingitason kulma maahan on esim. 50 astetta on lapa auki luokkaa (*) astetta nopeusvektoriinsa nähden. Se voidaan sulkea tasoliikkeessä vain aksiaalisuljentana.Tasolta taas ei voida radikaalisti poistua, koska voimansiirto hajoaisi tehottomaksi. Toisaalta vartalon liike klo9-osuma on vain n. 30 astetta eikä akseli ole koskaan pysty. Todellista mahdollisuutta sulkemiseen ilman aksiaalikiertoa ei usein oikein ole eikä tarvitsekaan olla. Toisaalta tarvittavaan suljennan määrään voidaan kyllä vaikuttaa.

(*) ei voi valitettavasti kertoa (videovaara)

[ts]

data kirjoitti: (12.12.2013 18:19:59)

a_k kirjoitti: (12.12.2013 17:28:37)
Kysymys: minkä takia golfswingin voi tehdä vaakatasossa ilman minkäänlaista tarvetta osuma-alueella krossaukselle tai mailan gripin pyörittämiselle vastapäivään sulkien lapaa, mutta sitten asia jotenkin maagisesti muuttuisi kun sen mailan lavan pudottaa maahan ja pitäisi lyödä palloa? Ei tarvitse missään kohtaa antaa lavan kärjen tulla yli, paitsi sitten kun mailan vie loppuasentoon niskan taakse.

.. ja koska ei kiinnosta väitellä siitä mikä on vaakataso, mikä on sitä ja tätä, niin tarkoitan swingaamista siten, kuin pallo olisi hartioiden tasolla ilmassa.

Vaakatasolla eli pesäpalloswingillä lapaa jouduttaisiin myös sulkemaan, jos se olisi nopeusvektoriinsa nähden auki ennen osumaa. Jos vaakatasoswingissä lapa on pystyssä
kärki ylöspäin se ei ole auki nopeusvektoriinsa nähden. Mutta sama tilanne swingissä, jossa swingitason kulma maahan on esim. 50 astetta on lapa auki luokkaa (*) astetta nopeusvektoriinsa nähden. Se voidaan sulkea tasoliikkeessä vain aksiaalisuljentana.Tasolta taas ei voida radikaalisti poistua, koska voimansiirto hajoaisi tehottomaksi. Toisaalta vartalon liike klo9-osuma on vain n. 30 astetta eikä akseli ole koskaan pysty. Todellista mahdollisuutta sulkemiseen ilman aksiaalikiertoa ei usein oikein ole eikä tarvitsekaan olla. Toisaalta tarvittavaan suljennan määrään voidaan kyllä vaikuttaa.

(*) ei voi valitettavasti kertoa (videovaara)

Etkö sä ihan oikeesti vieläkään ole tajunnut että kukaan hyvä pelaaja ei liiku tuolla tasolla??

Kannattais ihan hetki tutustua vaikka netistä löytyviin videoihin aiheesta.

Koko helvatin tasoajattelu estää sua oikeesti tajuamasta sen minkä täälläkin varmasti jo useempi sata on ymmärtänyt aikaa sitten ja mihin ak:n kysymys perustui. Taso on puhdasta harhaa, joskin lapa sitä jonkin matkaa osuman molemmin puolin löyhästi noudattaa, mutta ei siinäkään täsmällisesti eikä lineaarisesti, joka myös on puhdas 2D harha. Jos sä olisit ihan oikeesti viitsinyt vähääkään perehtyä swingin tapahtumiin tajuaisit että tranistiosta kädet ja lapa lähtee tasan vastakkaisiin suuntiin ja se pudotus / kierto jatkuu läpi koko swingin. Kädet ja lapa on yläprojektiosta kaikkein kauimpana toisistaan suunnilleen oikean taskun linjassa ja silloin vsemman ranteen kupituksen purkaminen tai palmaariflexio alkaa kääntämään lapaa suoraksi. tuon liikkeen määrän tarpeellisuus sitten rippuu gripistä ja parista muusta asiasta.

Ilmeisesti kuvittelet myös swingin heilahtavan vartalon edessä, kuten se valitettavan monella heilahtaakin. Paremmilla pelaakilla tosin kropan sivulta enemmänkin.

Miten helvatissa ihan oikeesti vain pari pystyy olemaan noita faktoja näkemättä ja vielä esiintymään jonkin sortin asiantuntijoina. Ihem puusilmiä, kuten eräs soittaja totesi.

[Swinger?]

toveri kirjoitti: (12.12.2013 17:39:46)

Ballmarker kirjoitti: (12.12.2013 6:44:45)

Jokkedokke kirjoitti: (12.12.2013 1:18:58)
Jokainen voisi varmaankin oikeasti miettiä kumpi oikeasti on tärkeämpää – rannekulman aukeaminen liian aikaisin tai liian myöhään, vai golfin ymmärtäminen pelinä, ja tuon pelin taitaminen?

Olen aina kuvitellut, että golfin pelaamisessa tärkeintä on pelistrategian hallitseminen. Siis sen ymmärtäminen ja omaksuminen, miten kenttä olisi viisainta (siis viisainta) pelata. Mikä on se paikka, johon yritän palloni saada? Miksi juuri sinne? Kun yritän lyödä pallon sinne, mitä siitä seuraa seuraavaa lyöntiä ajatellen? Ja mitä sitten jos se pallo ei menekään ihan sinne minne halusin? Mikä on suunnitelma B? Minkälaisia riskejä sisältyy suunnitelmaan A? Ovatko riskit liian suuria? Miten niitä voisi pienentää menemättä suoraan suunnitelmaan B? Mitä kannattaa yrittää tehdä seuraavaksi pitäen mielessä epäonnistumisen vaikutus kokonaistilanteeseen pelissäni?

Pelaaja ei mieti lainkaan pelistrategiaa, jos johtavana ajatuksena on lyödä mahdollisimman pitkälle ja katsoa sen jälkeen mitä seuraavaksi voisi tehdä.

Nimenomaan näin. Tämä on helpoin tapa 98% pelaajista pudottaa tulosta.

Minkälaista ratekiaa suosittelisitte jos (liian) iso osa lyönneistä on joko slaissi, hukki, kuokka tai fabio – ja vähän väliä on ranteet auki? Sneppaamalla vai metsän kautta?

[ts]

Swinger? kirjoitti: (12.12.2013 19:11:07)

Minkälaista ratekiaa suosittelisitte jos (liian) iso osa lyönneistä on joko slaissi, hukki, kuokka tai fabio – ja vähän väliä on ranteet auki? Sneppaamalla vai metsän kautta?

Eiköhän tähän parasta oo se kuuluisa kahen viikon tauko ja sitten lopettaminen kononaan 😀

Mutta pohdinta kyllä ihan parhaasta päästä aiheeseen liittyen

[Julkaisija]

Artikkelit