-
JulkaisijaArtikkelit
-
KimpleH kirjoitti: (28.2.2012 23:59:05)
Hienoa että asia kaverin opastuksesta saatiin selväksi 🙂Yksi pikku seikka vielä häiritsee.
Se miten kokoajan neuvotaan väärin?
Kuka sen määrittelee mikä on väärin kun ei edes Prot ole keskenään samaa mieltä!
Tämä seikka jaksaa hämmästyttää.Liekö syynä lajin lyhyt historia. Aivan sama ’ongelma’ on tenniksessä.
Tennis ja golfkin, ovat niin nuoria lajeja, että tekniikka elää ja kehittyy yhä. Opettaminen on hankalaa, kun nyt nähdään asiat toisin kuin 20-30 vuotta sitten kun itse sai opetusta.KimpleH kirjoitti: (28.2.2012 23:59:05)Olen koko pitkän ikäni harrastanut eri taistelulajeja. Myös eri aseellisia tekniikoita. Osa puhtaista tekniikointa vaatii erittäin paljon voimaa, nopeutta, notkeutta ja useita tuhansia harjoitustoistoja. On jännä miten eri opettajat opettavat samaa tekniikkaa samalla tavalla Suomessa ja Japanissa. Tekniikoilla on nimet ja opettajat tietävät tarkasti miten se tulee tehdä ja miten vaikeita tekniikoita voidaan ensin helpommin harjoitella.
Liekö sitten syynä tuhansia vuosia pitkä historia ja tapa, jolla valmentaminen/opettaminen tapahtuu. Eli useampi valmentaja yhtaikaa opettamassa ja joku guru vielä valvoo taustalla -> opetus harmonisoitu gurun näkemysten mukaan kaikille valmentajille. Kun valmentajat on yksin opettamassa -> Opetus personoituu.
Lisäksi tekniikat on pilkottu pieniin palasiin, joita treenataan erikseen. Mutta kyllä silti opitussa taidoissa on suuriakin teknisiä eroja myös itsepuolustuslajeissa.
KimpleH kirjoitti: (28.2.2012 23:59:05)Lisäksi useat oranssit vyöt osaavat opettaa aloittelijoille esim judossa perus ukemia ja sidontoja. Opettaja voi seurata sivusta ylpeänä. Ei siellä se musta vyö mene sanomaan:
’Ei se noin mene! Vain minä osaan opettaa sen perusjutun oikein! Vaan minä saan neuvoa tällä salilla! Se toinen opetti ihan väärin! Aivan kauheata edes kuunnella tuollaisia neuvoja!’Ei varmasti sanokaan noin oppilaiden edessä. Mutta opettajien valvominen on helppoa, kun kaikki ovat yhtaikaa paikalla, ja eihän gurun montaa kertaa tarvitse neuvoa kun oranssivöinen osaa opettaa oikein.
Tenniksessäkin on ongelmana se, että käytetään paljon nuoria ’oranssivöisiä’ valmentajia jotka ei osaa kovin hyvin opettaa. Ja ei niitä kovin hyvin sitten valvotakaan, kun se olisi kallista, kun vain yksi opettaja on kerrallaan kentällä. Eli vaihtoehtoja ei juuri ole. Liiton koulutukset on harvoin ja niissäkin on aika vähän teknistä opetusta miten opettaa.
KimpleH kirjoitti: (28.2.2012 23:59:05)Mutta toisaalta. Siellä oikeasti opettajankin on ansaittava asemansa. Vyökokeissa kun ei esim valmentajan ammattitutkinto paljoa paina. Eikä edes 100 voitettua ottelua tai iso murskattu tiilikasa.
Tässä on varmaan yksi lajin vahvuus. Mutta myös golfissa ja tenniksessä se asema ansaitaan. Ei meillä tennisseurassa koulutus kaikkea paina -tai omat taidot- vaan se, osaako opettaa. Kuka tahansa voi olla opettaja, mutta silti se arvostus ansaitaan teoilla.
KimpleH kirjoitti: (28.2.2012 23:59:05)
Hienoa että asia kaverin opastuksesta saatiin selväksi 🙂Yksi pikku seikka vielä häiritsee.
Se miten kokoajan neuvotaan väärin?
Kuka sen määrittelee mikä on väärin kun ei edes Prot ole keskenään samaa mieltä!
Tämä seikka jaksaa hämmästyttää.
Olen koko pitkän ikäni harrastanut eri taistelulajeja. Myös eri aseellisia tekniikoita. Osa puhtaista tekniikointa vaatii erittäin paljon voimaa, nopeutta, notkeutta ja useita tuhansia harjoitustoistoja. On jännä miten eri opettajat opettavat samaa tekniikkaa samalla tavalla Suomessa ja Japanissa. Tekniikoilla on nimet ja opettajat tietävät tarkasti miten se tulee tehdä ja miten vaikeita tekniikoita voidaan ensin helpommin harjoitella.Lisäksi useat oranssit vyöt osaavat opettaa aloittelijoille esim judossa perus ukemia ja sidontoja. Opettaja voi seurata sivusta ylpeänä. Ei siellä se musta vyö mene sanomaan:
’Ei se noin mene! Vain minä osaan opettaa sen perusjutun oikein! Vaan minä saan neuvoa tällä salilla! Se toinen opetti ihan väärin! Aivan kauheata edes kuunnella tuollaisia neuvoja!’Mutta toisaalta. Siellä oikeasti opettajankin on ansaittava asemansa. Vyökokeissa kun ei esim valmentajan ammattitutkinto paljoa paina. Eikä edes 100 voitettua ottelua tai iso murskattu tiilikasa.
Tällä palstalla sen sijaan. Ensi kertoja kun tänne kirjoitin yhdessä ketjussa miten meidän pro meitä kurssilla opetti.
Välittömästi ts kommentoi seuraavasti:
’No ei varmasti ole hyvä neuvo vaan yksi hirveimipiä. Hieno sitten oppia osumaan palloon tuolla tavoin ja saada se joskus jopa lentämään 50m ilmassa… lopun ikäänsä.’
Piti silloin oikein tarkistaa että ts on pro. Ei mikään pelkkä huutelija.No meidän kurssilta kaikki sai kortin ja se pallo lensi kaikilla reilusti yli tuon 50m.
Mutta minusta tuo ts:n kommentti kuitenkin kiteyttää melko hyvin tuon huolestuttavan tilanteen opetuksessa. Sitten vielä vaaditaan yksinoikeutta? Täytyy sanoa että kulttuurishokki vanhan ja tämän uuden harastuksen välillä on aika suuri 🙂
Erittäin loistava ja havainnollinen esimerkki golfin ’ongelmasta’ lajina. Vertasin aikaisemminkin golffia muihin harrastuslajeijin, ja vaikka itsekin olen ehdottomasti sitä mieltä, että golf on todellakin sieltä vaikeimmasta päästä, niin ei silti ole sitä raketttitiedettä.
Kyllähän hyvä harrastaja pystyy opettamaan helposti alkeita lajissa kuin lajissa. Toki on myös niitä, jotka eivät lajitekniikasta tiedä tarpeeksi, ja opettavat aivan väärin, mutta niin on joka lajissa.
Jos ajatellaan vaikka täysin vasta-alkajaa, niin alussa hänen omaksuminkyky on todella rajallinen. Silloin riittää ihan hyvin, että saa aivan perusteita käydä rauhassa läpi. Turha siinä on vielä alkaa kertomaan rannekulmien säilymisestä downsvingissä, kun koko mailan liikerata on kaukana siitä, missä se pitäisi olla.
Minusta pron todelllinen hyöty tulee siinä vaiheessa, kun harrastaja haluaa todella alkaa kehittämään lyöntiä. Siinä joutuu joka tapauksessa työstämään lyöntiään uusille poluille. Silloin hyvä pro osaa kertoa harrastajalle riittävän pieninä paloina asioita, jotka tämä harrastaja omaksuu. Liian suuret muutokset kaatuu siihen, ettei opetettava sisäistä ja ymmärrä sitä uutta liikettä, eikä hänellä ole ehkä aikaakaan harjoitella sitä rangella riittävästi.
Aikaisemminkin kritisisoin sitä, että miksi golffissa osa proista puhuu kovin vähättelevään sävyyn myös erittäin hyvän tason harrastajista. Kyllä muissa lajeissa osastaan arvostaa opettavien proiden/ammattilaisten/amatöörivalmentajien toimesta niitä, jotka ovat täysin harrastajapohjalta saavuttaneet hyvän suorittamisen tason yleiseen tasoon verrattuna.
Ehkä nämä ovat niitä ’nuoren’ lajin kasvukipuja, joista ajanmittaan päästään ulos.
KimpleH kirjoitti: (28.2.2012 23:59:05)
Tällä palstalla sen sijaan. Ensi kertoja kun tänne kirjoitin yhdessä ketjussa miten meidän pro meitä kurssilla opetti.
Välittömästi ts kommentoi seuraavasti:
’No ei varmasti ole hyvä neuvo vaan yksi hirveimipiä. Hieno sitten oppia osumaan palloon tuolla tavoin ja saada se joskus jopa lentämään 50m ilmassa… lopun ikäänsä.’
Piti silloin oikein tarkistaa että ts on pro. Ei mikään pelkkä huutelija.No meidän kurssilta kaikki sai kortin ja se pallo lensi kaikilla reilusti yli tuon 50m.
Mutta minusta tuo ts:n kommentti kuitenkin kiteyttää melko hyvin tuon huolestuttavan tilanteen opetuksessa. Sitten vielä vaaditaan yksinoikeutta? Täytyy sanoa että kulttuurishokki vanhan ja tämän uuden harastuksen välillä on aika suuri 🙂
Tätä lienee hyvä hieman selventää ja avata muillekin.
Voi olla vähän vaikeaselkoista harrastajalle, mutta toivottavasti jyvä löytyy.
Lähes jokainen joka haluaa saada pallon ilmaan ja lentämään, heilauttaa luonnostaan mailaa vartalon editse poikittain ilman vartalon rotaatiota. Tuijottaa palloa ja koittaa silmä-käsikoordinaatiolla osua siihen. Se on kaikkein helpoin ja yksinkertaisin tapa saada peli vietyä sille tasolle, että green card on taskussa. Tuo 50m oli toki kärjistämistä, vaan kyllä tuolla saa helposti lyötyä reilut 100m ja puilla vaikkapa liki 180m rulleineen… ja lopulta selkänsä rikki kuukaudessa.
Ja juuri tässä on ongelman suurin ydin. Aloittelijalle nuo ovat mahtavia onnistumisia, koska hänellä ei ole pienintä käsitystä omasta potentiaalistaan, vaan jokaisessa hyvin lentävässä lyönnissä hän kokee ylittäneensä itsensä. Todellisuudessa hän harjoittelee lihaskäskytyksellisesti asioita, jotka asettavat jo valmiiksi rajoja hänen kehitykselleen, lyö palloa vartalon edestä eikä sivulta kuten kuuluisi ja asettaa itsensä alttiiksi pahoillekin selkävaivoille ja parhaassa tapauksessa katkoo kylkiluunsa tuon liikkeen seurauksena.
Sitten muutaman vuoden jälkeen seuraa turhautuminen oman pelin kehitykseen ja prolle ottamaan tunteja. Seuraava kommentti on, että pro sotki hänen pelinsä täysin, eikä osu enää edes palloon. Kovimmat tyypit sitten repivät itsensä pidemmän projektin kautta tuolta suosta ylös, osa jopa nauttii siitä ;). Toinen, varsin suuri osa toteaa pelinsä lähteneen harhateille jo alusta asti eikä se enää ole korjattavissa ja jatkavat lopun ikäänsä ongelmien kanssa painimista. Onneksi heistä moni sentään nykyään kertoo uusille tulokkaille varoittavana esimerkkinä oman alkunsa ja kehottavat ottamaan alusta asti kunnon opetusta.
Kerron vielä hieman omasta taustastani liittyen tähän opetuskeskusteluun. Itse kokeilin golfia ensimmäisen kerran noin 15 vuotta sitten jossa espanjanmatkalla, ja tajusin heti että eihän siitä mitää tule ilman opetusta. Suomessa sitten siitä innostuneena yksi talvi harjoiteltiin opettajan johdolla hallissa ja keväällä taso oli jo sellainen että pelaaminen onnistui välttävästi. Sen jälkeen olen käyttänyt vuosittain noin 200-500 euro pro tunteihin. Tämän lisäksi pelikavereiden kesken on opeteltu ja opetettu toisiin rangella.
Olen ottanut kymmeniä ja kymmeniä tunteja opetusta, ja väitän että joitain asioita osaan aloittelijalle välittää eteenpäin. Kun vaimo aloitti pelaamisen 5 vuotta minua myöhemmin, käytettiin taas samaa hyvää tapaa eli GC-kurssi yksityisopetuksena, jonka jälkeen hän on myös silloin tällöin ottanut tunteja mutta myös minä olen rangella yrittänyt auttaa eteenpäin. Vaimo kävi kurssin samalla prolla kuin minä aikoinaan, ja hän jopa kannusti minua opettamaan tietämiäni asioita eteenpäin vaimolle.
Siksi tämä keskustelu on ollut hieman hämmentävää, koska olen tällä tietyllä tavalla toiminut jo toista vuosikymmentä, enkä koskaan ole kokenut että teen jotain ’laitonta’ kun opastan aloittelevaa kaveria tai vaimoa. Otan edelleen tunteja ja mikäli näistä jotain oppeja tarttuun niin pyrin niitä eteenpäin välittämään entiseen tapaan rangen laidalla.
Asia alkoi minua lain kannalta kiinnostamaan, ja siksi tein omat selvitykseni. Toivon että kaikki ketkä golfia haluavat oppia, käyttävät pro palveluita ja mahdollisuuksiensa mukaan myös kannustavat uusia pelaajia lajin pariin ja toimivat heidän ’neuvonantajinaan’ ja neuvovat myös menemään prolle säännöllisesti.
ts kirjoitti: (29.2.2012 9:06:05)
Sitten muutaman vuoden jälkeen seuraa turhautuminen oman pelin kehitykseen ja prolle ottamaan tunteja. Seuraava kommentti on, että pro sotki hänen pelinsä täysin, eikä osu enää edes palloon. Kovimmat tyypit sitten repivät itsensä pidemmän projektin kautta tuolta suosta ylös, osa jopa nauttii siitä ;). Toinen, varsin suuri osa toteaa pelinsä lähteneen harhateille jo alusta asti eikä se enää ole korjattavissa ja jatkavat lopun ikäänsä ongelmien kanssa painimista. Onneksi heistä moni sentään nykyään kertoo uusille tulokkaille varoittavana esimerkkinä oman alkunsa ja kehottavat ottamaan alusta asti kunnon opetusta.Tenniksessä ihan sama. On paljon pelaajia jotka on aloittaneet itseoppien tai kaverin oppien mukaan. Ovat jo vuosia (jopa vuosikymmeniä) treenanneet melkein päivittäin väärää tekniikkaa. Joistakin heistä ei koskaan tule tennispelaajia vaikka treenaavat todella paljon. Osasta tulee alimman tason pelaajia. Joistakin, erittäin harvoista, tulee omalla tyylillään hyvä. He ovat vahingossa omaksuneet hyvän tekniikan, vaikkakin hiukan omintakeisen.
Sitten, vuosien pallonhakkaamisen jälkeen, menevät proon tunnille ja pro kertoo ja näyttää miten palloa tulisi lyödä. Mutta ei sitä selkäytimeen mennyttä omaa venkuralyöntiä voi enää juurikaan muuttaa… erittäin harvoilla tapahtuu merkittävää parannusta.
Mutta ei kaikista heti proon oppiin menevistäkään tule pelureita. Väittäisin, että todennäköisempää se silti on. Ainakaan teknisiä esteitä ei ole, mutta se onkin se pienin murhe näissä lajeissa.
Ulkomaille kirjoitti: (29.2.2012 9:30:24)Asia alkoi minua lain kannalta kiinnostamaan, ja siksi tein omat selvitykseni. Toivon että kaikki ketkä golfia haluavat oppia, käyttävät pro palveluita ja mahdollisuuksiensa mukaan myös kannustavat uusia pelaajia lajin pariin ja toimivat heidän ’neuvonantajinaan’ ja neuvovat myös menemään prolle säännöllisesti.
Toivotaan tosiaan että näin homma toimisi jatkossakin. Toivon ja uskon myös että tätä ketjua seuranneet eivät vedä minkäänlaisia yleistäviä johtopäätöksiä opettavien ’porojen’ viestintä-, vuorovaikutus- ja/tai opetuskyvyistä.
Pron ammattitaitoa on kyky opettaa ja antaa opetettavalle uusimpien menetelmien mukaista oppimiskokemusta. Aina ei ole kyse puhtaasta opettamisesta vaan oppimaan opettamisesta; ymmärryksestä omasta toiminnasta ja mahdollisuudesta korjata toimintaa harjoittelemalla.
Jos nyt paliheinikossa joku kysyy taitavalta neuvojata nimeä niin kannattaahan se kertoa jos ei pro ole. Aikoinaan kun green cardkurssia käytiin meille kerrottiin selkeästi että pro vastaa opetuksesta klubeilla. Herrasmies ja rehellinen ihminen kertoo kysyttäessä nimensä. Ei pienellä neuvonnalla kenenkään leipää viedä mutta kyllä se pro on golfopetuksen ammattilainen.Haade kirjoitti: (29.2.2012 8:36:56)
Kyllähän hyvä harrastaja pystyy opettamaan helposti alkeita lajissa kuin lajissa. Toki on myös niitä, jotka eivät lajitekniikasta tiedä tarpeeksi, ja opettavat aivan väärin, mutta niin on joka lajissa.Jos ajatellaan vaikka täysin vasta-alkajaa, niin alussa hänen omaksuminkyky on todella rajallinen. Silloin riittää ihan hyvin, että saa aivan perusteita käydä rauhassa läpi. Turha siinä on vielä alkaa kertomaan rannekulmien säilymisestä downsvingissä, kun koko mailan liikerata on kaukana siitä, missä se pitäisi olla.
Minusta pron todelllinen hyöty tulee siinä vaiheessa, kun harrastaja haluaa todella alkaa kehittämään lyöntiä. Siinä joutuu joka tapauksessa työstämään lyöntiään uusille poluille. Silloin hyvä pro osaa kertoa harrastajalle riittävän pieninä paloina asioita, jotka tämä harrastaja omaksuu. Liian suuret muutokset kaatuu siihen, ettei opetettava sisäistä ja ymmärrä sitä uutta liikettä, eikä hänellä ole ehkä aikaakaan harjoitella sitä rangella riittävästi.
Aikaisemminkin kritisisoin sitä, että miksi golffissa osa proista puhuu kovin vähättelevään sävyyn myös erittäin hyvän tason harrastajista. Kyllä muissa lajeissa osastaan arvostaa opettavien proiden/ammattilaisten/amatöörivalmentajien toimesta niitä, jotka ovat täysin harrastajapohjalta saavuttaneet hyvän suorittamisen tason yleiseen tasoon verrattuna.
Ehkä nämä ovat niitä ’nuoren’ lajin kasvukipuja, joista ajanmittaan päästään ulos.
Aikanaan Vierumäen kurssilla silloinen pro Partasen Reka kiteytti asian hienosti: ’Amatöörit opettavat amatöörejä pysymään amatööreinä.’ Golf on teknisesti aivan järjettömän vaikea laji, jonka vain kaikkein lahjakkaimmat (jos edes hekään) voivat oppia hyvin ilman pätevää opetusta ja tuo Rekan sitaatti kannattaa ihan oikeasti painaa korvien väliin.
AIkanaan opiskelin (ja opetinkin) kitaransoittoa Oulunkylän Pop-jazz-konservatoriossa ja siellä törmäsin asiaan, josta ts on paljon puhunut, toisin sanoen poisoppimisen vaikeudesta. Useat opettajat korostivat korostamasta päästyään oikean tekniikan merkitystä, koska väärästä tekniikasta poisoppiminen merkitsee väistämättä yhtä tai useampaa askelta taaksepäin ja hyvin harvalla pää kestää sitä väliaikaa, jolloin osaaminen yhtäkkiä onkin huonompaa kuin ennen. Tämä välivaihe on kuitenkin täysin välttämätön, jotta jatkossa päästään taidollisesti korkeammalle tasolle, jolle pääsy jonkin tekniikkavirheen vuoksi olisi ollut mahdotonta. Miettikääpäs vaikkapa Nick Faldoa, joka teki svingiremonttia kaksi vuotta. Siinä on otettu monta askelta taaksepäin, jotta on päästy vielä useampia eteenpäin. Ja saman rääkin on käynyt läpi lukematon määrä ammattilaispelaajia, joskin Faldon remontti on varmasti sieltä perusteellisimmasta päästä.
Silloinen jo edesmennyt kitaransoitonopettajani kertoi mieleenpainuvan esimerkin eräästä suomalaisesta huipputason klassisen kontrabasson soittajasta, joka pääsi Wieniin yhteen maailman arvostetuimmista musiikkiakatemioista. Ensimmäiset kaksi kuukautta hän joutui harjoittelemaan strokan (eli jousen) käyttöä, koska hänen opettajansa mielestä hänen tekniikkansa oli puutteellinen. Kenellä golffarilla riittää kärsivällisyys 15 vuoden jälkeen aloittaa aivan alusta ja hieroa vaikkapa grippiä paikoilleen kaksi kuukautta? Kysyn vain.
Ulkomaille kirjoitti: (29.2.2012 9:30:24)
Kerron vielä hieman omasta taustastani liittyen tähän opetuskeskusteluun. Itse kokeilin golfia ensimmäisen kerran noin 15 vuotta sitten jossa espanjanmatkalla, ja tajusin heti että eihän siitä mitää tule ilman opetusta. Suomessa sitten siitä innostuneena yksi talvi harjoiteltiin opettajan johdolla hallissa ja keväällä taso oli jo sellainen että pelaaminen onnistui välttävästi. Sen jälkeen olen käyttänyt vuosittain noin 200-500 euro pro tunteihin. Tämän lisäksi pelikavereiden kesken on opeteltu ja opetettu toisiin rangella.Olen ottanut kymmeniä ja kymmeniä tunteja opetusta, ja väitän että joitain asioita osaan aloittelijalle välittää eteenpäin. Kun vaimo aloitti pelaamisen 5 vuotta minua myöhemmin, käytettiin taas samaa hyvää tapaa eli GC-kurssi yksityisopetuksena, jonka jälkeen hän on myös silloin tällöin ottanut tunteja mutta myös minä olen rangella yrittänyt auttaa eteenpäin. Vaimo kävi kurssin samalla prolla kuin minä aikoinaan, ja hän jopa kannusti minua opettamaan tietämiäni asioita eteenpäin vaimolle.
Siksi tämä keskustelu on ollut hieman hämmentävää, koska olen tällä tietyllä tavalla toiminut jo toista vuosikymmentä, enkä koskaan ole kokenut että teen jotain ’laitonta’ kun opastan aloittelevaa kaveria tai vaimoa. Otan edelleen tunteja ja mikäli näistä jotain oppeja tarttuun niin pyrin niitä eteenpäin välittämään entiseen tapaan rangen laidalla.
Asia alkoi minua lain kannalta kiinnostamaan, ja siksi tein omat selvitykseni. Toivon että kaikki ketkä golfia haluavat oppia, käyttävät pro palveluita ja mahdollisuuksiensa mukaan myös kannustavat uusia pelaajia lajin pariin ja toimivat heidän ’neuvonantajinaan’ ja neuvovat myös menemään prolle säännöllisesti.
Kun tuossa tuota juunnuharjoitteluakin seuraa,niin huomaa,että kyllä siinä on opastamassa ja neuvomassa ihan singelipelaajia .jotka ovat mukana juniorityössä.
Pelaajathan on jaettu useaan eri ryhmään ja nämä ei-proot ohjaa näätä juuri aloittanutta ryhmää.
Myös isiä näyttää olevan opettamassa.
Junoritouhusta vastaava pro toki on paikalla ja vastaa koko touhusta,mutta ei tietenkään juurikaan ehdi perusteellista opetusta antaa,kun yksi ryhmä on rangella,toinen griinillä,komas bunkassa ,neljäs cippailee.
Hyvin kuitenkin näyttää toimivan.Kyllä muulloinkin rangella ollessa vanhemmat ovat lapsiaan neuvomassa ihan muitten lyöjien seassa.
Tiedä sitten ,onko proo opastanut näitä isiä ,miten pitää toimia,mutta kyllä tällaista toimintaa ihan yleisesti harrastetaan.tuplabogi kirjoitti: (29.2.2012 9:56:45)
Ulkomaille kirjoitti: (29.2.2012 9:30:24)
Kerron vielä hieman omasta taustastani liittyen tähän opetuskeskusteluun. Itse kokeilin golfia ensimmäisen kerran noin 15 vuotta sitten jossa espanjanmatkalla, ja tajusin heti että eihän siitä mitää tule ilman opetusta. Suomessa sitten siitä innostuneena yksi talvi harjoiteltiin opettajan johdolla hallissa ja keväällä taso oli jo sellainen että pelaaminen onnistui välttävästi. Sen jälkeen olen käyttänyt vuosittain noin 200-500 euro pro tunteihin. Tämän lisäksi pelikavereiden kesken on opeteltu ja opetettu toisiin rangella.Olen ottanut kymmeniä ja kymmeniä tunteja opetusta, ja väitän että joitain asioita osaan aloittelijalle välittää eteenpäin. Kun vaimo aloitti pelaamisen 5 vuotta minua myöhemmin, käytettiin taas samaa hyvää tapaa eli GC-kurssi yksityisopetuksena, jonka jälkeen hän on myös silloin tällöin ottanut tunteja mutta myös minä olen rangella yrittänyt auttaa eteenpäin. Vaimo kävi kurssin samalla prolla kuin minä aikoinaan, ja hän jopa kannusti minua opettamaan tietämiäni asioita eteenpäin vaimolle.
Siksi tämä keskustelu on ollut hieman hämmentävää, koska olen tällä tietyllä tavalla toiminut jo toista vuosikymmentä, enkä koskaan ole kokenut että teen jotain ’laitonta’ kun opastan aloittelevaa kaveria tai vaimoa. Otan edelleen tunteja ja mikäli näistä jotain oppeja tarttuun niin pyrin niitä eteenpäin välittämään entiseen tapaan rangen laidalla.
Asia alkoi minua lain kannalta kiinnostamaan, ja siksi tein omat selvitykseni. Toivon että kaikki ketkä golfia haluavat oppia, käyttävät pro palveluita ja mahdollisuuksiensa mukaan myös kannustavat uusia pelaajia lajin pariin ja toimivat heidän ’neuvonantajinaan’ ja neuvovat myös menemään prolle säännöllisesti.
Kun tuossa tuota juunnuharjoitteluakin seuraa,niin huomaa,että kyllä siinä on opastamassa ja neuvomassa ihan singelipelaajia .jotka ovat mukana juniorityössä.
Pelaajathan on jaettu useaan eri ryhmään ja nämä ei-proot ohjaa näätä juuri aloittanutta ryhmää.
Myös isiä näyttää olevan opettamassa.
Junoritouhusta vastaava pro toki on paikalla ja vastaa koko touhusta,mutta ei tietenkään juurikaan ehdi perusteellista opetusta antaa,kun yksi ryhmä on rangella,toinen griinillä,komas bunkassa ,neljäs cippailee.
Hyvin kuitenkin näyttää toimivan.Kyllä muulloinkin rangella ollessa vanhemmat ovat lapsiaan neuvomassa ihan muitten lyöjien seassa.
Tiedä sitten ,onko proo opastanut näitä isiä ,miten pitää toimia,mutta kyllä tällaista toimintaa ihan yleisesti harrastetaan.Ja juuri näin pitää mielestäni homman toimia. Pelaaja tarvitsee kaiken mahdollisen avun kehittymiseensä ja harjoittelunsa tueksi. Oli sitten kyse minkä tason oppijasta tahansa.
’Amatöörit opettavat amatöörejä pysymään amatööreinä’
Joku voisi kysyä, että eikös suurin osa harrastajista nimenomaan halua pysyäkin amatööreinä 🙂
Kuten olen moneen kertaan sanonut, niiden golffarien, jotka haluavat kehittyä pelaajina, kannattaa pron palveluja käyttää.
Mutta on suuri joukko harrastajia, joiden tavoitteet eivät ihan oikeasti ole tulla maailman teknisimmäksi pallonlyöjiksi. Aika, motivaatio, raha voivat kaikki olla tekijöitä, ettei halua/ole mahdollisuutta käyttää pron palveluja.
Itse opettelin golffia aikanaan täysin yksin kaverini kanssa. Taustaa on muusta urheilusta aika paljon. Rangella katselimme, että kuka osaa lyödä ja kuka ei, ja sitten yritimme keskenämme analyoida, mitä nuo hyvät lyöjät tekevät eritavalla.
Ei minulla ollut silloin rahaa käyttää pron palveluihin. Tai ehkä olisi nippa -nappa ollut, mutta en kokenut sitä niin tärkeäksi. Myöhemmin sitten otin tunteja, ja itseopiskelin svingiä aika paljonkin.
Minun viesti on, että juuri noille pelaajille, joiden tavoitteet ja motivaatio kehittyä eivät ole kovin suuret, riittää hyvin harrastajien neuvot. Esimerkiksi tuo vaimoni, välillä tuntuu, että minulle hänen kehityksensä oli paljon merkityksellisempää kuin hänelle itselleen. Itse olin aivan fiilareissa, kun hän oivalsi jonkuin asian, ja lyönti parani olennaisesti. Hänelle itselleen se oli ’ihan kiva’ mutta ei se ollut ollenkaan niin iso asia hänelle. Hänelle golf on vaan hauskaa ulkonaoloa pelin merkeissä, vähän kuin minigolffia, mutta mielekkäämpää.
Ja vähän tuntuu, että tätä meidän enemmän lajista innostuneiden on vaikea käsittää/ymmärtää.
Loppuun vielä kysymys: Onko kukaan opettava pro mennyt ja kehunut jotain amatöörineuvojaa, jos on huomannut, että kaveri antaakin ihan perushyviä vinkkejä? Siinähän olisi hyvä paikka avata omaa markkinointi palveluistaan jos heittäisi, että ’ihan hyviä vinkkejä annat, oletko kenties miettinyt, että seuraavaksi voisi viellä kiinnittää huomiota siihen ja siihen. Jos haluat kehittyä tuohon vielä, niin voitaisiin katsella yhdessä lyöntiä’ tai jotain muuta tuon tyylistä.
Vai onko nyt vaan niin, että ne huonot neuvot huomataan, ja niistä kenties ärsyynnytään?
ristiveto kirjoitti: (29.2.2012 9:31:02)
Tenniksessä ihan sama. On paljon pelaajia jotka on aloittaneet itseoppien tai kaverin oppien mukaan. Ovat jo vuosia (jopa vuosikymmeniä) treenanneet melkein päivittäin väärää tekniikkaa. Joistakin heistä ei koskaan tule tennispelaajia vaikka treenaavat todella paljon.Tennispelaajan yhtälailla kuin golfarin määrittäminen hänen teknisen osaamisensa mukaan on perin tyypillistä palstalla majaileville fundamentalisteille.
Minusta kyseessä valtaosalle pelistä ja harrastuksesta, jossa pallo on yritetään saada reikään. Jos tämä tapahtuu kohtuullisen hyvin sääntöjä noudattaen, niin ei kai sillä tyylillä sen suurempaa merkitystä ole.
’Vaarallisia ovat suljetut, fundamentalistiset opit, jotka eivät kykene elämään muiden ideologioiden rinnalla. Niiden kannattajat eivät suvaitse moniarvoisuutta vaan vaativat itselleen rajatonta vapautta toteuttaa oma täydellinen järjestelmänsä.’ (Naomi Klein)
Poodri Hoo kirjoitti: (29.2.2012 10:28:05)
Tennispelaajan yhtälailla kuin golfarin määrittäminen hänen teknisen osaamisensa mukaan on perin tyypillistä palstalla majaileville fundamentalisteille.Määrittäminen?
Poodri Hoo kirjoitti: (29.2.2012 10:28:05)Minusta kyseessä valtaosalle pelistä ja harrastuksesta, jossa pallo on yritetään saada reikään. Jos tämä tapahtuu kohtuullisen hyvin sääntöjä noudattaen, niin ei kai sillä tyylillä sen suurempaa merkitystä ole.
Omintakeisia tyylejä on kiva seurata, ja ihmetellä, miten ne voi joskus toimia yllättävänkin hyvin.
KL kirjoitti: (29.2.2012 9:55:46)
Haade kirjoitti: (29.2.2012 8:36:56)
Kyllähän hyvä harrastaja pystyy opettamaan helposti alkeita lajissa kuin lajissa. Toki on myös niitä, jotka eivät lajitekniikasta tiedä tarpeeksi, ja opettavat aivan väärin, mutta niin on joka lajissa.Jos ajatellaan vaikka täysin vasta-alkajaa, niin alussa hänen omaksuminkyky on todella rajallinen. Silloin riittää ihan hyvin, että saa aivan perusteita käydä rauhassa läpi. Turha siinä on vielä alkaa kertomaan rannekulmien säilymisestä downsvingissä, kun koko mailan liikerata on kaukana siitä, missä se pitäisi olla.
Minusta pron todelllinen hyöty tulee siinä vaiheessa, kun harrastaja haluaa todella alkaa kehittämään lyöntiä. Siinä joutuu joka tapauksessa työstämään lyöntiään uusille poluille. Silloin hyvä pro osaa kertoa harrastajalle riittävän pieninä paloina asioita, jotka tämä harrastaja omaksuu. Liian suuret muutokset kaatuu siihen, ettei opetettava sisäistä ja ymmärrä sitä uutta liikettä, eikä hänellä ole ehkä aikaakaan harjoitella sitä rangella riittävästi.
Aikaisemminkin kritisisoin sitä, että miksi golffissa osa proista puhuu kovin vähättelevään sävyyn myös erittäin hyvän tason harrastajista. Kyllä muissa lajeissa osastaan arvostaa opettavien proiden/ammattilaisten/amatöörivalmentajien toimesta niitä, jotka ovat täysin harrastajapohjalta saavuttaneet hyvän suorittamisen tason yleiseen tasoon verrattuna.
Ehkä nämä ovat niitä ’nuoren’ lajin kasvukipuja, joista ajanmittaan päästään ulos.
Aikanaan Vierumäen kurssilla silloinen pro Partasen Reka kiteytti asian hienosti: ’Amatöörit opettavat amatöörejä pysymään amatööreinä.’ Golf on teknisesti aivan järjettömän vaikea laji, jonka vain kaikkein lahjakkaimmat (jos edes hekään) voivat oppia hyvin ilman pätevää opetusta ja tuo Rekan sitaatti kannattaa ihan oikeasti painaa korvien väliin.
AIkanaan opiskelin (ja opetinkin) kitaransoittoa Oulunkylän Pop-jazz-konservatoriossa ja siellä törmäsin asiaan, josta ts on paljon puhunut, toisin sanoen poisoppimisen vaikeudesta. Useat opettajat korostivat korostamasta päästyään oikean tekniikan merkitystä, koska väärästä tekniikasta poisoppiminen merkitsee väistämättä yhtä tai useampaa askelta taaksepäin ja hyvin harvalla pää kestää sitä väliaikaa, jolloin osaaminen yhtäkkiä onkin huonompaa kuin ennen. Tämä välivaihe on kuitenkin täysin välttämätön, jotta jatkossa päästään taidollisesti korkeammalle tasolle, jolle pääsy jonkin tekniikkavirheen vuoksi olisi ollut mahdotonta. Miettikääpäs vaikkapa Nick Faldoa, joka teki svingiremonttia kaksi vuotta. Siinä on otettu monta askelta taaksepäin, jotta on päästy vielä useampia eteenpäin. Ja saman rääkin on käynyt läpi lukematon määrä ammattilaispelaajia, joskin Faldon remontti on varmasti sieltä perusteellisimmasta päästä.
Silloinen jo edesmennyt kitaransoitonopettajani kertoi mieleenpainuvan esimerkin eräästä suomalaisesta huipputason klassisen kontrabasson soittajasta, joka pääsi Wieniin yhteen maailman arvostetuimmista musiikkiakatemioista. Ensimmäiset kaksi kuukautta hän joutui harjoittelemaan strokan (eli jousen) käyttöä, koska hänen opettajansa mielestä hänen tekniikkansa oli puutteellinen. Kenellä golffarilla riittää kärsivällisyys 15 vuoden jälkeen aloittaa aivan alusta ja hieroa vaikkapa grippiä paikoilleen kaksi kuukautta? Kysyn vain.
Tässä on kouluesimerkki siitä,kun katsotaan hyvin suppeasta katsantokannasta golfin peluuta.
Golfissa on liiton mukaan 140 000 peaajaa.
Siihen mahtuu monensorttista kauhojaa.
Hyin suurelle osalle pelaajista koko pelaaminen on sosiaalista kanssakäymistä,liikuntaa,tai vain tekosyy päästä ulos,ulkoilua t,tavata työkavereita tai tuttuja.
Syitä voi olla monia.
Luulempa ,että suurn osa näistä 140 000 pelaajasta ovat juuri näitä.
Eräässäkin seurassa on nejäsosa,joilla on tasoitus 54 ja 40 % pelaaajista tasoitus on 36-54 välillä.
Tämä jo kuvaa millaisia pelaajia nämä ovat,pelitaidon parantaminen ei edes kiinnosta siinä määrin,että viitsisi tai kehtais(senkin syyn olen kuullut useasti) mennä proon oppitunnille,kun tarkoitus on vain ulkoiluttaa mailoja j itseään.Minä en kylläkään näe mitään moittimista siinä,että näitä vähän opastaa,ei se lyönti siitä enää huonommaksi mene ja tuskin tämä edes haittaa .
Saattaa jopa olla hyödyksi,kun pelaaminen vähän nopeutuu,eikä synny niin helposti hitaita ryhmiä..
Varsikin vanhemmassa väessä kynnys mennä proon oppiin on korkea,kun tärkein huolenaihe on esim. se,että pystyyköhän ensi vuonna enää pelaamaan.
Liikkuminen on tärkeämpää kuin lyöntitaito.Tälläkin palstala keskustelu lähtee siitä,että pitää koko ajan parantaa peliä ja kehittyä.ja hypätä jatkuvasti proon opissa.
Mutta kun ikää karttuu,niin tulee paljon tärkeämpiäkin asioita eteen kuin golfin peluu ja loppujen lopuksi näistä omalla sakkeella pelaavia on suurin osa tätä vanempaa porukkaa.
Tämän tuon vain esille vanhemman polven pelaajana miettien,miten selk kestäisi vielä yhden kauden pelata.
tuplabogi kirjoitti: (29.2.2012 11:08:49)
Tämän tuon vain esille vanhemman polven pelaajana miettien,miten selk kestäisi vielä yhden kauden pelata.
Hmm… niinpä niin…. mitähän minä kirjoitinkaan tuosta selästä ja tekniikan vaikutuksesta siihen.
ts kirjoitti: (29.2.2012 11:12:26)
tuplabogi kirjoitti: (29.2.2012 11:08:49)
Tämän tuon vain esille vanhemman polven pelaajana miettien,miten selk kestäisi vielä yhden kauden pelata.
Hmm… niinpä niin…. mitähän minä kirjoitinkaan tuosta selästä ja tekniikan vaikutuksesta siihen.
Niin sanoppa se,lääkärit eivät neuvoa keksineet..Hermon painamisesta,välilevystä ja kulumasta höpisivät..Leikkauksetakin ainitsivat..
Kiitän kyllä neuvoista,kun ratkaiset ongelman,minkälaisella tekniikalla tämä liikuntakyky paranisi.tuplabogi kirjoitti: (29.2.2012 11:28:09)
ts kirjoitti: (29.2.2012 11:12:26)
tuplabogi kirjoitti: (29.2.2012 11:08:49)
Tämän tuon vain esille vanhemman polven pelaajana miettien,miten selk kestäisi vielä yhden kauden pelata.
Hmm… niinpä niin…. mitähän minä kirjoitinkaan tuosta selästä ja tekniikan vaikutuksesta siihen.
Niin sanoppa se,lääkärit eivät neuvoa keksineet..Hermon painamisesta,välilevystä ja kulumasta höpisivät..Leikkauksetakin ainitsivat..
Kiitän kyllä neuvoista,kun ratkaiset ongelman,minkälaisella tekniikalla tämä liikuntakyky paranisi.Tuplabogi, ts:hän tarkoittaa, että olet saanut hermopainauman, välilevyn ja kuluman sen vuoksi, että sinua on aikanaan joku amaööri neuvonut, ja svingisi pilannut 🙂
Haade kirjoitti: (29.2.2012 11:32:15)
tuplabogi kirjoitti: (29.2.2012 11:28:09)
ts kirjoitti: (29.2.2012 11:12:26)
tuplabogi kirjoitti: (29.2.2012 11:08:49)
Tämän tuon vain esille vanhemman polven pelaajana miettien,miten selk kestäisi vielä yhden kauden pelata.
Hmm… niinpä niin…. mitähän minä kirjoitinkaan tuosta selästä ja tekniikan vaikutuksesta siihen.
Niin sanoppa se,lääkärit eivät neuvoa keksineet..Hermon painamisesta,välilevystä ja kulumasta höpisivät..Leikkauksetakin ainitsivat..
Kiitän kyllä neuvoista,kun ratkaiset ongelman,minkälaisella tekniikalla tämä liikuntakyky paranisi.Tuplabogi, ts:hän tarkoittaa, että olet saanut hermopainauman, välilevyn ja kuluman sen vuoksi, että sinua on aikanaan joku amaööri neuvonut, ja svingisi pilannut 🙂
Kyllä nämä syyt ovat siinä,että pelasin aikanaan jääpalloa jopa sm-sarjassa ja silloin 60-luvulla ei juurikaan vielä suojuksia käytetty.
Vanhoja urheiluvammoja.
Ei minua ole kukaan viime aikoina neuvonut,koska ei vanhaa hevosta kannata enää kouluttaa.Täysin offtopic, mutta selkäongelmaisille vain hokkus pokkus tietoa ihmeparannuksesta jaan.
Jossain tämän vuoden veikkaajalehdessä oli juttu Oulun Kärppien Jari Viuhkolasta, joka palautui uran lopettamisesta takaisin kaukaloon, kun ongelmaselkää kuntoutettiin professorin ja jonkun toisen kovan luokan jumpparin ohjeilla x kuukautta, vaikka toiset ammattilaiset olivat jo todenneet, ettei tuosta pelaajaa ikinä tule.
Vaikka kyllähän tämäkin viesti kuuluu tähän ketjuun samalla logiikalla kuin ne muut 800 ot-viestiä :D.
ts kirjoitti: (29.2.2012 11:12:26)
tuplabogi kirjoitti: (29.2.2012 11:08:49)
Tämän tuon vain esille vanhemman polven pelaajana miettien,miten selk kestäisi vielä yhden kauden pelata.
Hmm… niinpä niin…. mitähän minä kirjoitinkaan tuosta selästä ja tekniikan vaikutuksesta siihen.
LOL… sori, mutta on todella hienoa, että joku saa tälläkin palstalla onnistumisen elämyksiä ja oikeassa olemisen riemua.
(tän saa asiattomana kuittailuna poistaa, mutta kun jurdista termiä käyttäen ’en voinut mieltäni malttaa’)
Golfinvihollinen39 kirjoitti: (29.2.2012 12:15:15)
Jossain tämän vuoden veikkaajalehdessä oli juttu Oulun Kärppien Jari Viuhkolasta, joka palautui uran lopettamisesta takaisin kaukaloon, kun ongelmaselkää kuntoutettiin professorin ja jonkun toisen kovan luokan jumpparin ohjeilla x kuukautta, vaikka toiset ammattilaiset olivat jo todenneet, ettei tuosta pelaajaa ikinä tule.
Sama kokemus ja monta muutakin vastaavaa tiedän. Paljon on mahdollista, että apu löytyy, vaikka 20 lääkäriä+fysioterapeuttia sanoisi, ettei sille mitään voi tehdä koska syy on se ja se…
Poodri Hoo kirjoitti: (29.2.2012 12:25:29)
ts kirjoitti: (29.2.2012 11:12:26)
tuplabogi kirjoitti: (29.2.2012 11:08:49)
Tämän tuon vain esille vanhemman polven pelaajana miettien,miten selk kestäisi vielä yhden kauden pelata.
Hmm… niinpä niin…. mitähän minä kirjoitinkaan tuosta selästä ja tekniikan vaikutuksesta siihen.
LOL… sori, mutta on todella hienoa, että joku saa tälläkin palstalla onnistumisen elämyksiä ja oikeassa olemisen riemua.
(tän saa asiattomana kuittailuna poistaa, mutta kun jurdista termiä käyttäen ’en voinut mieltäni malttaa’)
Sitten kun sulla olis edes promillen kokemus ihmisten kanssa tämän lajin parissa toimimisesta, ymmärtäisit varmaan myös kirjoittamiseni aiheesta.
ts kirjoitti: (29.2.2012 12:37:43)
Poodri Hoo kirjoitti: (29.2.2012 12:25:29)
ts kirjoitti: (29.2.2012 11:12:26)
tuplabogi kirjoitti: (29.2.2012 11:08:49)
Tämän tuon vain esille vanhemman polven pelaajana miettien,miten selk kestäisi vielä yhden kauden pelata.
Hmm… niinpä niin…. mitähän minä kirjoitinkaan tuosta selästä ja tekniikan vaikutuksesta siihen.
LOL… sori, mutta on todella hienoa, että joku saa tälläkin palstalla onnistumisen elämyksiä ja oikeassa olemisen riemua.
(tän saa asiattomana kuittailuna poistaa, mutta kun jurdista termiä käyttäen ’en voinut mieltäni malttaa’)
Sitten kun sulla olis edes promillen kokemus ihmisten kanssa tämän lajin parissa toimimisesta, ymmärtäisit varmaan myös kirjoittamiseni aiheesta.
Kaikella kunnioituksella ts sinua kohtaa, mutta viimeksi kun vetosit mm. tuohon pitkään kokemukseesi alalla väitit, että neuvonta voidaan kieltää pron toimesta, ja että ranget eivät ole julkisia paikkoja jne.
Aika vaikea ottaa sinun kommenttejasi totena, kun niiden historia on mitä on, ja perusteet luokkaa ”olen ollut alalla niin ja niin kauan”.
Tähänkin ketjuun olisi mielestäni riittänyt nimimerkki ’Ulkomailla’ hyvä selvitys tilanteesta. Sitä en ymmärrä miksi jotkut nimimerkit palaavat palstalle yhä uudestaan riitelemään toisten kanssa. Luulisi että jos on joskus ollut bannattuna tältä palstalta, niin ottaisi sitten opiksi.
Toivon myös että meitä klubipelaajia ei kutsuttaisi ’tuuppareiksi’, mielestäni se ei ole korrektia käytöstä.
Lakupussi kirjoitti: (29.2.2012 13:11:34)
Toivon myös että meitä klubipelaajia ei kutsuttaisi ’tuuppareiksi’, mielestäni se ei ole korrektia käytöstä.Tästä asiasta minäkin olen usein mieleni pahoittanut. Vaadinkin, että minua kutsutaan ”herra tuuppariksi”. Ja lakki otetaan päästä kun pyritään juttusille.
-
JulkaisijaArtikkelit