Ponnistus osumassa

[Jimboleero]

Tänään Suomenojalla harjoitellessani huomasin että saan downswingissä paremman kontrollin lantion liikkeeseen, kun nousen osumaa kohti mentäessä varpailleni. Siis ikäänkuin ponnistan ylöspäin painonsiirron aikana. Sain loistavia osumia ja mielettömän hyvät fiilarit nimenomaisesti tämän ansiosta. Lisäksi mailanpään kierto ja linja tuntui luonnolliselta ilman mitään pakotteita. Lantion kierto on nimenomaisesti ollut minulle pitkään arvoitus. Se on jäänyt vaillinaiseksi ja en ole saanut osumaan potkua, paitsi nyt – ensimmäisen kerran. Vartalon kontrolli tuntui erittäin luonnolliselta. Ennen kuin menen pron juttusille ja käyn asian lävitse, kysyn, olenko ihan metsässä tämän pienen havaintoni kanssa. Olisi mukava kuulla niin asiantuntijoiden, kuin tavistenkin mielipiteitä.

[Jimboleero]

Korjaus.. siis en tietenkään ole varpaillani osuman aikana ja jälkeen, mutta jokatapauksessa ponnistan voimakkaasti ylöspäin niin, että paino on enemmän tukijalan päkiällä. Sori huono määritelmäni avausviestissä.

[ts]

Ei tähän kannata mitään vastata, kun Fukke kumminkin tulee ja sanoo, että pitää pyöräyttää se vasen vaan alta pois 🙂

[fukke diise saisse]

ts kirjoitti: (7.11.2006 0:10:46)
Ei tähän kannata mitään vastata, kun Fukke kumminkin tulee ja sanoo, että pitää pyöräyttää se vasen vaan alta pois 🙂

1 – 1

[Jimboleero]

Joo, pitää katsoa jatkossa että mitä tänne kirjoittaa.

[ES80]

Minä en kyllä edes yritä mitään ponnistusta enkä edes ajattele sellaista lyönnissä.
Enkä ole missään kirjallisuudessa tuommoiseen ohjeeseen törmännyt. Tässä tarkoitan niitä muutamia harvoja golf-kirjoja joita olen lukenut.
Mutta jos se pallo kerran lähtee sulla hyvin ja on hyvä fiilis niin mikä estää sinua tuota tekemästä? Kesällä varmaan sen viimeistään huomaat tuloksista oliko kannattavaa vai ei treenata noin :).
Luovutan areenan kyseisessä keskusteluketjussa ammattilaisille….

[Taika Rauta]

Ditto kirjoitti:
Lantion kierto on nimenomaisesti ollut minulle pitkään arvoitus. Se on jäänyt vaillinaiseksi ja en ole saanut osumaan potkua, paitsi nyt – ensimmäisen kerran. Vartalon kontrolli tuntui erittäin luonnolliselta.

Mulla on Ditto aivan sama ongelma lyönnissä. En vaan saa tuota kunnon potkun tunnetta lyöntiin, ja osasyynä on mullakin lantion toimimattomuus. Se ei ole jotenkin synkassa svingin kanssa, elää ihan omaa elemäänsä holtittomasti. Mullahan loppu kausi oikeastaan reilu kuukausi sitten kun toi selkä rupes kenkkuilemaan. Nyt maltilla odotellaan jos vuodenvaihteessa ois siinä kunnossa että pääsee hallikautta aloittamaan.
Mutta havaintosi on mielenkiintoinen, ja se on pirun mukava tunne jos oivaltaa itse jotain oleellista. Toivotaan että olet oikeilla jäljillä. Muuten Minni taitaa olla osumahetkellä varpaillaan, jos kuvia olen oikein tulkinnut? Elikkä minäkin kyllä lukisin mielelläni kommentteja samasta aiheesta.

[Anton.]

Taika Rauta kirjoitti: (7.11.2006 9:30:33)

Muuten Minni taitaa olla osumahetkellä varpaillaan, jos kuvia olen oikein tulkinnut?

Elikkä minäkin kyllä lukisin mielelläni kommentteja samasta aiheesta.

Geoff Ogelvy (?) leijuu myös osuman kohdalla, ja Ernie E ei hänkään ole kovin tukevasti maassa osuman kohdilla (tukijalan jalkaterä liikkuu vastapäivään). Ditton selostuksesta päätellen ei tehontuoton osalta liene ollenkaan huono asia. Mahtoi olla hieno ahaa-elämys?

Lantio? Onko nimettömän ja pikkurillin välissä?

[Anton.]

Singhillä lienee ollut samoja tuntemuksia Ditton kanssa lantion löytämisestä… VJ huomioi 3 asiaa svingissään; lyö läpi, dsw aluksi tönäisee hieman lantiolla kohteeseen päin ja lataa lantiolla niin maan p* osuman läpi.

Golfdigestiltä lainattua:
Getting the hip movement right was the biggest breakthrough in my swing. It happened about four years ago. I learned how to really fire my hips for a true, full release. When your hips slow down, you have to flip your hands over to compensate, and that’s when the ball goes left. When I clear my hips fast, I can swing as hard as I want, and the ball never goes left.

[Pulli-Paavo]

Mulla on vähän samanlaisia kokemuksia Ditton kanssa. En ole mikään rutiini ihminen ja ajoittain on ongelmia rytmin kanssa. Lisäksi bäkäri karkaa helposti pitkäksi. Olen huomannut, että svingiajatuksia ei voi tällaisella tikapuuhermostolla varustetulla yksilöllä olla montaa. Sitten kun vielä lantio tahtoo karata alta osumassa onkin jo ihan sekaisin. Nyt tullaan vihdoin siihen Ditton oivallukseen, POLJE. Mun on siis keskityttävä bäkärissä siihen ettei se karkaa pitkäksi, joten pyrin tekemään sen vain käsillä(hartiat kääntyy väkisin mukana, jalantio enemmänkin vastustaa), sanon siis itselleni TYÖNNÄ. Downswing alkaa pakonomaisesti kun lantio panee hanttiin ja kädet tulevat takaisin pallon kohdalle ja sanon itselleni POLJE.

[ts]

Hmm… toihan kuulostaa ihan pönkäjalkaa vasten lyömiseltä 🙂

Tuo ’ylös hyppääminen’ johtuu kuitenkin usein siitä, että maila ja suora käsivarsi eivät mahdu vapaana kulkemaan. Seurauksena pelaaja vaistomaisesti tuota tilaa tekee jollain konstilla.

Hyvä puoli tuossa on, että usein siinä tapahtuu myös tuo tuen otto ja lantion vastustaminen samalla. Kunhan sieltä vaan sitten jollain konstilla taas päästään kiertoon mukaan osuma-alueella.

[-no eagle-]

Anton 15 kirjoitti: (7.11.2006 11:48:56)
Singh:

Getting the hip movement right was the biggest breakthrough in my swing. It happened about four years ago. I learned how to really fire my hips for a true, full release. When your hips slow down, you have to flip your hands over to compensate, and that’s when the ball goes left. When I clear my hips fast, I can swing as hard as I want, and the ball never goes left.

Itse kun menneellä kaudella aloitin pelin uudestaan tuli lopussa sellanen fiilis, että hetkinen näinhän tämä sujuukin ja lyönnit olivat teräviä, suoria ja mittatarkempia kuin alkukaudesta….Singh on päässyt jo sitten taas seuraavalle tai jo sitä seuraavalle tasolle.

Juuri tuo lantion jäykkyys haittasi alussa..lopussa alkoi paikat jo olla tottuneet liikeratoihin..tärkeää on tietenkin tehdä oikeaa analyysiä siitä mihin pitää pyrkiä..tässä pro on varmasti avuksi useimmille.

Jonkinlainen ponnistushan tuo golfsvingi on aina. Hieman kuten liikkeellelähtö 100 metrin pyrähdyksessä piikkareilla.

[fukke diise saisse]

Anton 15 kirjoitti: (7.11.2006 11:48:56)
I learned how to really fire my hips for a true, full release. When your hips slow down, you have to flip your hands over to compensate, and that’s when the ball goes left. When I clear my hips fast, I can swing as hard as I want, and the ball never goes left.

Ei kuulosta pönkäjalkaa vasten lyömiseltä.

Dittolle sen verran, että ihan hyvin voit ponnistaa vähän ylöspäinkin. Maila vetää osumassa paitsi eteenpäin myös alaspäin, joten paine kohdistuu vasemmalle jalalle myös vertikaalisena. Tätä voimaa vastaanhan siinä taistellaan,.

Mutta varo jättämästä vasenta jalkaa paikalleen eteen ettei tule tarvetta kiertyä sen ympäri ja nostaa ylävartaloa pystyyn. Siis samalla kun ponnistat, ’clear your hips’.

[Julkaisija]

Artikkelit