Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Ponnista maasta lisää pituutta
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Uusimmassa GolfDigest Suomessa on ylläolevalla otsikolla D.Leadbetterin ohjeita tuottaa svingiin lisävoimaa liikkellelähdössä, taakseviennissä ja suunnanvaihdossa. Minua kummastuttaa, että voiman maata kohti ilmoitetaan eri vaiheissa olevan prolla 125 – 145 % vartalon painosta ja harrastajalla 65 – 90 % vartalon painosta. Ovatko fysiikan lait muuttuneet viime aikoina? Mistä gravitaatiovoima tietää kuka on pro ja kuka harrastaja? Ovatkohan lehden muutkin svingivinkit samaa tasoa?
4par kirjoitti: (9.3.2011 11:52:43)
Uusimmassa GolfDigest Suomessa on ylläolevalla otsikolla D.Leadbetterin ohjeita tuottaa svingiin lisävoimaa liikkellelähdössä, taakseviennissä ja suunnanvaihdossa. Minua kummastuttaa, että voiman maata kohti ilmoitetaan eri vaiheissa olevan prolla 125 – 145 % vartalon painosta ja harrastajalla 65 – 90 % vartalon painosta. Ovatko fysiikan lait muuttuneet viime aikoina? Mistä gravitaatiovoima tietää kuka on pro ja kuka harrastaja?Ovatkohan lehden muutkin svingivinkit samaa tasoa?
mites tuo voiman ja vastavoiman laki taipuu?
ts kirjoitti: (9.3.2011 11:58:20)mites tuo voiman ja vastavoiman laki taipuu?
vastavoiman laki
vastavoiman lain
vastavoiman laissa
vastavoiman laista
…jne…Sorry, oli ihan pakko
4par kirjoitti: (9.3.2011 12:08:37)
ts kirjoitti: (9.3.2011 11:58:20)mites tuo voiman ja vastavoiman laki taipuu?
vastavoiman laki
vastavoiman lain
vastavoiman laissa
vastavoiman laista
…jne…Sorry, oli ihan pakko
Ei huono 😀
Pistä toki vielä asiavastaus perään.
4par kirjoitti: (9.3.2011 11:52:43)
Uusimmassa GolfDigest Suomessa on ylläolevalla otsikolla D.Leadbetterin ohjeita tuottaa svingiin lisävoimaa liikkellelähdössä, taakseviennissä ja suunnanvaihdossa. Minua kummastuttaa, että voiman maata kohti ilmoitetaan eri vaiheissa olevan prolla 125 – 145 % vartalon painosta ja harrastajalla 65 – 90 % vartalon painosta. Ovatko fysiikan lait muuttuneet viime aikoina? Mistä gravitaatiovoima tietää kuka on pro ja kuka harrastaja?Ovatkohan lehden muutkin svingivinkit samaa tasoa?
Ts varmaan korjaa 🙂 mutta ammattilaispelaajat pitävät painopisteen huomattavasti alempana, koska tekevät rotaation pienemmässä tilassa. Tällöin vastavaikkuttaja lihakset aktivoituvat taakseviennin aikana luoden suuremman paineen, sekä maata vasten, että lihakseen (esim. oikea pakara, takareisi) joka vapautuu suunnanvaihdon yhteydessä.
Kehoa suurempi paine on verrattavissa painijaan, joka tiputtaa painopistettään alemmas puolustautuakseen heitolta.
Ei tämä aukea minulle. Jos prolla voima maata kohti (kuten se on lehden sivuilla 86 – 88 suuntanuolin osoitettu) on koko taakseviennin ajan välillä 125 – 145 % vartalon painosta, on pro taakseviennin lopuksi ilmassa.
Nytpä tuli TODELLA hyvä avaus. Tätä olen puoli vuotta ihan itsekseni hiljaa pohdiskellut ja tuli kyllä täydelliseen kohtaan tämä keskustelu. Nyt pliis.. kaino pyyntö? Eihän? Jookos?
Hassua muuten että muistaakseni asiasta ei ole koskaan täällä keskusteltu. Harvakseltaan tulee ihan uusia mielenkiintoisia keskustelun aiheita.
4par kirjoitti: (9.3.2011 13:14:05)
Ei tämä aukea minulle. Jos prolla voima maata kohti (kuten se on lehden sivuilla 86 – 88 suuntanuolin osoitettu) on koko taakseviennin ajan välillä 125 – 145 % vartalon painosta, on pro taakseviennin lopuksi ilmassa.Eli jos viittaat painija esimerkkiini, myönnetään että antaa ehkä virheellisen ajatuksen. Eli pointtina oli että vastustetaan painopisteen nousemista, eli painaudutaan maatavasten taakseviennin aikana.
mesikämmen kirjoitti: (9.3.2011 13:31:39)
Eli pointtina oli että vastustetaan painopisteen nousemista, eli painaudutaan maatavasten taakseviennin aikana.Mjaa. Minä ymmärsinkin asian ihan väärin jos tuosta puhutaan. Nyt ei kyllä voi juttua lukematta asiaa sen enempää pohtia. Pitääpä käydä hommaamassa lehti.
4par kirjoitti: (9.3.2011 13:14:05)
Ei tämä aukea minulle. Jos prolla voima maata kohti (kuten se on lehden sivuilla 86 – 88 suuntanuolin osoitettu) on koko taakseviennin ajan välillä 125 – 145 % vartalon painosta, on pro taakseviennin lopuksi ilmassa.Johan tuossa kädet ja maila liikkuvat vastavoiman suuntaan aika isolla nopeudella.
En ole juttua nähnyt joten en tiedä mistä kohti mitatuista arvoista puhut. Itselle tuli ensimmäisenä mieleen dsw:n aikana tapahtuva ja varsinkin osumman tultaessa tapahtuvat ponnistukset, jotka poikkeavat hyvillä pelaajilla runsaasti harrastajista.
Voin hyvin kuvitella bsw:n alussa tapahtuvan voiman lisäyksen maata vasten, kun hyvä pelaaja ottaa vahvan tuen oikella jalalla ja ikäänkuin koko vartalolla painaa liikettä alas. Swingiteknisesti taas harrastajat usien tuossa lähtevät käsillä nostamaan mailaa ylös ja vieläpä sen verran hitaasti, että tuskin siihen juurikaan anturit reagoivat. BSW:n lopussa pelaaja sitten edellen painaa kehoaan alas ja samalla kädet ja maila nousevat varsin vauhdilla, joka voisi selittää osan noista voimaeroista. Itse tuossa himan mallailin ja kyllä paine jalkojen alla tuntuu huomattavan erilaiselta kahdella eri tavalla tehden.
Täytyypä koittaa tutustua artikkelliin ja katsoa mitä siinä todella kerrotaan
Tätäpä kuulostaa oudolta?
Maalaisjärjellä ajateltuna ainoa paikka, jossa ’teoreettisesti’ voisi olla suurempi paino maata vasten olisi juuri ennen osumaa jos lyöjä ponnistaa jaloilla ylöspäin. Koko swingin ajan ei voi pitää yli 100% painoa maata vasten.
Siis tämä ajateltuna sillä tavalla, että jos pelaajan jalkojen alla on vaaka, niin tuo juuri ennen osumaa tapahtuva ponnistus nostaisi vaa-assa näkvää lukemaa hetkellisesti. Toki tämän hetken jälkeen olisi paino alle 100%, mutta palaisi tasan 100%:iin taas kohta.
Ällikkämies kirjoitti: (9.3.2011 13:41:23)
Tätäpä kuulostaa oudolta?Maalaisjärjellä ajateltuna ainoa paikka, jossa ’teoreettisesti’ voisi olla suurempi paino maata vasten olisi juuri ennen osumaa jos lyöjä ponnistaa jaloilla ylöspäin. Koko swingin ajan ei voi pitää yli 100% painoa maata vasten.
Siis tämä ajateltuna sillä tavalla, että jos pelaajan jalkojen alla on vaaka, niin tuo juuri ennen osumaa tapahtuva ponnistus nostaisi vaa-assa näkvää lukemaa hetkellisesti. Toki tämän hetken jälkeen olisi paino alle 100%, mutta palaisi tasan 100%:iin taas kohta.
Kun lähdetään liikkeelle jalkojen ollessa koukistettuna, taakseviennin aikana ne pyrkii suoristumaan. Tällöin jalkojen lihastyön ollessa eksentrinen yhdistettynä ylävartalolla tehtävään nousun vastustamiseen syntyy maatavasten kehon painon ylittävä paine.
Henkka kirjoitti: (9.3.2011 13:22:42)
Nytpä tuli TODELLA hyvä avaus. Tätä olen puoli vuotta ihan itsekseni hiljaa pohdiskellut ja tuli kyllä täydelliseen kohtaan tämä keskustelu. Nyt pliis.. kaino pyyntö? Eihän? Jookos?Hassua muuten että muistaakseni asiasta ei ole koskaan täällä keskusteltu. Harvakseltaan tulee ihan uusia mielenkiintoisia keskustelun aiheita.
Kyllä tästä on. Otin asian esille taannoin, kun jossakin lehdessä kirjoitettiin samasta ilmiöstä Tuomas Tuovisen kohdalla. Tuomaksella tuo luku takajalalla oli 110%. Yritin löytää tuota keskustelua hakutoiminnolla siinä onnistumatta.
mesikämmen kirjoitti: (9.3.2011 14:55:54)
Ällikkämies kirjoitti: (9.3.2011 13:41:23)
Tätäpä kuulostaa oudolta?Maalaisjärjellä ajateltuna ainoa paikka, jossa ’teoreettisesti’ voisi olla suurempi paino maata vasten olisi juuri ennen osumaa jos lyöjä ponnistaa jaloilla ylöspäin. Koko swingin ajan ei voi pitää yli 100% painoa maata vasten.
Siis tämä ajateltuna sillä tavalla, että jos pelaajan jalkojen alla on vaaka, niin tuo juuri ennen osumaa tapahtuva ponnistus nostaisi vaa-assa näkvää lukemaa hetkellisesti. Toki tämän hetken jälkeen olisi paino alle 100%, mutta palaisi tasan 100%:iin taas kohta.
Kun lähdetään liikkeelle jalkojen ollessa koukistettuna, taakseviennin aikana ne pyrkii suoristumaan. Tällöin jalkojen lihastyön ollessa eksentrinen yhdistettynä ylävartalolla tehtävään nousun vastustamiseen syntyy maatavasten kehon painon ylittävä paine.
Fysiikka on ihmeellistä. Ihmisen paino lisääntyy painon lisääntymättä…
KL kirjoitti: (9.3.2011 15:26:42)
mesikämmen kirjoitti: (9.3.2011 14:55:54)
Ällikkämies kirjoitti: (9.3.2011 13:41:23)
Tätäpä kuulostaa oudolta?Maalaisjärjellä ajateltuna ainoa paikka, jossa ’teoreettisesti’ voisi olla suurempi paino maata vasten olisi juuri ennen osumaa jos lyöjä ponnistaa jaloilla ylöspäin. Koko swingin ajan ei voi pitää yli 100% painoa maata vasten.
Siis tämä ajateltuna sillä tavalla, että jos pelaajan jalkojen alla on vaaka, niin tuo juuri ennen osumaa tapahtuva ponnistus nostaisi vaa-assa näkvää lukemaa hetkellisesti. Toki tämän hetken jälkeen olisi paino alle 100%, mutta palaisi tasan 100%:iin taas kohta.
Kun lähdetään liikkeelle jalkojen ollessa koukistettuna, taakseviennin aikana ne pyrkii suoristumaan. Tällöin jalkojen lihastyön ollessa eksentrinen yhdistettynä ylävartalolla tehtävään nousun vastustamiseen syntyy maatavasten kehon painon ylittävä paine.
Fysiikka on ihmeellistä. Ihmisen paino lisääntyy painon lisääntymättä…
Eiköhän tuohon voi ’ulkoisella työllä’ vaikuttaa. Kun seisot vaa’alla ja menet siinä edestakaisin kyykkyyn ja ylös, niin eiköhän se vaa’an viisari heilu…mutta etköhän sinä tuon jo tiennytkin 😮
mesikämmen kirjoitti: (9.3.2011 14:55:54)
Ällikkämies kirjoitti: (9.3.2011 13:41:23)
Tätäpä kuulostaa oudolta?Maalaisjärjellä ajateltuna ainoa paikka, jossa ’teoreettisesti’ voisi olla suurempi paino maata vasten olisi juuri ennen osumaa jos lyöjä ponnistaa jaloilla ylöspäin. Koko swingin ajan ei voi pitää yli 100% painoa maata vasten.
Siis tämä ajateltuna sillä tavalla, että jos pelaajan jalkojen alla on vaaka, niin tuo juuri ennen osumaa tapahtuva ponnistus nostaisi vaa-assa näkvää lukemaa hetkellisesti. Toki tämän hetken jälkeen olisi paino alle 100%, mutta palaisi tasan 100%:iin taas kohta.
Kun lähdetään liikkeelle jalkojen ollessa koukistettuna, taakseviennin aikana ne pyrkii suoristumaan. Tällöin jalkojen lihastyön ollessa eksentrinen yhdistettynä ylävartalolla tehtävään nousun vastustamiseen syntyy maatavasten kehon painon ylittävä paine.
Vaikka noinkin, mutta kun ei mistään saa tukipistettä (eli mitä vasten voisi lihastyöllä painaa), on KESKIMÄÄRIN swingin aikana paino tasan 100% ei yli eikä alle.
JOs taakseviennin aikana selostamallasi tavalla paino maata vasten lisääntyy, johtuu tästä vääjäämättömästi se, että bäckswingin huipulla paino putoaa alle 100%.(reaktio – vastareaktio)
Paine maata vasten voi kyllä vaihdella, johtuen kehon lihastyöstä ja massan liikkeestä eri suuntiin, mutta keskimäärin se on tasan sata 🙂
JOs joku väittää muuta, voi soittaa Einsteinille, vai mitä näitä nyt oli, kun fysiikasta jotain tiesi.:D
Ällikkämies kirjoitti: (9.3.2011 16:10:15)
mesikämmen kirjoitti: (9.3.2011 14:55:54)
Ällikkämies kirjoitti: (9.3.2011 13:41:23)
Tätäpä kuulostaa oudolta?Maalaisjärjellä ajateltuna ainoa paikka, jossa ’teoreettisesti’ voisi olla suurempi paino maata vasten olisi juuri ennen osumaa jos lyöjä ponnistaa jaloilla ylöspäin. Koko swingin ajan ei voi pitää yli 100% painoa maata vasten.
Siis tämä ajateltuna sillä tavalla, että jos pelaajan jalkojen alla on vaaka, niin tuo juuri ennen osumaa tapahtuva ponnistus nostaisi vaa-assa näkvää lukemaa hetkellisesti. Toki tämän hetken jälkeen olisi paino alle 100%, mutta palaisi tasan 100%:iin taas kohta.
Kun lähdetään liikkeelle jalkojen ollessa koukistettuna, taakseviennin aikana ne pyrkii suoristumaan. Tällöin jalkojen lihastyön ollessa eksentrinen yhdistettynä ylävartalolla tehtävään nousun vastustamiseen syntyy maatavasten kehon painon ylittävä paine.
Vaikka noinkin, mutta kun ei mistään saa tukipistettä (eli mitä vasten voisi lihastyöllä painaa), on KESKIMÄÄRIN swingin aikana paino tasan 100% ei yli eikä alle.
JOs taakseviennin aikana selostamallasi tavalla paino maata vasten lisääntyy, johtuu tästä vääjäämättömästi se, että bäckswingin huipulla paino putoaa alle 100%.(reaktio – vastareaktio)
Paine maata vasten voi kyllä vaihdella, johtuen kehon lihastyöstä ja massan liikkeestä eri suuntiin, mutta keskimäärin se on tasan sata 🙂
JOs joku väittää muuta, voi soittaa Einsteinille, vai mitä näitä nyt oli, kun fysiikasta jotain tiesi.:D
Vaikea lähteä arvailemaan, en ole nimeittäin kyseistä artikkelia nähnyt. Mutta ymmärtääkseni kyse oli taakseviennistä. Mutta tuosta tukipisteestä, eli se tukipiste mitä vasten lihastyö tehdään on nimenomaan yläkeho (ihmisen pystyasennon painopisteestä ylöspäin).
mesikämmen kirjoitti: (9.3.2011 16:20:14)
Ällikkämies kirjoitti: (9.3.2011 16:10:15)
mesikämmen kirjoitti: (9.3.2011 14:55:54)
Ällikkämies kirjoitti: (9.3.2011 13:41:23)
Tätäpä kuulostaa oudolta?Maalaisjärjellä ajateltuna ainoa paikka, jossa ’teoreettisesti’ voisi olla suurempi paino maata vasten olisi juuri ennen osumaa jos lyöjä ponnistaa jaloilla ylöspäin. Koko swingin ajan ei voi pitää yli 100% painoa maata vasten.
Siis tämä ajateltuna sillä tavalla, että jos pelaajan jalkojen alla on vaaka, niin tuo juuri ennen osumaa tapahtuva ponnistus nostaisi vaa-assa näkvää lukemaa hetkellisesti. Toki tämän hetken jälkeen olisi paino alle 100%, mutta palaisi tasan 100%:iin taas kohta.
Kun lähdetään liikkeelle jalkojen ollessa koukistettuna, taakseviennin aikana ne pyrkii suoristumaan. Tällöin jalkojen lihastyön ollessa eksentrinen yhdistettynä ylävartalolla tehtävään nousun vastustamiseen syntyy maatavasten kehon painon ylittävä paine.
Vaikka noinkin, mutta kun ei mistään saa tukipistettä (eli mitä vasten voisi lihastyöllä painaa), on KESKIMÄÄRIN swingin aikana paino tasan 100% ei yli eikä alle.
JOs taakseviennin aikana selostamallasi tavalla paino maata vasten lisääntyy, johtuu tästä vääjäämättömästi se, että bäckswingin huipulla paino putoaa alle 100%.(reaktio – vastareaktio)
Paine maata vasten voi kyllä vaihdella, johtuen kehon lihastyöstä ja massan liikkeestä eri suuntiin, mutta keskimäärin se on tasan sata 🙂
JOs joku väittää muuta, voi soittaa Einsteinille, vai mitä näitä nyt oli, kun fysiikasta jotain tiesi.:D
Vaikea lähteä arvailemaan, en ole nimeittäin kyseistä artikkelia nähnyt. Mutta ymmärtääkseni kyse oli taakseviennistä. Mutta tuosta tukipisteestä, eli se tukipiste mitä vasten lihastyö tehdään on nimenomaan yläkeho (ihmisen pystyasennon painopisteestä ylöspäin).
Yläkeho ei ole tukipiste. Tukipiste olisi vaikka maassa kiinni oleva tolppa tai puun oksa jota vastaan saisi painettua lisää painetta maata vasten koko swingin ajan. Toki swingi hieman vaikeutuisi tuossa 🙂
Epäilen myös että tuo suurin paine tapahtuu juuri tuolla backswingin huipulla, suunnanvaihdon aloittavan painopisteen tiputtamisen lähistöllä.
Jos näin ei olisi, tarkoittasi se sitä, että ’ponnistusliike’ olisi tapahtunut taakseviennin yhteydessä.
Tämä tapa on tosin lähempänä harrastelijoiden tyyliä, eli ’pompitaan’ lyönnin aikana miten sattuu ja annetaan lihaksiin ’ladatun’ voiman vuotaa pois.Ällikkämies kirjoitti: (9.3.2011 16:10:15)
mesikämmen kirjoitti: (9.3.2011 14:55:54)
Ällikkämies kirjoitti: (9.3.2011 13:41:23)
Tätäpä kuulostaa oudolta?Maalaisjärjellä ajateltuna ainoa paikka, jossa ’teoreettisesti’ voisi olla suurempi paino maata vasten olisi juuri ennen osumaa jos lyöjä ponnistaa jaloilla ylöspäin. Koko swingin ajan ei voi pitää yli 100% painoa maata vasten.
Siis tämä ajateltuna sillä tavalla, että jos pelaajan jalkojen alla on vaaka, niin tuo juuri ennen osumaa tapahtuva ponnistus nostaisi vaa-assa näkvää lukemaa hetkellisesti. Toki tämän hetken jälkeen olisi paino alle 100%, mutta palaisi tasan 100%:iin taas kohta.
Kun lähdetään liikkeelle jalkojen ollessa koukistettuna, taakseviennin aikana ne pyrkii suoristumaan. Tällöin jalkojen lihastyön ollessa eksentrinen yhdistettynä ylävartalolla tehtävään nousun vastustamiseen syntyy maatavasten kehon painon ylittävä paine.
Vaikka noinkin, mutta kun ei mistään saa tukipistettä (eli mitä vasten voisi lihastyöllä painaa), on KESKIMÄÄRIN swingin aikana paino tasan 100% ei yli eikä alle.…
Tästä tuskin kannattaa tosiaan kiistaa nostaa. Itse en ole vielä ko. artikkelia lukenut, mutta jospa verrataan ammattilaisten ja amatöörien eroja tietyllä swingin hetkellä? Backwingin huipulla, osumassa…jne.
Silloin voisi löytyä järjellinen selitys näille eroille. Aivan samalla tavalla, kun tuupparin mailanpää löytää huippunopeutensa paljon ennen osumaa ja ammattilaisella se on ~osumassa.Itseasiassa sanoisin, että bäckswingin aikana paine on hitusen normia isompi ja downswingin koko ajan hiukan alle 100% ja juuri ennen osumaa (jos ponnistetaan ála Savinko) taas reilusti yli 100%.
Downswingissähän kädet ja paino liikkuu alaspäin nopeammin, kuin gravitaatio vetää. Esimerkkinä se, että seisot vaa-alla käsissäsi 10kg punnus joka on nostettuna pääsi yläpuolelle (ei kohtisuoraan :)) ja päästät painon lähes vapaasti putoamaan. Tällöin vaaka jalkojesi alla näyttää vähemmä pudotuksen aikana kuin silloin kun tilalle on status quo. Samaa tekee mielestäni kädet, maila ja muu ylävartalo, koska liikevuunta on alaspäin (ja ympäri (c) ts).
Ällikkämies kirjoitti: (9.3.2011 16:44:17)
Itseasiassa sanoisin, että bäckswingin aikana paine on hitusen normia isompi ja downswingin koko ajan hiukan alle 100% ja juuri ennen osumaa (jos ponnistetaan ála Savinko) taas reilusti yli 100%.Downswingissähän kädet ja paino liikkuu alaspäin nopeammin, kuin gravitaatio vetää. Esimerkkinä se, että seisot vaa-alla käsissäsi 10kg punnus joka on nostettuna pääsi yläpuolelle (ei kohtisuoraan :)) ja päästät painon lähes vapaasti putoamaan. Tällöin vaaka jalkojesi alla näyttää vähemmä pudotuksen aikana kuin silloin kun tilalle on status quo. Samaa tekee mielestäni kädet, maila ja muu ylävartalo, koska liikevuunta on alaspäin (ja ympäri (c) ts).
Tavallaan jäljillä aika vahvastikin teoriatasolla, mutta veikkaanpa että jotain puuttuu. Voiman ja vastavoiman osaltahan tuossa dsw aikana vaakaan kohdistuvaa voimaa vähentää käsien ja mailan liike alas, mutta samalla lisää jalkojen ponnistus ylös.
En vaan ihan tarkkaan vielä tiedä mitä tuosta uupuuja noista voimista olisi mielenkiintoista nähdä käyrät. Itsellä kun ei ihan vielä ole mahdollisuutta tuota mitata.
Mä vähän aavistelisin, että osa tuosta voimasta johtuu siitä, että ihmisen jalat eivät ole yhdessä ja tietyt jalkojen liikkeet (+lantion) saavat molemmat vaa’at nousemaan. Niin hullulta kun se ensikuulemalta tuntuukin.
Jalkojen ponnistus ei mielestäni voine alkaa downswingin alusta. Jalkojen liike on niin pieni, että matka loppuu kesken jos ponnistus aloitetaan jo kädet ylhäällä ja jos liikettä kasvatetaan, niin ei osu palloon enää. (ja ponnistuksen on vaara kehittyä hypyksi :))
Ponnistuslyöjistä videoita kattoessa näyttää, että ponnistus on tosi lyhyen ajan juuri enne osumaa
Ällikkämies kirjoitti: (9.3.2011 17:13:24)
Jalkojen ponnistus ei mielestäni voine alkaa downswingin alusta. Jalkojen liike on niin pieni, että matka loppuu kesken jos ponnistus aloitetaan jo kädet ylhäällä ja jos liikettä kasvatetaan, niin ei osu palloon enää. (ja ponnistuksen on vaara kehittyä hypyksi :))Ponnistuslyöjistä videoita kattoessa näyttää, että ponnistus on tosi lyhyen ajan juuri enne osumaa
Kyllä se alkaa heti tranistiossa tai jopa ennen. Riippuu mihin kohtaan transitio määritellään. Ei se lantio muuten millään lähtisi vetämään.
Suokaa anteeksi, mutta täytyy taas olla hieman huvittunut. Yksi maailman huippukoutseista on tutkinut asiaa eritääin kehittyneen teknologian avulla, ja täällä me sitten pähkäillään omien mielikuviemme perusteella tapahtuuko noin vai ei. Sattuneista syistä koen kokeneeni muutamissa geometriaväitteissä hieman samaa 😉
Mutta olennainen menee ohi kun tuota pohditaan. Saman ajan voisi käyttää sen selvittämiseen, miksi noin tapahtuu.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Ponnista maasta lisää pituutta