Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Pilates ja muut neithömpät
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olen jonkin verran harrastanut astanga-yogaa sekä pilatesta viime vuosina. Ammattitautinakin luokiteltu tukirankaoireilu pakottaa etsimään keinoja ylläpitää arkielämän toimintakuntoa, minkä vuoksi olen avoimin mielin hakeutunut erilaisten kehonhallintaa ja selkäkuntoisuutta ylläpitävien lajien pariin kokeilemaan, mikä näistä sopii itselle parhaiten. Molempien keskeisenä periaatteena olen tänä aikana ymmärtänyt olevan hengitystekniikan ja sitä kautta aktiivisen keskittymisen, meditaation omaan kehoon ja sen tuntemiseen. Liikkeiden rakentaminen lähtee molemmissa siitä, että keskivartalolla hallitaan kehoa ja sen jälkeen äärialueiden liikkeet pyritään tekemään mahdollisimman rauhallisesti ja pieninä siten, että säilytetään tasapainotila horjahtelematta sinne tänne. Kävin kauan sitten testeissä, joissa tutkittiin sekä stabiilia että dynaamista tasapainoa. Niissä havaintona oli, että heikommat syvät vatsalihakset, lantionpohja jne. kasvattaa sekä vasteaikaa tasapainon palauttamisessa, että suurentaa korjaamisen tarvetta ja sitä kautta ohjaa työn isoihin lihaksiin, joita itse asiassa ei ole tarkoitettu käytettäväksi stabiilin tasapainon hallintaan. Kun tuohon lisätään päälle voimakas liike, kuten swingissä, niin hyvä keskikehon fysiikka parantaa oleellisesti mahdollisuuksia säilyttää ja muodostaa sellaiset asennot, joista Henkka tuolla swinginopeuden kasvatusketjussa puhuu. Sellaiset asennot, joissa isojen lihasten toisistaan riippuvilla töillä saadaan halutut kehonosat liikkumaan mahdollisimman lujaa ja oikeisiin suuntiin. On selvää, että myös näkyvät lihakset, six-packit ja muut patit auttaa toteuttamaan reippaampaa liikkumista, mutta kuten ts mainitsi, heikoillakin lihaksilla voidaan tehdä oikeita liikkeitä oikeista asennoista, jos ymmärretään, mitä halutaan tehdä. Vahva keskivartalo kuitenkin vähentää osan asennon säilyttämiseen ja sen muuttamiseen tarvittavasta työstä niiltä vahvoilta tai heikommilta lihaksilta, joilla raajoja ja kehoa ylipäätään liikutetaan. Pilateksen ja yogan hyötynä näen kuitenkin sen, että niiden kehittämät lihakset suojaa golfaria selkävaivoilta, parantaa ryhtiä ja kuten edellä mainitsin antaa niille isommille swingilihaksille enemmän reserviä, kun niitä ei tarvitse käyttää kehon asennon säilyttämisessä niin suuressa roolissa. Ainakin omassa tekemisessäni huomaan, että näiden myötä pystyn tekemään voimakkaammin ja nopeammin niitä liikkeitä, joilla mailanpään nopeuteen vaikutetaan. Painojen kanssa voimaharjoitteluun tottuneille on usein vaikea uskoa, että ’hengittelemällä’ oikein voi jotain tuloksia saada aikaan. Syvien lihasten hvyä kunto ei kuitenkaan näy niitä peittävien lihasten läpi ja läskin kuoren alla voi oikeasti olla paljon vahvempi core, kuin silmää hivelevän rasvattoman broilerin käsittämä ja havaitsema kondis antaa ymmärtää. Hyvä ryhti, rennosti kävelyn tahdissa heiluvat kädet ja pitkät laajaliikkeiset askeleet kertoo paljon enemmän. Pilateksessa ulos näkyvät liikkeet on todella pieniä, kun pyritään eriyttämään ja kohdentamaan liike juuri oikeaan kohtaan syvällä sisälläsi. Harjoitus alkaa varovaisilla lämmittelyliikkeillä, hyvän ryhdin hakemisella, rintarangan minimaalisilla kierroilla ja tasapainon ylläpidolla pelkästään syviä lihaksia käyttäen. Pikku hiljaa laajennetaan liikkeitä, joissa vaihtelee työ ja venytys. Samalla, kun voimat kasvaa, liikkuvuus pysyy ja paranee entisestään. Jos tunnin mittaisen pilatesharjoituksen aikana ei ala hengitys tihentyä, niin silloin ei ole osannut käyttää niitä lihaksia, joita harjoitteissa on tarkoitus kehittää.
Kiitos Pekalle hyvästä kirjoituksesta.
Olen pitkälti samaa mieltä. Kokonaisvaltainen kehonhallinta edellyttää, että core on kunnossa ja siinä mielessä syvät vartalolihakset ja niiden kunnossa pitäminen on todellakin täysin eri asia kuin sixpäkki tai iso haba. Helpoiten kehonhallintaa saa kehitettyä harrastamalla monipuolista liikuntaa. Lapsille parasta olisikin, että he jumppaisivat, painisivat ja pelaisivat mahdollisimman montaa eri lajia. Näin kehonhallinta tulee kuntoon lähes itsekseen.
Yhteen lajiin keskittymällä joutuu tekemään usein paljon sellaisia harjoitteita, joiden mielekkyys ei ole suoraan yhteydessä lajiin. Tästä on lyhyt lipsahdus sille, että ne helposti unohtuvat.
Itselle erilaiset venyttelyt ovat tuttuja ja niitä tulee jonkin verran harrastettua. Pilates- ja jooga-tyyppisillä suoriuksilla, jossa liikkeet yhdistetään hengitykseen, olen itse ainakin saanut miellyttäviä tuntemuksia aikaiseksi. Tosin välillä niiden välissä on turhankin pitkät tauot.
Olen ymmärtänyt, että syvien lihasten kunnolla olisi yhteyttä seisonnan jämäkkyyteen myös tiiboksin ulkopuolella.
Kertokaa skeptikolle, että millä tavalla pilateksen tms. hengitysharjoitukset voisivat olla tehokkaampia kuin esim. murtomaahiihdossa suoritettu voimakas hengittely?
Monipuolinen liikunta.. kuntosali, hiihto, juoksu, pyöräily, golf … vahvistaa myös syviä vartalon lihaksia ja kokonaisvaltaista kehonhallintaa.
Ymmärrän pilatekset ja joogat rentoutumismuotona ja venyttelynä, mutta en kuntoiluna. Jos ne haluaa tulkita kuntoiluksi, niin onko vain tarve päästä ’helpommalla’ kuin hikiliikunnassa?
Tottakait.. jos tukiranka oireilee ja siihen saa apua vaikkapa joogasta, niin hyvä lajivalinta, mutta ei tuo voine korvata oireettoman ihmisen monipuolista kuntoliikuntaa. Väitän että kuormitus on liian kevyttä hyväkuntoiselle ja paljon liikkumaan tottuneelle?Poodri Hoo kirjoitti: (7.3.2013 10:21:12)
Olen ymmärtänyt, että syvien lihasten kunnolla olisi yhteyttä seisonnan jämäkkyyteen myös tiiboksin ulkopuolella.
Ei ole minulla vielä ollut tuossa asiassa ongelmia, mutta hieman epäilyttää josko ne syvät lihakset kuitenkaan vaikuttaisivat siihen seisonnan jämäkkyyteen.
Mr. Fairway kirjoitti: (7.3.2013 11:47:24)
Kertokaa skeptikolle, että millä tavalla pilateksen tms. hengitysharjoitukset voisivat olla tehokkaampia kuin esim. murtomaahiihdossa suoritettu voimakas hengittely?
Monipuolinen liikunta.. kuntosali, hiihto, juoksu, pyöräily, golf … vahvistaa myös syviä vartalon lihaksia ja kokonaisvaltaista kehonhallintaa.Ymmärrän pilatekset ja joogat rentoutumismuotona ja venyttelynä, mutta en kuntoiluna. Jos ne haluaa tulkita kuntoiluksi, niin onko vain tarve päästä ’helpommalla’ kuin hikiliikunnassa?
Tottakait.. jos tukiranka oireilee ja siihen saa apua vaikkapa joogasta, niin hyvä lajivalinta, mutta ei tuo voine korvata oireettoman ihmisen monipuolista kuntoliikuntaa. Väitän että kuormitus on liian kevyttä hyväkuntoiselle ja paljon liikkumaan tottuneelle?Ei ne korvaa missään tapauksessa aerobista harjoittelua, mutta ei korvaa punttien nostelukaan. Se on itsestään selvää. Energian kulutukseltaan lienevät keveähkön kuntopiirin luokkaa, faktaa mulla ei ole, vain tuntemuksia.
Enemmän näissä on mielestäni kyse siitä, parannetaan fyysisiä valmiuksia rasittavammassa liikunnassa ja mahdollistetaan oikean suoritustekniikan hyödyntäminen varsinaiseen lajinmukaiseen liikkumiseen lajinmukaisilla lihaksilla ja opitaan käyttämään lihaksia erittelevämmin.
Itse rinnastan ne lihaskuntoharjoitteluun ja varauksin kuntopiiriin – osana mainitsemaasi monipuolista liikuntaa. Harjoituksen rasittavuus luonnollisesti riippuu siitä, millaista ohjelmaa noudattaa ja mitä liikkeitä yoga- tai pilatesharjoitus sisältää sekä harjoituksen kestosta. Pilateksessa monet liikkeet on oikeasti niin pieniä, että kauempaa et edes erota, että jotain tehdään. Siitä huolimatta niiden rasitus koko kehossa tuntuu. Esimerkkinä vaikka kontallaan varpaat ja päkiät lattiassa nostetaan polvet sentin ilmaan 30-60 s pitoon siten, että reisillä ei auteta nostossa.
Aikanaan, kun olin astanga-yogan alkeiskurssilla, muistan, miten rasittavia ne asanat olivat, eikä tehty vasta, kuin alkeisliikkeitä. Puolentoista tunnin keskitynyt harjoittelu kolmena peräkkäisenä päivänä veti kyllä niin tarkkaan mehut, että viimeisen harjoituksen jälkeen kotiin tullessani simahdin, kuin myrskylyhty teijolaisen mökin ikkunan takana petroolin loputtua. Enkä ollut silloinkaan rapakunnossa.
Jos nyt vaikka esim. murtomaahiihdossa miettii tekniikaa, menee potkusta osa harakoille, jos ei nivelet pysy linjassa ja notkautetaan kehon paino ’lukkoon’ varmistetun lonkan päälle. Kun sitten jatketaan hiihtämistä, kehitetään kyllä hiihtokuntoa ja jonkin verran myös keskikehon lihaksia. Suoritukseen voi kuitenkin helpommin pesiytyä sellainen tekniikkavirhe, jolla kulutetaan rankaa sen sijaan että kehitettäisiin sen tukemiseen tarkoitettuja lihaksia.
Eli tuossa tekniikan kasassapysymisen valossa, ei missään tapauksessa kannata kokeilla, sillä hikiliikunnan rasitus laskee, kun core on hyvässä kunnossa.
Minun ajatukseni on se että ’Turhaa liikuntaa ei ole’. Aina kun ihminen liikkuu ja käyttää lihaksiaan niin se on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Joogassa ja pilateksessa ei syke nouse kovinkaan korkealle mutta se mitä sillä saadaan aikaan keskikehon syviin lihaksiin auttaa kaikessa muussa liikunnassa. Lisäksi se auttaa keskittymään olennaiseen. Samaa keskittymistä tarvitaan jokakerta kun tartutaan golfmailaan. Kovat fyysiset treenit ovat hyviä ja tarpeellisia että saadaan pidettyä sydän ja keuhkot hyvässä kunnossa.
Tutustumalla esim. pilatekseen sieltä voi saada idoita siihen fyysisempään liikuntaan. Esim. napalukko hiihtäessä ja juostessa auttaa pitämään ryhdin parempana ja kehittää samalla niitä syviä lihaksia.
Mielestäni pilateksen, joogan ym. syvävenytysharjoitteiden paras anti on siinä, että löydetään kropasta lisää lihaksia joita ei tiedetty edes olevan olemassa ja ymmärretään minkälaisilla harjoitteilla niihin päästään kiinni. Pelkkä ’Äijäjumpan’ istumaannousutempoilu ei vielä riitä koko vatsan lihaksiston kuntoon saattamiselle. Samoin selän ja kylkien lihaksisto vaatii useampia erilaisia harjoitteita, jotta koko selkä saadaan kuosiin ja lihaksiston tuki luustolle käyttöön.
Pilateksen (ja muiden neitihömppien) merkitys on myös melkoinen liikkuvuudelle. Miesten kuntoilussa turhan usein korostuu voiman hankinta, mutta esim. golfissa voima helposti jää pakettiin huonon liikkuvuuden takia. Molempia tarvitaan (voimaa ja liikkuvuutta), sillä todellinen voima on nopeutta jota taito ohjaa.
’Minun ajatukseni on se että ’Turhaa liikuntaa ei ole’. Aina kun ihminen liikkuu ja käyttää lihaksiaan niin se on kuin laittaisi rahaa pankkiin.’
Näinhän se pohjimmiltaan on. Kunhan edes jotain tekee. Kaikki on kotiinpäin.
Välillä vaan tuntuu että innostutaan uusista jutuista hurmookseen asti ja ilman sitä ei pysy selkä suorassa, keuhkoista käytetään vain 30% täydestä kapasiteetista, vatsalihaksia vahvistetaan vain pintapuolisesti, kaikki muut tekee juttuja väärin kun ne ei ymmärrä tätä minun jutun autuutta.
Ei se nyt ihan noin mene.
Esim. vatsalihakset.. Hiemankin enemmän liikuntaa harrastanut ja kehonsa tunteva osaa kohdentaa vatsalihasten / keskivartalon (on siellä muitakin lihaksia) jännitystä eri puolille. Ei tähän hommaan sisälly sen kummempaa uutta. Keskivartalon harjoitteita on eri lajien piirissä pilvin pimein.. ’core’ on kunnossa kun tekee työtä sen eteen.
Keuhkot.. Kun tekee kunnon intervalliharjoitusta hiihtäen, niin kyllä siinä on ihan joka keuhkorakkula käytössä.’Pilateksen (ja muiden neitihömppien) merkitys on myös melkoinen liikkuvuudelle.’
Varmasti on, mutta lihashuolto on ihan normikauraa kaikille urheilijoille ja kuntoilijoille.
Poodri Hoo kirjoitti: (7.3.2013 10:21:12)
Kiitos Pekalle hyvästä kirjoituksesta.… Helpoiten kehonhallintaa saa kehitettyä harrastamalla monipuolista liikuntaa. Lapsille parasta olisikin, että he jumppaisivat, painisivat ja pelaisivat mahdollisimman montaa eri lajia. Näin kehonhallinta tulee kuntoon lähes itsekseen.
Yhteen lajiin keskittymällä joutuu tekemään usein paljon sellaisia harjoitteita, joiden mielekkyys ei ole suoraan yhteydessä lajiin. Tästä on lyhyt lipsahdus sille, että ne helposti unohtuvat.
… Pilates- ja jooga-tyyppisillä suoriuksilla, jossa liikkeet yhdistetään hengitykseen, olen itse ainakin saanut miellyttäviä tuntemuksia aikaiseksi. Tosin välillä niiden välissä on turhankin pitkät tauot.
…Kiitos, kiitos, aina sitä jotain pökeltää…
Vaikka moni aktiivikirjoittelija harrastaa monipuolisesti – iästään huolimatta – liikuntaa, niin uskon, että monille lapsuuden ohittaneille golfharrastajille golf on etenkin kesällä lähestulkoon ainut liikuntamuoto, johon sitä aikaa liikenee. Talvella ja keväällä tehty peruskuntoa kehittävä harjoittelu, lihaskunnon ylläpito ja kehittäminen kesän haasteisiin antaa paremmat valmiudet nauttia heti ensimmäisistä kierroksistaan väsähtämättä taka-9:llä 12-reikäisiä kierroksia haikaillen.
Muistuupa tästä mieleen sellainenkin kevättalvi, jonka jälkeen ammuin sotilaskiväärillä muutamaa hassua pistettä vaille täydet pisteet 10 laukauksen ’kilpasuorituksessa’. Monille voi olla vaikea hyväksyä ajatusta, että aamupäivä makuuammunta-asennossa on rasittava urheilusuoritus. Erona aikaisempiin ’ruuhkavuosiini’ oli se, että niistin muilta harrastuksilta 30 minuuttia joka aamu lihaskuntoa parantavaan kuntoliikuntaan ja venyttelyyn.
Minkä tyylisuunnan yogaa olet kokeillut? Astangassa alkumantran jälkeen jokaisella hengityssyklillä tapahtuu koko tunnin tai puolentoista ajan, minkä vinyasa kestää.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Pilates ja muut neithömpät