Etusivu › Foorumit › Yleistä › Peuramaa: Suuromistajan konkurssin vaikutus golfyhtiön toimintaan ja talouteen
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Ote Peuramaan yhtiöjärjestyksestä:
Yhtiössä voi olla A-, B, ja C-sarjan osakkeita. [… ] A-sarjan osakkeet eli henkilöosakkeet antavat kukin yhden nimetyn pelioikeuden yhtiön golfkentälle. B-sarjan osakkeet eli perheosakkeet antavat kaksi nimettyä pelioikeutta yhtiön golfkentälle. C-sarjan osakkeet eli yritysosakkeet antavat jonkin seuraavista kolmesta vaihtoehtoisesta pelioikeusyhdistelmästä osakkeenomistajan valinnan mukaisesti: 1) kaksi osakkeenomistajan ilmoittamille henkilöille nimettyä pelioikeutta yhtiön golfkentälle tai 2) yksi osakkeenomistajan ilmoittamalle henkilölle nimetty pelioikeus ja kolmekymmentä (30) pelioikeuslipuketta yhtiön golfkentälle tai 3) kuusikymmentä (60) pelioikeuslipuketta yhtiön golfkentälle.
Maville: Pelioikeuksia on 1885 kpl, osakkeita 1927 kpl
Pelioikeuksien määrä taitaa vaihdella jonkin verran eri vuosina, riippuen siitä kuinka monta C -osaketta hyödynnetään pelilippuna? Ts. pelilippuina otettua oikeutta ei lasketa pelioikeudeksi? (Jos laskettaisiin, pelioikeuksia olisi enemmän kuin osakkeita).
P.S. Poistin kysymyksen pelilippujen määrästä, kun huomasin jälkikäteen, että yhtiöjärjestyksessä on tällainenkin kohta:
”Pelioikeuden edellytys on, että osakkeenomistaja on ilmoittanut yhtiön hallitukselle, että pelioikeus otetaan käyttöön sekä, että käyttöönottovuoden vastike on maksettu. Hallitus pitää pelioikeusluetteloa, johon merkitään käyttöönotetut pelioikeudet. Kun osake on merkitty pelioikeusluetteloon, osakkeenomistaja ei voi poistaa sitä luettelosta. ”Eli onko nyt niin, että kaikkien osakkeiden pelioikeuksia ei vielä ole otettu käyttöön ja siksi osakkeita on enemmän, kuin pelioikeuksia?
Tuohon Eikan kirjoitukseen perustuen kannattaa huomioda seuraavaa. Alueen yleiskaava on RKL aikainen Se onkin pääsääntöisesti oikeusvaikutukseton ( ns, 1 asteen yleiskaava)
MKL 54 &, jos yleikaava ei ole oikeusvaikutteinen on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon yleiskaavallinen tarkastelu. Kaavoitus eteni ja etenee maalaiskunnissa toisilla tavoin kuin kaupungeiissa. Yleiskaavassahan alue on merkitty maatalouakueeksi, joten muutos on helpompi. Helppo se ei ole, mutta vaiheittain edeten mahdollista muuttaa vaikka asuinalueeksi. Eri asia olisi, jos se olisi muuta kuin maatalousaluetta.Revestor Oy/Lehto ovat sotkeneet kaiken mihin ovat koskeneet alkaen Stromsdahl/Premium Board, Nemea Pankki, Långvik South, Lahden Konserttitalo. Ovat nyt sotkemassa PGH:n asioita. Ei mulla muuta.
Golffari10
Revestor Oy/Lehto ovat sotkeneet kaiken mihin ovat koskeneet alkaen Stromsdahl/Premium Board, Nemea Pankki, Långvik South, Lahden Konserttitalo. Ovat nyt sotkemassa PGH:n asioita. Ei mulla muuta.
Myyjänä taisi olla PGHn rahoittajataho, ostajakodetta he eivät kovin hyvin onnistuneet valitsemaan. Ostaja taisi valita myyjän.
Olisi varmaan hyvä kysyä, miten tämän kaltainen lopputulema voidaan välttää.
Vastaavaa on tapahtunut esim kotojärvellä ja hillsidessä, molemmissa taisi olla osakkeen arvo negatiivinen.
Lyhykäisesti: osakkeelle pitää löytyä ostaja järkevään hintaan, osake ei saa olla rasite, eikä kiusankappale. Vaikka osakkeesta saisikin muutaman kympin voittoa joka vuosi, niin se on tuottona useimmille merkityksetön.En sinänsä ymmärrä miten golf osakkeen arvo voi olla negatiivinen. Yleensä golf yhtiöillä on taseessa omaisuutta golfkentän muodossa, jolla on arvo. Negatiiviseksi se voi muuttua, mikäli oma pääoma kokonaisuudessaan on mennyt negatiiviseksi kumuloitujen tappioiden ansiosta. Näin retuperällä tuskin minkään golf kentän talous on. Se että golf osakkeen tuotto on negatiivinen ei tarkoita että osake olisi arvoton.
Golffari10
En sinänsä ymmärrä miten golf osakkeen arvo voi olla negatiivinen. Yleensä golf yhtiöillä on taseessa omaisuutta golfkentän muodossa, jolla on arvo. Negatiiviseksi se voi muuttua, mikäli oma pääoma kokonaisuudessaan on mennyt negatiiviseksi kumuloitujen tappioiden ansiosta. Näin retuperällä tuskin minkään golf kentän talous on. Se että golf osakkeen tuotto on negatiivinen ei tarkoita että osake olisi arvoton.
On useita kenttiä, joissa myyjä maksaa kunhan vaan ottaa osakkeen nimiinsä. Miksi se on näin – siinä itsessään on myös vastaus. Hoitovastike, joka on muuttunut pakkovastikkeeksi osakkeenomistajalle linee se peruste osakkeen negatiiviselle hinnoittelulle.
Nojuu, tuon yhtälön ymmärrän. Kinkkinen tilanne monella, negatiivisen tulovirran takia joutuu myymään tuotetta, jolla ainakin teoriassa on arvo maanomistuksen muodossa.
Mitä arvoa gloffare on sellaisella kentällä, joka on rakennettu vuokramaalle ja tuotto on negatiivinen, mutta maavuokra pitaa maksaa ja korjausvelka kasvaa koko ajan.Näitahän on puolet etelän kentistä.Katsoppa, mitä Paasikiviopisto teki osakkeilleen Harjattulassa.
Jos vuokramaalle rakennettu, niin toinen juttu.
Mielestäni Pickala Golf on hyvä esimerkki nykytilanteesta: pelioikeuksien vuokrapyynnöt pörssissä tällä hetkellä 80–180 € alle hoitovastikkeen, osakkeiden hintapyynnöt lähellä nollaa, jopa negatiivisia. (Esim. jokin aika sitten oli tarjolla velaton PGC:n osake alle hoitovastikkeen hinnalla, hoitovastike maksettuna. Myyjälle hinta siis negatiivinen). Nyt velatonta kolmen pelioikeuden A-osaketta tarjotaan 3300 €:lla hoitovastikkeet (n. 2900 €) maksettuna. Jos kaupat tuolla hinnalla tulee, myyjälle jää käteen vain 400 €. Toivottavasti jää.
Neljän viimeisen vuoden aikana Pickala Golf on tehnyt voittoa joka vuosi, yhteensä yli puolimiljoonaa euroa – poistot katettuina. Yhtiölle tulovirta ei siis ole ollut negatiivinen. (Osakkeenomistajien tulovirroista on paha mitään sanoa). Useissa yhtiöissä hoitovastikkeet kattavat vain menot, mutta eivät poistoja ja tilinpäätös näyttää miinusta. Näissä yhtiöissä mahdollisille uusille investoinneille otetaan velkaa. Näinhän se oikeastaan golfyhtiöissä alun perin on suunniteltukin yhtiöjärjestyksiä myöten. Hyvä niinkin.
Muuten, Pickalassa harkitaan neljännen kentän rakentamista. Huonosti menee…?
PG
Muuten, Pickalassa harkitaan neljännen kentän rakentamista. Huonosti menee…?Ja hotelliakin tavoitellaan. Hotellista en osaa kirjoittaa mitään, mutta neljäs kenttä tuntuu ehdotuksena jotenkin yllättävältä. Onko heillä Länsi-Uudenmaan tilanteesta jotain sellaista tietoa, jota ei yleisesti tiedetä.
Nykytiedon varassa pankkisetien/tätien luulisi olevan ajatukselle kohtalaisen nihkeitä. Ehkä heillä on jotain sellaista näkymää, jota monella muulla ei ole.
onier: Mitä arvoa gloffare on sellaisella kentällä, joka on rakennettu vuokramaalle ja tuotto on negatiivinen, mutta maavuokra pitaa maksaa ja korjausvelka kasvaa koko ajan.Näitahän on puolet etelän kentistä.Katsoppa, mitä Paasikiviopisto teki osakkeilleen Harjattulassa.
Tuossa kysymyksessä on jo aika monta kustannuksiin vaikuttavaa tekijää, jotka vaikuttaa mahdolliseen osakkeen hintaan. Kaavoitus ja kiinteistojen arvo lisäksi jne.
Mutta jos kenttäyhtiö toimii tappiolla niin ei yhtiön osakkeilla voi mitään erityistä arvoa olla.
Jos osakkaat saa pelioikeuden esim. puoleen hintaan verrattuna sitoutumattomiin pelaajiin niin ehkä osakkeen hinta voisi olla enintään parin-kolmen vuoden vastikkeen suuruinen. Näin omistamisesta koituisi melko nopeasti (jo muutaman vuoden aikana ja siitä eteen päin) säästöä pelikustannuksissa.
Tällöin osakkeen etuna on pitkällä aikavälillä halvempi pelaaminen. Toisekseen se että mahdollisesti saa varattua muita paremmin peliaikoja.
Ehkä muitakin etuja jos yhtiö ymmärtää sellaisia tarjota omistajilleen. Yleensä huonosti hoidetun yhtiön johto ei tällaista ymmärrä.”Useissa yhtiöissä hoitovastikkeet kattavat vain menot, mutta eivät poistoja ja tilinpäätös näyttää miinusta. Näissä yhtiöissä mahdollisille uusille investoinneille otetaan velkaa.”
Ei välttämättä. Jos poistot on vaikka 100t/vuosi ja tappio 50t, näyttää kumulatiivinen tappio kymmenessä vuodessa puolta miljoonaa. Samaan aikaan kassaan on kertynyt saman verran rahaa.
Golfyhtiöt eroavat oikeastaan kaikista muista yhtiöistä siinä että golfyhtiössä aloittamiseen kerättyä pääomaa ei tarvitse maksaa pois. (Kun puhutaan perinteisestä osakekentästä)
Edit:korjattu lainausta
”Tällöin osakkeen etuna on pitkällä aikavälillä halvempi pelaaminen. Toisekseen se että mahdollisesti saa varattua muita paremmin peliaikoja.
Ehkä muitakin etuja jos yhtiö ymmärtää sellaisia tarjota omistajilleen. Yleensä huonosti hoidetun yhtiön johto ei tällaista ymmärrä.”Tämä on se ajatus jonka ympärille perinteiset osakekentät on rakennettu. Ei siinä ole ajateltu että golfosakkeelle pitäisi saada tuottoa (osinkoa) tai että yhtiön pitäisi tehdä voittoa. Tai mikä on kentän/yhtiön/osakkeen tasearvo.
Tai että yhtiön pitäisi edes olla olemassa mitään muuta tarkoitusta varten kuin tuottaa osakkeenomistajalle paikka golfin peluuta varten.”Tämä on se ajatus jonka ympärille perinteiset osakekentät on rakennettu. Ei siinä ole ajateltu että golfosakkeelle pitäisi saada tuottoa (osinkoa) tai että yhtiön pitäisi tehdä voittoa. Tai mikä on kentän/yhtiön/osakkeen tasearvo.
Tai että yhtiön pitäisi edes olla olemassa mitään muuta tarkoitusta varten kuin tuottaa osakkeenomistajalle paikka golfin peluuta varten.”Brockwell taisi osua asian ytimeen, näinhän se oikeasti on.
Monessa golfyhtiön yhtiöärjestyksessä on jopa maininta, ettei yhtiö jaa osinkoa. Ajatellaampa, että suurin osa tuloista tulee vastikkeina, joista maksetaan alvi. Miten tästä kannattaa maksaa osinkoa, kun osingostakin menee sitten veroa. Tulot ja menot täytyy tasapainottaa vastikkeella, se on oikea tapa. Samoin ihmetellään ry-kentällä, kun jäsenmaksu ja pelimaksu erotellaan. Esim. egs;ssä 50/50. Siihenkin syynä on alvi.
”Useissa yhtiöissä hoitovastikkeet kattavat vain menot, mutta eivät poistoja ja tilinpäätös näyttää miinusta. Näissä yhtiöissä mahdollisille uusille investoinneille otetaan velkaa.”
Ei välttämättä. Jos poistot on vaikka 100t/vuosi ja tappio 50t, näyttää kumulatiivinen tappio kymmenessä vuodessa puolta miljoonaa. Samaan aikaan kassaan on kertynyt saman verran rahaa.
Golfyhtiöt eroavat oikeastaan kaikista muista yhtiöistä siinä että golfyhtiössä aloittamiseen kerättyä pääomaa ei tarvitse maksaa pois. (Kun puhutaan perinteisestä osakekentästä)
Tuossa esimerkissäsi hoitovastikkeilla katetaan puolet poistoista, jolloin kassaan todellakin kertyy rahaa jo aika mukavasti (joskus jopa riittävästi) tulevia tarpeita varten. Omassa esimerkissäni hoitovastikkeet eivät kattaneet poistoja edes osittain (”vain menot”), joten laina on tarpeen ainakin isommille investoinneille. Mutta hyvä, että otit asian esiin. Ymmärtääkseni suurin osa perinteisistä golfyhtiöistä, vaikka kirjanpidollista tappiota tuottavatkin (ja useimmiten ihan tarkoituksellisesti), pärjäävät hyvin.
Neljän viimeisen vuoden aikana Pickala Golf on tehnyt voittoa joka vuosi, yhteensä yli puolimiljoonaa euroa – poistot katettuina.
Pickala Golf on erittäin hyvin menestyvä yhtiö – toisin kuin sen osakkaat. Pelioikeuksia on ollut saatavilla alle hoitovastikkeen hinnalla jo lähes kymmenen vuoden ajan, ja vuodesta toiseen niiden markkinahinta on alentunut runsaan tarjonnan johdosta. Osakkeista sai vielä pari-kolme vuotta sitten jotain, nyt ei kysyntää juuri ole. Miksi olisikaan – joistakin osakkaan eduista huolimatta – kun rajattoman pelioikeuden kolmelle kentälle saa reilusti alle osakkaan vastikkeen hinnalla.
Siis erittäin hyvinvoiva yhtiö, mutta senkin pelioikeuksien ja osakkeiden jälkimarkkinat kuralla, minkä johdosta monet osakkaat ovat joutuneet jo pitkään sponsoroimaan muiden pelaamista.Muuten, tuo neljännen kentän rakentaminen on tässä vaiheessa tiettävästi joidenkin henkilöiden haavekuva tulevaisuudesta ehkä 10 vuoden kuluttua.
Jotenkin tuntuu että golf-osakkeiden omistajat/yhtiöt ovat itse sössineet osakkeen omistajien talouden sallimalla pelioikeuksien myyntiä jälkimarkinoilla. Ilmeisestä ylitarjonnasta johtuen hinnat ovat missä ovat. Lisäksi suuromistajien tarve paikata taloutensa pelioikeuksia dumpaten, on selkeä markkinahäiriö. Tästä nyt vain on muodostunut käytäntö, jota on vaikea muuttaa. Ainakin näin teoriassa…
Golffari10 puhuu ”sössimisestä”, mutta taitaa unohtaa mistä rakenne johtuu.
Golfkentät rakennettiin aikanaan ry-pohjalle vähitellen joka sopi aikaan, kun laji kasvoi hitaasti ja rahamarkkinat olivat säännösteltyjä. Mutta kun 1980-luvulla laji alkoi kasvaa, tarvittiin tehokkaampi keino rahoittaa laaja joukko uusia golfkenttiä. Periaatteessa ry voisi kerätä rahaa, mutta se tuskin olisi onnistunut, jos raha olisi menetetty lopullisesti. Ruotsissa päädyttiin siihen, että rakentamisraha kerättiin jäseniltä lainana, jonka saa takaisin, kun eroaa (lopettaa tai muuttaa). Tämäkin järjestelmä on kohdannut ongelmia, kun laaja joukko on vaatinut rahoja takaisin, eikä uusia ole ollut jonossa.
Meillä Sarfvikin johdolla päädyttiin Oy-muotoon, joka on paljon joustavampi. Olennaista on, että voit myydä osakkeesi seuraavalle tai myös vuokrata pelioikeuden jälkimarkkinoilla. Siis samalla tavoin kuin AsOy:n kohdallakin. Lisäksi tarvittiin eri tyyppisiä osakesarjoja, jotta saatiin houkuteltua yrityksiä ja perheitä niille paremmin soveltuvilla osakatyypeillä. Nykyjärjesmä on siis syntynyt tarpeesta rahoittaa rakentaminen (osakeanti) ja huolehtia kentän ylläpidosta (vastike). Eli tämäkin siis AsOy-tavalla. Aika harva on kuitenkaan kritisoinut AsOy-mallia, joka on vaihtoehtoihin nähden toiminut erinomaisesti vuosikymmenet.
Olennaista Oy-mallissa on siis siirrettävyys ja vuokrattavuus, joita molempia Golffari10 kritisoi. Ilman niitä ei kenttiä olisi kyetty edes rakentamaan. Markkinaa on sotkenut se, ettei laji olekaan kasvanut toivotulla tavalla ja kun moni myös lopettaa, markkinoilla on selvä ylitarjonta. Tämä on painanut monella kentällä vuokrahinnat alle vastikkeen ja osakehinnat negatiivisiksi. Kelloa ei voi kääntää, eli miten tästä eteenpäin.
Meillä olisi aika siirtyä vaiheittain kohti markkinaehtoista mallia, jossa vastiketta ei maksettaisi lainkaan ja pelioikeuden tai pelilippuja lunastaisivat ne, jotka sitä tarvitsevat… ja sen muotoisena tuotteena, joka sopii heille nykytilanteessa. Tämä poistaisi alihinnoitellun jälkimarkkinan, ja siirtäisi kysynnän ja riskin golfyhtiöille. Markkina olisi kuitenkin hallittavampi jos golfyhtiö olisi toimija eikä lukuisa joukko osakkaita. Siirtymä tarvitsee mielestäni siirtymäajan, koska golfyhtiöillä menee 2-3 vuotta opetella uuteen markkinaehtoiseen toimintamalliin. Joku golfyhtiö saattaa mennä muutoksessa nurin, mutta se on sitä kuuluisaa ”luovaa tuhoa” ja on omiaan tervehdyttämään markkinaa.
Njaa, en minä kritisoi, ääneen vain täällä ajattelen, yksinkertaistaen kylläkin. Putti-Possun viimeinen kappale antanee hyvän vinkin miten tästä eteenpäin.
Golf-kenttäyhtiöiden historia ja alkuperäinen tarkoitus on toki hyvä pitää mielessä. Se ei kuitenkaan poista sitä, että nykytilanteessa useimmat kentät ovat ”sössineet” asiansa ja pysyvät pystyssä vain ja ainoastaan vastikepakon ansiosta.
Seurauksena on sitten erilaisia episodeja, joista tämä Peuramaa on yksi. Tuskin viimeinen.
Golf-kenttäyhtiöiden historia ja alkuperäinen tarkoitus on toki hyvä pitää mielessä. Se ei kuitenkaan poista sitä, että nykytilanteessa useimmat kentät ovat ”sössineet” asiansa ja pysyvät pystyssä vain ja ainoastaan vastikepakon ansiosta.
Varmasti on joitakin kenttiä jotka eivät pysyisi pystyssä ilman nykyistä mallia, mutta miten niin useimmat? ja mitä ”sössineet”?
No nyt tuli Jake2:lta paha kysymys. Mutta yritetään. Asiaa voi pohtia monin tavoin. Jos alkuperäinen ajatus sille, että ylipäätään on päädytty osakepohjaiseen rahoitusmalliin on ollut se, että osake on edelleen siirrettävissä oleva instrumentti, niin tämä toteutuu käytännössä aika huonosti. Eli tämä on onnistuttu sössimään. Seuraava asia on alle vastikkeen tapahtuva pelioikeuden vuokraus tai pelilippujen myynit. Kolmas asia on osakkaiden vastuulle kumuloituva korjausvelka, jota ei pystytä hinnoittelemaan käyttäjille.
Näistä vähintään yksi toteutuu kaikilla kentillä, monilla 2 ja joillain kaikki. Ja on ehkä vielä muitakin asioita.
Klubipelaaja: nykytilanteessa useimmat kentät ovat ”sössineet” asiansa ja pysyvät pystyssä vain ja ainoastaan vastikepakon ansiosta.
Golfyhtiön tehtävä on nykymuodossaan ylläpitää golfkenttää osakkaitaan varten. Muu toiminta on tätä täydentävää. Tämä on se raami, joka on yhtiöjärjestykseen kirjattu ja golfkentät toteuttavat tätä aika hyvin. Malli lisäksi toimii erittäin hyvin niille, jotka osakkeellaan pelaavat – ja aktiivipelaajan näkökulmasta aika edukkaasti. Eivät golfkentät ole siis ”sössineet” päinvastoin kuin väität.
Toinen asia on se, että lopettavia golfareita ajatellen malli ei nykyisellään toimio, mutta siinä ei golfkentillä ole sanan sijaa niin kauan, kuin osakkaiden määräenemmistö ei halua hyväksyä muutosta. Kaikki on siis kiinni meistä osakkaista ja siitä, milloin olemme valmiita siirtymään markkinaehtoisuuteen. Muutoksessa olennaista ovat ”kannustimet” eli millä keinoin saadaan 2/3 osakkeista muutoksen taakse (tai vielä enemmän, jos on useampi osakesarja). Kurkin tapauksessa saatiin aikaan aika hyvä malli, joskin siellä tarvittiin uusi omistajayhtiö. Samantapaisia malleja kaivataan monelle muullekin kentälle – ja väitän että aikaa myötä lähes kaikille.
-
JulkaisijaArtikkelit