Etusivu › Foorumit › Yleistä › Peuramaa: Suuromistajan konkurssin vaikutus golfyhtiön toimintaan ja talouteen
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Vaihtoehtona saattaa myös olla, että osa rahoista käytetään kentän ja clubirakennuksen korjaamiseen. Tietysti näillä ns. suursijoittajilla, jotka eivät saa osakkeitaan kaupaksi saattaa olla ihan muut tavoitteet.
onier
Vaihtoehtona saattaa myös olla, että osa rahoista käytetään kentän ja clubirakennuksen korjaamiseen. Tietysti näillä ns. suursijoittajilla, jotka eivät saa osakkeitaan kaupaksi saattaa olla ihan muut tavoitteet.
Käytettiinpä omaisuuden myynnistä saadut rahat klubitaloon tai kenttään niin lopputulos on sama. ”Ulkokehällä” olevat osakkaat menettävät omaisuuttaan ja ”sisäkehällä” olevat nauttivat omaisuuden myynnistä saaduista rahoista.
Keskimäärin (osakkeita)pelioikeuksia on 900 +- 100 kpl/18reikää ja kentän kapasiteetti on noin 30 000 kiekkaa. Osakkaalle riittää keskiarvona noin 33kiekkaa/osake. Näin tasaisestihan se ei jakaudu, vaan (usealla kentällä) alle puolet osakkaista ei pelaa osakkeen tuottamalla pelioikeudella ollenkaan (huom joku voi omistaa useamman osakkeen mutta pelaa vain yhdellä).
Asia on helpompi ymmärtää kun ajattelee niin, että kentää myydään pala kerrallaan ja ja sillä rahoitetaan pelaamisen ja muun hauskanpidon sinänsä tarpeellisia kuluja. Kyseessähän on syömävelka. Jos omaisuuden myynnistä saadut varat jaetaan osakkaille osakkeiden suhteessa niin asia näkyisi jo ihan toisella tavalla.
Kerubi; Peuramaalla on joukko vanhempia osakkeenomistajia, joiden elämäntehtävänänä on mitä mielikuvituksellisimilla ja jopa valheellisilla väitteillä vesittää kentän hankkeita. Erityisesti Lehdon kustannuksella. Tuodaan esille asioita, millä ei ole mitään tekemistä operatiivisen toiminnan tai toimintaa ohjaavan hallituksen kanssa. Näkyy myös tässä ketjussa. Muut höperöt sitten uskovat näiden foliohattujen satuja ja syyttävät ”herroja” ahneudesta. samalla ei tajuta, että omiin muroihin kustaan minkä keretään.
Kovin on ahdaskatseinen ulostulo KK:lta ja olisiko itse keskiössä, kun noin kovasti kalikka kalahtaa. KK uskoo, että on olemassa ”kentän hankkeita”, jotka ovat jotenkin kaikkien osakkaiden edun mukaisia tai että osakkaat kritisoivat ”operatiivista toimintaa”, vaikka osakkeenomistajalle kuuluu erityisesti nämä osakkeenomistukseen ja yhtiöjärjestykseen liittyvät ei-operatiiviset asiat.
Näkemyksiä on monia, mutta osakkeenomisjatat/intressit voi jakaa esim. seuraavasti:
1. omalla osakkeella itse pelaavat
2. omalla osakkeella/osakkeilla pelaavat pariskunnat
3. omalla osakkeella/osakkeilla pelaavat perheet, joissa junioreita
4. yrityksen osakkeella pelaavat, jossa itse omistavat yrityksen
5. yrityksen osakkeella pelaavat, jossa ovat työntekijänä tai vast.
6. satunnaisesti omaa osaketta käyttävät, jotka haluavat vaihtaa ne pelilipuiksi
7. osakkeenomistajat, jotka myyvät osan tai kaikki peliliput
8. osakkeenomistajat, jotka vuokraavat osakkeen pelioikeuden pois
9. osakkeenomistajat, jotka omistavat sijoitusmielessä useita osakkeita ja vuokraavat pelioikeudet markkinoillaOn hyvin ymmärrettävää, että em. ryhmillä on erilaiset intressit koskien golfyhtiön toimintaa, mutta erityisesti yhtiöjärjestystä kohtaan, jossa määrätään osakkeiden välisistä suhteista. Jos päätetään vaikka uudesta klubirakennuksesta, sillä voi olla merkitystä kohdan omalla osakkeella pelaavalle aktiiviselle, joka voi nauttia klubitalon palveluista. Sen sijaan sille, joka vuokraa osakkeen ulos, klubitalolla on merkitystä vain, jos saa sen aiheuttaman rasituksen katettua korkeammalla vuokralla – näin ei useinkaan ole ollut.
Viimeisen ryhmän ”sijoittajalle” on ongelmana jos saatu vuokratuotto ei kata yhtiövastiketta ja kohtuullista tuottoa sijoitukselle. Vaikka tuotto olisi riittävä, jäljelle jää vuokraamisen vaiva (tai provisio, jos antaa homman ulkopuoliselle) sekä riski siitä, että vastikekulut kasvavat tai vuokrat alenevat tai kaikkia ei saadakaan vuokralle. Tämän vuoksi ”sijoittajat” ovat pyrkineet rakenteeseen, jossa tappioriskiä voitaisiin pienentää esimerkiksi siirtymällä pois ”pakkovastikkeesta”. Jos vuokrataso on merkittävästi vastiketta pienempi, sijoittajalla on välitön intressi saada vastikevelvoite pois tavalla tai toisella.
Käytännössä vastikkeettomuuden mallissa riski siirtyy sitoutuneille aktiivisille osakkaille, jotka siis esimerkiksi asunnon tai kesämökin sijainnin vuoksi ovat käytännössä sitoutuneita pelaamaan juuri kyseisellä golfkentällä … siis myös siinä tapauksessa, että pelaamisen vuosikustannus nousee merkittävästi. Siis omalla osakkeella pelaavalle on yhtiöjärjestys on tärkeä ja olennainen suoja sitä vastaan, että oma pelaaminen säilyy kohtuullisen hintaisena eikä vastikkeettomuus johda pelaamisen kustannusten nousuun.
Vastikkeettomuuden ongelmana on lisäksi se, että osakkeella on äänioikeus, vaikkei se maksakaan vastiketta tai pelaamisestaan mitään. Golfyhtiössä (samoin kuin AsOy:ssä) jokainen maksaa yhtiöjärjestyksen määräämässä suhteessa kuluista ja äänestäessään vastikkeen korotuksesta, maksaa myös itse osuutensa tästä. On ongelmallista, jos suurella äänimäärällä pääsee päättämään vastikkeesta, joka ei kosketa lainkaan itseä. Kaikkein ongelmalisin tilanne on niissä yhtiöissä, joissa on esim. K-osakkeita, joilla on paljon äänivaltaa, mutta ei lainkaan vastikevelvollisuutta. Niissä voi maksattaa kaikki kulut niillä osakkailla, jotka ovat edelleen vastikevelvollisia. Tällainen viritys on esimerkiksi läntisellä Uudellamaalla ja idässäpäin ongelmat ovat jo parilla kentällä kulminoituneet.
Ei siis ole pelkästään Puuhamaan asia keskustella näistä hankkeista, joissa kenttien perinteisiä rakenteita muutetaan. Näillä hankkeilla on tapana levitä myös muihin kenttäyhtiöihin ja siksi avoin keskustelu hyödyttää myös laajemmin.
Eikalle sen verran. Kun ulkokehällä olevilla on äänienemmistö, niin sisäkehällä olevat ovat helisemässä päätöksiä tehtäessä. Lisäksi täytyy huomioida, että näillä myyntituloilla voidaan kattaa näitä korjauksia. Jos vaihtoehtona on velan otto ja rahoitusvastikkeen maksaminen, niin ulkokehänkin mielipide voi muuttua. Kaikkein hankalin tilanne on, jos vastikkevapailla osakkeilla on äänienemmistö. Hirsalassahan on vastike 1400 euroa ja vuokrapelioikeudesta saa 700 euroa. Tilannehan on kestämätön.Jotain tarttis tehdä. Siksihän fuusiosta on keskusteltu.
Onierille tarkennus: ulkokehällä olevat eivät halua maksaa muiden pelaamista. Maita myymällä voidaan kyllä edetä väylä kerrallaan ja ylläpitää korkealuokkaista pelialuetta eikä tarvita lainoja tai rahoitusvastikkeita. Mutta kun toiseksi viimeinen väylä on myyty niin onhan siinä vielä yksi välylä millä voi pelata. Sitten kun sekin on myyty niin voi vain todeta, että se oli siinä.
Näkemyksiä on monia, mutta osakkeenomisjatat/intressit voi jakaa esim. seuraavasti:
1. omalla osakkeella itse pelaavat
2. omalla osakkeella/osakkeilla pelaavat pariskunnat
3. omalla osakkeella/osakkeilla pelaavat perheet, joissa junioreita
4. yrityksen osakkeella pelaavat, jossa itse omistavat yrityksen
5. yrityksen osakkeella pelaavat, jossa ovat työntekijänä tai vast.
6. satunnaisesti omaa osaketta käyttävät, jotka haluavat vaihtaa ne pelilipuiksi
7. osakkeenomistajat, jotka myyvät osan tai kaikki peliliput
8. osakkeenomistajat, jotka vuokraavat osakkeen pelioikeuden pois
9. osakkeenomistajat, jotka omistavat sijoitusmielessä useita osakkeita ja vuokraavat pelioikeudet markkinoillaItse kyllä tuota luetteloa lyhentäisin:
(1,2,3, 4 ja 6) kuuluvat samaan käyttäjäryhmään, omalla osakkeellaan pelaavat ja se on nopeasti hupeneva joukko.Sitten on nämä pelilippukauppiaat ja pelilippujen ostajat. Itse pidän tätä pelilippujen myynnin osalta tappioiden minimointina. Paljon vaivaa ja työtä on asiasta, mutta tuskin sillä edes kaikkia kuluja saa peitetyksi, pl supergof yms portaalit, joilla se on ammattimaista toimintaa.
(8 ja 9) Vähissä on ne tahot, jotka golfillisilla perusteilla hankkivat kenttäyhtiöiden osakkeen tai osakkeita. Niukasti on liikkeellä ostajia (ainakin sellaisia, jotka golfillisilla perusteilla niitä hankkivat). Paljon enemmän on niitä, jotka luovuttaisivat osakkeensa ”eniten tarjoavalle” nimelliseen kauppahintaan.Yleisellä tasolla voi todeta, että yhtiöiden tulee ottaa huomioon maineriski. On tärkeää että yhtiön hallinto koostuu hyvämaineisista henkilöistä, kehittäessään toimintojaan. Huonomaineisella hallinnolla on vaikea saada asioita eteenpäin muiden, hyvämaineisten toimijoiden kanssa, oli sitten hanke kuinka hyvä tahansa. Ja huonomaineinen suuromistaja on yhtiölle kuin yhtiölle myrkkyä.
Loistavaa toimintaa jälleen kerran Peuramaalta. Ehdotetaan että osakkaan pitää ilmoittautua jos haluaa osallistua yhtiö kokoukseen. Luonnollisesti kutsut lähetetään suosittuun loma-aikaan, jolloin kutsut ei tavoita osakkaita kovin hyvin.
Jos ilmoittautuminen katsotaan tarpeelliseksi, tulisi kokouksista ilmoittaa hyvissä ajoin.
Tai sitten pitäisi ajaa kaikkien osakkaiden etua ja unohtaa kikkailut/säädöt joita ollaan nähty ihan liikaa viime vuosina.
Yhtiökokoukselle 28.2.2019 esitetään kymmenien osakkeiden haltuunottamista. Mitään perusteita ei esitetä. Ilmeisesti maksujen laiminlyöntien potti on nyt lauennut vaikka sellaista ei pitänyt olla syntymässäkään?
Yhtiökokoukselle 28.2.2019 esitetään kymmenien osakkeiden haltuunottamista. Mitään perusteita ei esitetä. Ilmeisesti maksujen laiminlyöntien potti on nyt lauennut vaikka sellaista ei pitänyt olla syntymässäkään?
Entäs vuoden 2017 vastikkeet, jos vaikka niiden perintä ei ole tuottanut tulosta?
Mitenköhän Hirsalan vastikkeen poisto näkyi tuloslaskelmassa eli onnistuiko? Onko kellään tietoa tai edes valistunutta arvausta.
Hei moderaattori!
Mirja S:n julkaisema luettelo Peuramaalla haltuun otettavista osakkeista taitaa loukata osakkaiden tietosuojaa. Numeron perusteella voi saada selville osakkaan tiedot.
Nuo tiedot löytyvät julkisesti myös Peuramaa Golf:n nettisivuilta.
Hei moderaattori!
”Mirja S:n julkaisema luettelo Peuramaalla haltuun otettavista osakkeista taitaa loukata osakkaiden tietosuojaa. Numeron perusteella voi saada selville osakkaan tiedot.” Maville
Parempi ois jos ninet näkyisi. Oletan että kyseisten osakkeiden omistajat ovat jättäneet omat maksut muiden maksettaviksi, joten huolehtisin ensin velvoitteiden hoitamisesta ja sitten vasta miettisin oikeuksista.
Muutenkin olisi suotavaa että ne jotka ovat jättäneet maksut maksamatta jollekin kentälle ei saisi pelata millään kentällä, kunnes maksut on hoidettu.
Ping10
Muutenkin olisi suotavaa että ne jotka ovat jättäneet maksut maksamatta jollekin kentälle ei saisi pelata millään kentällä, kunnes maksut on hoidettu.Saanko kysyä oletko osakas, vai pelaatko osakkaiden rakentamilla kentillä joillain muilla tavoin?
Tosiaan yhtiökokouskutsu liitteineen on Peuramaan nettisivuilla. Olen edelleen sitä mieltä, että haltuun otettujen/otettavien osakkeiden numeroita ei pitäisi julkaista. Osakasluettosta on helppoa tarkistaa niiden omistaja.
Vielä helpommin se käy, jos Peuramaalla on edelleen myös osakeluettelo. Kun yhtiö itse jakaa tiedon julkisesti kotisivullaan, ei sen edelleen jakaminen ole sen moitittavampaa.Huom! Osakeyhtiölain (624/2006) 21.6.2017 voimaan tulleella muutoksella osakeyhtiöiden velvollisuutta osake- ja osakasluettelon pitämiseen muutettiin siten, että osakeyhtiöissä pidetään vain osakasluetteloa.
Mitä sainkaan tietää. Suurin osa, yli 50 kpl, haltuun otettavista osakkeista onkin suuromistajan, jota hallituksessa edustava henkilö sai yhtiökokouksessa vastuuvapauden muun hallituksen ja toimivan johdon ohella. Ei ole vaivatonta omistaa huomattavaa osaa omistuspohjaltaan hyvin hajautetusta yhtiöstä.
Juuh, Revestor Oy:n osakkeet siellä pilkottavat. Eivät saaneet kaikkia pelioikeuksia dumpattua markkinoille jotta pystyisivät hoitamaan yhtiövastikkeet asianmukaisesti. Varoja tuon erotuksen paikkaamiseen kun ei löydy yhtiön muista varoista. Eriskummallinen tilanne kaiken kaikkiaan. Ja jatkoahan tälle tarinalle vielä tulee.
Mielenkiintoista taustatietoa aiheeseen liittyen. Etelä-Suomen Sanomat (ESS) 26.2.2019:
____________________________________________________________________________
Lahden konserttitaloa sivuavista rahansiirroista tulossa oikeusjuttu – Velkojilla miljoonasaatavat pankkiiri Mika Lehdon yritykseltäPankkiiri Mika Lehdon omistama Revestor oy on joutumassa oikeuteen kahden miljoonan euron saatavasta. Revestor oli rahoittamassa Lahden konserttitalon asuinosan urakkaa, ja velkomuskanteen nostanut konkurssipesä liittyy sekin urakkaan keskeisesti. Summan taustalla on rahansiirto-operaatio, jossa on ollut runsaasti osapuolia.
Lahden konserttitalon asuinosa oli liikemieskaksikko Pasi Tinnilän ja Mika Lehdon yhteishanke. Urakan rahoituskuvioissa on juonteita aina maltalaiseen pankkibisnekseen asti. Kuva: Mirja Hussain
Lahden konserttitalon rakennusurakkaa sivuava rahoituskuvio on päätymässä oikeuden käsiteltäväksi. Pankkiiri Mika Lehdon johtamalta Revestor oy:ltä perätään korvauskanteella hieman yli kahden miljoonan euron lainaa, joka yhtiöltä on jäänyt maksamatta.
Kannetta ajaa Lahden Konsertti Holding oy:n konkurssipesä. Holding-yhtiö omisti aikanaan Asunto oy Helsingin Konsertin, joka urakoi Lahden konserttitalon asuinosaa. Asunto-osakeyhtiö meni konkurssiin jo viime vuoden maaliskuussa, ja holding-yhtiö viime vuoden lokakuussa.
Kahden miljoonan euron lainasaatavan päälle vaaditaan vielä korkosaatavia noin 330 000 euron edestä. Lahden Konsertti Holding oy:n pesänhoitaja, asianajaja Kirsi Eksymä pitää pesän vaatimusta riidattomana.
Kanne on vireillä Helsingin käräjäoikeudessa. ESS ei maanantaina tavoittanut Mika Lehtoa kommentoimaan konkurssipesän vaatimusta.
Kierrätettyä rahaa
Revestorilta vaaditulla kahden miljoonan euron summalla on jo melkoinen reissu takanaan. ESS:n tiedon mukaan raha on alun perin lähtöisin Emil Aaltosen säätiöstä, joka sijoitti kyseisen summan Nemea Credit Opportunities Fund -rahastoon. Sitä puolestaan hallinnoi maltalainen Nemea-pankki. Mika Lehto oli kyseisen pankin toinen omistaja.
Rahasto sijoitti eurot Asunto oy Lahden Konsertin (sittemmin Helsingin Konsertti) ja Kiinteistö oy Lahden Konsertin liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin. Käytännössä tämän operaation hoiti Nemea-pankki, joka sittemmin ajautui viranomaisvalvontaan.
Asunto oy Helsingin Konsertista kyseiset kaksi miljoonaa euroa siirtyivät Lahden Konsertti Holdingille ja sieltä edelleen Revestorille. Revestor puolestaan sijoitti rahat Nemea-pankkiin, jolla oli pulaa pääomasta. Koko rahankierrätys tapahtui yhdessä päivässä.
Holding-yhtiö olisi kaivannut kaksi miljoonaa kipeästi takaisin omaan käyttöönsä, sillä yhtiö oli velkaa omistamalleen Asunto oy Helsingin Konsertille 1,5 miljoonaa euroa.
Kiinteistöyhtiö Revestor oli Lahden konserttitalon asuintorniurakan rahoittajana. Yrityksen omistaa Nemea PLC, joka on ollut myös Nemea-pankin omistajayhtiönä. Mika Lehto on Revestorin hallituksen jäsen.
Lahden Konsertin kaatumista ounastelin jo kommentissani 23.8.2017… Hyvinhän tuo ei pääty; hieno lisä PGH:n juuri uudelleen valittuun hallitukseen…
HTT, mielenkiintoista. Jos Peuramaan suuromistajan potti päätyisi jotain reittiä konkkapesään, on mahdollista että osakkeet päätyvät lopulta Peuramaa Oy:n omistukseen. Saattaapi nimittäin olla, ettei velkojat tee osakepotilla mitään. Tämähän olisi Peuramaan osakkeenomistajille lottovoitto.
Käytännössä nuo osakkeet ovat L-U Osuuspankin hallussa, koska jostain syystä lähtivät rahoittamaan osakkeiden siirtoa Långvik South Oy:n konkurssipesästä Revestor Oy:öön. Osakkeet ovat tämän lainan panttina. Tosin pankki ei mielellään ottaisi niitä vastuulleen uudestaan, onhan niissä vielä yli 200 teur vastikemaksut, ja markkina-arvo kohtuu epävarma.
Golfari10:Osakkeet ovat tämän lainan panttina. Tosin pankki ei mielellään ottaisi niitä vastuulleen uudestaan, onhan niissä vielä yli 200 teur vastikemaksut, ja markkina-arvo kohtuu epävarma
Sen verran täsmennystä, ettei pantinhaltija ole vastuussa vastikemaksuista. Tosin, riskinä on se, että osakkeen pelioikeus otetaan golf oy:n haltuun. Markkina-arvo on nykyisellään nolla tai negatiivinen.
Pantinhaltija voi maksaa vastikkeet, mikäli on luottamus siihen, että vuoratuotot kattavat paitsi vastikkeet, myös myyntikustannukset. Luulen, ettei pankki ole tähän innokas. Mikäli vastikepakosta olisi päästy eroon, osakkeella olisi jokin positiivinen arvo, mutta onko vastikeettomuus näköpiirissä.
Näkymä on ilmeisesti se, että joko osakkeet tai vähintään pelioikeudet päätyvät Peuramaa Golf Oy:n haltuun.
Ja lopputuloksena on kuitenkin se, että suuromistajan pelioikeudet päätyvät markkinoille, pitäen pelioikeuden hinnan maltillisena suuresta tarjonnasta johtuen. Tämähän on sinänsä ollut vallitseva tilanne siitä lähtien kun osakkeet kasaantuivat yhdelle suuromistajalle. Omistaja tuo kylläkin varoja yhtiölle yhtiövastikkeen muodossa, mutta samalla se tavallaan pilaa pelioikeuksien jälkimarkkinaa ja hinnankehitystä.
Ja yhtiövastikkeiden maksupäivä oli 19.3.2019. Nyt kannattaisi valveutuneiden osakkaiden oma-aloitteisesti tarkistaa ketkä mahdollisesti eivät ole maksaneet. Suuromistajalta tuskin on tullut centtiäkään.
Yhtiövastike peuramaalla on 550 euroa, nyt pelioikeuden saa lunastettua itselle vuodelle 2019 hintaan 395 euroa. Joko yhtiö myy viime yhtiökokouksessa haltuun ottamansa osakkeiden pelioikeudet (62 kpl), tai ”suuromistaja” on ryhtynyt lyhentämään yhtiövastikevelkaansa myymällä pelioikeuksiaan (noin 370 kpl) ”alihintaan” markkinoille. Niin tai näin, ei oikein hyvältä näytä.
-
JulkaisijaArtikkelit