Aihe: Petikon Golfkentän kunnostaminen ei ole läpihuutojuttu - Golfpiste.com

3.2.–10.2. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][3]
KilpailuaSuomalaista

Petikon Golfkentän kunnostaminen ei ole läpihuutojuttu

Etusivu Foorumit Yleistä Petikon Golfkentän kunnostaminen ei ole läpihuutojuttu

Esillä 13 viestiä, 1 - 13 (kaikkiaan 13)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • 24.09.2025 HS kirjoittaa (https://www.hs.fi/urheilu/art-2000011512578.html)
    Rehevöityneestä golfkentästä on kehkeytymässä kiista: ”Ei ole kaupungin ydintoimintaa”

    On ilmeistä, että kunnallisen golfkentän rakentaminen Vantaan Petikkoon on ajautumassa umpikujaan.
    Näkemyserot Vantaan hallinnossa vaikuttavat olevan vaikeasti ratkaistavissa. Jos jokin yksityinen taho haluaa rakentaa Golfkentän niin siinä olisi tilaisuus riskinottoon. Oletan, että Vantaa kädessä on hyvin niukasti kelvollisia ratkaisuja. Jäljellä on vain huonoja ja vähemmän huonoja vaihtoehtoja. Nähtäväkasi jää miten etenee….

    Uno

    Rinkun kentän liiketoiminnan voisi noin 2-3 vuodessa siirtää petikkoon, kun kenttä on kunnostettu.
    (VRG)

    ”Golfkenttä on mukana kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialan sopeuttamisohjelmassa lisätulojen antajana.”
    Tosta noin vaan perustetaan pienin kustannuksin kunnallinen golfkenttä, joka tuo lisätuloja Vantaan kaupungille.
    Missä ihmeen rinnakkaistodellisuudessa nämä poliitikot ja virkamiehet oikein elävät ?

    Parhaiten Petikon kenttä toimisi (ja toisi jopa lisätuloja kaupungille), jos kaupunki vuokraisi 9r kentän yksityiselle toimijalle, joka siis 10 vuoden aikana kunnostaisi kentän omilla rahoillaan ja maksaisi kaupungille pientä maavuokraa (= lisätuloja kaupungille).

    Kaupunki voisi sitten hoitaa sen takaysin kunnostuksen ja välttämättömät maanvaihdot siten, että aikanaan myös sen voisi vuokrata golfkentälle maanvuokrasopimuksella.

    Kunnallista kenttää ei ainakaan tule. Tuleeko ollenkaan, tuskin.

    En tiedä mistä löytyisi se hullu joka vuokralaiseksi tulisi noin epäluotettavalle kumppanille kuin Vantaa. Kuka haluaisi konkurssiin ja vaikka vankilaan Vantaan kaupungin ajamana. Tuskin löytyy halukasta toimijaa riskin ottoon ja kilpailemaan 0 -tulosta tekevien kanssa,tuottavaa businesta tuosta ei helposti saa mitenkään.

    Ainakaan minä en lähtisi osakkaaksi kentälle joka on Vantaan vuokratontilla. Tuskin kukaan sijoittajakaan.

    Haaveeksi jää. Vantaa ajoi ainoan toimijan nurin.

    Vantaa ajoi ainoan toimijan nurin? Kyllä United Golf Group, Jari Koski ja Ville Nurmi, ajoivat itse itsensä nurin ja pääsivät luistelemaan tästäkin katastrofista lähes kuivin nahoin! Kun ei ollu kummallakaan omat rahat pelissä niin maksajat löytyvät lähipiiristä.

    Kyllä tosta vois toimivan ysireikäsen jokamies kentän suht pienin kustannuksin rakentaa. Niiden jätemaiden pois toimitus sieltä kaavaillulta takaysiltä maksaa kaupungille niin pitkän pennin kaupungille, ts.veronmaksajille, että nähtäväksi jää.

    ”Niiden jätemaiden pois toimitus sieltä kaavaillulta takaysiltä maksaa kaupungille niin pitkän pennin kaupungille, ts.veronmaksajille, että nähtäväksi jää.”

    Lehtitietojen perusteella
    – täytemaa sisältää vain vähäisessä määrin haitallisia aineita
    – takaysin ennallistaminen maksaa 17 miljoonaa

    Toisaalta Tapiolan kenttä on rakennettu kaatopaikan päälle, joka varmuudella sisältää erittäin haitallisia aineita, eikä niitäkään kuljetettua ongelmajätelaitokselle – vaan rakennettiin golfkenttä kaatopaikan päälle. Vuosaaressa historia on ilmeisesti suunnilleen samanlainen.

    Maallikko tässä ihmettelee, miksi takaysiä voisi rakentaa Tapiolan/Vuosaaren tapaan rakentaa täytemaan päälle?

    Ei maallikko uskoisi että yhden puron tulviminen on sen luokan katastrofi ettei sitä voi korjata. Yrittivät kyllä ansaita rahaa jätemaan ottamisella, mutta olisihan sitä luullut että ongelmista olisi rahalla selvitty. Vaan ei, vuokrasopimus irti vaan. Näitä maita ovat vastaanottaneet rangelle ainakin Hirsala ja Kulloo. Toki eivät ole Vantaan vuokralaisia.

    Suomalaisessa metsässä on kallio usein näkyvissä. Ilman maan läjittämistä ei pysty hyvää kenttää tekemään. Onhan niitä rännien metsäkenttiä, minusta ne on tylsiä.

    Vantaa varmasti pillastui kun olisi itse halunnut läjittää ja ottaa rahat. Petikossahan on jätemaavuori jo ennestään.

    Eiköhän tästä opittu ettei vuokramaalle kannata rakentaa oikeastaan mitään. Ei ainakaan golf kenttää. Toki pellolle voi tehdä väyliä eestaas ja kutsua sitä golfkentäksi.

    Jospa Vantaa myisi maan ja siihen saisi rakentaa oikean golf kentän. Paikka tarvitsee kyllä kunnollisen tien, nyt oli varsinainen kinttupolku.

    Petikon ainoa hyvä puoli on sen sijainti. Kannattavaa liiketoimintaa tuohon ei saa syntymään. Vantaan oma puuhastelu on jo lähtökohtaisesti täysi vitsi. Talkoohenkinen seurapohjainen toiminta voisi olla ratkaisu, jos pk-seudulla on merkittävää ylikysyntää.

    Keimolaan taitaa olla vain pari kilometriä. Tie siihen niin siinä on Oy joka osaa tuon hoitaa. Uskon että pelaajia voisi löytyä, ainakin sitten jos sijoittajat saa tahtonsa läpi ja Rinkku myydään tonteiksi.

    Uno

    petikon naapurissa on lájitystâ eli miksi viedá maa-aineista 500-1000 metrin pááhán.
    asiakirjojen mukaan PAH yhdistemáárát ovat normaaleja Pasilan alueelta.

    taitaa olla muutama 80-luvun rakennus rakennettu huomattavasti korkeampien PAH yhsisteiden páálle.

    Talvella yhdisteet tulevat jáátymáttömãn maa-aineksen lápi ja kesállá támá ei yleensá ole ongelma.
    Pitoisuutta haihtuu laajalta alueelta.

    Pitkässä juoksussa kunnallisen golfkentän rakentaminen ei välttämättä olisi huono idea Vantaan kaupungille. Lähialueen kokonaisuutta ja kehitystä pitäisi ymmärtää katsoa luokkaa 10 – 30 tai jopa 50 vuotta tulevaisuuteen.

    Kentän rakentaminen ei ole Vantaan kokoiselle kaupungille mikään järjettömän suuri investointi. Kaiken lisäksi rakennuskustannusten kattamiseen löytyy erittäin hyvät mahdollisuudet. Kentän valmistuttua varsinaisen käytön operoinnin voisi järjestää yhdistyspohjaisena ja ns. omakustannusperusteisena. Tähänkin löytyy monenlaisia vaihtoehtoisia toimintamalleja,(esim. Tali, Auragolf jne.).

    Mutta miten Vantaan kaupunki voisi perustella ja hyötyä kenttäinvestoinnistaan? (esimerkkejä)

    1. Kysymys on ensisijaisesti kaupunkiyhdyskunnan varautumisesta tulevaisuuteen ja sen suunnitelmallisesta kehittämisestä.
    2. Vantaan omistamien (+ yksityisten maanomistajien) Petikon sekä lähellä sijaitseville maa-alueille tulisi golfkentän ohella kaavoittaa ja perustaa jatkossa keskimääräistä korkealuokkaisempaa asumisyhteisöä.
    – golfkenttä voisi olla tässä yhteydessä keskeinen ja merkittävä ulkoilu-/harrastuskeskus. Tällainen kokonaisuus olisi omiaan luomaan mielikuvaa alueen vapaa-ajan palveluista.
    – kentän faciliteetit (rakennukset ym.) voisi palvella monissa muussakin aktiivisessa liikuntaharrastuksissa.

    Kentän ympärille ja lähialueella tulisi kaavoittaa ensisijaisesti (laadukasta)omakotiasutusta. Tässä kokonaisuudessa myös Keimolan ja Ringsiden golfkentät muodostaisivat positiivisen lisätekijän. Alueella voisi sijaita kaikenlaisia muita palveluita jne.
    – jo parinkolmensadan omakotitalon tontin myynnillä (olettaen että kaupunki omistaa maata) Vantaa kuittaisi moninkertaisesti kenttäinvestointiin kohdistuneet kustannukset. Tottakai alueella tulisi sijaita monenlasta muutakin.
    – kaikkiaan Petikon lähialueilla voisi kaavoittaa ainakin n. 20.000-30.000 asukkaan lähiön, kaikkine korkealuokkaisine palveluineen. Myös palveluilla on suuri vaikutus asukasrakenteelle.
    – uuden korkealuokkaisen asuinalueen etuina olisi myös hyvät liikenneyhteydet (lähellä oleva lentokenttä, tieliikenne ja julkiset rataliikenteen yhteydet Helsinkiin jne.).

    Tulevaisuudessa kaikkein suurin hyöty Vantaan kaupungille koituisi alueelle muuttavista asukkaista (=veronmaksajista ja kuluttajista). Kun vain pidetään tiukasti kiinni laadukkaasta ja ennen kaikkea turvallisesta ympäristöstä. Pääkaupunkiseudun parhaalta alueella jo pelkkä omakotitalon tontin pitää olla arvokas sijoitus (ehkä jotain luokkaa 200.000 – 1 milj. euroa/tontti). Lisäksi rakentamista tulee kaikessa muussakin ohjata korkealuokkaisiin ratkaisuihin.
    – lähtökohtaisena tavoitteena tulisi olla että alueella asettuu merkittävässä määrin perheitä joiden talous- ja tulotaso asettuu huomattavasti (jopa moninkertaisesti) keskimääräistä korkeammaksi. Siitäkin huolimatta ja jopa sen vuoksi että se ohjaisi merkittävällä tavalla asukasyhteisöä.
    – omalla tavallaan nämä lähtökohdat olisi omiaan ohjaamaan alueella hakeutuvien asukkaiden kiinnostusta ja sitoutumista.
    – samalla se luo pohjaa Vantaan kaupungin positiiviselle imagolle tulevien vuosikymmenien myötä.
    – koskien myös kunta- ja yhteisöverotuottojen kehitystä jatkossa.

    Korostan ettei edellä ole kysymys pelkästään Petikon golfkentästä. Mutta kentän (+ muiden faciliteettien) rakentaminen loisi pohjaa ja olisi erinomainen avaus kyseisen alueen kokonaisvaltaiselle kehityshankkeelle. Se voisi olla myös tulevina aikoina hyväksi Vantaan kaupungille ja vantaalaisille.
    – toki ymmärrän hyvin senkin että asiat ja tulevaisuuden tarjoamat mahdollisuudet voi nähdä monella tavalla.

    P.S.
    Pienessä mittakaavassa näen tässä jonkinlaisen mahdollisen vertailukohteen vaikkapa Tukholman alueelle.

    Toisin kuin Jupperi + Rinkku, Golfpuisto on aika kaukana oikeastaan mistä vaan. Vantaalla on tilaa laajentua Kivistössä ja Keimolassa, Petikkoa ei tarvita pitkään aikaan. Sinänsä sinne olisi hyvä rakentaa vaikka golf kenttä jos toinenkin. Muuta käyttöä on vaikea keksiä.

    Itse ehdin käydä siellä kerran. Kehä 3 :lta on aika pitkä matka, tuskin siellä monikaan haluasi asua. Kivistö on eri asia, isot tiet lähellä ja juna.

Esillä 13 viestiä, 1 - 13 (kaikkiaan 13)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #1457873 kohteessaPetikon Golfkentän kunnostaminen ei ole läpihuutojuttu

Etusivu Foorumit Yleistä Petikon Golfkentän kunnostaminen ei ole läpihuutojuttu