-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kyllä lähtisin siitä että 4 miljoonaa on lähellä realismia, ja siksi Vantaan pitäis vaatia neljän millin tarjous- ja rakennuaikainen takaus. Mutta jos perustajat menevät pankinjohtajan puheille heillä täytyy olla timantinkova kova liiketoimintasuunnitelma. Ensimmäinen kysymys jonka pankinjohtaja tekee on ’Miksi helvetissä uusimaahan on täynnä puolityhjiä golfkenttiä ?’.
Mutta kaikesta huolimatta mielestäni tämä hanke on hyvä asia, toivottavasti siitä ei tule taas uutta sähläystä, sitähän näillä golfkentillä on ollut jatkuvasti.
johto kirjoitti: (25.5.2014 14:20:40)
Vantaan pitäis vaatia neljän millin tarjous- ja rakennuaikainen takaus.Opetellaanpas nyt ensiksi sanaston käyttöä, tarkoitit varmaankin vakuutta takauksen tilalle?
jEnsimmäinen kysymys jonka pankinjohtaja tekee on ’Miksi helvetissä uusimaahan on täynnä puolityhjiä golfkenttiä ?
Ja tällaisia lainoja ei yksikään PANKINjohtaja edes jaksa vilkaista. Riitää että konttorinjohtaja on asiasta samaa mieltä…
Huuhaa kirjoitti: (26.5.2014 11:56:39)
johto kirjoitti: (25.5.2014 14:20:40)
…takaus.Opetellaanpas nyt ensiksi sanaston käyttöä, tarkoitit varmaankin vakuutta takauksen tilalle?
j?
Ja tällaisia lainoja ei yksikään PANKINjohtaja edes jaksa vilkaista. Riitää että konttorinjohtaja on asiasta samaa mieltä…
Ei se varmaan ihan noinkaan ole:
– takaus on monesti ihan kelvollinen vakuus ja pankkitakaus on jopa erinomainen sellainen
– Suomi on taantumassa ja investointeja tehdään melko vähän. Jos pankille tarjoutuu 4 miljoonan rahoitusmahdollisuus, se on mitä ilmeisimmin pankin liiketoimintaa ja summakin kiinnostaa kaikkia pankkeja – pankinjohtajia varmasti, olivatpa he konttorinjohtajia tai muuten vaan pankinjohtajia.Olennaista tässä lienee se, miten suurta riskiä pankki on valmis ottamaan ja millä hinnalla: tuskin 4 miljoonaa saa pelkkä keskeneräinen golfkenttä vakuutena, mutta mitä muita vakuuksia on saatavilla, ml. henkilötakaukset. Tuo Hausjärven Drivin golf antaa jonkinlaista osviittaa hankkeesta (arvio 4,5 milj), mutta osakekauppa on kai ollut aika tahmeaa, jolloin lisävakuuksia varmasti tarvitaan melko paljon – ehkä sen vuoksi projekti tuntuu olevan aika hiljainen.
Huuhaa kirjoitti: (26.5.2014 11:56:39)
johto kirjoitti: (25.5.2014 14:20:40)
Vantaan pitäis vaatia neljän millin tarjous- ja rakennuaikainen takaus.Opetellaanpas nyt ensiksi sanaston käyttöä, tarkoitit varmaankin vakuutta takauksen tilalle?
jEnsimmäinen kysymys jonka pankinjohtaja tekee on ’Miksi helvetissä uusimaahan on täynnä puolityhjiä golfkenttiä ?
Ja tällaisia lainoja ei yksikään PANKINjohtaja edes jaksa vilkaista. Riitää että konttorinjohtaja on asiasta samaa mieltä…
Väännetääs vähän rautalankaa siitä mitä tarkoitin. Tässä tapauksessa Vantaan kaupungin tulisi vaatia rakentajalta rakennusaikainentakaus siitä että sopimuksessa mainittu kenttä rakennetaan valmiiksi.Jos käy niin että golfyhtiö joutuu esim. konkurssiin tai projektin läpivieminen ei golfyhtiöltä onnistu syystä tai toisesta, niin Vantaan veronmaksajille VOI koitua kustannuksia. Sitä varten golfyhtiö voi ottaa takauksen tai vakuutuksen joltakin pankilta tai vakuutuyhtiöltä, josta sitten Vantaa voi kuitata euroja esim. rakentamisen loppuun saattamiseksi. Tässäkin projektissa on osittain tai kokonaan toteuttamista uhkaavia riskejä, kuten kaikissa rakennushankkeissa.
Toinen juttu ovat nuo vakuudet, jos projekti toteutetaan lainalla taatustu pankki vaatii vakuuksia. Mutta voihan olla että Pohjois Karjalasta ilmestyy hölmö autokauppias joka kysyy vain ’paljonkos työ oikeen haluvatte rahhoo’ ja näin ei vakuuksia välttämättä edes tarvita.
Todettakoon että ylläolevasta huolimatta hanke on hyvä ja toivottavasti onnistuu ja menee häriöitta loppuun saakka, ja puttailemaan niitä ohi meneviä putteja.
johto kirjoitti: (27.5.2014 10:29:21)
Huuhaa kirjoitti: (26.5.2014 11:56:39)
johto kirjoitti: (25.5.2014 14:20:40)
Vantaan pitäis vaatia neljän millin tarjous- ja rakennuaikainen takaus.Opetellaanpas nyt ensiksi sanaston käyttöä, tarkoitit varmaankin vakuutta takauksen tilalle?
jEnsimmäinen kysymys jonka pankinjohtaja tekee on ’Miksi helvetissä uusimaahan on täynnä puolityhjiä golfkenttiä ?
Ja tällaisia lainoja ei yksikään PANKINjohtaja edes jaksa vilkaista. Riitää että konttorinjohtaja on asiasta samaa mieltä…
Väännetääs vähän rautalankaa siitä mitä tarkoitin. Tässä tapauksessa Vantaan kaupungin tulisi vaatia rakentajalta rakennusaikainentakaus siitä että sopimuksessa mainittu kenttä rakennetaan valmiiksi.Jos käy niin että golfyhtiö joutuu esim. konkurssiin tai projektin läpivieminen ei golfyhtiöltä onnistu syystä tai toisesta, niin Vantaan veronmaksajille VOI koitua kustannuksia. Sitä varten golfyhtiö voi ottaa takauksen tai vakuutuksen joltakin pankilta tai vakuutuyhtiöltä, josta sitten Vantaa voi kuitata euroja esim. rakentamisen loppuun saattamiseksi. Tässäkin projektissa on osittain tai kokonaan toteuttamista uhkaavia riskejä, kuten kaikissa rakennushankkeissa.
Toinen juttu ovat nuo vakuudet, jos projekti toteutetaan lainalla taatustu pankki vaatii vakuuksia. Mutta voihan olla että Pohjois Karjalasta ilmestyy hölmö autokauppias joka kysyy vain ’paljonkos työ oikeen haluvatte rahhoo’ ja näin ei vakuuksia välttämättä edes tarvita.
Todettakoon että ylläolevasta huolimatta hanke on hyvä ja toivottavasti onnistuu ja menee häriöitta loppuun saakka, ja puttailemaan niitä ohi meneviä putteja.
Jaahas, vakuutta pyydetään takauksen tilalle, ja toinen kirjoittaja vakuutusta..
Pitäisikohön neuvoja kysyä entiseltä puoluejohtajalta, hän saattaisi kallistua takuutuksen vaatimisen puolelle..Jo sinällänsä lehtijuttu on päin persettä. Arvoksi määritellään 2,6 milliä ja sille pitäisi asettaa VAKUUTUS !
Kyseisen vakuutuksen takana pitää olla vakuudet joiden arvo on 2,6 miljuunaa. Siinä merkantit voi laskeskella kenellä on mahdollisuus moiseen !Yleensä nämä jutut menee niin, että hankkeen toteuttaja asettaa vakuuden, esim 10% hankkeen arvosta ja kyseisellä vakuudellakin pitää olla jotain takana, ei niitä vakuuksia jaeta ihan noin vain vaikka Suomi on jo täynnä vakuuksien myöntäjiä rakentamisen sektorilla.
Mutta kaikkihan on aina myös sovittavissa ja pitää toivoa, että osapuolet ovat asiaan perehtyneitä ettei työmaa lopu ennen kastelu- ja kuivatusjärjestelmän asentamista !
Kaupallinen jokamiehenkenttä on varmasti tarpeellinen. ”Lähtökohtaisesti paikalle tavoitellaan 18-reikäistä kaikille pelaajille avointa ns. pay & play golfkenttää, jota on mahdollisuus kehittää edelleen kansainvälisen tason kilpailukentäksi.” Lainaus Vantaan kaupungin tiedotteesta. Tuoko Petikko golfin paremmin jokamiehen ulottuville? Esteitä jokamiehen golfinpeluulle ovat green card, jäsenyys ja hinta. Ilmeisesti tavoitellaan kenttää, jolla voi pelata ilman golftaitoja, vakuutusta (=jäsenyys) ja alhaisemmalla green feellä kuin muualla, esimerkiksi 27,50€ kuten yllä.
Yksinkertaisuuden vuoksi oletamme, että yrittäjävoitto tulee kahvila- ja rangetuloista ja jätämme ne tämän tarkastelun ulkopuolelle. Green feen tulee siis kattaa kustannukset, jolloin tavoitetaso riippuu investoinnista, kentän ylläpitokuluista ja kapasiteetin käyttöasteesta.
Golf-lehti 4/2013 rakensi kuvitteellisen lomakentän Mynämäelle. Otetaan hinnasta tontin osuus pois ja rakennetaan kilpakenttävaatimuksen takia toiset lyöntipaikat = 3.126.400 euroa. Kenttäkaluston hankintahinnaksi lehti arvioi 450.000 euroa. Klubirakennus voisi olla halpa tyyppitalo 150 m2 á 1.100 euroa ja konehalli 200m2 á 400 euroa. Rahaa tarvitaan siis 3,8 miljoonaa euroa. Jos armeliaasti jaksotamme investoinnin 30 vuodelle saadaan vuosikustannukseksi 125.000 euroa. Korkokulut investoinnille 4,5%:n mukaan ovat 171.000 euroa.
Ylläpitokuluina hyväksymme aiemmat arviot vaihtaen tontinvuokran ja hallinnon luvut päätyen summaan 600.000 euroa / vuosi, eli katettavat ylläpito- ja pääomakustannukset ovat 896.000 euroa.
Alhainen pelitaitovaatimus tarkoittaa, että kentälle voidaan lähettää enintään kolme pelaajaa 10 minuutin välein, mikäli hyväksytään nelipalloja tarvitaan väliin tyhjiä aikoja tasoittamaan ruuhkaa. Enimmäiskapasiteetti on siis 18 pelaajaa tunnissa. Aurinko paistaa klo 22 saakka 70 päivänä kesässä, jolloin lähdöt voivat olla 8-18. Lisäksi 50 päivää voidaan lähteä 8-17. Näiden 120 päivän enimmäiskierrosmäärä on 20.700 kierrosta. Siis joka lähtö täynnä, kaikkina päivinä. Puolen vuoden peliaikana voidaan saavuttaa 25.000 kierrosta (mikä muuten on Talin kierrosmäärä).
Kun kustannukset jaetaan kierrosmäärällä saadaan 896.000 / 25.000 = 35,84, tähän ALV 10% = 39,50. Realistisemmalla 20.000 kierrosmäärällä saamme green feen omakustannushinnaksi 50 euroa / kierros (sis.ALV).CFO kirjoitti: (27.5.2014 16:29:44)
Kun kustannukset jaetaan kierrosmäärällä saadaan 896.000 / 25.000 = 35,84, tähän ALV 10% = 39,50. Realistisemmalla 20.000 kierrosmäärällä saamme green feen omakustannushinnaksi 50 euroa / kierros (sis.ALV).Ihan ok laskelma mutta toki vain osa mahdollista businesmallia. Voihan tuo yhtiö myydä vaikka pelipakettia, jossa on pääsy kaikille Superin kentille ja toki jäsenmaksuistakin voidaan tuloja saada.
Oletuksia muuntamalla voi jokainen tehdä omat johtopäätöksensä. Laskelma osoittaa paljonko jokaiselta pelatulta kierrokselta tarvitsee kerätä keskimäärin rahaa, yksittäin tai paketissa ottamatta kantaa hinnoittelumalleihin.
Käsittääkseni jäsenmaksu ei kuulu jokamieskentän ideaan.CFO kirjoitti: (27.5.2014 18:03:02)
Käsittääkseni jäsenmaksu ei kuulu jokamieskentän ideaan.Jäsenyyttä kannattaa tarjota, jotta saa tuloja ja sitoutuneita asiakkaita. GF:llä tietysti pääsee pelaamaan myös ilman jäsenyyttä. Kentän seura voisi napata hyvällä paketilla helposti n. 1500-2000 jäsentä. Monissa seuroissa ei jäsenmaksulla saa juuri yhtään mitään vastinetta lehden ja tynkävakuutuksen lisäksi.
Koulutustoiminta !
Ottakaa huomioon laskelmissa että mukala HLR eli rahaa tehdään koulutustoiminnalla, siinä mielessä tämä golfkenttä projekti poikkeeaa muista jotka myyvät green feetä, yritystapahtumia ja hotellipaketteja ne alkavat olla jo kaluttuja luita. Minusta tuntuu että tilaa ja kysyntää on hyvälle koulutustarjonnalle jos sitä osattaisiin markkinoida ja kehittää, voi olla että olen väärässä?
Lasketaan hieman lisää. Perustamme seuran, liitymme Suomen Golfliittoon ja saamme 2.000 jäsentä. Nämä jäsenet pelaavat kentän kaikki kierrokset. Kustannukset jaetaan 2.000 pelaajan kesken; 896.000 euroa / 2.000 = 448 euroa / pelaaja, ALV 10% = 493 euroa. Tähän lisätään liiton jäsenmaksu 30 euroa eli jokaisen jäsenen olisi tuotava rahaa 523 euroa. Käyttöaste 25.000 kierrosta tekee 12,5 kierrosta / jäsen, jolloin kierroskustannukseksi tulee 523 / 12,5 = 42 euroa.
Tämän numeronpyörityksen tarkoitus on osoittaa golfin kustannukset. Kohtuuhintaisuudella tarkoitetaan yleensä esimerkiksi golffaamista alle kustannusten, jonkun toisen rahoilla. Kaupallinen jokamieskenttä ei pysty tällä palstalla haaveiltuihin green fee -hintoihin ilman jonkun toisen toiminnan subventiota tai unohtamalla vaatimus kansainvälisestä tai edes kansallisesta kilpakentästä.
Aktiivipelaajan kierroskustannukset ovat kohtuulliset. Espoon Golfseuran jäsen pääsee 27,50 euron kierroshintaan 32 ja Talin 33 kierroksella. Satunnaisille golffareille, jotka haluavat harrastaa tällä hintatasolla tulisi tarjota investoinneiltaan ja hoitotasoltaan vaatimattomampia kenttiä. Golffarit ovat kustantaneet itse suurimman osan suorituspaikoistaan. Kunnalliset kentät (vrt. uimahallit) voisivat tarjota jokamiespelaamista edullisemmin kentän omistajan vastatessa pääomakuluista ja kantaessa käyttöasteriskin.CFO kirjoitti: (2.6.2014 11:11:52)
Lasketaan hieman lisää. Perustamme seuran, liitymme Suomen Golfliittoon ja saamme 2.000 jäsentä. Nämä jäsenet pelaavat kentän kaikki kierrokset. Kustannukset jaetaan 2.000 pelaajan kesken; 896.000 euroa / 2.000 = 448 euroa / pelaaja, ALV 10% = 493 euroa. Tähän lisätään liiton jäsenmaksu 30 euroa eli jokaisen jäsenen olisi tuotava rahaa 523 euroa. Käyttöaste 25.000 kierrosta tekee 12,5 kierrosta / jäsen, jolloin kierroskustannukseksi tulee 523 / 12,5 = 42 euroa.
Tämän numeronpyörityksen tarkoitus on osoittaa golfin kustannukset. Kohtuuhintaisuudella tarkoitetaan yleensä esimerkiksi golffaamista alle kustannusten, jonkun toisen rahoilla. Kaupallinen jokamieskenttä ei pysty tällä palstalla haaveiltuihin green fee -hintoihin ilman jonkun toisen toiminnan subventiota tai unohtamalla vaatimus kansainvälisestä tai edes kansallisesta kilpakentästä.
Aktiivipelaajan kierroskustannukset ovat kohtuulliset. Espoon Golfseuran jäsen pääsee 27,50 euron kierroshintaan 32 ja Talin 33 kierroksella. Satunnaisille golffareille, jotka haluavat harrastaa tällä hintatasolla tulisi tarjota investoinneiltaan ja hoitotasoltaan vaatimattomampia kenttiä. Golffarit ovat kustantaneet itse suurimman osan suorituspaikoistaan. Kunnalliset kentät (vrt. uimahallit) voisivat tarjota jokamiespelaamista edullisemmin kentän omistajan vastatessa pääomakuluista ja kantaessa käyttöasteriskin.Supergolfin pakettihinnat näyttävät olevan suuruusluokkaa 30 euroa. Voisi ajatella, etttei tämän korkeampaa greenfeetä voi ’omalla’ kentällä pitää.
Klubipelaaja kirjoitti: (2.6.2014 17:41:49)
CFO kirjoitti: (2.6.2014 11:11:52)
Lasketaan hieman lisää. Perustamme seuran, liitymme Suomen Golfliittoon ja saamme 2.000 jäsentä. Nämä jäsenet pelaavat kentän kaikki kierrokset. Kustannukset jaetaan 2.000 pelaajan kesken; 896.000 euroa / 2.000 = 448 euroa / pelaaja, ALV 10% = 493 euroa. Tähän lisätään liiton jäsenmaksu 30 euroa eli jokaisen jäsenen olisi tuotava rahaa 523 euroa. Käyttöaste 25.000 kierrosta tekee 12,5 kierrosta / jäsen, jolloin kierroskustannukseksi tulee 523 / 12,5 = 42 euroa.
Tämän numeronpyörityksen tarkoitus on osoittaa golfin kustannukset. Kohtuuhintaisuudella tarkoitetaan yleensä esimerkiksi golffaamista alle kustannusten, jonkun toisen rahoilla. Kaupallinen jokamieskenttä ei pysty tällä palstalla haaveiltuihin green fee -hintoihin ilman jonkun toisen toiminnan subventiota tai unohtamalla vaatimus kansainvälisestä tai edes kansallisesta kilpakentästä.
Aktiivipelaajan kierroskustannukset ovat kohtuulliset. Espoon Golfseuran jäsen pääsee 27,50 euron kierroshintaan 32 ja Talin 33 kierroksella. Satunnaisille golffareille, jotka haluavat harrastaa tällä hintatasolla tulisi tarjota investoinneiltaan ja hoitotasoltaan vaatimattomampia kenttiä. Golffarit ovat kustantaneet itse suurimman osan suorituspaikoistaan. Kunnalliset kentät (vrt. uimahallit) voisivat tarjota jokamiespelaamista edullisemmin kentän omistajan vastatessa pääomakuluista ja kantaessa käyttöasteriskin.Supergolfin pakettihinnat näyttävät olevan suuruusluokkaa 30 euroa. Voisi ajatella, etttei tämän korkeampaa greenfeetä voi ’omalla’ kentällä pitää.
Unohtakaa GreenFeet Ppetikossa bussinesta tehdään aiva eri liiketoimintamallilla kun perinteisillä kentillä myymällä green feetä ja hotellipaketteja, toki green feetäkin myydään. Kaikille golfliiketoimintaa seuraaville pitäi olla selvää että perinteinen ’osake/vuokrapelioikeus/GF’ on jo kaluttu luu, ei vain ole taloudellista.
Pieni vihje, katsokaa mitää muualla taloudessa, kaupassa, plaveluissa on tapahtunut, ja verratkaa 50 vuoden takaiseen !
johto kirjoitti: (2.6.2014 18:03:10)
Pieni vihje, katsokaa mitää muualla taloudessa, kaupassa, plaveluissa on tapahtunut, ja verratkaa 50 vuoden takaiseen !
Golfpelaaminenkin siirtyy verkkoon. Ei enää vinguntaa hitaista pelaajista..
johto kirjoitti: (2.6.2014 18:03:10)
Unohtakaa GreenFeet Ppetikossa bussinesta tehdään aiva eri liiketoimintamallilla kun perinteisillä kentillä myymällä green feetä ja hotellipaketteja, toki green feetäkin myydään. Kaikille golfliiketoimintaa seuraaville pitäi olla selvää että perinteinen ’osake/vuokrapelioikeus/GF’ on jo kaluttu luu, ei vain ole taloudellista.
Pieni vihje, katsokaa mitää muualla taloudessa, kaupassa, plaveluissa on tapahtunut, ja verratkaa 50 vuoden takaiseen !
Ehkä annat isommankin vihjeen siitä, minkä arvioit olevan pääasiallinen tulonlähde ?
Väyläsponsorit ? Virtuaaii-golf ? Huippuravintola ? ABC ? Liityntäpysäköimti ? Sähköautojen latauspiste ? Päivähoito ?
Aiemmin viittasit koulutustoimintaan. Sillä voi olla rooli, ehkä isohkokin, mutta jollain pitää myös ’kouluttajien’ palkat maksaa. Ei tunnu uskottavalta, että koulutustuloilla katettaisiin kentän rakennus- ja ylläpitokustannuksia isossa määrin.
Ja kai se kenttä on tarkoitettu pelattavaksi, jos se kerran rakennetaan.
Putti-Possu kirjoitti: (2.4.2014 9:59:49)
Vipsu kirjoitti: (2.4.2014 0:50:38)
Kahvilan ja tston kulut 180 pvää á 12h = 20.000 €Omasta mielestä selkeästi alimitoitettu budjetti, jos pelkkä palkka on 111€ / 12h vuorosta. Oikeampi summa olisi jopa kolminkertainen kattamaan kahvilan pyörityksen kuluja.
Joo hieman pyöristin, mutta kolminkertainen on aika paljon. Kysehän ei ole mistään gourmet-ravintolasta, vaan pikemminkin pikaruoka-kahvilasta. Esimerkki voisi olla vaikka Luukki, jossa yksi työntekijä hoitaa kaikki hommat, ja laittaa höyrynakkeja ja sämpylöitä ohessa.
Laskin tämän siten, että kolme nuorta työntekijää voi hoitaa koko viikon 7*12h ja jos jokaiselle maksetaan minimipalkkaa, niin palkat ovat 18.000 €. Tietenkin jonkun pitää käydä hakemassa tarvikkeita, mutta pitääjän johdonkin jotain tehdä palkkansa eteen 😉
Palaan tässä aika vanhaan viestiin:
Kylläpä ovat todellakin minimipalkalla. Jos kenttä on siis 6 kuukautta auki, palkkoihin jää 1000 €/kk/työntekijä ilmeisesti sisältäen sivukulutkin. Onhan se tietenkin nuorille aivan kivaa saada työkokemusta, mutta edes jonkinlaista korvausta menetetystä vapaa-ajasta olisi hyvä saada.MarX kirjoitti: (2.6.2014 18:13:00)
johto kirjoitti: (2.6.2014 18:03:10)
Golfpelaaminenkin siirtyy verkkoon. Ei enää vinguntaa hitaista pelaajista..
Joo mutta mulla tökkii nettiyhteys ! Yhtä paha juttu
Joo, jos supergolf rakentaa oman kentän, niin business malli on varmasti tavallisuudesta poikkeava. Kentällä varmasti tapahtuu huomattavasti enemmän kuin osakaskentillä, mainontaa osataan myydä ja jäsenmäärä voi toki alkaa ykkösellä, mutta sitten vaan nollia on enemmän, eli varmasti tähtäävät Vihtiä suurempiin jäsenmääriin, eli +10 000 jäsentä.
Hienoa, että uskallusta kokeilla uutta löytyy. Supergof tuli markkinoille, kun löysi hyvän markkinaraon ja businessmalli näyttää toimivan. Nyt saadaan ilmeisen hyvin pay&pay-konseptiin kuuluva kenttä lähelle asutusta eli hyvällä sijainnilla.
Yrittäjä ottaa riskin ja tarkemmin liiketoimintakonseptia tuntematta, se on ’kyllästetyillä’ markkinoilla kova haaste. Luultavasti kentälle koetetaan houkutella jäseniksi superissa jo nyt jäseninä olevia osakkeettomia pelaajia. Toisaalta eiköhän Supergolfissa tiedetä, missä heidän jäsenkuntansa asustaa eli heillä on harvinaisen hyvät tiedot potentiaalisista kentänkäyttäjistä ja heidän pelimääristään. Nyt jos vielä investointilaskelmat ja katelaskelmat ovat realistisia, niin hanke on mitä uskottavin päänavaus.
Onnea ja menestystä hankkeeseen.
’Supergolf tarjoaa jäsenilleen monipuolisen tavan pelata golfia lähes 100 eri kentällä kuudessa eri maassa.’ Näin lukee Superin etusivulla… Heh kuinka moni kenttä pystyy tarjoamaan vastaavan valikoiman suomalaiselle golfin pelaajalle.
Oman kentän myötä voidaan perustaa myös se golfseura omille asiakkaille. Supergolf pystyy luomaan kaikille ’etäjäsenille’ jäsen etuina vaikka GF:n lähimmältä klubilta. Seuraavaksi ei poljetaan siis jäsenhintoja kun Greenfeessä ei ole enää poljettavas. Etäjäsenet tulevat viimeinkin löytämään itselleen kotiseuran, jonka jäsenenä pääsee pelaamaan omalle kentälle naapurissa. En kyllä usko, että mm kentänhoidosta loppuu rahat heti kesken…
Poodri Hoo kirjoitti: (3.6.2014 9:26:35)
Hienoa, että uskallusta kokeilla uutta löytyy. Supergof tuli markkinoille, kun löysi hyvän markkinaraon ja businessmalli näyttää toimivan. Nyt saadaan ilmeisen hyvin pay&pay-konseptiin kuuluva kenttä lähelle asutusta eli hyvällä sijainnilla.
Supergolf on löytänyt ihan hyvän business-idean ja minusta taustalla on kolme keskeistä (ja tyypillistä) syytä
– olemassaolevat golfyhtiöt ovat liian jäykkiä muuttamaan omaa liiketoimintamalliaan eikä niillä ole siihen mitään kannustimia (helpoin raha tulee kun lähettää osakkaille vastikelaput)
– olemassaolevat golfkentät ovat osakaskenttinä (tai ry-klubeina) mahdottomassa tilanteessa muuttamaan liiketoimintamalliaan, kun päätöksiä tekee laaja osakaskunta omaa välitöntä etuaan ajatellen
– olemassaolevat golfyhtiöt ovat arrogantteja uutta tulijaa kohtaan ja vähättelevät sen mahdollisuuksia (näin tapahtuu lähes aina kun uusi tulija tulee markkinaan)Supergolf löytää varmasti tälle Petikon kentälle asiakaskunnan (lue ASIAKAS, joka on vieras käsite suurelle osalle golfkenttiä), joihin nykyiset golfyhtiöt eivät panosta. Liiketoimintamalli on silloin sovitettu juuri tälle osakaskunnalle. Esimerkki tällaisesta on nuoret aikuiset, jotka eivät enää pääse pelaamaan juniori tai opiskelijahinnoilla.
Sitten on toinen asia, joka on jäänyt nykyisiltä golfyhtiöiltä huomioitta. Pelaajia ei nähdä asiakkaina ja heille ei rakenneta palvelukokonaisuutta, niin kuin palvelubusineksessa pitäisi. Palvelukokonaisuuteen voi sisältyä paitsi pelaaminen Petikossa, myös muita Supergolfin palveluja, jolloin lisäansainta on paljon enemmän kuin vain 25k kierrosta * 30€.
Loistavaa, että joku keksii golfiin jotain uutta.
Putti-Possu kirjoitti: (3.6.2014 19:51:12)
– olemassaolevat golfyhtiöt ovat liian jäykkiä muuttamaan omaa liiketoimintamalliaan eikä niillä ole siihen mitään kannustimia (helpoin raha tulee kun lähettää osakkaille vastikelaput)
Supergolf löytää varmasti tälle Petikon kentälle asiakaskunnan (lue ASIAKAS, joka on vieras käsite suurelle osalle golfkenttiä), joihin nykyiset golfyhtiöt eivät panosta.
Loistavaa, että joku keksii golfiin jotain uutta.
Poikkeus on Pickala, jossa vieraspelaajat nähdään nimenomaan ASIAKKAINA ja heille tarjotaan joustavaa hinnoittelua kolmelle eri kentälle. Päivittäin saman päivän starttiaikojen hintojen vaihteluväli on 20 eurosta 80 euroon. Hinta riippuu paitsi kellonajasta ja kentästä myös siitä, montako vapaata paikkaa ao. ajalle on tarjolla.
Tuo on kyllä loistava homma.
tuollainen win win asia.
20€ on enemmän kuin ei mitään ja pelaajat varmasti tulevat mielellään tutustumaan jos mahdollista.Sadepäivän hinta. Toisia haittaa toisia ei.
Putti-Possu kirjoitti: (3.6.2014 19:51:12)
Loistavaa, että joku keksii golfiin jotain uutta.– jäsenyyksiä, jopa paljon
– kenttä, joka sopii aloittelijoille ja vaativimmille harrastajille, mahdollisuus järjestää isoja kansainvälisiä kilpailuja
– harjoittelupaikat ja opetus
– klubitalo ja kahvilaIhan ei vielä avaudu mitä erityisen uutta tässä on.
-
JulkaisijaArtikkelit