-
JulkaisijaArtikkelit
-
En ole Pro (niinkuin monet täällä tuntuvat olevan) vaan tavallinen klubituuppari, mutta silti aina kun menen kentälle teen parhaani. Niin teen myös kalassa – yritän koko ajan saada kalaa. Jos haluan vaan hauskuuttaa itseäni – niin menen huvipuistoon.
Jos lasken kaikki kierrokseni ja pidän itse kirjaa tuloksistani ja se tulos on virallisen tasoitukseni mukainen – niin se on oikea.
Tietysti ihanne olisi sekin että kaikki autoilijat noudattaisivat kaikkia sääntöjä. En tarkoita tällä sitä, että säännöt ovat turhia, vaan sitä että on olemassa sellaisia tekijöitä joissa voi ajatella myös omilla aivoillaan. Pelissä pitää noudattaa sääntöjä, mutta mm. pukeutumisen etiketit ja klubikäyttäytyminen….sallittakoon pieni toleranssi …. ei se peliin vaikuta …. positiivinen asenne vaikuttaa myös kanssapelaajiin.
Emppu kirjoitti: ’…joka klubin pitäisi palkata laskennallisesti kaksi henkilöä kaudessa lisää laskemaan pelaajien kortteja – jos kaikki kortit jätettäisiin. Mielummin nekin kustannukset siirretään kentänhoitoon ja palveluihin. ’
jos Emppu osaisit itse laskea korttisi, niin tietäisit ettei se niin paljon aikaa vie kun kerran laskutavan opettelee.
Ole rauhassa, kukaan ei luule sinua Pro:ksi, ammatilaisilla ei ole tasoituksia.
Se, että itse laskemasi leikkitasoitus on joskus sama kuin virallisten määräysten mukainen, on sattumaa. Sen sijaan ihmettelen kovasti, miten voit tarvittaessa tehdä ’tilauksesta’ nosto- tai varsinkin pudotuskortteja, jos virallinen tasoituksesi eroaa ’liikaa’ itse laskemastasi.
Olet käyttänyt kovasti aikaa selittääksesi, miksi kaikki (muut) eivät noudata sääntöjä. Olisi kiinnostavampaa kuulla, mikä tasoitusmääräyksissä on sellaista, että et itse katso voivasi toimia niiden mukaisesti.
Se, että klubisi ei ota vastaan ennakkoilmoituksia tasoituskierroksista ei riitä, voit vallan mainiosti päättää asiasta itse ennen kierrokselle lähtöä (ihan niin kuin siinäkin tapauksessa, että klubi kirjaisi ennakkoilmoitukset).
Itsellänikin yksi motivaattori golffissa on oman tasoituksen, pelitaidon kehittyminen, joskin pelailu / kilpailu kavereiden kanssa ulkoilmassa kauniilla kentällä motivoi myös mailan heilutteluun.
Tallensin viime kaudella ensimmäisen kerran kaikki pelikierrokset golfliiton sivuilla golf-päiväkirjaan ja järkytys oli melkoinen. Kuvittelin, että tasoitukseni vastaa suurin piirtein pelitaitojani mutta nykyään olen asiasta hieman epävarma, koska kaikkien kierrosten keskiarvo +21 lyöntiä ja kisakierrosten +19 lyöntiä on melkoisesti enemmän kuin oma tasoitukseni. Pitäisi ilmeisesti jättää enemmän niitä harjoituskierrosten kortteja!?
Ei tarvitse olla matemaatikko laskiessaan kaikkien korttien tuoma lisätyömäärä. Jäsenten määrä klubissa 1.200 ja jokainen tuo 40 korttia (bufferit poislukien). Jonkunhan ne kortit on tarkastettava ja syötettävä koneelle.
Toivottavasti pääsette kohta kentille kiertämään ja saatte vähän höyryjä ulos. Ei golf ole niin vakavaa vaikka siitä pitkään tulee puhuttuakin.
kierroskeskiarvolla ei ole (juuri) mitään tekemistä oikean tasoituksen kanssa.
Tasoituksia voi tietenkin laskea eri tavoin ja keskustella sitten siitä, onko tavalla A vai B laskettu tasoitus enemmän ’oikea’ tai tarvitaanko koko tasoitusjärjestelmää lainkaan. Tärkeintä lienee, että tasoitukset ovat vertailukelpoisia keskenään, vertailukelpoisuus toteutuu parhaiten niin, että kaikki pelaavat samojen sääntöjen mukaisesti.
Keskiarvon huomattava ero tasoitukseen verrattuna osoittaa kuitenkin, että lyöntitekniikassa on parantamisen varaa, kun kerran lyönnin lopputulos on mitä milloinkin, tai sitten käsi alkaa täristä, kun käteen osuu putteri.
Koko tasoitusjärjestelmä pitäisi uusia siten, että ainoastaan lyöntien pituudella olisi merkitystä. Ei tarvitsisi laskea mitään, riittävän pitkä mittanauha riittäisi…
Ärsyttää kaiken maailman ’singelipapat’ jotka eivät saa koskaan lyötyä edes metsän yli.
Tasaista kesää kaikille!
Onhan tuossa Jukan kannassa pointtiakin – ymmärrän mitä hän tarkoittaa. Hyvä tasoitusjärjestelmä olisi kuitenkin sellainen joka on selkeä ja ei anna mahdollisuutta rukata tasoitusta enemmän ’oikeaksi’. Kuten huomaamme meillä on tuosta ’oikeasta’ tasoituksesta erilaisia käsityksiä vaikka ohjeetkin ovat nyt mielestäni aika selkeät. Mikä on teillä bogipisteiden keskiarvo? Jos se lähentelee 36:tta niin tasoitus ei ole kunnossa ellei peli ole niin tasaista että eroja suoritusten välillä ei juurikaan ole.
Ainoa oikea tasoitusjärjestelmä on tasoituksetonjärjestelmä.
Siinä ei tule juurikaan spekulaatioita.
Poislukien ykköstasoitusryhmä, tulee händäreissä aina olemaan enemmän tai vähemmän ’liikkumavaraa’.
ps. kirjoittakaa, hyvät ihmiset omilla nimillänne, niin tiedetään kesälläkin kenen händäri on mitenkin ’hankittu’.
Jotta tasoituksia pystyisi vertaamaan, pitäisi eri kenttien slopet olla kohdallaan. Ainakin omakohtaisen kokemuksen pohjalta peltokenttien slopet antavat liikaa lyöntejä verrattuna metsäkenttiin.
Minusta kannattaisi vain vertailla oman kotiseuran pelaajien tasoituksia keskenään.
NimetönJukka on oikeassa siinä, että tasoituskaava johtaa v-mäiseen tilanteeseen, kun sitä pidetään virallisesti oikein. Eli tasoitukseen pelataan varsin harvoin.
Se johtuu vain tasoitusmatematiikasta. Yhtä hyvin voisi kaavana olla vaikka kierroskeskiarvo+ 10 lyöntiä, jolloin saisi nauttia useammin ’onnistumisista’. Ja sehän toimisi ihan yhtä hyvin, jos kaikki noudattaisivat sitä tapaa.
Eli eri tasoiset pelaajat voisivat kilpailla keskenään suht. tasavertaisesti. sehän kai händärin ainoa tarkoitus on.
Hyviä motivoitumiskeinoja kesän kierroksille:
Itselläni seuraavat: Haamuraja: pelata kierros parissa (hcp 7.6)
Kun se ei onnistu, pelata alle 80.
Kun se ei onnistu, pelata ehdottomasti alle 90.
jne…
pelata loppukierros parissa
kaljaveto lopuista reijistä… jne
Golfissa on olemassa vain yksi tasoitus, joka perustuu CM:lle/merkkarille ilmoitettuihin tasoituskierroksiin ja/tai kilpailukierroksiin. Ei ole mitään yhdistelmää ’todellinen’-tasoitus (ylläpidetty jollain ohjelmalla) ja ’oikea’-tasoitus (aikaansaatu jättämällä harkinnanvaraisesti nostavia tai laskevia kortteja).
Eikös juuri tuo ’harkinnanvaraisuus’ johda händärihuijauksiin. > Enhän minä toki tarkoittanut että Sinä alentuisit tällaiseen, vaan ne kaikki muut jotka tämän lukivat.
Tuuppari ilmaisi juuri asian oikean ytimen. Keskimäärin ihmisillä on liian hyvä tasoitus sen vuoksi, että tyypit pelaavat 90% kierroksistaan ’omalla’ kentällään. Lyöntipituuksien arviointi, haitat, oikea lähestymissuunta, greenien luku, jne. ovat hallussa. Vieraskentällä (vieraassa porukassa), peli kulkee sitten miten sattuu.. hcp +10?
Toisaalta oma kenttä on par3, eikä tasoitusta voi siellä pudottaa, mutta harjoitusta tulee paljon. Niinpä huomaan pelaavani vieraskentälläkin omalla 28 tasoituksellani usein paremmin kuin alle 20 hcp:n kotikenttäläiset.. ( huom. en aina)
NimetönAsiaa puhut, mutta…
keskiarvon huomattava ero tasoitukseen nähden voi tarkoittaa sitäkin, mutta se ero syntyy kuitenkin hcp laskennan aiheuttamasta painotuksesta hyvien kierrosten suuntaan.
Syynä ovat 1. Bufferi, eli tasoitus ei nouse puskuriin pelatessa; händärin ja keskiarvon ero kasvaa.
2. händäri nousee aina vain 0.1:llä lyöntimäärästä riippumatta;…
3. händäri nousee max 2:lla kauden alimmasta noteerauksesta
Ja niinpä eräässä amerikkalaisessa klubissa n. 50000 otoksessa kierroskeskiarvo poikkesi keskimäärin 3,8:lla lyönnillä pelaajan händäriin nähden ja ylöspäin tietenkin.
Mielestäni on ihan oikein, että tasoitusjärjestelmä antaa enemmän huonoja ja keskinkertaisia kuin hyviä tuloksia, koska pääosa tuloksista ON huonoja ja keskinkertaisia, vilkaise vaikka minkä tahansa kilpailun tuloslistan kärkikymmenikön tulosten alapuolelle.
Tietysti sellainenkin tasoitusjärjestelmä olisi mahdollinen, jossa jokainen kierros olisi ainakin nettotuloksen mukaan tarkasteltuna onnistunut, par tai parempi. Se sopisi varmasti ns. ajan henkeen, kaiken pitää olla koko ajan kivaa eikä minkäänlaisia pettymyksiä hyväksytä. Vaikutus olisi kuitenkin todennäköisesti sama kuin perusteettomalla kehumisella yleensäkin, sen kohteeksi joutunut tietää itsekin, että kiitosta (=hyvää tulosta) ei ole oikeasti ansaittu. Onnistumisesta tulee sitä parempi mieli, mitä harvemmin se osuu kohdalle ja mitä kovemman työn takana se on ollut.
Toisaalta, mitä pahaa golfissa epäonnistumisessa lopulta on? Golfaava kirurgi (tai bussikuski) ei koskaan voisi työelämässä missailla kymmensenttisiä putteja tai topata avauksia yhtä vähäisin seurauksin, eikä yritysjohtaja tehdessään suuria linjavalintoja koskaan välttämättä pääse näkemään ratkaisunsa lopullisia seurauksia tai edes tiedä, oliko lopputulos hyvä tai huono hänen väärän valintansa tai sen virheellisen toteutuksen takia vai siitä huolimatta. Väärästä mailavalinnasta sen sijaan saa palautteen heti, eikä virheen tekijästäkään ole epäselvyyttä.
-
JulkaisijaArtikkelit