-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kun tosta gf:n osakkeiden hinnasta oli puhetta, niin arvioin karkeasti mitä 36 pay&play kentän tekeminen maksaa. Kustannuksista en ole perillä, enkä tiedä onko kenttähenkilökuntaa tarpeeksi tai mitä heille maksetaan ja maksetaanko koko vuosi ja mitkä ovat todelliset kulut. Summa summarum, aika toivottomalta näyttää lainarahalla kentän rakentaminen. Rakennutajaa helpottaisi kovasti, jos myy osakkeet tai esim. yhteiskunta rahottaisi kentän. Lainan maksaminen ja korot näyttäisi olevan noin puolet kentän kuluista. KULUT kk kerroin Tj:n palkka -4000 eur/kk 12,5 2,5 -125 000 eur Kenttämestari -2500 eur/kk 12,5 2,5 -78 125 eur Apupojat * 3 -5100 eur/kk 6 2,5 -76 500 eur Head-Cadimaster -2500 eur/kk 12,5 2,5 -78 125 eur Cadimaster *3 -5100 eur/kk 6 2,5 -76 500 eur Henkilöstökulut -434 250 eur Laina 6200000 eur 0,06 (korko) 15 a Lyhennys+maksu vuosittain -638 369 eur Koneet, hankinnat + vuokrat ym. -200 000 eur Kulut vuosittain -1 272 619 eur TUOTOT Kenttä A (suljettu kenttä) Vuokrapelioikeus 1400 kpl Vuorapelioikeus: 909 eur Vuokrapelaaja pelaa 30 kierrosta 30 eur/kierros Kierroksia yhteensä 42 000 kierrosta Kenttä B (normaali kenttä) GF:n hinta 35 eur kierroksia 10000 350000 eur Vuokrapelioikeus 1400 kpl Vuokrapelioikeus 659 eur Vuokrapelaaja pelaa 30 kierrosta 22 eur/kierros Kierroksia yhteensä 52 000 Kenttä C (GF-kenttä) GF:n hinta 32 eur kierroksia 40 000 -1 272 619 eur Kenttiä 2 kpl Peliviikkoja 18 vko Pelipäiviä 126 vrk Startteja päivässä 11 kpl Aikoja tunnissa 6 kpl Startteja vuodessa 16632 kpl => 42 000 kierrosta => 2,5 pelaajaa joka startissa touko-syyskuussa 52 000 kierrosta => 3,1 pelaajaa joka startissa touko-syyskuussa
yleisesti ottaen, minkään firman perustaminen lainarahalla ei onnistu.
jos sellaista yrittäisi lopputulos olisi jompikumpi allaolevista skenaarioista
a) velat kaatavat yrityksen
b) toiminta on kannattavaa, mutta vapaata pääomaa omaava taho perustaa kilpailevan yrityksen joka kykenee tuottamaan palvelun / tuotteen halvemmalla ja valtaa markkinat.
Perskutarallaa, pitää pistää sitten vapaata pääomaa likoon. Laskelma oli vain kuvitelma, kun tosta gf:n hinnasta puhuttiin. Antti noita käyttäjämääriä kyselikin ei tuo 26 000 kierrosta / 18 reikää mikään mahdoton ole. Pitää varmaa rakentaa kenttä vaikka vähän lainaa ottaen ja 15 vuoden päästä ei ole lainaa, mutta on kenttä ja eläkevirka toimarina :-).
No tosiasia on, että kaksi edellistä kesää ovat olleet erinomaisia ja gf -tulot ovat romahtaneet. Kallista Gf:tä ei haluta maksaa sateella.
NimetönEipä paljon näytä tamä avaus herättävän keskustelua. Se johtuu siitä, että avauksesi lähtee ajatuksesta, että pelaajat myös maksaisivat homman.
Tällä palstalla ’pay and play’ tarkoittaa, että joku muu maksaa ja minä pelaan. Asiasta on kyllä ollut paljon puhetta monien otsikoiden alla, mm. kalliiden gf-maksujen alla.
Eiköhän nykyiselläänkin GF-pelaajat joudu maksamaan ja maksa kiltisti sen mitä pyydetään :=D. Aika vaikea on keksiä vapaamatkustajia. Ehkäpä firmojen PR-hengessä asiakkailleen järjestämät kisat ovat sellaisia, mutta näissäkin taitaa olla kysymys asiakassuhteen vaalimisesta. Kerran vuodessa asiakkaan kutsu golfkentälle asiakkalle jättää kassavirran yrityksen kannalta edelleen positiiviseksi.
Tuskinpa tässä asenneilmastossa p&p -kenttää nykysukupolven aikana saadaan. Jotenkin tuleemieleen suomalainen liikennekulttuuri.
YiT:llä on kentän ylläpidon kulut varsin metsässä/18 reikää. Henkilökuntaa tarvitaan kesäisin yli 20, hoidetaanhan kenttää 7 päivää viikossa, greenit leikataan päivittäin jne. Lannoitteita, polttoaineita, kastelu maksaa, koneita huolletaan jne.
Otetaanpa hypoteettinen pay&play kenttä, joka rakennetaan 50 km säteelle Helsingin Senaatintorista. Kentän rakentaminen +maa-alue 4 milj. EUR (Pickala Forest ilman mitään välimiehiä, klubi rakennutti 4.2 milhj. EUR), vaatimaton klubitalo, pukuhuoneet, konehallit, koneet, kentän hoito, range ennen kuin pelaamaan päästään 1.8 milj. EUR. Yhteensä 6 milj. EUR.
Jos tämä myytäisiin osakkeina, esim 800 osaketta, osakkeen hinnaksi tulisi 7500 EUR, eli paljon vähemmän kuin esim. Kullo tai Kytäjä, joissa rakentamistaso on parempi erityisesti oheistoimissa. Ja rakennuttaja (Hjallis, Laakkoset who so ever) ottaa omat kulunsa ja katteen projektin toteuttamisesta. Täällä tätä kulua ei ole.
Ja tämähän on pay&play kenttä, ei jäseniä lainkaan. Ei myöskään kuluja golfliiton jäsenyydestä, kilpailujen järjestämisestä, tai muusta seuratoiminnasta. Eikä jäsenmaksutuloja.
Kentän hoito maksaa (esim. EGS-taso) 600000 EUR. Kenttää ei saa myydyksi täyteen, jos kunto on huono.
Kentällä pelataan 26000 kierrosta kaudessa, enemmän kuin Sarfvikin 2 kentällä yhteensä. Eli YiT:n 126 päivää, 11 tuntia eli 7-18 välillä joka päivä 10 minuutin välein 3.13 pelaajaa joka startissa. Satoi tai paistoi.
Laina 15 vuotta 6 milj. EUR, 4.5 % korko (koska vakuuksien kanssa voi tulla ongelmia), lyhennys Nordean lainalaskurin mukaan 45900 EUR/kk eli 550800 EUR/vuosi.
Joten kentänhoito 600000/26000 = 23,08 EUR/kierros.
Lainan lyhennys ja korot 550800/26000 kierrosta = 21.18 EUR/kierros.
Green-feen hinnaksi tulisi siten 44,26 EUR/kierros + ALV, jos sellaista pitää näistä maksaa. Omistajalle ei tästä voittoa jäisi, riski olisi melkoinen Eikä 15 vuoden kuluttua olisi edes velatonta kenttää, kun koneita joutuu uusimaan, investointeja ja parannuksia tekemään koko ajan.
Nykyisessäosakemallissahan positiivista on se, että osakkaat maksavat noin puolet komonaiskuluisra osakkeen ostamalla, golfyhtiöt ovat velattomia.
Eli jos green feellä pääsee hyvälle EGS:n tai vastaavan tasoiselle kentälle pelaamaan alle 50 EUR, on se aina voittoa green fee-pelaajalle osakkaaseen/jäseneen (EGS:ssä liittymismaksu osakkeen sijasta) verrattuna. Varsinkin, kun osakkaat pelaavat keskimäärin reilusti alle 30 kierrosta omalla kentällään.
NimetönIhan pikaisesti…
Vain korot vähentävät voittoa. Se summa, jolla lainaa lyhennetään, on voittoa. Mutta tottakai tuohon listaan kuuluisi paljon muutakin, lähtien vakuutuksista päätyen kalustoon ja tällaisessa tapauksessa varmaan mm. markkinointiin; ellei sitä hoida täällä paloheinä-style.
Ja ei kai se Onni muuten nyt vaan tarkoita että osakkaat yleensä maksaa ja GF-pelaajat siipeilee? Hohhoi..
NimetönIhan pikaisesti…
Vain korot vähentävät voittoa. Se summa, jolla lainaa lyhennetään, on voittoa. Mutta tottakai tuohon listaan kuuluisi paljon muutakin, lähtien vakuutuksista päätyen kalustoon ja tällaisessa tapauksessa varmaan mm. markkinointiin; ellei sitä hoida täällä paloheinä-style.
Ja ei kai se Onni muuten nyt vaan tarkoita että osakkaat yleensä maksaa ja GF-pelaajat siipeilee? Hohhoi..
Näissä Gf:n hinnassa on aina vedottu kentän kustannuksiin ja todettu sen olevan 600 000 / 18 reikää. Kyllä moisen rahan saa kulumaan, mutta vähemmälläkin tulee toimeen.
Ajatellaan miten paljon henkilökuntaa tarvitaan kentällä. Caddiemastereita + samassa tiskissä olevaa kahvia myymään tarvitaan esim. joka päivä maks. 3 henk + 1 henk, joka mahdollistaa vapaat.
Kuvittelin, että toinen kentänhoitaja saa leikattua griinit sekä hoidettua punkkerit ja toinen leikauttua väylät. Työsaavutus pitäisi olla esim. 3 väylää per tunti ja silloin jää vielä aikaa töiden aloittamiseen ja lopettamiseen. Ihmettelen myös, jos väylät ja raffit leikataan jokainen päivä. Eli kesäpoikia tarvitaan 2 + 1 vapaita kierrättämään sekä lisätyövoimana. Kyllä kenttä koht. Kunnossa tuollaisella poppoolla pitäisi olla. Kenttämestarikin voi kentän kunnostukseen osallistua, jäähän hänelle aikaa toimistossa istua talvella.
Kun kesäksi työllistetään vielä 1 siivoamaan paikkoja, niin kesätyöläisiä on 8. Tämän päälle vielä tj+head caddimaster + kenttämestari niin työn tekijöiden lukumäärä on 11. Toiset 18 reikää lisää hieman henkilökuntaa, mutten silti pääsee 20 henkilöön Kesätyöläiseksi jos kentälle pääsin, niin ei sitä paperimiesten palkkoja tarvitse ansaita.
Tämän lisäksi kentällä voi toki työskennellä seuran sihteeri, jonka palkat maksetaan jäsenmaksuista ja ravintoloitsija kokkeineen ja myyjineen. Toki oy pitää ravintolaa, mutta se todennäköisesti aiheuttaa kuluja enemmän kuin tuloja.
Vaikka laskelmani oli hyvin karkea, näyttäisi siltä, että vapaalla pääomalla kenttä kannattaisi perustaa nykyisillä pelimäärillä ja maksuilla. Lainarahalla kentän perustaminen on liian suuri riski.
Olet oikeassa, lyhennykset näkyvät voittona tilinpäätöksessä. Koska hankkeen läpimeno on kassavirtapohjaista, lainat on pakko lyhentää, omaa pääomaahan ei ole lainkaan. Eli tältä osin syntyy green fee-maksuun lisäkustannus: lainojen lyhennyksien kokonaissummasta 26 % veroa (verouudistuksen voimaan tultua, nyt 29 %). Eli keskimäärin 104000 EUR lisäkuluja, jonka vaikutus green feehen on 4 EUR.
Eli minimi green feen tällä pay&play kentällä on 48,26 + ALV 8 % = 52 EUR.
Miten on, ryhdytäänkö pyyteettömästi pystyttämään kenttää ilman oman voiton tavoittelua (paitsi joskus 15 v kuluttua meillä kyllä olisi osittain maksettu kenttä itsellä)?
Tutkailin maatilojen hintoja, Nurmijärven Palojoella Osuuspankkien kiinteistökeskuksella on myynnissä maatila 46 ha, 925000 EUR. Vähän pieni 18 reiälle, mutta jätetään range rakentamatta. Vanha miljoona/reikä, niin kenttä on kasassa 4 milj. Eurolla. 3 vuoden rakennusprojekti, rakennusaikaiset korot 600 000 EUR tarvittaville lainoille, maatilan päärakennukseen caddie-masterin toimisto, koneet sun muut käytettynä niin saadaan homma mahtumaan 6 milj. Euroon.
Kuinkakohan paljon maksaa väylän rakentaminen peltomaalle? Luulisi olevan huomattavasti halvempaa kuin ns. pystymetsään, koska maanrakennustöitä, maansiirtoja jne. täytyy tehdä paljon vähemmän. Lisäksi salaojitus olisi jo osittain valmiina.
Näinköhän pellon salaojitus kohtaa golfkäyttöön tarkoitetun nurmiperustan tarpeet?
Ehdotan kysymään neuvoa Harry Harkimolta, hän pystyy arvioimaan miten homma kannattaa ja millaiset riskit siinä on. Nostetaanpa hattua miehelle joka on järjestänyt rahoituksen maailmanympäriyksinpurjehdukselleen + vielä purjehtinut. Lisäksi on kokemusta golfkentän rakennuttamisesta, ihmettelen vaan, että päätyi osakepohjaiseen rahoitukseen;).
P.S. Suosittelen lainarahalla rakennettavaa yhdistyspohjaista kenttää, 100 ensimmäistä jäsentä takaavat yhteisvastuullesesti lainat. Sitten vaan pelaamaan:o
NimetönEn mitenkään osoittanut gf:llä pelaajia vapaamatkustajiksi sen paremmin kuin ketään muutakaan. Palstalla vaan yleensä pidetään gf-tasoa liian korkeana ja jonkun pitäisi rahoittaa kenttiä, joilla voisi pelata liki ilmaiseksi. Samassa yhteydessä haukutaan kaikki nykyiset kentät rosvoiksi.
Omasta kokemuksestani voin vakuuttaa, etten ainakaan minä ole saanut mitään merkittävää alennusta gf-tasoon firman järjestämiin tapahtumiin. Hyvä kun edes ottavat tapahtuman kentälleen, vaikka tuleehan siitä jonkinlainen potti kun kerralla saadaan esim. sadan pelaajan maksu muutaman tunnit tapahtumasta. Joten siltäkin osin voit nukkua käsittääkseni rauhassa.
Joten eikun pay and play, en minä ainakaan tule sinua vapaamatkustajaksi haukkumaan.
’Olet oikeassa, lyhennykset näkyvät voittona tilinpäätöksessä. Koska hankkeen läpimeno on kassavirtapohjaista, lainat on pakko lyhentää, omaa pääomaahan ei ole lainkaan. Eli tältä osin syntyy green fee-maksuun lisäkustannus: lainojen lyhennyksien kokonaissummasta 26 % veroa (verouudistuksen voimaan tultua, nyt 29 %). Eli keskimäärin 104000 EUR lisäkuluja, jonka vaikutus green feehen on 4 EUR.’
Ei ihan näin, suojussi selitti kyllä oikein. Pääomakulut (korko) vähentävät tuottoja, jolloin ensimmäisenä vuonna pelikierrokselle kohdentuvan veron osuus on 20 senttiä, viidentenä vuonna 1,3 euroa, kymmenentenä vuonna 3 euroa ja 15. vuonna 5,1 euroa.
Jos kentästä halutaan rakenteellisesti toimiva ja hyväkuntoinen, ei peltomaalle rakentaminen ole halvimmasta päästä.
Pelkkään peltomultaan ei kenttää voi tehdä. Peltomaa on usein ongelmallinen, koska sen mukana leviää helposti rikkaruohoja ja muita huonosti golfkentälle sopivia ruoholajeja. Lisäksi sateisena kesänä kentän pinta menee täysin mutavelliksi, jolloin kenttä on pakkko sulkea. Tämän vuoksi maan pinnalle pitää tuoda muualta kasvukerrosaines (hiekkaa ja turvetta), jonka kustannus on melkoinen.
Jos pelto on savipohjainen kuten yleensä on, ei pellon oma salaojitus juuri auta. Salaojitus on kuitenkin tehtävä golfkentälle erikseen. Kuivatuksen kannalta tärkeintä on kuitenkin oikein suunnitellut ja rakennetut pintakallistukset, joilla tehokkaimmin saadaan suuret vesimäärät peliväylältä pois. Kallistukset ohjataan kaivoihin, joista viemärit vievät veden pois.
Edullisin kentän rakennuspohja on hiekkapohjainen maasto. Metsän raivaus ja pintojen kuoriminen on erittäin edullista verrattuna kasvukerroksen ostamiseen ja kuljettamiseen peltomaalle. Lisäksi hiekkapohjaisessa maassa on usein mahdollisuus lisäsäästöihin, jos paikalta löytyy hyvää hiekkaa kasvukerrosta varten.
Kysykää neuvoa Golfliitosta. Esim. liiton kenttäkonsultit tietävät hyvin yksityiskohtaisesti mitä kentän rakentaminen maksaa erilaisiin maastoihin.
Myös huoltohallien ja kaluston hinta-arviot ovat luotettavia.
Tuskin Harkimo on perehtynyt kentän rakentamisen yksityiskohtiin. Eiköhän hän ole vain kerännyt tarpeeksi rahaa kokoon ja antanut Lemminkäisen hoitaa loput.
Henkilökuntakulut Etelä-Suomessa 18 reikäisellä kentällä ovat n. 200 000 – 300 000 €.
Kentänhoitokulut sijoittuvat n. 100 000 – 150 000 €:n haarukkaan.
Lisäksi pitää laskea vuotuiset investoinnit päälle. Eli vuotuiset kulut ovat n. 350 000 – 500 000 €. Useimpien kenttien pitäisi tulla hyvin toimeen alle 400 000 €/v kustannuksilla.
Vakituiseen kenttähenkilökuntaan pitää laskea mukaan kenttämestarin lisäksi mekaanikko. Asiansa osaava mekaanikko haukkuu nopeasti hintansa takaisin. Myös muutama kausityöläinen tarvitaan laskelmiisi lisää.
Kiitos nordwind. Kuten epäilin 600 tonttua per 18 reikää on useimmilla kentillä liikaa. Jos esim. kulut nostetaan 400 -> 600 tuhanteen niin vastiketta (700 osaketta) tarvitsee korottaa 285 euroa tai 35 e gf –kierrokset pitäisi lisääntyä 5700 kpl. Golfkenttien maksukeskustelussa keskitytään paljolti siihen, että kentän ylläpito maksaa niin ja niin paljon. Hyvinä aikoina raha tullee enemmän kuin on budjetoitu ja viisaat oy:t investoi ’voitot’ esim. korjaamalla kenttää.
Kulut kannattaisi mielestäni yrittää budjetoida siten, että vastikemaksut jää mahdollisuuksien mukaan reilusti alle 500 euron. Vajaakäyttöisen osakkeen vuokraamiskynnys on varmasti jossain 500 euron hujakoilla jopa alle. Kun n. 700 pelioikeuden kentällä osakkeita on vajaakäytöllä, mahtuu gf-pelaajia ylläpitämään kenttää. Gf-hinnat pystytään pitää myös houkuttelevina, jolloin pelaajia riittää jonkin verran myös hieman huonommilla säillä.
Niin pelkkää mekaanikkoa en kentällä palkkaisi vaan kenttämestariksi koneet tuntevan (huoltaa talvella koneet) tai vastaavanlaisen kenttähommiin. Tästä maasta löytyy paljon rasvaa pelkäämättömiä työntekijöitä, mutta harvemmin he golffaavat.
Hyvää mestaruusviikonloppua kaikille.
Ai niin jonkin kentän toimintakertomuksessa oli maininta jotakuinkin näin: Ravintolan tuotot alentuivat johtuen mm. gf-kierrosten määrän laskusta. Mikä kumma vimma osalla on gf-pelaajia vastaan??? Mulle gf-pelaajat ovat tervetulleet pitämään pelioikeuden hinnan alle 500 euron.
Tässä eri kentillä pelatessa olen kysellyt kentänhoitobudjetteja ja henkilökuntamäärää.
Parhaiten pay&play tasoa vastaa mielestäni SHG, muista kentistä esim Ringsiden hoitokustannus ja taso (800000 EUR/v), Sarfvikin (700000 EUR/18 r), Nordcenterin on pay&play kentälle liian hyvä.
Klubin kustanuksia ja budjettia on turha huomioida, tällä uudellä kentällähän ei toimi klubia.
SHG:n Oy:n budjetti on noin 800000 EUR, eli vain 400000 EUR/kenttä. Henkilökuntaa on 17 kentänhoidossa, 5 caddiemastereina ja lisäksi rangen pallopojat.
Kun kenttä myydään turkasen täyteen, 26000 pelaajaa/18 reikää, hoidon kustannukseksi tulee noin 16 EUR/kierros. Pääomakulu (lyhennys + korot) 5 milj EURolle (3 milj EUR kentän rakentaminen, 1 milj EUR maa-alue 60 ha + koneet, henkilökunnan pakolliset sosiaalitilat ja jalasmökki klubitaloksi 1 milj EUR), laina 10 vuodeksi (ainakaan Nordeasta ei saisi pitemmäksi aikaa) vuosikulu 612000 EUR eli 23.53 EUR/Kierros.
Eli minimi-green fee 23.53 + 16 EUR = 40 EUR.
Kun pitää huomioida sateisen kesän riskit, jonkinlaista vara-rahastoa yllättävien menojen varalle jne, niin karkeasti 45 EUR green feellä voisi tehdä nolla-tulosta ja mennä kassavirta-mielessä läpi, jos omistaja ei vaadi itselleen muuta kuin työn iloa.
Niin paitsi laskentamallisi mukaan sinulla olisi kymmenen vuoden päästä velaton kenttä. Kentän voisi pistää lihoiksi esim. myymällä 700 osaketta a 5000 e = 3 500 000 + mahdolliset palkat yhtiölle tehdystä työstä eli ihan työn ilosta hommaan ei tarvitse ryhtyä. Kasinovuosina joku olisi voinut olla niin optimistinen, että esitetyillä laskelmilla kentän olisi perustanut. Ne ajat ova taitavat olla takana.
Kaiken kaikkiaan pelaamisen kustannuksista on keskusteltu runsaasti ja todennäköisesti gf:t eivät nouse kovinkaan paljon lähiaikoina. On hienoa havaita gf-tarjouksia mm. kahdella Freamin suunnittelemalla kentällä.
Laskit, että keskivertokentällä on hoitokulut keskimäärin alle 20 e/kierros. Luulisi monen kentän ja osakkaidden olevan hyvin kiinnostuneita gf -pelaajista eikä karkottavan heitä pois liian kovilla hinnoilla. 40 e on luultavammin maksimi ei osakkaan kanssa pelaavalle ja 30 e osakkaan vieraalle. Kaikki toki riippuu kentästä, ajata, säästä ym. Hinta on yksi kohtuullisen tärkeä tekijä, kun pohdin vieraskentälle lähtemistä.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)