-
JulkaisijaArtikkelit
-
Mika Hekkanen kirjoitti: (14.1.2007 20:47:39)
Jamasa kirjoitti: (14.1.2007 16:15:45)
Muutaman maukaan lay-upin lyönny jostain metsästä väylälle ja muutamia todella namuja mitkä on menneet juuri niinkuin olen ajattellutkin.
Muistiinpainuvin lyöntisi?
Kalajoella kasiväylällä oikealta syvältä metsästä kakkonen puoleen metriin lipusta.No mutta sehän makas niin hyvin siellä pöpeliköstä, helppo siittä oli huitasta.
Täällä kun tahtoo nuo parhaimmat lyönnit olla niitä mitkä on mennyt reikää ja jollain ihmepompulla tahi topperilla :).
Prince’s Grantin ensimmäisellä väylällä heikohkon avauksen jälkeen n. 190 metriä lipulle. Pieneen vastatuuleen puu kolmosella sutaisu ja pallo suoraan kuppiin. Lyhyen golfuran ensimmäinen eagle oli syntynyt.
Niinjuu olihan toinenkin ihan kelpo lyönti. Vuosaaressa väylällä 13. (par5) vähän huono avaus mutta päätyi keskelle väylää about 180m lipusta. Rautanelosella sitten siitä metriin lipusta ja putti sisään –> Eagle. =)
Jyrkkä Draw kirjoitti: (14.1.2007 17:08:56)
Taidan jättää suosiolla pitkät draivit pois, koska niistä helposti syntyy elämää suurempi kärhämä.Kerrankin viime kesänä löin pitkällä par-nelosella aivan saamarin hyvän avauksen, sellaisen 260 metrisen keskelle väylää. JD:kin totesi nótta hyvä lyönti. Minä löin kakkoslyönnin ja sitten käveltiin vielä 50 metriä hänen pallolleen, keskellä väylää sekin.
Hävisin sen reiän muistaakseni pelkästään lievän vitutuksen takia.
Schwartzel kirjoitti: (13.1.2007 17:26:12)
Elikkä kysymys kuuluu:Mikä on ollut teidän paras/unohtumattomin lyönti jonka olette lyöneet?
Mun unohtumattomin lyönti oli varmaan: Kaatosateessa riverin 14 väylällä, joka on korkea 200m par3, puttasin noin 14 metriä pitkän, kaartuvan putin keskelle kuppia..
Ja kyseessä oli pörö. =)
Pöröjä on tähän tehtynä useempia, mutta mikä jäi viime suvelta mieleen, oli yks avaus, joka tipahti parikyt senttiä ennen reikää, kilahti tankoon ja paukkas pari metriä sivuun, par.
Tuoreempi, siis mitään wanhoja ees muista, on Joulun alla La Calasta. Reissun ensimmäinen kierros ja Asia-kentän ykkösveulalla pörö kolmella hjuvällä lyönnillä. Siitä oli lysti jatkaa.Paras putti oli kotojärvellä 1 reijällä (joka pelattiin jonain 7 reikänä) huono avaus välilyönti niin että oli enää vajaa vetke jäljellä ja sitte osuin siihen ainoaan kuivuneen puun oksaan (n:20m korkeudessa) ja siitä sitte pallolähti pomppimaan kohti vesi estettä ja sinne meni. Sitte droppi, söpsö ja noin 14metrinen putti sisään. Normaali tupla.
Talman par3:lla 17m putti alamäkeen ja sisään.
Joulukuu 2005, Blue Canyon – Phuket, Lakes Course: ensimmäistä päivä reissussa, peliseurana kaksi ruotsalaista, takana neljän tunnin yöunet ja kolmen kuukauden pelaamaton jakso – olo hieman epävarma.
Lähestymislyönti (muistaakseni) 3. väylällä (par 4) kanjonin yli noin 80 metristä sw:llä reikään yhdellä pompulla. Lyönnin jälkeen kävelin caddien kanssa suoraan seuraavan tiiauspaikan viereiselle juomakioskille palkitsemaan itseni oluella. Singhan lomasta huikkasin greenillä vielä puttiensa kanssa tuherteleville Svea-mamman pojille, että muistavat tuoda palloni mukaan seuraavalle tiiauspaikalle. Tuntui hyvältä olla lomalla!
Jäsen XXL kirjoitti: (15.1.2007 13:50:55)
Jyrkkä Draw kirjoitti: (14.1.2007 17:08:56)
Taidan jättää suosiolla pitkät draivit pois, koska niistä helposti syntyy elämää suurempi kärhämä.Kerrankin viime kesänä löin pitkällä par-nelosella aivan saamarin hyvän avauksen, sellaisen 260 metrisen keskelle väylää. JD:kin totesi nótta hyvä lyönti. Minä löin kakkoslyönnin ja sitten käveltiin vielä 50 metriä hänen pallolleen, keskellä väylää sekin.
Hävisin sen reiän muistaakseni pelkästään lievän vitutuksen takia.
Muistan hyvin tapahtuneen!
Pari muistuu mieleen. Kotikenttäni eräällä lyhyehköllä par-nelosella harkkakierroksella vaihdoin pallon edellisellä reiällä löytämääni Taylor Made merkkiseen palloon, joka sattui tulemaan taskusta ensimmäisenä käteen. Sanoin kavereille tiiatessa, että minkähänlainen tämä mahtaa olla, spoonilla alta eikä kynttilä ylettynyt edes väylälle, vaan jäi raffiin. Kommentti kavereilta, no eipä ollu hääppönen. Siitä sitten rauta nelonen käteen ja n. 190 m yhdellä pompulla kuppiin, eagle. Tais se sittenkin olla ihan hyvä.
Toinen tilanne muutaman vuoden takaa: Olin pelannut kohtuu hyvin koko kisakierroksen ja viimeisellä väylällä sitten sorruin ottamaan lähestymiseen liian ison mailan varmistellakseni hyvän tuloksen syntymisen. Tottakai siinä kävi niin, että lyönti jäi lyömättä kunnolla ja pallo meni vesiesteeseen n. 30 metriä ennen greeniä. Pallosta oli pari milliä pinnan yläpuolella, pitkähkön pohdinnan tuloksena sändi käteen ja lyömään. Vesi roiskui ja housut olivat epäilyttävästä kohtaa huomattavan märät, mutta pallo lensi lipun yli n. puolentoista metrin päähän reiästä, putti harmittavasti alamäkeen ohi, bogi kuitenkin, sisään 35 ja scr:n voitto yhdellä lyönnillä, eli juuri sillä, joka säästyi, kun en ottanut droppia.
Nimetönriverin vikalla par femmalla löin puu5 210m ja 2 päälle mutta kyseessä oli varapallo no sitten vedin viikon sisään tais olla kesäkuussa riverin 9 väylällä osuin 2 kertaa lippuun toisen r6 (155m) ja toinen r9 (110m) mutta kumpikaan ei menny kuppiin…
Kytäjä SE 6. reikä, par 3, 188m, 3i. Menee kai sarjaan unohtumattomimmat. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa: http://kuvablogi.com/nayta/204574/ Jos ei tota kasteessa olevaa jälkeä olis nähny, ei ehkä sapettais ihan niin rajusti.
Tämä tulee vähän myöhässä, mutta. Pitkiä putteja on kaarrellut aina välillä kuppiin ja pari pitchiäkin on tullut upotettua. Viälä mikään lyönti ei ole noussut parhaimmaksi, mutta tänä kautena sitten.
ei nyt parhaita lyöntejä mut jäi mieleen..
master golfissa master kentän 9. reikä, toinen lyönti raffista n. 230m ja lippu ylätasanteella, spoonilla 5 metriin ja eagle ja pääsin ekan kerran ysin alle 30 lyöntiä. par oli silloin 37
englannissa (en muista kenttää) avasin par 5:lla rauta kolmosella kun oli kapea väylä.. keskelle väylää ja hyvät pomput ja rullit ja pysähtyi lopulta 350m päähän. harvoin tulee lyötyä raudalla niin pitkälle 😉
namibian openissa rossmund golf club 10. reikä, hiekasta n. 220m rauta 1:llä neljään metriin ja eagle. samassa kisassa 8. reiällä myös hiekasta griinille ja eagle, ja 7. reiällä holari.
Paras onnistumisen tunne lyönneistä?
Eilen, kovaa treenatun viikonlopun ollessa lähes päätöksessään, löin rautaseiskalla etukäteen maalaten peräkkäiset lyönnit
– matala draw
– matala fade
– korkea draw
– korkea fadeOli kivaa 🙂
No,
Klassikkohan on jo se kierteinen taitolyönti puun takaa sivukierteellä Suopursumättäältä kernille, mutta on eräs toinen jonka silpasin kesällä 1999 Rinkussa. Se oli takaysin 11 väylä jossa olin lähestymisen upottanut bunkan greenin puolen hiekkaan siten että mielestäni vain suuri ihme voisi sen sieltä enää tuoda greenille.
Mulla oli paljon kokemusta bunkista ja olin todella hankkinut speciaali työkalun tuohon hommaan. Wilson STAFF santamaila ( 56 astetta ). Lyönti piti lähteä 89 asteisena tai ei ollenkaan…ja mennä ruoholipan läpi päästäkseen kernille…siihen piti laittaa voimaa kuin 320 metriseen driviin. Otin sopivan stanssin ja löin ja se onnistui; naps viuuh ja töms !!!
Pallo repi tiensä ruoholipan läpi yläkierteellä ja pysähtyi metrin reiän takana. Pallo kävi melko korkealla ennen kuin tuli alas.
Toinen versio lienee, että se otti siitä lipasta yläkierteen ja ja vaikka sinkoutui 91 asteisena hieman taaksepäin…kierre toi sen kuitenkin takaisin greenille..jomminkummin…reikää lippaan ei tullut.
Jaa bunkkalyöntejä…
Tuossa jossain heinäkuun kieppeillä kävin sutimassa Tawastilla ja reikällä #11 onnistuin työntämään pallin suoraan sinne oikianpuoleiseen bunkkaan. Vaikka KsBunkka ei ole sen reikän syvimpiä eikä sinne ole kaivettu koloa että voisi lipan alla pitää sadetta (tuolloin muuten ei edes satanut, oli itseasiassa melko lepposan lämpöinen päivä ja taisin olla kesälomalla) niin parketille ei ollu muuta havaintoa kuin se tanko joiden päässä pitävät lippuja. Silpaisin siitä voimakkaasti pallin takaa hiekkaa jonka suihkeeksi muuttuneella harjalla palli ratsasti iloisesti yli reunan kadoten sitten parketille tangon suuntaan. Sieltähän se löytyi sitten 10cm kipon reunalta. Varsin iisi parsei. Tämä kokemus yhdessä sen seikan kanssa että olin tökännyt edellisreikällä 10 sentistä parin muutaman kymmenen metrin noston jälkeen aiheutti sen että loppurundi meni iloisesti triplabougivauhissa 🙂
Onhan nuita onnenkantamoisia ollut vuosien varrella, mutta viime suvelta jäi mieleen yksi lyönne, joka oli suunniteltu, ja siten puoliksi tehty jo ennen huitasua. Riverin 7, 450m par5. Raivin suuntasin oikealle kumpuun, josta tiesin pallin loikkaavan eteenpäin etuviistoon vasemmalle, keskelle väylää. Matkaa kernille n. 180m. Cobran 16-ast. bafflerilla harkittu korkea feidaus ohi linjalla olevan männyn, ja eikun iikeliä puttaamaan.
double-eagle kirjoitti: (29.1.2007 18:39:38)
No,Klassikkohan on jo se kierteinen taitolyönti puun takaa sivukierteellä Suopursumättäältä kernille
Voitko kertoa tästä mielenkiintoiselta kuulostavasta tapauksesta hieman tarkemmin?
Diletantti kirjoitti: (30.1.2007 10:29:40)
double-eagle kirjoitti: (29.1.2007 18:39:38)
No,Klassikkohan on jo se kierteinen taitolyönti puun takaa sivukierteellä Suopursumättäältä kernille
Voitko kertoa tästä mielenkiintoiselta kuulostavasta tapauksesta hieman tarkemmin?
Älä hyvä mies yllytä.
Diletantti kirjoitti: (30.1.2007 10:29:40)
double-eagle kirjoitti: (29.1.2007 18:39:38)
No,Klassikkohan on jo se kierteinen taitolyönti puun takaa sivukierteellä Suopursumättäältä kernille
Voitko kertoa tästä mielenkiintoiselta kuulostavasta tapauksesta hieman tarkemmin?
Täällä keskustelua aiheesta
Onko Jukka ollu kohmeessa tai katvealueella, kun ei oo ollu pariin kuukauteen muita kun kebax floattaamassa foorumia.
Lavantauti kirjoitti: (31.1.2007 11:28:28)
Onko Jukka ollu kohmeessa tai katvealueella, kun ei oo ollu pariin kuukauteen muita kun kebax floattaamassa foorumia.Ryömi sinä vaan sinne kiven alle takasin.
Lavishan on tosiaan ollut esillä tuolla espoon suunnalla. Ai jai että pikkulapsiin tuolla lailla…että siinä mielessä tuo kebaxin kehoitus ihan aiheellinen.
-
JulkaisijaArtikkelit