-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olen törmännyt ilmiöön pallojen etsiminen, isot miehet ja jopa naiset hutkivat metsää ja raffeja pallojen perässä tuloksetta. Suurin osa ei palloja löydä mutta ne järvipallot on löydettävä, pallojen hinta á 0,4€! Ei paljoa tee kukkaroon lovea jos vaikka satakin hukkaa kaudessa ja yleinen nopeus kentillä säilyy parempana. Eilen sai taas kokea tämän karmean ilmiön. Mitä olette mieltä?
Onhan tuo välillä aika huvittava ilmiö. Eilen oli näin kuitenkin tähänastisista parhaimman tapauksen.
Kullo Golfin 10. väylä par3. Meidän perässämme tarponeessa ryhmässä kaveri lampsii väylän oikealla puolella olevassa _SUOSSA_ etsien palloaan. Suon lisäksi paikalla kasvaa vyötärön korkuista heinää.
funny
ehkä kaveri oli suunnittelemassa suogolfin MM-kisoja.. sellaisia ei taida vielä olla?
No tuskin kyse on rahasta vaan niistä hävityistä pokipisteistä = tiskivuoroista tai millon mistäkin?
TAI pelkästä periaatteesta, Että ’kadonnut on löydyttävä’, jos kuuluvat nuo henkilöt vaikka ’PEPAAN’.
Sattuipa aivan helmi-juttu kesälomareissulla keskisessä Suomessa: lähdimme yhdeksänreikäisellä kentällä toiselle ysille rouvaryhmän perään.
Katsoessamme heidän avauksiaan ykköstiillä ei ollut epäselvyyttä siitä, että kyseessä oli melkoisen vasta-alkajia täyden ryhmän verran. Odotteluahan siitä seurasi, kun kukaan ei tainnut pahemmin taakseen katsoa. Palloa lyötiin 20 metriä kerrallaan eikä aina suoraan, joten niitä palloja sitten metsästä etsittiin. Ei siinä mitään, mutta ohihan olisi voinut laskea niin kaikilla olisi voinut olla mukavampaa.
Yhdellä parkolmosella ei enää tiennyt, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. Olimme monta väylää odotelleet joka lyöntiä ja siinäkin parkolkilla seisoimme pitkän aikaa siellä tiiboksissa mailoihin nojaten. Siinäpä sitten yksi rouvista päätti alkaa vielä ongelle vesiesteen äärelle. Aikansa ongittuaan hän yhtäkkiä lähtikin aivan toiselle puolelle greeniä jatkamaan pallollaan, joka ilmeisesti ei edes ollutkaan mennyt kyseiseen veteen. Että ei edes omaa palloaan onkinut rouva hän, kunhan muuten vaan alkoi onkimaan vaikka kenttä seisoi heidän takanaan.
Nää nyt on ehkä niitä juttuja, joita voisi siellä green card-kursseilla käydä läpi.
Kiara kirjoitti: (11.7.2007 10:09:58)
Sattuipa aivan helmi-juttu kesälomareissulla keskisessä Suomessa: lähdimme yhdeksänreikäisellä kentällä toiselle ysille rouvaryhmän perään.Katsoessamme heidän avauksiaan ykköstiillä ei ollut epäselvyyttä siitä, että kyseessä oli melkoisen vasta-alkajia täyden ryhmän verran. Odotteluahan siitä seurasi, kun kukaan ei tainnut pahemmin taakseen katsoa. Palloa lyötiin 20 metriä kerrallaan eikä aina suoraan, joten niitä palloja sitten metsästä etsittiin. Ei siinä mitään, mutta ohihan olisi voinut laskea niin kaikilla olisi voinut olla mukavampaa.
Yhdellä parkolmosella ei enää tiennyt, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. Olimme monta väylää odotelleet joka lyöntiä ja siinäkin parkolkilla seisoimme pitkän aikaa siellä tiiboksissa mailoihin nojaten. Siinäpä sitten yksi rouvista päätti alkaa vielä ongelle vesiesteen äärelle. Aikansa ongittuaan hän yhtäkkiä lähtikin aivan toiselle puolelle greeniä jatkamaan pallollaan, joka ilmeisesti ei edes ollutkaan mennyt kyseiseen veteen. Että ei edes omaa palloaan onkinut rouva hän, kunhan muuten vaan alkoi onkimaan vaikka kenttä seisoi heidän takanaan.
Nää nyt on ehkä niitä juttuja, joita voisi siellä green card-kursseilla käydä läpi.
Pyysittekö ohitusta? Teittekö mitään? Kyllä noita onkimiehiä ja -rouvia täytyy jonku opettaa tavoille!
Itselläni on sellaisia kokemuksia, että paremmat pelaajat ovat niitä, jotka pallojaan etsivät kauimmin. Ilmeisesti ei ego kestä, jos jollekin väylälle tulee tuplabogi kun yksi pallo on hukkunut heinikkoon. Eli yleensä singelitason pelaajien kanssa saa palloa etsiä välillä melkein 10 minuuttia ennen kuin suostuvat luovuttamaan. Itse toimin niin, jos pallo katoaa niin sitä etsitään korkeintaan minuutti ja jos ei löydy niin ei löydy. Monesti jos paikka on sen näköinen, että todennäköisesti pallo ei löydy niin sanon saman tien että antaapi olla. Mielestäni siitä saakin tulla rangaistus jos lyö pallon sellaiseen paikkaan, että se ei löydy.
goldencap kirjoitti: (11.7.2007 13:27:06)
Itselläni on sellaisia kokemuksia, että paremmat pelaajat ovat niitä, jotka pallojaan etsivät kauimmin. Ilmeisesti ei ego kestä, jos jollekin väylälle tulee tuplabogi kun yksi pallo on hukkunut heinikkoon. Eli yleensä singelitason pelaajien kanssa saa palloa etsiä välillä melkein 10 minuuttia ennen kuin suostuvat luovuttamaan. Itse toimin niin, jos pallo katoaa niin sitä etsitään korkeintaan minuutti ja jos ei löydy niin ei löydy. Monesti jos paikka on sen näköinen, että todennäköisesti pallo ei löydy niin sanon saman tien että antaapi olla. Mielestäni siitä saakin tulla rangaistus jos lyö pallon sellaiseen paikkaan, että se ei löydy.Tähän voisi sanoa, että sama. Yleensä muutaman vilkaisun saatan ojan pohjalle tehdä jos pallo sinne on uponnut, mutta saahan niitä palloja bägistä lisää.
Olin keväämmällä Kurkissa ja samaan lähtöön sattui joku paikallinen mestari. Monella väylällä oli metsässä kuten minäkin. Mutta meinasi hermot mennä kun herra tarpoi montakymmentä metriä metsän puolelle palloa etsimään. Ja muutaman kerran kun löysi, niin yritti vielä pelaamalla sieltä pois aivan älyttömästä paikasta. Kaiken kukkuraksi pelasi ihan harkkakierrosta eikä edes korttia täytellyt. Ei noin!
Minun nähdäkseni palloja etsitään aivan liikaa tasoituksesta, sukupuolesta, siviilisäädystä tahikka kengännumerosta riippumati. Maalaisjärjellä selviää tästäkin ongelmasta – annetaan periksi kun tilanne pallon löytymisen suhteen on toivoton. Tämän voi myös ennakoida eli jättää sanan
varapallo
pois. Scroekin saattaa tällöin jäädä räjähtämäti täysin käsiin.
goldencap kirjoitti: (11.7.2007 13:27:06)
Itselläni on sellaisia kokemuksia, että paremmat pelaajat ovat niitä, jotka pallojaan etsivät kauimmin. Ilmeisesti ei ego kestä, jos jollekin väylälle tulee tuplabogi kun yksi pallo on hukkunut heinikkoon. Eli yleensä singelitason pelaajien kanssa saa palloa etsiä välillä melkein 10 minuuttia ennen kuin suostuvat luovuttamaan. Itse toimin niin, jos pallo katoaa niin sitä etsitään korkeintaan minuutti ja jos ei löydy niin ei löydy. Monesti jos paikka on sen näköinen, että todennäköisesti pallo ei löydy niin sanon saman tien että antaapi olla. Mielestäni siitä saakin tulla rangaistus jos lyö pallon sellaiseen paikkaan, että se ei löydy.Vaikken parempiin pelaajiin kuulukaan, saatan tietyssä tilanteessa syyllistyä yllä olevaan. Henkilökohtainen ongelmani on, että haluaisin saada kierrokselta kuin kierrokselta ehjän scoren, sillä lyöntipeli on se ainoa oikea peli.
Siispä syyllistyn – max 5 min etisntä – goldencapin kuvailemaan silloin, kun pallo menee paikkaan, josta sen kaiken todennäköisyyden perusteella luulisi löytyvän, muttei sitten löydykään. Tällaista sattuu pari kertaa kaudessa ja yleensä aina pallo on mennyt sellaiseen runsaan kymmenen sentin paksuiseen raffiin, esim apilaikkoon. Ja kieltämättä harmitus on suuri – ei niinkään egon vuoksi kuin rikki menneen scoren vuoksi. Uuttakaan ei oikein kehtaa palata tiille lyömään.
Tähän liittyen kysymys. Oletetaan, että olet pelaamassa ennakolta ilmoitettua tasoitukseen vaikuttavaa kierrosta. Kenttä on suunnilleen täynnä pelaajia. Par 4, jossa tuplalla saa yhden bogipisteen. Avaus yllä mainitulla tavalla raffiin, palloa ei yllättäen löydy. Palaatko tiille? Jos et (veikkaisin että harva palaisi) niin mikset? Entä jos kyseessä on pistebogikisa? Entä jos bogipinnaan tarvitaan bogi? Lyöntipelikisassahan vaihtoehtoina on mennä lyömään uusi tai ottaa DNF – useimmat varmaan palaisivat.
Samaisesta ehjän scoren tavoittelusta johtuen ’ilahdutan’ peliseuruetta varapalloilla aina kun on pieninkin epäillys, että pallo saattaisi kadota. Tosin enempää kuin yhtä varapalloa en käy lyömään: sitten joutaakin score mennä rikki, jos toista tarvitsisi. Edelleen samaisesta syystä rakastan niitä kanssapelaajia, jotka sanovat nähneensä tarkasti mihin palloni meni eikä siksi varista tarvita – ja sitten palloa ei löydykään.
Laurel kirjoitti: (11.7.2007 13:10:42)
Kiara kirjoitti: (11.7.2007 10:09:58)
Sattuipa aivan helmi-juttu kesälomareissulla keskisessä Suomessa: lähdimme yhdeksänreikäisellä kentällä toiselle ysille rouvaryhmän perään.Katsoessamme heidän avauksiaan ykköstiillä ei ollut epäselvyyttä siitä, että kyseessä oli melkoisen vasta-alkajia täyden ryhmän verran. Odotteluahan siitä seurasi, kun kukaan ei tainnut pahemmin taakseen katsoa. Palloa lyötiin 20 metriä kerrallaan eikä aina suoraan, joten niitä palloja sitten metsästä etsittiin. Ei siinä mitään, mutta ohihan olisi voinut laskea niin kaikilla olisi voinut olla mukavampaa.
Yhdellä parkolmosella ei enää tiennyt, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. Olimme monta väylää odotelleet joka lyöntiä ja siinäkin parkolkilla seisoimme pitkän aikaa siellä tiiboksissa mailoihin nojaten. Siinäpä sitten yksi rouvista päätti alkaa vielä ongelle vesiesteen äärelle. Aikansa ongittuaan hän yhtäkkiä lähtikin aivan toiselle puolelle greeniä jatkamaan pallollaan, joka ilmeisesti ei edes ollutkaan mennyt kyseiseen veteen. Että ei edes omaa palloaan onkinut rouva hän, kunhan muuten vaan alkoi onkimaan vaikka kenttä seisoi heidän takanaan.
Nää nyt on ehkä niitä juttuja, joita voisi siellä green card-kursseilla käydä läpi.
Pyysittekö ohitusta? Teittekö mitään? Kyllä noita onkimiehiä ja -rouvia täytyy jonku opettaa tavoille!
Olisi pitänyt pyytää ohituslupaa jo ykköstiillä, sen jälkeen ei ollut tilaisuutta. Taikka olisihan sitä voinut huudella 150 metrin päästä tai lyödä yli tai jotain. Ei vaan tuntunut ihan etiketin mukaiselta ratkaisulta.
goldencap kirjoitti: (11.7.2007 13:27:06)
Mielestäni siitä saakin tulla rangaistus jos lyö pallon sellaiseen paikkaan, että se ei löydy.Hienoa, että tähän on mansemmiähenkin lupa;p
Pappa Tykki kirjoitti: (11.7.2007 14:07:46)
Vaikken parempiin pelaajiin kuulukaan, saatan tietyssä tilanteessa syyllistyä yllä olevaan. Henkilökohtainen ongelmani on, että haluaisin saada kierrokselta kuin kierrokselta ehjän scoren, sillä lyöntipeli on se ainoa oikea peli.
Siispä syyllistyn – max 5 min etisntä – goldencapin kuvailemaan silloin, kun pallo menee paikkaan, josta sen kaiken todennäköisyyden perusteella luulisi löytyvän, muttei sitten löydykään. Tällaista sattuu pari kertaa kaudessa ja yleensä aina pallo on mennyt sellaiseen runsaan kymmenen sentin paksuiseen raffiin, esim apilaikkoon. Ja kieltämättä harmitus on suuri – ei niinkään egon vuoksi kuin rikki menneen scoren vuoksi. Uuttakaan ei oikein kehtaa palata tiille lyömään.
Tähän liittyen kysymys. Oletetaan, että olet pelaamassa ennakolta ilmoitettua tasoitukseen vaikuttavaa kierrosta. Kenttä on suunnilleen täynnä pelaajia. Par 4, jossa tuplalla saa yhden bogipisteen. Avaus yllä mainitulla tavalla raffiin, palloa ei yllättäen löydy. Palaatko tiille? Jos et (veikkaisin että harva palaisi) niin mikset? Entä jos kyseessä on pistebogikisa? Entä jos bogipinnaan tarvitaan bogi? Lyöntipelikisassahan vaihtoehtoina on mennä lyömään uusi tai ottaa DNF – useimmat varmaan palaisivat.
Samaisesta ehjän scoren tavoittelusta johtuen ’ilahdutan’ peliseuruetta varapalloilla aina kun on pieninkin epäillys, että pallo saattaisi kadota. Tosin enempää kuin yhtä varapalloa en käy lyömään: sitten joutaakin score mennä rikki, jos toista tarvitsisi. Edelleen samaisesta syystä rakastan niitä kanssapelaajia, jotka sanovat nähneensä tarkasti mihin palloni meni eikä siksi varista tarvita – ja sitten palloa ei löydykään.
Totta turiset tuon puhtaan scoren osalta, itseänikin vituttaa kyllä jos pallo hukkuu ’selvään’ paikkaan ja ei sitten löydykään. Eihän sitä millään harkkakierroksella viitsi uutta palloa lähteä lyömään. Lyöntipelitulosta minäkin aina yritän parantaa ja saada niin kyllä se on paska homma jos johonkin väylälle joutuu viivan vetämään.
Pallon katoaminen metsään tai raffiin ja reiän menetys on kyllä yksi suurimmista epäoikeudenmukaisuuksista golfin säännöistä. Tulkoon vaikka kaksi rankkua, mutta mikään ei ota niin paljoa päähän kuin pallon katoaminen hyvinkin selvään paikkaan ja varapallo jää lyömättä. Pallon droppaus pitäisi mielestäni sallia (1 tai 2 rankkua) esim. siihen kohtaan mistä pallo on todennäköisesti metsään mennyt tai raffista edes suurinpiirtein siihen kohtaan mihin sen oletettiin menneen (vrt vesieste) ja perusteina on seuraavat seikat:
-Päähän ottaminen vähenee, nauttii enemmän golfista
-Pelikierrokset nopeutuisivat
-Saada edes jotenkin vertailukelpoinen tulos koko kierrokselle, jolta saattaa olla maksanut jopa 100€
-Pallovalmistavat tienaisivat enemmän, kun ei enää etsitä niitä sieltä metsästä, suurin syyhän on se reiän menetys (ei pallon hinta) jota tuskin kukaan haluaa.Tämä voitisiin sallia vähintään harjoituskierroksille, jotta omatunto säilyisi puhtaana, en myös poisulkisi tasoituskierrosta, vaikka ei siitä todennäköisesti yhtään pistettä saakaan, mutta onpahan ainakin tulos koko kierrokselta kortissa. Kilpailussa ei tätä sääntöä tarvitse olla ellei ole jotkut seurakilpailut.
Laittaakaaapa lisää perusteluja, jos keksitte. Joku sääntönikkari voisi valaista lisää tätä reiän menetys filosofiaa, mistä se on tullut ja miksi sitä edelleen pidetään niin tärkeänä.
Rauski kirjoitti: (11.7.2007 16:28:54)
Pallon katoaminen metsään tai raffiin ja reiän menetys on kyllä yksi suurimmista epäoikeudenmukaisuuksista golfin säännöistä…Miksi golfin pitäisi olla oikeudenmukaista. Eihän tätä typerää peliä pelaa kuin itseensä kyllästyneet masokistit. Niin ja lyöntipelituloksen vaaliminen saattaapi aiheuttaa toimenpiteitä joilla tuo pallon katoaminen koetetaan estää. Käsittämätöntä että sanoin tuon vaikken mikään NsTaktisestiKypsänPelin kannattaja olekaan.
Rauski kirjoitti: (11.7.2007 16:28:54)
Tämä voitisiin sallia vähintään harjoituskierroksille, jotta omatunto säilyisi puhtaana, en myös poisulkisi tasoituskierrosta, vaikka ei siitä todennäköisesti yhtään pistettä saakaan, mutta onpahan ainakin tulos koko kierrokselta kortissa. Kilpailussa ei tätä sääntöä tarvitse olla ellei ole jotkut seurakilpailut.
Mä en ole kyllä tuohon koskaan lupia kysellyt. Harkkarundilla uusi pallo peliin vanhan katoamispaikan lähistölle, joskus jopa väylälle, ja peli jatkuu. Itse toimin jopa niin härskisti, että merkitsen siitä itselleni kaksi ’rankkua’ ja saan vielä lyöntipeliskoren tilastoihin. Mutta en kyllä keksi minkä takia moinen pitäisi sallia tasoituskierroksilla. Siinä olisi pistebogin ja sivuvesimetsien rinnalle jälleen yksi hyvä syy roiskia draiveja järjettömissä paikoissa tiiltä…
Joo kyllä minäkin etsin silloin kun pelaan tasoituskierroksen(eli aina kun tasoitus on 37 vielä) mutta vain yhden varapallon lyön. Sen verran järkeä on. Mutta jännä ilmiö on se että ryhmissä missä olen pelannut on muiden mielestä paljon tärkeämpää etsiä sitä palloa kuin minun mielestäni! Yhden kerran vedin hirmuslaissin pöpelikköön niin pelitoveri sanoi että mennään etsimään se näin putoamispaikan. Minä vastasin että ei mennä koska se oli kunnon pöpelikköä eikä mikään kuiva mäntymetsikkö ja äänistä päätellen oli osunut ainakin viiteen eri puuhun eli palloa tuskin olisi löytynyt… Saa nähdä miten sunnuntaina kun kierroksen käyn vetämässä….
Rauski kirjoitti: (11.7.2007 16:28:54)
Laittaakaaapa lisää perusteluja, jos keksitte. Joku sääntönikkari voisi valaista lisää tätä reiän menetys filosofiaa, mistä se on tullut ja miksi sitä edelleen pidetään niin tärkeänä.Sääntö on ihan jees. Kuten kebaxikin kirjoitti: minkä takia golfin muka pitäisi olla reilua tai oikeudenmukaista.
Varapalloja viljasti viljelemällä selviää useimmiten. Se jotenkin periaattelisella tasolla pännii, että sitten kun pallo katoaa todellakin yllättäen eli ei löydy selvältä näyttäneestä paikasta, niin ainakin kilpailujen ulkopuolella on pakko pelata lyöntipelin sääntöjen vastaisesti. Nimittäin turpiinhan tällainen vanha ukkeli saa, jos marssii takaisin lyömään uuden…
Ajattelin vähän, että jos kirjauttaisi jokikisen kierroksen tasurikierrokseksi niin voisiko sitten tarvittaessa käydä sen uudenkin lyömässä, ainakin niin kauan kun pogipinnoja on mahdollista saada edes teoreettisesti. Pysyisi tasurikin kohdillaan.
goldencap kirjoitti: (11.7.2007 13:27:06)
Itselläni on sellaisia kokemuksia, että paremmat pelaajat ovat niitä, jotka pallojaan etsivät kauimmin. Ilmeisesti ei ego kestä, jos jollekin väylälle tulee tuplabogi kun yksi pallo on hukkunut heinikkoon. Eli yleensä singelitason pelaajien kanssa saa palloa etsiä välillä melkein 10 minuuttia ennen kuin suostuvat luovuttamaan. Itse toimin niin, jos pallo katoaa niin sitä etsitään korkeintaan minuutti ja jos ei löydy niin ei löydy. Monesti jos paikka on sen näköinen, että todennäköisesti pallo ei löydy niin sanon saman tien että antaapi olla. Mielestäni siitä saakin tulla rangaistus jos lyö pallon sellaiseen paikkaan, että se ei löydy.Yleensä me singelit kylläkin draivataan niin helevetin syvälle sinne pusikkoon, ettei kukaan edes uskalla lähteä etsimään, kun varmuutta ei ole osaako sieltä enää pois.
Banzai kirjoitti: (11.7.2007 18:28:58)
Yleensä me singelit kylläkin draivataan niin helevetin syvälle sinne pusikkoon, ettei kukaan edes uskalla lähteä etsimään, kun varmuutta ei ole osaako sieltä enää pois.Hehheh, joopa joo. Kyllä mä itsekin sain eilen pallon sillei ehkä 50 metriä metsän puolelle kun yritin mukavaa 200 metristä sankarilyöntiä 25 metristen puiden ylitse. Loistolyönti muuten, mutta suuntaus oli vähän perseestä. Kävin kyllä nopeasti huvin vuoksi katsomassa jos vaikka pallo löytyisi, kun pelikaveri sanoi että näki minne päin tuli alas. Turha reissu toki oli, niin kuin arvelinkin. Mutta tulipahan tehtyä.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)