-
JulkaisijaArtikkelit
-
Golfpallon lähtönopeus on monen tekijän summa. Mailan varrella on oma osuutensa asiassa. Suljetaan aluksi tämä tekijä pois lähtemällä siitä, että lavan nopeus ei muutu törmäyksen aikana varren ansiosta. (Ajatellaan esim., että millisekunti ennen törmäystä lapa irtoaa varresta). Lopputulokseen vaikuttaa nyt vain kaksi tekijää
1. Lavan nopeus törmäyshetkellä
2. Törmäyksen kimmoisuusTörmäyksen kimmoisuus ratkaisee sen, kuinka hyvin mailanpään liike-energia voidaan hyödyntää. Hyvä lähtökohta tarkastelulle on 100% hyöty (ts. törmäys on täysin kimmoinen); mailanpään ja pallon yhteenlaskettu kineettinen energia on yhtä suuri ennen törmäystä ja törmäyksen jälkeen. Liikemäärät säilyvät ilman muuta.
Keskustelussa on tullut esiin ”tehokerroin” (k). Se kertoo kuinka monikertainen pallon lähtönopeus (v) on mailanpään nopeuteen (u) verrattuna: v = k*u.
Tarkastellussa tilanteessa – liike-energian ja liikemäärien säilyessä – tehokertoimelle saadaan yksinkertainen kaava:
k = 2*n/(n+1) , jossa n= törmäävien kappaleiden massojen suhde.
Oletetaan, että mailan lavan massa on a) sama, kuin pallon massa b) 4- c) 5- d) 6- e) 10- f) 100- g) 1000- kertainen pallon massan (46 g) verrattuna.
a) n =1 => k=1. Pallon lähtönopeus on siis sama, kuin lavan nopeus ennen törmäystä. (Törmäyksen jälkeen lavan nopeus = 0!)
b) n=4 => k= 8/5 = 1,60 (Lavan massa = 184 g)
c) n=5 => k= 5/3 =1,66… (Lavan massa = 230 g)
d) n=6 => k=12/7= 1,71… (Lavan massa = 276 g)
e) n=10 => k=20/11 = 1,818…
f) n=100 => k=200/101= 1,98…
g) n=1000=> k=2000/1001= 1,99…Havaitaan, että 2 on raja-arvo, jota k ei voi ylittää (eikä saavuttaa).
Jos draiverin lavan massa on 184g … 276 g eli 4…6 -kertainen pallon massaan verrattuna, on teoreettinen tehokerroin 1,6…1,7. Käytännössä tehokerroin on 1,3…1,5. Törmäyksessä tulee siis teho- ja energiahäviöitä: osa liike-energiasta muuttuu muiksi energiamuodoiksi . Millaisiksi muiksi, jätettäköön tässä yhteydessä tarkastelun ulkopuolelle (saattaa olla oleellista silloin kun tutkitaan, miten mailan lapaa ja palloa voidaan kehittää kimmoisuuden parantamiseksi).
Tehokertoimen teoreettista arvoa (esim. k = 1,6, kun lavan massa on 184 g) ei voi ylittää, vaikka lavan face olisi trampoliini. Jos varsi on mukana kuvioissa (kuten yleensä aina), niin onko se silloin mahdollista? Tuskin. Varrella on oma osuutensa siinä, millaisen nopeuden mailanpää saa ennen törmäystä ja tämä on jo mukana laskuissa. Voiko varsi olla törmäyksen alkaessa, kuin viritetty jousi? Jousienergia purkautuisi törmäyksen aikana? Hyvä kysymys. Tutkittu varmaan on, en ole perehtynyt aiheeseen. Edellä oleva perustui pelkästään Descartesin (1596-1650) ja Newtonin (1642-1727) höpötyksiin.
ts kirjoitti: (17.1.2010 12:51:33)
Rauski kirjoitti: (16.1.2010 23:03:15)
ts kirjoitti: (16.1.2010 21:35:09)
KL kirjoitti: (16.1.2010 21:19:43)
ts kirjoitti: (16.1.2010 20:30:40)
I]Enkä mä tossa tigerin videossa hirveesti nähny lavan varren keskilinjaa ohittaneen. Taipuminen alas toki saattaa selliseltakin vaikuttaa tietystä kuvakulmasta. Ei ihan parhaita videoita tuon asian tarkasteluun Tuossa saattaisi olla hieman parempaa matskua, jossa ainakin varren notkahdus osuman vaikutuksesta näkyy selkeästi.
Näkyy muutne loistavasti myös se, mitä huippupelaaja tekee osuman aikana lavalle. Jotain ihan muuta, kuin mitä yleisest julkisesti kerrotaan ja näytetään
Siinä koko kuvassako vai siinä lapa-pallo kuvassa?
Kysymyksestä ponnahti mieleen vanha savolaisvitsi (vaikka eihän ne oikeesti vitsejä ole vaan elävää elämää) jossa etelän mies kysyi kilometritolpan juuressa istuvalta alkuasukkaalta, että minnekkähän se tästä tuo 27 kilometriä mahtaa olla. Vastaushan hetken pohtimisen jälkeen oli ’ ihan tarkaan ko tuota mietin, niin eiköhän se ole ihan joka suuntaan’
Ilmeisesti kysymys oli aika tyhmä, mutta vastauksesta saatoi jäädä ainakin mulle joku virheellinen mielikuva. Tuossa hieman aikaisemmin puhuttiin osuma-ajasta, joka oli se kun pallo on kiinni lavassa, tuo aika on noin 0,0005 s, siis 5/10000 (tuo siis jostain googlettamalla), mitä pelaaja tekee tuossa ajassa, savolainen ei ainakaan tee yhtään mitään;). Vai pitääkö tässä puhua esim osuma-alueesta, joka on jotain senttejä ennen ja jotain senttejä jälkeen osumahetken?
Rauski kirjoitti: (17.1.2010 14:18:22)
Tuossa hieman aikaisemmin puhuttiin osuma-ajasta, joka oli se kun pallo on kiinni lavassa, tuo aika on noin 0,0005 s, siis 5/10000 (tuo siis jostain googlettamalla), mitä pelaaja tekee tuossa ajassa, savolainen ei ainakaan tee yhtään mitään;). Vai pitääkö tässä puhua esim osuma-alueesta, joka on jotain senttejä ennen ja jotain senttejä jälkeen osumahetken?Juu nääs termistöt kunniaan. Osumassa pallo on kiinni lavassa koko osuman ajan. Osuma-alue käsittää jonkinmoisen pätkän lavan liikettä osuman molemmin puolin. Sanotaanko ,notta semmosen 40cm molemmin puolin.
Tuttua aihetta tuo näkyvä sulle pitäs olla tuolta toisaalta ketjusta draiverin lavan käytös.
Edellisestä jutustani unohtui, että spinniin varastoituu liike-energiaa. Se vie oman osuutensa pallon lähtönopeudesta. Onko oleellista merkitystä? Sitä voisi tutkailla.
Tutkailin. Spinnillä ei ole suurta vaikutusta pallon lähtönopeuteen. Kaikkia varmaan kiinnostaa hirveästi matemaattinen ratkaisu hehheh…:D… :D. Pärjätään pelkällä perusalgebralla.
m1*v1=m1*u1 + m2*u2
m1*v1^2=m1*u1^2+m2*u2^2+ J*w^2m1= lavan massa
m2= pallon massa
v1=lavan nopeus ennen törmäystä
u1=lavan nopeus törmäyksen jälkeen
u2=pallon lähtönopeus
J= pallon hitausmomentti = 2/5*m2*w^2
w = pallon spinnin kulmanopeusu1= (m2^(1/2)*(m1*m2*v1^2- J*(m1+m2)*w¨2) – m1^(3/2)*v1)/(m1^(1/2)*(m1+m2))
u2= (m1*v1/(m1+m2) – (m1^(1/2)*(m1*m2*v1^2 – J*(m1+m2)*w^2)/(m2^(1/2)*(m1+m2)
(Toivottavasti ei ole kirjoitusvirheitä).Spinninn suuruudesta ei minulla ole tarkkaa kuvaa. Jos oletetaan, että w = 500 1/s, ja m1 = 230 g ja m2= 46 g, niin
Jos v1 = 150 m/s
u1= 100,3 m/s, u2 = 248,4 m/s, ilman spinniä u1 = 100 m/s, u2 = 250 m/sJos v1 = 100 m/s
u1= 67,2 m/s, u2= 164,2 m/s, ilman spinniä u1 = 66,7 m/s, u2 = 166,7m/sLähtönopeus u2 alenee 0,6 % lavannopeudella 150 m/s ja 1,5%, lavannopeudella 100 m/s jos molemmissa spinni on sama.
Jos halutaan tarkastella, miten pallon nopeus muuttuu tästä eteenpäin, ei pärjätä enää algebralla. Tarvitaan myös pieni syrjähyppy imaginaarilukualueelle. Jos sieltä selviää takaisin reaalimaailmaan, niin Neperin luku kummittelee siellä sun täällä puolen metrin pituisissa kaavoissa. Hienot numeerisiin menetelmiin perustuvat simulointiohjelmat vievät silti kirkkaasti voiton näistä kotikutoisista kaavoista.
Varminta on ottaa maila käteen ja antaa palaa…
ts kirjoitti: (17.1.2010 14:25:18)
Rauski kirjoitti: (17.1.2010 14:18:22)
Tuossa hieman aikaisemmin puhuttiin osuma-ajasta, joka oli se kun pallo on kiinni lavassa, tuo aika on noin 0,0005 s, siis 5/10000 (tuo siis jostain googlettamalla), mitä pelaaja tekee tuossa ajassa, savolainen ei ainakaan tee yhtään mitään;). Vai pitääkö tässä puhua esim osuma-alueesta, joka on jotain senttejä ennen ja jotain senttejä jälkeen osumahetken?Juu nääs termistöt kunniaan. Osumassa pallo on kiinni lavassa koko osuman ajan. Osuma-alue käsittää jonkinmoisen pätkän lavan liikettä osuman molemmin puolin. Sanotaanko ,notta semmosen 40cm molemmin puolin.
Tuttua aihetta tuo näkyvä sulle pitäs olla tuolta toisaalta ketjusta draiverin lavan käytös.
Jep 37 sivua, jossa ainakin 15 ensimmäistä (enempää ei nyt jaksanut selata) sivua puhutaan osumasta ja osuma hetkestä ja vielä video missä draiverin lapa kääntyy pystymmäksi osumahetkellä. Erinäistä kinastelua vähintään puolet viesteistä, vähän voi olla faktat tuolta hakusessa, ainakin mulla.
PG kirjoitti: (17.1.2010 19:28:06)
Jos v1 = 150 m/s
u1= 100,3 m/s, u2 = 248,4 m/s, ilman spinniä u1 = 100 m/s, u2 = 250 m/sJos v1 = 100 m/s
u1= 67,2 m/s, u2= 164,2 m/s, ilman spinniä u1 = 66,7 m/s, u2 = 166,7m/sTuli annettua aika kovat lavan nopeudet 150 m/s ja 100 m/s. Oli tarkoitus laskea arvoilla 150 km/h ja 100 km/h. Silloin pallon lähtönopeudet (u2) ovat 247,9 km/h ja 163,4 km/h, jos molemmissa tapauksissa spinnin kulmanopeus w = 500 1/s. Lähtönopeudet pienenevät nyt 0,8% ja 1,9 % spinnittömään tapaukseen verrattuna.
PG kirjoitti: (17.1.2010 22:24:37)
PG kirjoitti: (17.1.2010 19:28:06)
Jos v1 = 150 m/s
u1= 100,3 m/s, u2 = 248,4 m/s, ilman spinniä u1 = 100 m/s, u2 = 250 m/sJos v1 = 100 m/s
u1= 67,2 m/s, u2= 164,2 m/s, ilman spinniä u1 = 66,7 m/s, u2 = 166,7m/sTuli annettua aika kovat lavan nopeudet 150 m/s ja 100 m/s. Oli tarkoitus laskea arvoilla 150 km/h ja 100 km/h. Silloin pallon lähtönopeudet (u2) ovat 247,9 km/h ja 163,4 km/h, jos molemmissa tapauksissa spinnin kulmanopeus w = 500 1/s. Lähtönopeudet pienenevät nyt 0,8% ja 1,9 % spinnittömään tapaukseen verrattuna.
Ei kai sen niin väliä, kun muutenkin mättää yhtälöt. 1,5:ttä suurempaa hyötysuhdetta kun ei ole juuri missään mitattu. Usein vielä lavan nopeuden noustessa tuo kerroin hieman laskee.
Jotain on nyt vaan huomaamatta jäänyt
ts kirjoitti: (17.1.2010 22:28:50)
Ei kai sen niin väliä, kun muutenkin mättää yhtälöt. 1,5:ttä suurempaa hyötysuhdetta kun ei ole juuri missään mitattu. Usein vielä lavan nopeuden noustessa tuo kerroin hieman laskee.
Jotain on nyt vaan huomaamatta jäänyt
Edelleenkin olen tarkastellut 100% kimmoisaa tapausta, jossa kaikki mailanpään liike-energia voidaan hyödyntää. Mielestäni se antaa hyvän vertailupohjan.
Jo aiemmin mainitsin:
Jos draiverin lavan massa on 184g … 276 g eli 4…6 -kertainen pallon massaan verrattuna, on teoreettinen tehokerroin 1,6…1,7. Käytännössä tehokerroin on 1,3…1,5. Törmäyksessä tulee siis teho- ja energiahäviöitä: osa liike-energiasta muuttuu muiksi energiamuodoiksiTässä ei ollut spinniä mukana. Jatkolaskelmissani halusin tarkistaa tuoko spinni oleellista muutosta tuloksiin, onko spinni suurikin syy siihen, että käytännössä tehokerroin jää huomattavasti alle. Ei ollut. Ennen laskelmia olin varma, että spinnillä olisi merkittävämpi vaikutus lähtönopeuteen. Syytä on edelleenkin haettava siitä, että osa liike-energiasta muuttuu muiksi energiamuodoiksi. Törmäys ei ole täysin kimmoinen, eikä voi koskaan olla. Se on hyvä tietää.
Tässä spinnilaskelmassa tulee hieman huonompi tehokerroin suurilla nopeuksilla, eikä päinvastoin, kuten väität. Ilman spinniä tehokertoimeen ei vaikuta nopeus lainkaan, siis edelleenkin täysin kimmoinen tapaus, jota ei ole olemassakaan.
Siellä aiemmemmissa laskelmissani mielestäni löysin teoreettiset rajat tehokertoimelle. Eikö sekin ole hyvä tietää? Vielä aamulla minulla ei ollut siitä harmainta aavistustakaan. Nyt tiedän, että mailan sijasta toden totta kannattaa lyödä mahdollisimman painavalla ja hyvin kimmoisella seinällä. Tehokertoimen raaja-arvo 2 kiiluu jo silmissäni :D.
MREX kirjoitti: (16.1.2010 15:06:38)
PG kirjoitti: (15.1.2010 20:50:51)
MREX kirjoitti: (15.1.2010 18:19:51)
Videopätkä ekassa viestissä kuvasi pallon osumaa metallilevyyn tai seinään 150 mph ja ihmeteltiin kuinka paljon menee kasaan pallo kun se ei lyödessä mene niin paljoa kasaan.Videon alussa katsellaan piirrttyä elokuvaa (4 eka sekuntia). On haluttu peittää se, että pallo on ylenmääräisen elastisuutensa ja kovan vauhtinsa takia littana jo tullessaan. Kyseessä ei ole varsinainen golfpallo, vaan sen näköinen pallo. Piirretyssä osuudessa pallo muistuttaa golfpalloa eniten. Sama pallo näyttäisi samanlaiselta, jos sitä lyödään draiverilla, jonka lapa kohtaa pallon 150 mph nopeudella.
Kun katsoo videon sieltä ekasta viestistä ja sen jälkeen valitsee sen alapuolelta toisen pätkän joka esittää samaa tapahtumaa ja kuvassa lukee ’CRICKET’, niin saa koko videon puhtaana häiriöiltä.
Hyvä, että löysit alkuperäisen käsittelemättömän videon. Ennen seinään törmäämistään kuvassa näkyvä tuntematon lentävä esine (unidentified flying object ) on muodoltaan soikea , leveys:korkeus = 3:4. Golfpallosta ei voida puhua, sillä missään vaiheessa esine ei ole edes pallon muotoinen.
PG kirjoitti: (18.1.2010 9:04:13)
MREX kirjoitti: (16.1.2010 15:06:38)
PG kirjoitti: (15.1.2010 20:50:51)
MREX kirjoitti: (15.1.2010 18:19:51)
Videopätkä ekassa viestissä kuvasi pallon osumaa metallilevyyn tai seinään 150 mph ja ihmeteltiin kuinka paljon menee kasaan pallo kun se ei lyödessä mene niin paljoa kasaan.Videon alussa katsellaan piirrttyä elokuvaa (4 eka sekuntia). On haluttu peittää se, että pallo on ylenmääräisen elastisuutensa ja kovan vauhtinsa takia littana jo tullessaan. Kyseessä ei ole varsinainen golfpallo, vaan sen näköinen pallo. Piirretyssä osuudessa pallo muistuttaa golfpalloa eniten. Sama pallo näyttäisi samanlaiselta, jos sitä lyödään draiverilla, jonka lapa kohtaa pallon 150 mph nopeudella.
Kun katsoo videon sieltä ekasta viestistä ja sen jälkeen valitsee sen alapuolelta toisen pätkän joka esittää samaa tapahtumaa ja kuvassa lukee ’CRICKET’, niin saa koko videon puhtaana häiriöiltä.
Hyvä, että löysit alkuperäisen käsittelemättömän videon. Ennen seinään törmäämistään kuvassa näkyvä tuntematon lentävä esine (unidentified flying object ) on muodoltaan soikea , leveys:korkeus = 3:4. Golfpallosta ei voida puhua, sillä missään vaiheessa esine ei ole edes pallon muotoinen.
Onkohan nyt näytön resoluutiiot poskellaan vai katsellaanko eri videota. Mulla tossa alkuperäisessäkin videossa lentävä esine on niin pyöreä kuin olla voi
ts kirjoitti: (18.1.2010 9:15:55)
Onkohan nyt näytön resoluutiiot poskellaan vai katsellaanko eri videota. Mulla tossa alkuperäisessäkin videossa lentävä esine on niin pyöreä kuin olla voiOikeassa olet. Myös taustalla näkyvä pyöreä ruuvin kanta on soikea.
Katsoin vieä kerran videon Partin linkkaamasta potkyunyrkkeilyä harrastavasta karhusta. Siinä oli resoluutio kohdallaan. Pakko siis uskoa sekin video todeksi ;).
Jotain vilunkia tässä silti on. Miksi on tehty se osaksi piirretty video? Tausta ja kohde voidaan käsitellä miten vain. Golfpalloksi en esinettä usko, minulle se on edelleenkin UFO.
PG kirjoitti: (18.1.2010 11:32:41)
ts kirjoitti: (18.1.2010 9:15:55)
Onkohan nyt näytön resoluutiiot poskellaan vai katsellaanko eri videota. Mulla tossa alkuperäisessäkin videossa lentävä esine on niin pyöreä kuin olla voiOikeassa olet. Myös taustalla näkyvä pyöreä ruuvin kanta on soikea.
Katsoin vieä kerran videon Partin linkkaamasta potkyunyrkkeilyä harrastavasta karhusta. Siinä oli resoluutio kohdallaan. Pakko siis uskoa sekin video todeksi ;).
Jotain vilunkia tässä silti on. Miksi on tehty se osaksi piirretty video? Tausta ja kohde voidaan käsitellä miten vain. Golfpalloksi en esinettä usko, minulle se on edelleenkin UFO.
Ei siinä mitään piirrettyä ole. Noi epätarkkuudet johtuu jo yksin siitä, että kun lasket valon tarvetta ja suljinaikaa tuollaiselle kuvataajuudelle, niin ymmärrät ongelman.
Mä ymmärrän senkin hyvin, että tuo monen silmään vaikuttaa epäuskottavalta, koska vertailuna on:
a) pienemmillä nopeuksilla tapahtuvia lyöntejä
b) vähemmillä kuvataajuuksilla kuvattuja lyöntejä, joita täälläkin on vertailuna esitettyeli tuo a-kohtahan on se mistä noita kaavoja on väännetty, mutta onhan aivan selvää, että käytännössä joustamattomaan pintaan osuva pallo joutuu kovempaan puristukseen kuin draiverilla lyötäessä, jossa osa voimasta häviää lavan hidastumiseen ja toisaalta pallo pääsee vapaaseen tilaan pakenemaan. Vai uskooko joku oikeesti, että halkoja hakatessa ei ole merkitystä siinä, onko halko pölkyllä vai ilmassa?
Mä en väitä, että tuo pallo olisi semanalainen, kuin millä kentällä pelataan. Pikemminkin uskoisin kyseessä olevan yksimassaisen rangepallon tai vastaavan. Tarkemmin ajatellen mä en kyllä väitä yhtään mitään, paitsi että on mahdollista, että video on aito. Sen ratkaisemiseen ei täältä vastausta löydy, vaan pitäisi saada tekijä käsiinsä. Toisaalta ihmetyttäisi kovin, miksi joku tuollaista kuvaa tuottamaan pystyvä tekisi feikin ja julkaisisi sen jossain. Ja viitsisi vielä piirtää nuo taustatkin hämäyksen varmistamiseksi.
Mutta edellen mä tahdon toomosen kameran edes lainaks. Tai edes 30.000fps version jolla vois osumaa kuvata.
Otin mukaan laskelmiini uuden suureen hyötysuhde:
hyötysuhde = (pallon saama liike-energia)/(lavalle annettu liike-energia )
Pallon saamaan liike-energiaan on otettava mukaan sekä suoraviivaisen, että pyörimisliikkeen energia. Mailan lavan liike-energia juuri ennen pallokontaktia.
Aiempi kineettisen energian säilymiseen liittyvä yhtälö muuttuu vain x:n verran:
x*m1*v1^2 = m1*u1^2+m2*u2^2 + J*w^2
Kun tämä yhtälön pariksi otetaan liikemäärän säilymiseen perustuva yhtälö
m1*v1 = m1*u1 + m2*u2
voidaan pallon lähtönopeus u2 ja lavan törmäyksen jälkeen saama nopeus u1 laskea, kun muut suureet tunnetaan. Ratkaisu poikkeaa karvan verran aiemmin esittämästäni.
Hyötysuhde vaikuttaa lopputuloksiin yllättävän herkästi. Laskin hyötysuhdetta vaihdellen muutaman tapauksen olettaen, että lavan massa = 230 g, nopeus ennen pallokontaktia = 150 km/h tai 100 km/h (ei siis mph), pallon kulmanopeus = 500 1/s eli 4775 kierr/min (onko liian suuri draiverilyönnissä?).
Hyötysuhteella 0,85 tehokerroin oli 1,0 luokkaa (pallolle sama nopeus, mikä lavalla oli)
Hyötysuhteella 0,90 tehokerroin oli noin 1,3
Hyötysuhteella 0,95 tehokerroin oli noin 1,5Minulle oli yllätys, että verrattain pienellä hyötysuhteen parantamisella saadaan suuri lähtönopeuden lisäys. Yllätys oli myös se, että hyötysuhteen pitää olla vähintään 90%, jotta tehokerroin olisi yli 1,3.
Pudottelin kylpyhuoneen laattalattialle golfpalloa metrin korkeudelta. Pallo pomppasi noin 80 cm korkeudelle. Tässä tapauksessa hyötysuhde oli siis 80% luokkaa. Ei riittävä edellisten tulosten perusteella. Maila on tehokkaampi energian välittäjä. Kylpyhuoneen lattialla ei kannata lyödä…
Ulla Heikkinen kirjoitti: (15.1.2010 22:44:52)
Voi kunpa näkisitte ’Pallon seinässä’Kaikenlainen kaupustelu ja kerjääminen kielletty.
Laivallisen paskaa voin samantein lahjoittaa.. yhtä hyödyllistä kuin sysätä parisenttinen mustaan aukkoon.
Sori, tuli virhe määritelmään. Se pitää olla näin:
hyötysuhde = (liike-energia törmäyksen jälkeen )/(liike-energia ennen törmäystä)
silloin määritelmä pitää yhtä laskelmien kanssa. Liike-energia ennen törmäystä = mailan lavan liike-energia juuri ennen pallokontaktia. Liike-energia jälkeen törmäyksen = pallon liike-energia + mailan lavan liike-energia pallokontaktin jälkeen. Vanhassa määritelmässä jäi tämä jälkimmäinen suure pois. Laskelmat pysyvät ennallaan.
PG kirjoitti: (18.1.2010 18:07:54)
Sori, tuli virhe määritelmään. Se pitää olla näin:hyötysuhde = (liike-energia törmäyksen jälkeen )/(liike-energia ennen törmäystä)
silloin määritelmä pitää yhtä laskelmien kanssa. Liike-energia ennen törmäystä = mailan lavan liike-energia juuri ennen pallokontaktia. Liike-energia jälkeen törmäyksen = pallon liike-energia + mailan lavan liike-energia pallokontaktin jälkeen. Vanhassa määritelmässä jäi tämä jälkimmäinen suure pois. Laskelmat pysyvät ennallaan.
Mua kiinnostaa edelleen tietää, että minkä takia pyörittelet teoriaa, joka ei ole mitenkään kytköksissä todellisuuden kanssa.
ts kirjoitti: (18.1.2010 18:31:17)
Mua kiinnostaa edelleen tietää, että minkä takia pyörittelet teoriaa, joka ei ole mitenkään kytköksissä todellisuuden kanssa.
Koska itseäni kiinnostaa ja panen jakeluun siksi, jos jota kuta muutakin sattuisi kiinnostamaan. Lisäksi tämä asia kytkeytyy aika läheisesti aiheeseen, johon hyvin moni on ottanut jo kantaa. Yritän selvittää asioita laskennollisesti fysiikan lakeihin nojautuen. Mutujutut eivät ole mun juttuja.
On totta, että tämä teoria tällä hetkellä ei ole kytköksissä todellisuuden kanssa siinä mielessä, että lapa oletetaan irtoavan juuri ennen pallokontaktia varresta. Mielestäni juuri näin kannattaa tehdä. Koko paketti yhtenä klimppinä on liian iso pala nieltäväksi ja sulatettavaksi. Näin tehden haluan eliminoida varren vaikutuksen ja tarkastella ilmiötä vain kahden kappaleen törmäyksenä. Kun tulokset siitä on saatu, jatko on luonnollisesti se – mikäli mielenkiintoa itselläni vielä riittää – että varsi kytketään lapaan kiinni ja yritetään selvittää, mikä on varren vaikutus tapahtumaan. Osoittautuvatko aiemmat laskelmat virheellisiksi, kun varsi ei ole ollut laskuissa mukana? Vai tuoko varsi vain lisämausteen soppaan?
Näillä yksinkertaisilla luonnonlakeihin perustuvilla laskelmilla on minulle lyhyessä ajassa selvinnyt
– Miksi pallo voi saada mailanpäätä huomattavasti suuremman lähtönopeuden. Aiemmin kuvittelin, että ilman muuta pallon nopeudeksi tulee mailanpään nopeus. Tällainen väärä käsitys monella muullakin on tuntunut olevan.
– Mikä on raja, jota lähtönopeus suhteessa mailanpään nopeuteen ei missään olosuhteissa voi ylittää. On hyvä tietää, mikä on mahdollista ja mahdotonta, eikö vain? Vai yrittäisimmekö silti vielä keksiä ikiliikkujan (hyötysuhde >1) ?
– Mikä vaikutus lavan massalla on lähtönopeuteen. Tämän selviäminen oli minulle aivan uutta. En aio mailanrakentajaksi. Tarpeetonta tietoako?
– Mikä vaikutus spinnillä on lähtönopeuteen. Aika pieni, olin yllättynyt. Täysin hyödytön tietoko?
– Kuinka suuri osuus mailanpään energiasta voidaan hyödyntää. Hyötysuhteen parantuminen kontra lähtönopeus? Mitä klubipelaaja tällaisella tiedolla tekee? Silti kiinnostaa.
Kaikilla meillä on omat kiinnostuksen kohteensa. Kysymyksesi perusteella päättelen, että sinua nämä asiat eivät kiinnosta millään lailla. Ihan hyvä niin. En edes utele, miksi ei kiinnosta.
.PG kirjoitti: (18.1.2010 21:26:32)
ts kirjoitti: (18.1.2010 18:31:17)
Mua kiinnostaa edelleen tietää, että minkä takia pyörittelet teoriaa, joka ei ole mitenkään kytköksissä todellisuuden kanssa.
Koska itseäni kiinnostaa ja panen jakeluun siksi, jos jota kuta muutakin sattuisi kiinnostamaan. Lisäksi tämä asia kytkeytyy aika läheisesti aiheeseen, johon hyvin moni on ottanut jo kantaa. Yritän selvittää asioita laskennollisesti fysiikan lakeihin nojautuen. Mutujutut eivät ole mun juttuja.
On totta, että tämä teoria tällä hetkellä ei ole kytköksissä todellisuuden kanssa siinä mielessä, että lapa oletetaan irtoavan juuri ennen pallokontaktia varresta. Mielestäni juuri näin kannattaa tehdä. Koko paketti yhtenä klimppinä on liian iso pala nieltäväksi ja sulatettavaksi. Näin tehden haluan eliminoida varren vaikutuksen ja tarkastella ilmiötä vain kahden kappaleen törmäyksenä. Kun tulokset siitä on saatu, jatko on luonnollisesti se – mikäli mielenkiintoa itselläni vielä riittää – että varsi kytketään lapaan kiinni ja yritetään selvittää, mikä on varren vaikutus tapahtumaan. Osoittautuvatko aiemmat laskelmat virheellisiksi, kun varsi ei ole ollut laskuissa mukana? Vai tuoko varsi vain lisämausteen soppaan?
Näillä yksinkertaisilla luonnonlakeihin perustuvilla laskelmilla on minulle lyhyessä ajassa selvinnyt
– Miksi pallo voi saada mailanpäätä huomattavasti suuremman lähtönopeuden. Aiemmin kuvittelin, että ilman muuta pallon nopeudeksi tulee mailanpään nopeus. Tällainen väärä käsitys monella muullakin on tuntunut olevan.
– Mikä on raja, jota lähtönopeus suhteessa mailanpään nopeuteen ei missään olosuhteissa voi ylittää. On hyvä tietää, mikä on mahdollista ja mahdotonta, eikö vain? Vai yrittäisimmekö silti vielä keksiä ikiliikkujan (hyötysuhde >1) ?
– Mikä vaikutus lavan massalla on lähtönopeuteen. Tämän selviäminen oli minulle aivan uutta. En aio mailanrakentajaksi. Tarpeetonta tietoako?
– Mikä vaikutus spinnillä on lähtönopeuteen. Aika pieni, olin yllättynyt. Täysin hyödytön tietoko?
– Kuinka suuri osuus mailanpään energiasta voidaan hyödyntää. Hyötysuhteen parantuminen kontra lähtönopeus? Mitä klubipelaaja tällaisella tiedolla tekee? Silti kiinnostaa.
Kaikilla meillä on omat kiinnostuksen kohteensa. Kysymyksesi perusteella päättelen, että sinua nämä asiat eivät kiinnosta millään lailla. Ihan hyvä niin. En edes utele, miksi ei kiinnosta.
.
Mä olen noi sun pohtimat asiat opiskellu viime vuosituhannella ja niihin löytyy tutkimuksista lähes kaikkeen valmiit vastaukset. Lisäks mä phdin ja käytän noita asioita, osin tiedostamattakin ihan päivittäisessä työssäni. Kiinnostuksen puutteesta siis ei ole kysymys, vaan siitä, miksi tutkit epärelevantteja ja todellisuudesta irti olevia asioita olennaisten sijaan.
Ei ole mitään järkeä jättää pallon puristumista huomioimatta noita asiota laskettaessa, koska sllä on erittäin suuri merkitys pallon lähtönopeudelle. Osuman alkaessahan pallo pysyy hetken liki paikallaan ja puristuu liki puoliväliin asti kasaan. Tuo varastoitunut energia sitten saa sen hyötysuhteen ulos.
Ei ole mitään järkeä jättää vartta ja ihmiskehoa pois tuosta yhtälöstä, koska niillä molemmilla on iso roolinsa. Irtonaisen lavan ja pallon kohtaamisen tutkimisella ei päästä kuin teroirioihin, jotka ovat täysin irti todellisuudesta. Varrella ja käsien sijainnilla osuman hetkellä on iso merkitys siihen, miten paljon lavan vauhdista osumassa hiipuu ja miten iso osa siitä välittyy palloon. Siksi joku lyö palloa samalla lavan nopeudella ja osumalla toista paljon pidemmälle. Onko lapa ja varsi tuettuna vai onko lapa flipattu käsien edelle.
Siinä sulle hieman täksi illaksi lisää laskettavaa 😉
Pallo seinään – tapauksessa on kyse kahden kappaleen yhteen törmäämisestä. Fysiikan lakien mukaan tapaus on siten käsiteltävä kahden kappaleen yhteentörmäyksenä – kuinkas muuten? Törmäyksen rajuuteen vaikuttavat
1. Kappaleiden nopeudet toisiinsa nähden (suhteelliset nopeudet)
2. Kappaleiden yhteenlasketut liike-energiamäärät ja liikemäärät (nekinsuhteessa valittuun koordinaatistoon nähden)Koska seinä on levossa, systeemin yhteinen energiamäärä on sama kuin pallon, vaivaiset 102 Joulea. Pallon on pystyttävä rusentamaan tai litistämään itsensä tällä vähäisellä energiamäärällä, enempää ei ole käytettävissä.
Mailanpäällä on energiaa viisinkertainen määrä pallon energiamäärään verrattuna. Kaikkea tätä energiaansa maila ei pysty käyttämään pallon murskaamiseen tai littuun laittamiseen. Kuinka paljon pystyy, sen ratkaisevat liike-energian ja liikemäärien säilymislait. Näiden lakien mukaan murskaamistalkoisiin osallistuu se määrä, mikä tulee kohtaamisnopeuden kautta. Tasan tarkkaan sama 102 Joulea, kuin pallon osuessa liikkumattomaan seinään. Osa mailanpääenergiasta jää mailanpäälle itselleen, osa antaa pallolle lisävauhtia. Pallon nopeus voi nousta käytännössä jopa 1,5 -kertaiseksi mailanpään nopeuteen verrattuna.
Mailalla lyönti on pallon kannalta tavallaan rajumpi tapaus: iso paha lapa hyökkää pallon kimppuun viisinkertaisella energiamäärällä, mihin pikkuruisella kiltillä pallolla itsellään on käytettävissä seinää vastaan. Ei edes riitä, että se litistää tai nitistää pallon, kaiken lisäksi se vielä hyökkää pakenevan pallon perään. Pallon on lisättävä vauhtiaan lisävaurioilta välttyäkseen. Ja sen se tekeekin. Jo 0,0005 sekunnin kuluttua paha iso lapa on karistettu kannoilta.
Mitäs PG mielestäsi tapahtuu siinä tilanteessa kun pallo ammutaankin 150mph vauhdilla irrallaan olevaan mailan lapaan? Tapahtuuko pallon puristumisessa samat asiat?
ts kirjoitti: (18.1.2010 22:27:46)
Ei ole mitään järkeä jättää pallon puristumista huomioimatta noita asiota laskettaessa, koska sllä on erittäin suuri merkitys pallon lähtönopeudelle. Osuman alkaessahan pallo pysyy hetken liki paikallaan ja puristuu liki puoliväliin asti kasaan. Tuo varastoitunut energia sitten saa sen hyötysuhteen ulos.
Samaa mieltä. Ei mitään järkeä. Ilman kimmoisuutta pallo ei pitkälle pötki. Kimmoisuudella on valtava merkitys. Pitkälti siitä riippuu hyötysuhde. Jo prosenttiyksikön lisäys hyötysuhteeseen lisää merkittävästi pallon lähtönopeutta. Se ja sen ymmärtäminen näkyy myös aiemmasta jutustani.
ts:’Ei ole mitään järkeä jättää vartta ja ihmiskehoa pois tuosta yhtälöstä, koska niillä molemmilla on iso roolinsa. Irtonaisen lavan ja pallon kohtaamisen tutkimisella ei päästä kuin teroirioihin, jotka ovat täysin irti todellisuudesta. Varrella ja käsien sijainnilla osuman hetkellä on iso merkitys siihen, miten paljon lavan vauhdista osumassa hiipuu ja miten iso osa siitä välittyy palloon. Siksi joku lyö palloa samalla lavan nopeudella ja osumalla toista paljon pidemmälle. Onko lapa ja varsi tuettuna vai onko lapa flipattu käsien edelle.’
Kokonaisuus määrää lopputuloksen. Kokonaisuuden osia voidaan ja kannattaa tutkia erikseen. Lopuksi osat pitää sovittaa toisiinsa oikein, jotta vältyttäisiin vääriltä johtopäätöksiltä. Osatulosten tarkastelussa tulee pitää kirkkaasti mielessä, millä oletuksilla ko. jutut pätevät. Lopullista ratkaisua tai mielipidettä en ole esittänyt, enkä edes sellaista luvannut esittää. Pallo seinään – juttu sattui jotenkin sivuamaan näitä asioita. Siinä on kyse kahden kappaleen yhteentörmäyksestä, kuten tässäkin. Toinen törmäävä kappale on tietenkin kokonainen maila ja sen varressa kiinni oleva jatke.
ts kirjoitti: (19.1.2010 9:32:53)
Mitäs PG mielestäsi tapahtuu siinä tilanteessa kun pallo ammutaankin 150mph vauhdilla irrallaan olevaan mailan lapaan? Tapahtuuko pallon puristumisessa samat asiat?Ei. Mutta jos pallo osuisi sellaisella vauhdilla mailan lapaan, että se pomppaisi takaisin samalla 150 mph vauhdilla, kuten täysin kimmoisessa törmäyksessä seinään, niin silloin todennäköisesti kyllä. Tämä nopeus voisi olla esim. 225 mph. Riippuu mailan lavan painosta. Tietenkin myös molempien toisiinsa törmäävien kappaleiden kimmoisat ominaisuudet vaikuttavat kokoonpuristumiseen.
Kysymys sinullekin:
Mikä mielestäsi on mailan varren ja mikä on mailan lavan pääasiallinen tehtävä golflyönnissä?
PG kirjoitti: (19.1.2010 12:47:08)
ts kirjoitti: (19.1.2010 9:32:53)
Mitäs PG mielestäsi tapahtuu siinä tilanteessa kun pallo ammutaankin 150mph vauhdilla irrallaan olevaan mailan lapaan? Tapahtuuko pallon puristumisessa samat asiat?Ei. Mutta jos pallo osuisi sellaisella vauhdilla mailan lapaan, että se pomppaisi takaisin samalla 150 mph vauhdilla, kuten täysin kimmoisessa törmäyksessä seinään, niin silloin todennäköisesti kyllä. Tämä nopeus voisi olla esim. 225 mph. Riippuu mailan lavan painosta. Tietenkin myös molempien toisiinsa törmäävien kappaleiden kimmoisat ominaisuudet vaikuttavat kokoonpuristumiseen.
Kysymys sinullekin:
Mikä mielestäsi on mailan varren ja mikä on mailan lavan pääasiallinen tehtävä golflyönnissä?
Koitahan miettiä uudestaan sitä, paljonko vauhtia pitäisi olla, että se siitä irtonaisesta lavasta kimpoaisi takaisin vauhdilla 150mph. Ja vinkkinä sen verran, että vastaus löytyy kyllä ihan eri suunnasta kuin mihin tuota nopeutta muutit.
ts kirjoitti: (19.1.2010 12:57:13)
PG kirjoitti: (19.1.2010 12:47:08)
ts kirjoitti: (19.1.2010 9:32:53)
Mitäs PG mielestäsi tapahtuu siinä tilanteessa kun pallo ammutaankin 150mph vauhdilla irrallaan olevaan mailan lapaan? Tapahtuuko pallon puristumisessa samat asiat?Ei. Mutta jos pallo osuisi sellaisella vauhdilla mailan lapaan, että se pomppaisi takaisin samalla 150 mph vauhdilla, kuten täysin kimmoisessa törmäyksessä seinään, niin silloin todennäköisesti kyllä. Tämä nopeus voisi olla esim. 225 mph. Riippuu mailan lavan painosta. Tietenkin myös molempien toisiinsa törmäävien kappaleiden kimmoisat ominaisuudet vaikuttavat kokoonpuristumiseen.
Kysymys sinullekin:
Mikä mielestäsi on mailan varren ja mikä on mailan lavan pääasiallinen tehtävä golflyönnissä?
Koitahan miettiä uudestaan sitä, paljonko vauhtia pitäisi olla, että se siitä irtonaisesta lavasta kimpoaisi takaisin vauhdilla 150mph. Ja vinkkinä sen verran, että vastaus löytyy kyllä ihan eri suunnasta kuin mihin tuota nopeutta muutit.
Jos täysin kimmoisessa törmäyksessä lavan massa on 230 g ja ja pallo kimpoaa lavasta takaisinpäin vauhdilla 150 mph, niin silloin pallon vauhti tulee olla 225 mph. Tämä tulee suoraan energianperiaatteesta ja liikemäärän säilymisestä. Omista miettimisistä on vain haittaa.
-
JulkaisijaArtikkelit