-
JulkaisijaArtikkelit
-
Parti kirjoitti: (15.1.2010 12:19:21)
Lainaus lukion oppikirjasta ”liikkeen lait”:
”Liike-energia törmäyksessä ei siis säily törmäyksessä vaan pienenee. Liike-energiaa kuluu muodonmuutoksiin, kitkaan ja pieneltä osin myös äänen muodostamiseen.”Niin siis tämä oli se mitä hain edellisessä viestissä. Termit saattoi olla pikkaisen hakusessa pitkän ajan jälkeen, mut koitan vielä kerran selventää mitä ajoin takaa.
Eli kun pallo törmää seinään sen koko liike-energia kuluu muodonmuutokseen, kun taas vastaavasti draiverilla palloa lyötäessä liike-energiasta vain osa kuluu pallon muodonmuutokseen. Eli tässä tapauksessa pallon muodonmuutos olisi draiverilla pienempi.
Jos miettii sitä tuohon auto esimerkkiin niin ajattelisin että se olisi vähän kuin törmäisi Smartilla paikalla olevaan rekkaan joka jää paikalleen vs. Toyotan törmäys paikalla olevaan Smartiin, jossa kummatkin liikkuvat osuman jälkeen.
Kuulostaako yhtään järkevältä?
Frentzen kirjoitti: (15.1.2010 13:36:03)
Eli kun pallo törmää seinään sen koko liike-energia kuluu muodonmuutokseen, kun taas vastaavasti draiverilla palloa lyötäessä liike-energiasta vain osa kuluu pallon muodonmuutokseen. Eli tässä tapauksessa pallon muodonmuutos olisi draiverilla pienempi.
En oikein tiedä vastaanko edes oikeaan kysymykseen mutta yritetään silti:
Pallo ei tiedä liikkuuko se vai liikkuuko siihen osuva kappale, sillä ei ole lopputuloksen (muodonmuutoksen) kannalta merkitystä.Merkitystä on vain kahdella asialla: Kuinka paljon pallon nopeus muuttuu ja kuinka nopeasti se tapahtuu. Ja kuten olen muutamaan kertaan tänne jo postannut: alku- ja loppunopeus ilmaistaan aina suhteessa johonkin. Vaikka yleensä tämä vertailukohta on maapallo, on silti aina kyseessä suhteellinen nopeus.
Olemme tottuneet mieltämään että on eri asia jos joku kappale pysähtyy, kiihtyy tai kimpoaa takaisin. Todellisuudessa ne ovat kaikki täysin samanluonteisia kiihtyvyksiä suuntaan tai toiseen.Parti kirjoitti: (15.1.2010 13:55:49)
Frentzen kirjoitti: (15.1.2010 13:36:03)
Eli kun pallo törmää seinään sen koko liike-energia kuluu muodonmuutokseen, kun taas vastaavasti draiverilla palloa lyötäessä liike-energiasta vain osa kuluu pallon muodonmuutokseen. Eli tässä tapauksessa pallon muodonmuutos olisi draiverilla pienempi.
En oikein tiedä vastaanko edes oikeaan kysymykseen mutta yritetään silti:
Pallo ei tiedä liikkuuko se vai liikkuuko siihen osuva kappale, sillä ei ole lopputuloksen (muodonmuutoksen) kannalta merkitystä.Merkitystä on vain kahdella asialla: Kuinka paljon pallon nopeus muuttuu ja kuinka nopeasti se tapahtuu. Ja kuten olen muutamaan kertaan tänne jo postannut: alku- ja loppunopeus ilmaistaan aina suhteessa johonkin. Vaikka yleensä tämä vertailukohta on maapallo, on silti aina kyseessä suhteellinen nopeus.
Olemme tottuneet mieltämään että on eri asia jos joku kappale pysähtyy, kiihtyy tai kimpoaa takaisin. Todellisuudessa ne ovat kaikki täysin samanluonteisia kiihtyvyksiä suuntaan tai toiseen.Juupa juu, mutta edelleen unohtuu monelta se lähtökohta. Fudista varmaan on kaikki pelanneet; onko erilainen osuman tapahtuma kun mälläät paikallaan olevaan palloon kuin vastapalloon? Lähtökohtahan oli, että verrataan muodonmuutoksia, kun driverilla mällätään tiiltä tai pallo osuu yhtä lujaa kiinteään seinään. Mielenkiintoisia kirjoituksia. Vertaa muuten;lyödään tiillä olevaa smartia 150 mph toyotalla tai lyödään sitä yhtä lujaa rekalla. Tuleeko samaa jälkeä. Meinaan osa noista jutuista todistaisi tuonkin oikeaksi.
Tuohan tuossa se olennaisin ero on; joustava, kevyt nuppi saattaa pallon ilmaan tai se toisaalla törmää äärettömän raskaaseen, joustamattomaan seinään.
Ok vähän provoa, mutta kun jotkut lukee noita juttuja kun piru raamattua.
Parti kirjoitti: (15.1.2010 12:40:24)
PG kirjoitti: (15.1.2010 7:07:01)
Välittömästi törmäyksen jälkeen Smartin törmätessä kumpikin ajoneuvo saa nopeuden 33 km/h. Töyotan törmätessä autojen nopeus on 67 km/h.Mitä se merkitsee? Toyotan törmätessä tulee pahempaa jälkeä, kuin Smartin törmätessä.
Ai niin;oletko vielä tätä mieltä?
Kyllä, ehdottomasti. Silti sinäkin olet ollut oikeassa, tähän asti. Mutta emme kai jätä autoja tien päälle kuleksimaan? Mietipä loppuun asti.
Ovela tehtävä sinänsä. Keksi samanlaisia lisää… tai älä sentään, meillä näyttää olevan vielä paljon töitä pallo seinään- jutussa…
PG kirjoitti: (15.1.2010 15:48:00)
Parti kirjoitti: (15.1.2010 12:40:24)
PG kirjoitti: (15.1.2010 7:07:01)
Välittömästi törmäyksen jälkeen Smartin törmätessä kumpikin ajoneuvo saa nopeuden 33 km/h. Töyotan törmätessä autojen nopeus on 67 km/h.Mitä se merkitsee? Toyotan törmätessä tulee pahempaa jälkeä, kuin Smartin törmätessä.
Ai niin;oletko vielä tätä mieltä?
Kyllä, ehdottomasti. Silti sinäkin olet ollut oikeassa, tähän asti.
Niin no PG, nuo nyt kyllä ovat toisensa pois sulkevat vaihtoehdot. Mutta et varmaan ollutkaan tosissaan.
Frentzen kirjoitti: (15.1.2010 13:36:03)
Eli kun pallo törmää seinään sen koko liike-energia kuluu muodonmuutokseen,
Silloin se putoasi törmäyksen jälkeen alas kuin kivi.
Dosto kirjoitti: (15.1.2010 15:55:22)
PG kirjoitti: (15.1.2010 15:48:00)
Parti kirjoitti: (15.1.2010 12:40:24)
PG kirjoitti:(15.1.2010 7:07:01)
Välittömästi törmäyksen jälkeen Smartin törmätessä kumpikin ajoneuvo saa nopeuden 33 km/h. Töyotan törmätessä autojen nopeus on 67 km/h.Mitä se merkitsee? Toyotan törmätessä tulee pahempaa jälkeä, kuin Smartin törmätessä.
Ai niin;oletko vielä tätä mieltä?
Kyllä, ehdottomasti. Silti sinäkin olet ollut oikeassa, tähän asti.
Niin no PG, nuo nyt kyllä ovat toisensa pois sulkevat vaihtoehdot. Mutta et varmaan ollutkaan tosissaan.
Tosissani olin. Siis kun katsotaan, miten kolareissa on käynyt, kun autot ovat pysähtyneet. Partin kolariautot ovat vielä liikkeessä!
PG kirjoitti: (15.1.2010 15:56:30)
Frentzen kirjoitti: (15.1.2010 13:36:03)
Eli kun pallo törmää seinään sen koko liike-energia kuluu muodonmuutokseen,
Silloin se putoasi törmäyksen jälkeen alas kuin kivi.
Ei putoaisi, koska nuo ovat kaksi erillistä tapahtumaa. Pallon puristuminen tapahtuu vain sen liike-energan vaikutuksesta ja sen johodsta se pysähtyy. ’Kaikki’ kimpoaminen sitten tuon muodon palautumisen seurauksena.
Jotenkin mä luulen, että Frentzen on jäljillä tossa ajatuksessa
ts kirjoitti: (15.1.2010 16:20:22)
PG kirjoitti: (15.1.2010 15:56:30)
Frentzen kirjoitti: (15.1.2010 13:36:03)
Eli kun pallo törmää seinään sen koko liike-energia kuluu muodonmuutokseen,
Silloin se putoasi törmäyksen jälkeen alas kuin kivi.
Ei putoaisi, koska nuo ovat kaksi erillistä tapahtumaa. Pallon puristuminen tapahtuu vain sen liike-energan vaikutuksesta ja sen johodsta se pysähtyy. ’Kaikki’ kimpoaminen sitten tuon muodon palautumisen seurauksena.
Jotenkin mä luulen, että Frentzen on jäljillä tossa ajatuksessa
Putoaisi se, kuten muovailuvahapallolle kävisi/voisi käydä. Silloin koko liike-energia kuluisi/voisi kulua muodonmuutokseen. Frenzen ehkä tarkoitti jotain muuta, esim. sitä että sen liike-energia muutuisi toisenlaiseen energiamuotoon.
Dosto kirjoitti: (15.1.2010 15:13:59)
Fudista varmaan on kaikki pelanneet; onko erilainen osuman tapahtuma kun mälläät paikallaan olevaan palloon kuin vastapalloon?
Tuntuma on erilainen, jos vastapalloon potkaistaan. Silloin potkaistaan kaksinkertaisella nopeudella. Tuntuma on sama, jos pallo osuu jalkaan samaan kohtaan, kuin paikallaan olevaan palloon potkaistaessa.
Seinään nopeudella 150 mph osuvalla golfpallolla on liike-energiaa 102 J. Takaisin ponnahdettuaan se on pienempi, koska törmäys ei ole täysin kimmoinen. Kun golfpalloa lyödään mailanpään nopeudella 150 mph, se saa liike-energiakseen 133 J… 153 J(käytännön kertoimet 1,3…1,5, törmäys ei ole täysin kimmoinen). Miten tämän selität? Energiaa ei tule tyhjästä. Tarvitaan voimaa ja vastavoimaa => pallon kokoon puristuminen myös mailalla lyötäessä. Se ei silti ole suurempi, kuin seinään osuvassa pallossa, koska pallon nopeus lavan suhteen = pallon nopeus seinä suhteen.
Oletko katsellut mietiskelyvideoni , jossa kamera seuraa mailanpäätä (15.1.2010 ;8:04). Tylsää katseltavaa ilman monitoria, mutta yritä silti.
Ihmettelenpähän vaan, että mistä tähän ketjuun tuli jotenkin päällimmäiseksi mailan nopeus 150 mph (ja pallon nopeus >220mph), kun aloituksen videossa pallon nopeus oli 150 mph.
PG kirjoitti: (15.1.2010 17:10:59)
Putoaisi se, kuten muovailuvahapallolle kävisi/voisi käydä. Silloin koko liike-energia kuluisi/voisi kulua muodonmuutokseen. Frenzen ehkä tarkoitti jotain muuta, esim. sitä että sen liike-energia muutuisi toisenlaiseen energiamuotoon.Älkää isitelkö yhtään enempätä – fysiikka saatika matematiikka ovat eksakteja tieteitä, joissa isittelylle on sijansa siellä, missä aiheen ymmärtäminen loppuu.
Voi meitä juntteja.. tulis kunnon talvi ja korjais pois..
aakoo64 kirjoitti: (15.1.2010 17:40:59)
Ihmettelenpähän vaan, että mistä tähän ketjuun tuli jotenkin päällimmäiseksi mailan nopeus 150 mph (ja pallon nopeus >220mph), kun aloituksen videossa pallon nopeus oli 150 mph.Tässäpä vaikea asia selittää yksinkertaisesti. Videopätkä ekassa viestissä kuvasi pallon osumaa metallilevyyn tai seinään 150 mph ja ihmeteltiin kuinka paljon menee kasaan pallo kun se ei lyödessä mene niin paljoa kasaan. Lyödessä pallo on paikallaan ja 100 mph mailanpään nopeudella pallolle saadaan noin 150 mph nopeus. Pallon osuessa seinään tällä nopeudella ja ponnahtaessa takaisin vaikkapa 120 mph, vastannee se tilannetta pallolle jossa sitä lyödään paikaltaan 150 mph mailanpään nopeudella. Vertaa tilannetta pesäpallon ja baseballin kanssa. Pesis lyödään ’paikaltaan’, kun taas baseball lyödään vastapalloon. Kokemuksesta tiedän ettei pesismaila eikä pallo kestä baseball-lyöntiä. Capiche.
MREX kirjoitti: (15.1.2010 18:19:51)
aakoo64 kirjoitti: (15.1.2010 17:40:59)
Ihmettelenpähän vaan, että mistä tähän ketjuun tuli jotenkin päällimmäiseksi mailan nopeus 150 mph (ja pallon nopeus >220mph), kun aloituksen videossa pallon nopeus oli 150 mph.Tässäpä vaikea asia selittää yksinkertaisesti. Videopätkä ekassa viestissä kuvasi pallon osumaa metallilevyyn tai seinään 150 mph ja ihmeteltiin kuinka paljon menee kasaan pallo kun se ei lyödessä mene niin paljoa kasaan. Lyödessä pallo on paikallaan ja 100 mph mailanpään nopeudella pallolle saadaan noin 150 mph nopeus. Pallon osuessa seinään tällä nopeudella ja ponnahtaessa takaisin vaikkapa 120 mph, vastannee se tilannetta pallolle jossa sitä lyödään paikaltaan 150 mph mailanpään nopeudella. Vertaa tilannetta pesäpallon ja baseballin kanssa. Pesis lyödään ’paikaltaan’, kun taas baseball lyödään vastapalloon. Kokemuksesta tiedän ettei pesismaila eikä pallo kestä baseball-lyöntiä. Capiche.
Kieltämättä on ymmärrettävää, että halutaan verrata mitä tapahtuu pallolle sen osuessa seinään tai lyödessä sitä 150mph. Sen sijaan välissä tulikin aiheeksi jo se 220mph seinään. Onneksi se haara nyt kuitenkin on suunnilleen hautautunut.
Tilpehööri kirjoitti: (15.1.2010 18:13:47)
– fysiikka saatika matematiikka ovat eksakteja tieteitä, joissa isittelylle on sijansa siellä, missä aiheen ymmärtäminen loppuu.
Samaa mieltä. Valitettavasti täällä sumeaan logiikan puolella, jossa käsitteet ovat varsin epämääräiset, joudutaan isin apuun turvautumaan tämän tästä.
PG kirjoitti: (15.1.2010 17:24:23)
Dosto kirjoitti: (15.1.2010 15:13:59)
Fudista varmaan on kaikki pelanneet; onko erilainen osuman tapahtuma kun mälläät paikallaan olevaan palloon kuin vastapalloon?
Tuntuma on erilainen, jos vastapalloon potkaistaan. Silloin potkaistaan kaksinkertaisella nopeudella.
No kun ei potkaista. Ihan yhtä lujaa. Kokoonpuristuminen on vaan noin tuplat, kun pallon nopeus muuttuu tuplat. Eli esim. +30 mph:sta -30 mph:iin. Ihan niin kuin tuossa esillä olevassakin tapauksessa.
Siis tottakai äskeinen oli äärimmäinen yksinkertaistaminen ja voidaan loputtomiin laskea noita energiahäviöitä tuossa osumassa, mutta noin öbaut tapahtuu. Vähän kovempihan siitä kudista (siis pallon vauhdista) tulee niin kuin kaikki fudista pelanneet tietävät, mutta tuosta selviää kuitenkin periaate.
Siis tottakai äskeinen oli äärimmäinen yksinkertaistaminen ja voidaan loputtomiin laskea noita energiahäviöitä tuossa osumassa, mutta noin öbaut tapahtuu. Vähän kovempihan siitä kudista (siis pallon vauhdista) tulee niin kuin kaikki fudista pelanneet tietävät, mutta tuosta selviää kuitenkin periaate.
MREX kirjoitti: (15.1.2010 18:19:51)
Videopätkä ekassa viestissä kuvasi pallon osumaa metallilevyyn tai seinään 150 mph ja ihmeteltiin kuinka paljon menee kasaan pallo kun se ei lyödessä mene niin paljoa kasaan.Videon alussa katsellaan piirrttyä elokuvaa (4 eka sekuntia). On haluttu peittää se, että pallo on ylenmääräisen elastisuutensa ja kovan vauhtinsa takia littana jo tullessaan. Kyseessä ei ole varsinainen golfpallo, vaan sen näköinen pallo. Piirretyssä osuudessa pallo muistuttaa golfpalloa eniten. Sama pallo näyttäisi samanlaiselta, jos sitä lyödään draiverilla, jonka lapa kohtaa pallon 150 mph nopeudella.
’Vertaa tilannetta pesäpallon ja baseballin kanssa. Pesis lyödään ’paikaltaan’, kun taas baseball lyödään vastapalloon. Kokemuksesta tiedän ettei pesismaila eikä pallo kestä baseball-lyöntiä’.Baseball pallo tulee lyöjää vastaan ja lisäksi baseball maila tulee palloa vastaan. Tulee hirmuinen kohtaamisnopeus (=pallon nopeus+ mailanpään nopeus). Ihan sama juttu Doston fudiksen vastapallossa. Pallo seinään -tapaus ja nämä kaksi tapausta eivät ole vertailukelpoiset. Seinä ei tule vastaan, jos golpallolla sitä pommitetaan.
’Lyödessä pallo on paikallaan ja 100 mph mailanpään nopeudella pallolle saadaan noin 150 mph nopeus. Pallon osuessa seinään tällä nopeudella ja ponnahtaessa takaisin vaikkapa 120 mph, vastannee se tilannetta pallolle jossa sitä lyödään paikaltaan 150 mph mailanpään nopeudella.’
Sori, en ymmärtänyt mitä tällä tarkoitat. Vertailukelpoisia ovat tapaukset, joissa pallo kohtaa seinän ja pallo kohtaa mailan lavan samalla nopeudella (150 mph molemmissa tapuksissa).
Dosto kirjoitti: (15.1.2010 19:33:26)
No kun ei potkaista. Ihan yhtä lujaa. Kokoonpuristuminen on vaan noin tuplat, kun pallon nopeus muuttuu tuplat. Eli esim. +30 mph:sta -30 mph:iin. Ihan niin kuin tuossa esillä olevassakin tapauksessa.Vastaantulevan pallon nopeus+ potkun nopeus on se tarkoittamani tuplanopeus. Seinä ei tule vastaan eikä potkaise.
Golfpallon valmistaminen, ei nyt liity aiheeseen ihan suoraan. Mutta tekisikö joku nyt jostain muusta materiaalista itse käsin tuollisen pallon, tuntuu vähän oudolta.
PG kirjoitti: (15.1.2010 17:10:59)
ts kirjoitti: (15.1.2010 16:20:22)
PG kirjoitti: (15.1.2010 15:56:30)
Frentzen kirjoitti: (15.1.2010 13:36:03)
Eli kun pallo törmää seinään sen koko liike-energia kuluu muodonmuutokseen,
Silloin se putoasi törmäyksen jälkeen alas kuin kivi.
Ei putoaisi, koska nuo ovat kaksi erillistä tapahtumaa. Pallon puristuminen tapahtuu vain sen liike-energan vaikutuksesta ja sen johodsta se pysähtyy. ’Kaikki’ kimpoaminen sitten tuon muodon palautumisen seurauksena.
Jotenkin mä luulen, että Frentzen on jäljillä tossa ajatuksessa
Putoaisi se, kuten muovailuvahapallolle kävisi/voisi käydä. Silloin koko liike-energia kuluisi/voisi kulua muodonmuutokseen. Frenzen ehkä tarkoitti jotain muuta, esim. sitä että sen liike-energia muutuisi toisenlaiseen energiamuotoon.
Eihän tuolla ole mitään tekemistä asian kanssa. Oli se muovailuvahaa tai pallo, molempien nopeus putoaa samassa ajassa nollaan. Se, mitä tapahtuu sen jälkeen on sitten materiaalikysymys ja kimmoisuutta.
Aakoolle tuo 200mph lähtee siitä, että silloin lavan nopeus irtoamishetkellä olisi tuo 150mph eli tuo tavallaan postaa sen varren jouston ym nopeuden katoamisen siitä vastakappaleen puolelta.
Eli vertailu 150 mph mailanpään nopeutena suhteessa tuohon seinään osuvaan palloon pitää tehdä niin, että vaikuttaisiko kokoon puristumiseen se, että tuo seinä lähtisi osumahetkellä pakenemaan 30mph.
Aikanaan rallihommissa huomasi, että ainakin auto puristui vähemmän kasaan jos puu antoi periksi 😉
Voi kunpa näkisitte ’Pallon seinässä’
Mullakin tapahtui pelivälineessä huomattava muodonmuutos, mutta jo ennen kuin se osui päätyseinään. Kyseinen väline ei ole kuitenkaan ontto ja päätyseinän ikä huomioiden välineessä ei ole tarvinnut valmisteluvaiheessa käyttää edes kumea. Törmäysten jälkeen väline on palautunut ennalleen eikä mitään murtumista ollut ainakaan silminnähden havaittavissa. Uskon (ja toivon) välineellä pystyttävän vielä toistamaan koe useampaankin kertaan.
Olisitko kuitenkin eurolla mukana, pls.
-
JulkaisijaArtikkelit