-
JulkaisijaArtikkelit
-
Parti kirjoitti: (14.1.2010 12:51:45)
ts kirjoitti: (14.1.2010 12:21:54)
Kovin paljon on aiheesta kirjoituksia nimenomaan siltä perustalta, mikä on mailanpään nopeus hit pointissa, mutta separation pointin nopeuksista puhutaan erittäin vähän, vaikka uskon sen olevan erittäin suuressa merkityksessä.Verrataan seinään 150mph ammuttua palloa vs golf-lyöntiä pallon muodonmuutoksen kannalta. Idea kai tässä vertailussa on miettiä millaista lyöntiä vastaa tuo 150mph seinään? Muutoin vertailukohdan hakeminen ei kai muuta tuo kuin sekoittaa pientä mieltä 🙂
Itse olen yksinkertaistanut asian niin että 150mph seinään vastaava golf-lyönti olisi sellainen, jossa mailanpään nopeus separation pointissa olisi 150mph. En tiedä onko ajatus oikea, mutta näillä mennään kunnes joku tämän vääräksi todistaa.
Näin minä sen aika liki näkisin, joka tarkoittaa sitä, että perinteinen mailanpään nopeusmittaus antaisi silloin luvuksi noin 200mph
PG kirjoitti: (14.1.2010 22:48:08)
Saattaa olla, että vieläkään en ole tajunnut kysmystäsi, sillä vinkkisi ’ Autojen massoilla tai massojen suhteella ei ole mitään merkitystä.’ ei tunnu sopivan kuvaan. Jos A= Smart (massa 800 kg) ja B = Toyota (massa 1600 kg), niin B:n liikemäärä ja myös liike-energia on kaksinkertainen A:n vastaaviin suureisiin verrattuna ajettaessa 100 km/h. Jos Toyota ajaa Smartin perään, niin tulee paljon pahempaa jälkeä, kuin jos Smart pakittaa Toyotan keulaan.
Tuossa viimeisessä lauseessa on juuri se logiikkavirhe jonka yli täytyy päästä, jotta tämä törmäys/lyönti-solmu aukeaisi.
KL kirjoitti: (14.1.2010 22:34:20)
ts kirjoitti: (14.1.2010 9:01:18)
KL kirjoitti: (14.1.2010 8:50:55)
ts kirjoitti: (13.1.2010 22:40:38)
KL kirjoitti: (13.1.2010 22:26:01)
ts kirjoitti: (13.1.2010 20:21:03)
Mutta se eteen päin taipunu varsi huvittaa edelleen koko porukkaa….Sitten olet vaihtanut koulukuntaa.
Tässä ketjussa käsittääkseni asiaa käsiteltiin melko kattavasti ja siitä saa sen käsityksen, että ainakin draiverilla lyödessä varsi on taipunut kohteen suuntaan ennen osumaa. Myös sinun suullasi lausuttuna löytyy useita tätä käsitystä tukevia kommentteja ko. ketjusta.
Vai oletko tästä eri mieltä? Eikö varsi olekaan taipunut kohteen suuntaan ennen lavan osumista palloon? Toisin sanoen mitään käsien ja ranteiden hidastumista ei lyönnissä tapahdukaan ennen osumaa?
No huh… onko sulla käyny mielessä, että noi kaikki asiat voi tapahtua lyönnissä? Oletko ajatellut, että kyse voi olla vallan kahdesta eri tapahtumasta?
Kysymys oli nyt siitä onko se mailan varsi taipuneena kohteen suuntaan osumassa vai ei. Oletko siis sitä mieltä, ettei näin ole?
Ei tuosta tarvita mielipidettä kun on kone täynnä kuvia ja videoita aiheesta. Siis ei todellakaan ole varsi taipunut eteen päin osumassa. Ennen sitä joissain tapauksissa kylläkin.
Ei se Tikrukaan osaa, kun varsi taipuu juuri ennen osumaa ihan väärään suuntaan. Impaktissa lapa taas hidastuu niin, että osuman jälkeen varsi on taipuneen ihan toiseen suuntaan.
Mutta kyllähän Sinä osaat selittää tämänkin videon siten, että kaikki muut näkevät ja ymmärtävät sen väärin ja vain Sinä oikein…
Olisko mahdollista, että joskus lukisit jonkun viestin? Boldasin tehtävän helpottamiseksi pari kohtaa.
Ja ei tarvitse kääntää. Kaikki muut paitsi sinä ymmärsivät.
Pyörittelepä vielä tällaista ajatusleikkiä:
Smart törmää seisovaan Toyotaan, Toyotan nopeus osuman jälkeen on a.
Toyota törmää seisovaan Smartiin, Smartin nopeus osuman jälkeen on b.Onko a = b?
Jos ei, mitä se merkitsee?
Jos pallolla on roima muodonmuutos roimasti on tullut myös kommentteja, myös hyviä sellaisia. Kaikkia en edes ole jaksanut lukea, mutta päätin antaa oman arvaukseni, vaikka joku toinenkin on voinut antaa jo samansuuntaisen.
Kone-DI opinnot muinoin suorittaneena ja FEM-analyyseja (rakenteen käyttäytymisen tietokonemallinnus) sekä lineaarisia-, että epälineaarisia materiaalimuodonmuutoksia tutkiskelleena arvaukseni on seuraava:
Kyseessä on tietokonemallinnukseen perustuva animaatio, varsin realistinen, mutta esim rakenteen materiaalijäykkyyksien arvot on ’löysätty’, jotta muodonmuutokset on noin roimat. Lisäksi myötö- ja murtorajat, jolloin pysyviä muodonmuutoksia/murtumia tulee, on unohdettu, joten animaatio palautuu entiselleen.
Jotta asia ei olisi näin helmosti arvattu, pitää muistaa, että suurimmat muodonmuutokset tapahtuvat satojen mikrosekuntien aikana, jolloin materiaalien perinteiset jäykkyys- ja lujuusarvot (taulukkoarvot) eivät päde, koska aletaan liikkua epälineaarisen materiaalikäyttäytymisen aluella, eli tällä voisi alkaa kumota ylempänä olevaa epäilyäni aidosta pallokuvasta.
Kuitenkin loppuarvaukseni on: kyseessä on FEM-analyysi tietokoneella muutetuin materiaalivakioin.Parti kirjoitti: (14.1.2010 23:26:54)
Pyörittelepä vielä tällaista ajatusleikkiä:Smart törmää seisovaan Toyotaan, Toyotan nopeus osuman jälkeen on a.
Toyota törmää seisovaan Smartiin, Smartin nopeus osuman jälkeen on b.Onko a = b?
Jos ei, mitä se merkitsee?
Periaate on: liikemäärien summa ennen törmäystä on sama kuin välittömästi törmäyksenn jälkeen.
1. Autot eivät takerru törmäyksessä toisiinsa.
Tulos:
a= 50 km/h – x/2
b= 200 km/h – 2yjossa x = Smartin nopeus törmäyksen jälkeen
y = Toyotan nopeus törmäyksen jälkeena on erisuuri kuin b, paitsi siinä tapauksessa, että 2y-x/2 = 150 km/h.
2. Autot takertuvat törmäyksssä toisiinsa.
Tulos:
a= 1/3*100 km/h
b= 2/3*100 km/hVälittömästi törmäyksen jälkeen Smartin törmätessä kumpikin ajoneuvo saa nopeuden 33 km/h. Töyotan törmätessä autojen nopeus on 67 km/h.
Mitä se merkitsee? Toyotan törmätessä tulee pahempaa jälkeä, kuin Smartin törmätessä.
Joku palstalla sanoi, että video näyttää piirretyltä. Ja toden totta, neljä ensimmäistä sekuntia katsellaankin piirrettyä videokuvaa. Vasta sen jälkeen kuva ikään kuin kirkastuu. Todellista kuvaa näytetäänkin vasta silloin.
Miksi näin?
On haluttu peittää se, että pallo on ylenmääräisen elastisuutensa ja kovan vauhtinsa takia littana jo tullessaan. Kyseessä ei ole käyttökelpoinen golfpallo.
Totuudenmukaisemman feikin olisi saanut, jos tätä palloa olisi lyöty draiverilla ja kamera olisi seurannut draiverin lapaa (millisekunti törmäyksen molemmin puolin riittää). Käytännössä vaikea toteuttaa, mutta ajatusleikkinä helppo.
Videokuva olisi samanlainen, mutta metallilevynä nyt draiverin lapa. Kuvassa näkyisi vasemmalla levy (lapa, loftin verran ehkä kallellaan), jota pallo lähestyy. Nyt sitä ei tarvitsisi piirtää, kun se makaisi tiin päällä eikä olisi littana (tii seuraisi kuvassa palloa). Jos kyseessä olisi sama pallo, niin pallo litistyisi kuten videossa ja ponnahtaisi takaisin oikealle, kuten videossa. Täysin kimmoisessa törmäyksessä pallon nopeus mailanpäähän nähden olisi sama ennen törmäystä ja jälkeen. Kun siihen lisätään nopeus, joka lavalle tulee törmäyksen jälkeen, saadaan pallon lähtönopeus maahan nähden.
Eli edelleenkin: Ei ole ero siinä, lyödäänkö palloa mailan lavalla, vai törmääkö pallo seinään lavan suuruisella vauhdilla (edellyttäen, että lapa osuu palloon kohtisuorasti).
Parti kirjoitti: (14.1.2010 22:19:30)
asdf kirjoitti: (14.1.2010 20:22:07)
Liike-energian muutokset menee toiseen potenssiin, eli energian muutos 100->0 on vain 1/3 siitä mitä se on 200->100 (km/h) muutoksissa. Näin ollen Tapaus1 ja 2 ovat identtiset törmäyksen ’voimakkuuden’ suhteen mikäli autojen massat ovat identtiset. Jos ne eroavat on törmäysten voimakkuudet vastaavasti erilaiset. Tapaus3 on ’voimakkuudeltaan’ siis kolminkertainen Tapaus1 ja 2 verrattuna.Liike-energian määrä toki nousee nopeuden toiseen potenssiin. Jos autolla ajaisi seinään, tällä olis merkitystä. Esittämissäni caseissa ei tapahdu tuollaisia nopeuden muutoksia. Tarkoitan sitä että jompikumpi osapuolista jäisi paikalleen tai tai 200 törmäävän nopeus putoaisi 100 km:in.
Kehoittaisin vielä kerran käymään läpi kysymyksen. Kysyin siis
törmäystä ja muodonmuutosta en liike-energian määrää.
Ja myös tuo massojen suhdetta voisi vielä pohtia tässä valossa.Kyllä sekä absoluuttisella nopeudella sekä massojen erolla on merkitystä, ei pelkästään nopeuden muutoksen suuruudella. Tapaus1 ja 2, identtisillä massoilla, voidaan merkitä törmäyksen ’voimaa’ esim. luvulla 1 (1->0). Tällöin Tapaus3 törmäyksen ’voima’ on 2^2-1 eli 4-1 = 3. MOT. Ja tämä ’voima’ siis säilyy riippumatta onko kyseessä kimmoisa tai takertuva törmäys.
Vastaavasti (yksinkertaistettuna) golf-pallon lähtiessä liikkeelle esim. nopeudella 150 mph voidaan sen liike-energian muutosta merkitä esim. luvulla 2,25 (=1,5^2). Vastaavasti seinään 100mph nopeudella kimmoisasti törmäävä ja siitä takaisin samalla nopeudella ponnahtavan pallon liike-energian muutos voidaan merkitä luvulla 2 (=1+1).
Yllä siis laskemisen helppouden vuoksi on luvut supistettu 100->1 ja ykkösen toista potenssia ei ole merkitty, sekin kun on arvoltaan yksi.
Paljon on spekulaatiota ja en malttanut olla enään kirjoittamatta.
Oma mielipiteeni on ettei voida puhua samasta asiasta pallon muodon muutoksen suhteen, tapauksissa jossa pallo törmää seinään 150mph ja palloa lyödään draiverilla 150mph.
Ajatellaan asioita osuma hetkistä alkaen ja mitä tapahtuu pallolle.
Seinä:
Osuma hetkestä alkaen pallon liike-energia painaa palloa seinää vasten, ollen kuitenkin niin pieni ettei saa seinää liikkeelle, ja jatkautuun painautumista seinään kunnes liike-energia seinää kohti on 0. Tämän jälkeen pallo alkaa palautua ja lähteä seinästä pois päin. Jos piirretään kuvaaja pallosta ajan ja nopeuden suhteen kuvaaja on U-muotoinen ja suurin muutos pallossa on tapahtunut kun nopeus on 0.Draiveri:
Osuma hetkestä alkaen pallo ottaa draiverin liike-energiaa ja alkaa liikkumaan lyöntisuuntaan, koska draiverin liike-energia on suurempi kuin palloa paikallaan pitävät voimat. Pallon nopeus alkaa kasvamaan exponentiaalisesti, saavuttaen lopulta draiverin nopeuden ja pallon muutos on suurin silloin kun sen ja draiverin nopeus on sama. Tässä vaiheessa pallo on liikkeessä mailan mukana. Tämä kun piirretään samalle kuvaajalle niin alussa nopus on 0 ja lopussa 150mph, muodon muutoksen ollessa suurimmillaan kun pallon ja draiverin nopeudet on samat.Joten draiverilla lyötäessä pallo antaa periksi ja lähtee mailan suuntaan, jolloin muodon muutos jää vähäisemmäksi kuin osuessa seinään.
PG kirjoitti: (15.1.2010 7:07:01)
Välittömästi törmäyksen jälkeen Smartin törmätessä kumpikin ajoneuvo saa nopeuden 33 km/h. Töyotan törmätessä autojen nopeus on 67 km/h.Mitä se merkitsee? Toyotan törmätessä tulee pahempaa jälkeä, kuin Smartin törmätessä.
Hyvin laskettu, mutta väärin päätelty 🙂 Nyt ollaan jo todella lähellä.
Jatketaan vielä hiukan. Tämän tarkastelun voisi tehdä kummallekin kappaleelle, mutta tehdään se nyt vain Smartille.
Smartin törmätessä sen nopeus muuttuu 100km/h-33km/h = 67km/h
Toyotan törmätessä Smartin nopeus muuttuu 0km/h+67km/h = 67km/hJos ajattelemme että kontaktin kesto on molemmissa törmäyksissä sama, on kiihtyvyys törmäyksissä sama. Ja kun tähän ottaa mukaan kaavan F=ma, näemme että Smartiin kohdistuva voima F on molemmissa törmäyksissä sama. Siitä seuraa että muodonmuutoskin os sama.
Eli molemmissa törmäyksissä jälki on täsmälleen yhtä paha.Ps. Ja tämä pätee myös jos mukaan ottaa tuon vauhdissa tapahtuvaa törmäystä. Sen F on sama kuin näiden kahden.
Parti kirjoitti: (15.1.2010 8:57:42)
PG kirjoitti: (15.1.2010 7:07:01)
Välittömästi törmäyksen jälkeen Smartin törmätessä kumpikin ajoneuvo saa nopeuden 33 km/h. Töyotan törmätessä autojen nopeus on 67 km/h.Mitä se merkitsee? Toyotan törmätessä tulee pahempaa jälkeä, kuin Smartin törmätessä.
Hyvin laskettu, mutta väärin päätelty 🙂 Nyt ollaan jo todella lähellä.
Jatketaan vielä hiukan. Tämän tarkastelun voisi tehdä kummallekin kappaleelle, mutta tehdään se nyt vain Smartille.
Smartin törmätessä sen nopeus muuttuu 100km/h-33km/h = 67km/h
Toyotan törmätessä Smartin nopeus muuttuu 0km/h+67km/h = 67km/hJos ajattelemme että kontaktin kesto on molemmissa törmäyksissä sama, on kiihtyvyys törmäyksissä sama. Ja kun tähän ottaa mukaan kaavan F=ma, näemme että Smartiin kohdistuva voima F on molemmissa törmäyksissä sama. Siitä seuraa että muodonmuutoskin os sama.
Eli molemmissa törmäyksissä jälki on täsmälleen yhtä paha.Ps. Ja tämä pätee myös jos mukaan ottaa tuon vauhdissa tapahtuvaa törmäystä. Sen F on sama kuin näiden kahden.
Taas menee metsään, unohdatte sen että liike-energia on toisessa potenssissa. Eli 100km/h törmäyksessä massoiltaan 1x ja 2x olevien autojen nopeudet eivät ole törmäyksen jälkeen 33 tai 66km/h.
Jos 100km/h liikkuva Smart törmää paikallaan olevaan Toyotaan (ja liike-energia jaetaan tasan eikä sitä hukata esim. muodonmuutokseen), olisi törmäyksen jälkeen molempien autojen nopeus 57,7km/h. Huom: Liike-energiaa oli aluksi 100^2 * 1x (x on Smartin paino, joka on puolet Toyotan painosta), joka on yhtä suuri kuin 57,7^2 * 3x.
Jos taas 100km/h liikkuva Toyota törmää paikallaan olevaan Smartiin, olisi törmäyksen jälkeen molempien autojen nopeus 81,65km/h. Huom: Liike-energiaa oli aluksi 100^2 * 2x, joka on yhtä suuri kuin 81,65*2 * 3x.
asdf kirjoitti: (15.1.2010 9:39:17)
Taas menee metsään, unohdatte sen että liike-energia on toisessa potenssissa. Eli 100km/h törmäyksessä massoiltaan 1x ja 2x olevien autojen nopeudet eivät ole törmäyksen jälkeen 33 tai 66km/h.
Olet oikeassa siinä että nuo lukuarvot eivät ole oikein. Idea sen sijaan on. Voimaksi noissa kaikissa tulee sama ja se on tämän harjoituksen pointti.
Frentzen kirjoitti: (15.1.2010 8:45:39)
…, koska draiverin liike-energia on suurempi kuin palloa paikallaan pitävät voimatLipsahdus varmaan. Energia ja voima ovat eri suureita. Jouleja ei voida mitata Newtoneissa.
Pallon nopeus alkaa kasvamaan exponentiaalisesti, saavuttaen lopulta draiverin nopeuden ja pallon muutos on suurin silloin kun sen ja draiverin nopeus on sama. Tässä vaiheessa pallo on liikkeessä mailan mukana.
Näin olisi, jos törmäys olisi plastinen (pallo muovailuvahaa?). Näin ei ole. Tosin törmäys ei ole sataprosenttisen kimmoinenkaan, mutta sekä lapa, että pallo on suunniteltu sellaisiksi, että törmäys olisi mahdollisimman kimmoinen, jotta lavan liike-energiasta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Kimmoisassa törmäyksessä pallon lähtönopeus ei jää siihen nopeuteen, joka draiverin lavalla on osumahetkellä. Se on paljon suurempi. Täysin kimmoisassa törmäyksessä
Pallon lähtönopeus = lavan nopeus ennen osumaa + lavan nopeus osuman jälkeen.
Tämä varsin yllättävä lopputulos tulee siitä, että liikemäärä ja liike-energia säilyvät kimmoisessa törmäyksessä.
Tätä samaa asiaa yritin selvittää vähän eri kantilta hieman aiemmin tänään.
Ajatellaan vielä, että millisekunti ennen palloon osumista mailan lapa irtoaa. Nyt voimme huoletta unohtaa mailan varren ja siinä kiinni olevan henkilön. Niillä ei ole enää mitään merkitystä, kun ne ovat kytketty pois systeemistä. Pallon paino on 46 g, lavan paino vaikkapa 204 g. Mailan varressa on ollut mies, joka on saanut mailan lavalle oikean suunnan ja sen vauhdiksi inhimilliset 95 mph. Jo vuosisatoja tiedossa olleiden kaavojen avulla saadaan:
Lavan nopeus ennen osumaa = 95 mph
Lavan nopeus osuman jälkeen = (204-46)/(204+46)*95 mph = 60 mph
Pallon lähtönopeus = 2*204/(204+46)*95 mph = 155 mph
Huomaa, että 95+60 = 155Tartuin eka kertaa kynään asdf:n viestin jälkeen pistin oikein lukuja paperille. Nyt ei joku täsmää mun esimerkeissä 🙂
Yksi varma juttu, joka aiheuttaa hämmennystä on se että ajattelin alunperin kimmoisaa törmäystä ja asdf on laskenut asiat niin että molemmilla kappaleilla olisi sama nopeus törmäyksen jälkeen.
Nyt pitäisi laskea tämä juttu oikeasti auki mutta ei yhtään huvittaisi. Joudun siis toteamaan etten nyt pysty todistamaan teoriaani törmäysten samanlaisuudesta todeksi.
Palaan asiaan jos jaksan jossain vaiheessa pyöritellä lukuja.Hyvää ajatustyötä joka tapauksessa sekä asdfn että PGn osalta.
PG kirjoitti: (15.1.2010 10:34:09)
Frentzen kirjoitti: (15.1.2010 8:45:39)
…, koska draiverin liike-energia on suurempi kuin palloa paikallaan pitävät voimatLipsahdus varmaan. Energia ja voima ovat eri suureita. Jouleja ei voida mitata Newtoneissa.
Pallon nopeus alkaa kasvamaan exponentiaalisesti, saavuttaen lopulta draiverin nopeuden ja pallon muutos on suurin silloin kun sen ja draiverin nopeus on sama. Tässä vaiheessa pallo on liikkeessä mailan mukana.
Näin olisi, jos törmäys olisi plastinen (pallo muovailuvahaa?). Näin ei ole. Tosin törmäys ei ole sataprosenttisen kimmoinenkaan, mutta sekä lapa, että pallo on suunniteltu sellaisiksi, että törmäys olisi mahdollisimman kimmoinen, jotta lavan liike-energiasta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Kimmoisassa törmäyksessä pallon lähtönopeus ei jää siihen nopeuteen, joka draiverin lavalla on osumahetkellä. Se on paljon suurempi. Täysin kimmoisassa törmäyksessä
Pallon lähtönopeus = lavan nopeus ennen osumaa + lavan nopeus osuman jälkeen.
Tämä varsin yllättävä lopputulos tulee siitä, että liikemäärä ja liike-energia säilyvät kimmoisessa törmäyksessä.
Tätä samaa asiaa yritin selvittää vähän eri kantilta hieman aiemmin tänään.
Ajatellaan vielä, että millisekunti ennen palloon osumista mailan lapa irtoaa. Nyt voimme huoletta unohtaa mailan varren ja siinä kiinni olevan henkilön. Niillä ei ole enää mitään merkitystä, kun ne ovat kytketty pois systeemistä. Pallon paino on 46 g, lavan paino vaikkapa 204 g. Mailan varressa on ollut mies, joka on saanut mailan lavalle oikean suunnan ja sen vauhdiksi inhimilliset 95 mph. Jo vuosisatoja tiedossa olleiden kaavojen avulla saadaan:
Lavan nopeus ennen osumaa = 95 mph
Lavan nopeus osuman jälkeen = (204-46)/(204+46)*95 mph = 60 mph
Pallon lähtönopeus = 2*204/(204+46)*95 mph = 155 mph
Huomaa, että 95+60 = 155Jostain syystä vaan ei täsmää tuo.
1,5 kertoimeen pääsevät parhaat pelaajat ja yleiset luvut ovat jossain 1,3-1,4 välillä. Siitä huolimatta, että varsi on vähentämässä lavan nopeuden putoamista. Nuo siis lavan hit pointin ja pallon lähtönopeuden välisiä lukuja.
Parti kirjoitti: (15.1.2010 10:41:21)
Tartuin eka kertaa kynään asdf:n viestin jälkeen pistin oikein lukuja paperille. Nyt ei joku täsmää mun esimerkeissä 🙂Yksi varma juttu, joka aiheuttaa hämmennystä on se että ajattelin alunperin kimmoisaa törmäystä ja asdf on laskenut asiat niin että molemmilla kappaleilla olisi sama nopeus törmäyksen jälkeen.
Nyt pitäisi laskea tämä juttu oikeasti auki mutta ei yhtään huvittaisi. Joudun siis toteamaan etten nyt pysty todistamaan teoriaani törmäysten samanlaisuudesta todeksi.
Palaan asiaan jos jaksan jossain vaiheessa pyöritellä lukuja.Hyvää ajatustyötä joka tapauksessa sekä asdfn että PGn osalta.
Parti! Juuri kun olin kehumassa sinua smartiksi, päästit tällaisen postauksenn julki. Kyllä sinä oikeassa olet, jos muodonmuutokset riippuvat vain autojen nopeuksista suhteessa toisiinsa. Lopussa paketit kyllä kulkevat 33 km/h tai 67 km/h, mutta jos nopeudella tiehen nähden ei ole mitään merkitystä, niin oikeassa olet.
Jos asfd:n juttu pitäisi paikkansa, niin silloin hänkin olisi kanssasi samaa mieltä. Asfd:n ajatus, että ’-energia jaetaan tasan eikä sitä hukata esim. muodonmuutokseen’, tarkoittaa itseasiassa sitä että muodonmuutoksia ei tulekaan, molemmat autot pääsevät kolarissa lommoitta! Tässä tapauksessa muodonmuutoksia nimen omaan tulee osan liikenergiasta muutuessa muodonmuutostyöksi.
Mielestäni asfd:n tulisi unohtaa suhdeluvut ja tutustua liikemäärän säilymisen lakiin.
Lainasin tyttären fysiikan kirjaa ja etsin sieltä törmäyksiä koskevan kappaleen.
Siellä törmäyksiä lähestytään liikemäärän (p) kautta. Ja kaavahan on p=mv.Liike-energian kaavahan on tuo nopeuden toiseen potenssiin menevä.
Kyllä tämä vielä ratkeaa kaikkia tyydyttävällä tavalla 🙂
ts kirjoitti: (15.1.2010 10:55:49)
Jostain syystä vaan ei täsmää tuo.
1,5 kertoimeen pääsevät parhaat pelaajat ja yleiset luvut ovat jossain 1,3-1,4 välillä. Siitä huolimatta, että varsi on vähentämässä lavan nopeuden putoamista. Nuo siis lavan hit pointin ja pallon lähtönopeuden välisiä lukuja.
Jos teoria ja käytäntö ovat ristiriidassa, niin käytäntö on oikeassa. Teoriassa ei silloin ole otettu kaikkia tekijöitä huomioon. Tässä on sellainen tilanne. Törmäys ei ole täysin kimmoinen, lapa ei irtoa ennen osumaa jne. Mutta mielestäni nämä kaavat antavat hyvän pohjan juttuja funtsittaessa. Olisiko näin saatu mailanpään nopeus optimiarvo, jota missään olosuhteissa voisi ylittää?
PG kirjoitti: (15.1.2010 11:16:59)
Lopussa paketit kyllä kulkevat 33 km/h tai 67 km/h, mutta jos nopeudella tiehen nähden ei ole mitään merkitystä, niin oikeassa olet.Jos asfd:n juttu pitäisi paikkansa, niin silloin hänkin olisi kanssasi samaa mieltä. Asfd:n ajatus, että ’-energia jaetaan tasan eikä sitä hukata esim. muodonmuutokseen’, tarkoittaa itseasiassa sitä että muodonmuutoksia ei tulekaan, molemmat autot pääsevät kolarissa lommoitta! Tässä tapauksessa muodonmuutoksia nimen omaan tulee osan liikenergiasta muutuessa muodonmuutostyöksi.
Mielestäni asfd:n tulisi unohtaa suhdeluvut ja tutustua liikemäärän säilymisen lakiin.
Oikeassa olet. Laskin asian auki. Olit laskenut asian aivan oikein. Pistän täydelliset laskut kaavoineen tähän ketjuun kun saan sen valmiiksi.
Tämän asian teit jo kerran mutta silti…PG kirjoitti: (14.1.2010 16:50:02)
Yhteenvetona edelliseen postaukseeni:Täysin kimmoisessa törmäyksessä, jossa ulkoisia voimia ei esiinny, törmäävien kappaleiden liikemäärien summa ja liike-energioiden summa on sama ennen törmäystä ja sen jälkeen. Käytettäessä laskuissa tätä periaatetta, molemmat tapaukset ovat täysin samanlaiset, mikäli pallo kohtaa seinän ja mailan lavan samalla nopeudella (edellyttäen että mailan lavan pinta osuu kohtisuorasti palloon, jolloin spinniä ei tule).
Jos pallo kohtaa mailan lavan nopeudella u (= mailan lavan nopeus ennen törmäystä), niin törmäämisen jälkeen pallo etääntyy mailan lavasta samalla nopeudella u.
Jos pallo kohtaa seinän nopeudella u, niin törmäämisen jälkeen se ponnahtaa takaisin seinästä samalla nopeudella u.
Tapaukset ovat näin teoretisoiden identtiset. Molemmissa tapauksissa pallo iskeytyy kohteeseen jollakin nopeudella ja jos häviöitä eikä ulkopuolisia voimia ole, niin pallo myös ponnahtaa kohteestaan pois tällä samalla nopeudella.
Tämä on siis teoriaa, mutta antanee hyvän pohjan, kun muiden tekijöiden osuutta asiaan mietitään. Käytännössä kaikki tekijät yhdessä ratkaisevat.
P.S. Miten Doston golfpallon paikannusprojekti edistyy?
Olen minä monta löytänyt, mutta mistähän niistä on nyt kyse?
asdf:n laskut sekoittivat minut hetkeksi, mutta kun kaivelin MAOLin taulukkokirjan niin asiat putosivat ruutuihinsa:
p=mv (Liikemäärä = massa x nopeus)
u = systeemin nopeus törmäyksen jälkeenu = (m1*v1+m2*v2) / (m1+m2)
Skenario A: Toyota (100km/h) törmää Smartiin (0km/h)
Toyota
m1 = 1600kg
v1 =100km/hSmart
m2=800kg
v2=0km/hu = (m1*v1+m2*v2) / (m1+m2) = (160000+0) / (1600+800)km/h = 66,7 km/h
Skenario B: Smart (100km/h) törmää Toyotaan (0km/h)
Toyota
m1 = 1600kg
v1 =0km/hSmart
m2=800kg
v2=100km/hu = (m1*v1-m2*v2) / (m1+m2) = (80000-0) / (1600+800)km/h = 33,3 km/h
Skenario C: Toyota (200km/h)törmää samaan suuntaan liikkuvaan Smartiin (100km/h)
Toyota
m1 = 1600kg
v1 =200km/hSmart
m2=800kg
v2=100km/hu = (m1*v1-m2*v2) / (m1+m2) = (320000+80000) / (1600+800)km/h = 167km/h km/h
Smartin nopeus siis muuttuu aina 67,7km ja Tojon 33,3. Näin siis täysin kimmottomassa törmäykessä, mutta sama periaate säilyy myös kimmoisessa törmäyksessä.
Ja kuten alunperin kirjoitin, massojen suhteella tai suhteellisella nopeudella tiehen nähden ei ole merkitystä.
Lainaus lukion oppikirjasta ”liikkeen lait”:
”Liike-energia törmäyksessä ei siis säily törmäyksessä vaan pienenee. Liike-energiaa kuluu muodonmuutoksiin, kitkaan ja pieneltä osin myös äänen muodostamiseen.”Dosto kirjoitti: (15.1.2010 11:36:01)
Olen minä monta löytänyt, mutta mistähän niistä on nyt kyse?Sori, Jylanilla oli suunnitelmissa sellainen GBPS-golfpallon paikantamiseen liittyvä projekti-idea, jossa hän voisi olla mukana konsultoimassa pientä palkkiota vastaan. Teidän molempien nimimerkeissä on viisi kirjainta… Ulkomuisti pettää…
Parti kirjoitti: (15.1.2010 12:05:45)
Ja kuten alunperin kirjoitin, massojen suhteella tai suhteellisella nopeudella tiehen nähden ei ole merkitystä.
Paitsi, jos tie on liukas, jolloin toisiinsa takertuneet autot voivat liukua hyvinkin kauas kolaripaikasta. On iso ero, jos törmääkö tämä kahden auton paketti kolmanteen autoon nopeudella 33 km/h vai 67 km/h 😉
PG kirjoitti: (15.1.2010 7:07:01)
Välittömästi törmäyksen jälkeen Smartin törmätessä kumpikin ajoneuvo saa nopeuden 33 km/h. Töyotan törmätessä autojen nopeus on 67 km/h.Mitä se merkitsee? Toyotan törmätessä tulee pahempaa jälkeä, kuin Smartin törmätessä.
Ai niin;oletko vielä tätä mieltä?
-
JulkaisijaArtikkelit