-
JulkaisijaArtikkelit
-
Miten noi nopeudet menee? Huidoin kesällä r7:lla mittariin muistaakseni noin 70 (ehkä vähän alle) mitä nopeus mahtais olla r5:lla ja driverilla
Se riippuu aika pitkälti swingityypistä. Mitään vakioita on hankala antaa… Itselläni viime talvena mitatessa svinginopeuteni oli rautakutosella 95mph ja draiverilla 105mph. Tämä voi kuulostaa monen korvaan aika jännältä ja niinhän se sitä hieman onkin. Tämä johtunee kuitenkin siitä faktasta, että rautamailoilla käytän enemmän ranteita hyväksi ja täten oikeastaan ’piiskaan’ palloa.
Mutta on aika turvallista sanoa, että svinginopeutesi on ainakin 10 mph korkeampi kuin mittaamasi ja erittäin todennäköisesti enemmänkin. Villi arvaus voisi olla aika lähellä 90 mph:ta.
Kuten Iizei vastasi, mailanpään nopeus riippuu aika paljon svingityypistä. Mutta noin teoriassa mailanpään nopeus on suoraan verrannollinen svingin säteeseen. Eli jos svingin sädettä lisätään 10% niin mailanpään nopeus kasvaa 10%. Mutta svingityypistä riippuen säteen pituus on optimi tapauksessa mailan pituus ja huonoimmassa tapauksessa vasemman käden ja mailan yhteenlaskettu pituus. Eli parhaassa tapauksessa mailanpään nopeus kasvaa suoraan verrannollisesti mailan pituuteen. Tämä optimi tapaus voidaan kai katsoa saavutetuksi, kun mailan varren ja vasemman käsivarren kulma on vähän ennen osumaa noin 90 astetta, eli käsien liikkuessa vain noin 20-30 cm maila kääntyy 90 astetta. Tämä teoria edellyttää kuitenkin sen, että svingin tempo pysyy samana eri mailoilla, jolloin kulmanopeus on vakio eri mailoilla.
Optimi tapaus:
Rauta 7, maila 93.35cm, nopeus 70mph
Rauta 5, maila 95.89cm, nopeus 72mph
Draiveri, maila 115.00cm, nopeus 87mph
Huonoin tapaus, säde = maila + vasen käsi (= 55cm):
Rauta 7, säde 148.35cm, nopeus 70mph
Rauta 5, säde 150.89cm, nopeus 71mph
Draiveri, säde 170.00cm, nopeus 80mph
Iizein tapaus (draiveri nopeus vaivaiset 105mph):
Rauta 5, pituus 95.89cm, nopeus 95mph
Draiveri, pituus 115.00cm, nopeus 114mph (optimi tapaus)
Draiveri, säde 170.00cm, nopeus 107mph (huonoin tapaus)
Eli näin geometriaan teorioihin perustuen voidaan todeta, että Iizein rauta 5 lyönti on ilmeisesti vedetty apinan raivolla tai sitten tuo draiveri svingi on ihan p…stä. Ei millän pahalla, mutta en pidä siitä kun mitatut arvot eivät vastaa omia teorioitani.
Ihan hyvä idea käyttää tuota kulmanopeutta mittana. Mutta asia ei ole minusta noin yksinkertainen:
[begin insinööriteksti]
Mikä svingissä oikeastaan pysyy vakiona lyönnistä toiseen, pyörimismomentti (liikemäärä) L = J*w vaiko kineettinen pyörimisenergia eli Ek = 1/2*J*w2? W on siis kulmanopeus ja J on hitausmomentti, mikä varrella on pään suhteen 1/3*mvarsi*l2. (Lavan massan voinee ajatella kohdistuvan sinne kärkeen.) Nuo toiset potenssit nähdäkseni hämmentävät yhtälöä sen verran ettei kulmanopeus pysy samana. Lisäksi mailaa kiihdytetään swingissä niin monissa eri asennoissa että pelkästään tuon loppukohdan tarkastelu ei riitä.
[end insinööriteksi]
Summa summarum, paras vastaus kysymykseen varmaan tulisi mittaamalla joukolta golfareita heidän mailanpäännopeutensa läpi setin. Eli älä iizei masennu ihan vielä, kyllä sun draivissa on hyvä vauhti. 😉
Digigolfin simulaattorilla mitattuna:
r5: 88-90 mph
driver: 100-103 mph
Toivottavasti auttaa.
Mielenkiintoinen aihe, mutta nyt täytyisi tehdä vähän varsinaistakin työtä välillä ja siksi heitän tähän vain lyhyesti vähän näkemyksiäni svingistä.
Kaikkihan tietävät tuon kineettisen pyörimisenergian vaikutuksen esim. kaunoluistelusta, jossa luistelija pyörii piruetissa kovaa vauhtia oman akselinsa ympäri ja saa pyörimisen pysähtymään nopeasti levittämällä kätensä. Sama ilmiö näkyy optimi svingissä käsien vauhdin hidastumisena, kun 90 asteen kulma oikenee vähän ennen osuma hetkeä. Nyt voisi ajatella, että kun draiveri on pidempi kuin rauta 7, niin käsien vauhti hidastuisi enemmän draiverilla, sekä draiveri itsekin kääntyisi hitaammin. Nyt kuitenkin pitempien mailojen lavat ovat kevyempiä kuin lyhyiden (SW 300g, draiveri 200g), mutta mailojen svingipaino on sama. Svingipainohan vastaa jollain tavoin hitausmomenttia. Toinen asia, joka myös kompensoi pidemmän mailan suurempaa hitausmomenttia, on se että draiverin kokonais massa on pienempi kuin lyhyiden rautamailojen. Tällä on merkitystä niin kauan kun mailaa kiihdytetään ennen kuin mailan ja käsien välinen kulma alkaa oieta. Kevyemmälle mailalle saadaan suurempi nopeus, koska mailan hitausmomentti ei vaikuta down svingin alussa. Nämä seikat puoltavat jokaisen golfarin tavoittelemaan optimi svingiä, maksimaalisen mailanpään nopeuden saavuttamiseksi.
Mitä kirjoitit on kaikki totta. Mutta huomaa ’Swingipaino vastaa jollain tavoin hitausmomenttia’. Sehän on käsittääkseni määritelmän mukaan vaakasuorassa makaavan mailan momentti 14-tuumaisen jatkovarren pään suhteen. Hyvässä myöhäisen releasen swingissä se mailan pyörimisakselin keskikohta on lähempänä kuin 14′ ja huonossa kumikäsiswingissä kauempana, niinkuin itsekin sanoit. Eli ’swingipainot’ eli hitausmomentit ovat erilaisilla swingeillä lyöville eri suuret, eikö? Lisäksi tämä aiheuttaa sen että hyvällä swingillä swingipainot ovat suhteessa sitä pienempiä, mitä lyhyempi maila on kädessä. Tällöin sitä on helpompi lyödä kovempaa. Huonolla swingillä taas mailan lyhentyessä suhteellinen swingipaino kasvaa…
Anyway, pointti on se että swingipaino on vain yksi mittari jolla on yritetty tehdä joukko mailoja samankaltaisiksi, sen perusteella ei voida tehdä fysikaalisia laskelmia lyöjän tuottamasta kulmanopeudesta.
Terve taas Tuoppi
Jouduin ottamaan pienen aikalisän luettuani tuon sinun kirjoituksesi. Ensin en oikein ymmärtänyt mitä kirjoitit, sitten uskoin ymmärtäväni mitä tarkoitit, vaikka en uskonut itse asian olevan niinkuin kirjoitit.
Swingipaino mitattuna 14′ menetelmällä ei käsittääkseni milläänlailla kuvasta hitausmomenttia minkään jatkovarren päässä gripistä. Menetelmässähän 14′ mitataan gripistä lapaan päin eikä ulospäin. Esimerkiksi kevyemmällä gripillä saadaan mailan svingipaino suuremmaksi ja jos ymmärsin kirjoituksesi oiken, sinun 14′ menelmälläsi svingipainon pitäisi pienentyä.
Toiseksi, en kyllä allekirjoittaisi kovin helpolla, että paremmalla tekniikalla saisi lyhyempään mailaan enemmän kulmanopeutta kuin pitkään, mikäli mailojen svingipainot ovat samat. Tämän heitin ihan lonkalta, koska en ole ainakaan mistään ’julkaisusta’ tällaista väittämää lukenut. Yleensä kaikissa kirjoituksissa todetaan ’svingipainon’ tieteellisen tutkimuksen olevan erittäin vaikeata ja kai juuri siksi on tyydytty tähän jo hyvin vanhaan hyväksi havaittuun 14′ menetelmään. Onhan myös tehty progresiivisella svingipainolla mailasarjoja. Onko niillä sitten juuri yritetty tavoitella suurempia mailanpään nopeuksia setin pidemmille mailoille.
Mukava aina mietiskellä näitä insinöörinäkökulmia täällä palstalla, vaikka se ei kierrostuloksiin vaikutakkaan.
PS. Yleensä vieraassa golf liikkeesä käydessäni, ensimmäisen lauseeni jälkeen myyjä kysyy minulta:’Oletko muuten insinööri?’
Uhh. Jos tuo swingipaino tosiaan mitataan toiseen suuntaan, niin pyydän anteeksi. Tulipa sitten ymmärrettyä (muualta) luettua tekstiä kerrankun kunnolla väärin. Aiemmat ajatelmani päätelmät perustuivat oletukseen siitä että se 14′ olisi gripin päästä ulospäin. (Tuo 14 tuumaahan on noin kyynärvarren mitta, joten olettaa sopisi… tai niin, sääntö #1, ei pidä olettaa. 🙂
Btw, jos kiinnitetään kilon punnus gripin päähän keveneekö swingipaino silloin? Koska pyörimismomenttihan kasvaa aina, lisätään sitä painoa minne vain. Tämän perusteella swingipaino ei olekaan momentti, vaan jako lapapään momentti per grippipään momentti tuon 14′ pisteen suhteen. Eikö vain?
Mutta tosiaan, tuo 14′ sisäänpäin on minusta todella todella paljon. Missään tilanteessa mailan rotaation keskipiste ei ole niin alhaalla. Kokeilepa vaikka tehdä ’waggle’ ranteilla, silloinkin silmämääräisesti rotaation keskipiste on lähellä oikean käden peukalon kärkeä, eli noin 15-20 cm (=5-7′) gripin päästä, eli käytännössä lähellä grippiä, itse swingissä vieläkin ylempänä. Tällöinhän gripin vaikutus momenttiin on liki olematon. Tätä tulee Hireko Golf componentsin Dr. Seltzerin artikkeli, joka tosin sinulle fellow insinöörinä varmasti on jo ennestään tuttu. 🙂
Anyway, vaikka aiemmat päätelmäni menivät osittain pieleen, olen edelleen sitä mieltä, että ’sama swingipaino takaa saman kulmanopeuden’ pätee vain errrittäin karkeana nyrkkisääntönä, numeerisiin laskelmiin sitä IMO ei voi soveltaa. Ja edelleen, koska ihmisten lyöntitekniikka on yksilöllinen, kaikille yleispätevää ’yhden momentin’ mailasettiä ei koskaan voida rakentaa.
Minulta ei kyllä kysytä golfkaupassa että olenko insinööri… hmmm. 🙂
Niin ja ennen kuin kukaan kuittaa, 15-20 cm:hän on siis 6-8′. Ja ehkäpä ne swingipainon määrittävät momentit vähennetään toisistaan eikä jaeta…
’On olemassa kolmenlaisia insinöörejä: niitä jotka osaavat laskea ja niitä jotka eivät osaa’
Muistakaa insinöörit, että käytäntö ei ole teoria. Sen takia ehdotan seuraavaa:
– Tyynellä ilmalla lyöt avauksen draiverilla päästäen otteen gripistä oikealla hetkellä.
– Ilmoitat lyöväsi varapallon
– Safety mielessä vedät sen 7i:llä
– Päästät jälleen mailasta irti
– Älä välitä pelikavereiden kuittailuista (luultavasti ne on tässä vaiheessa piiloutuneet puiden, roskisten tms. taakse).
– Mittaa matka mailojen alastulopisteisiin (huom: vain carry ratkaisee, vaikka olettevasti roll ei ole kovin suuri muutenkaan)
– Jos draiveri on kauenpana, on luultavasti SS ollut draiverilla suurempi kuin 7i:llä
– Voit koittaa laskea draiverin SS:n kaavalla (X/70=D-carry/7i-carry)
Käytäntö voittaa kuitenkin teorian, eli saamasi informaatio on about yhtä tarkka kuin aikaisemmin esitetyillä laskukaavoilla.
Oikeasti draiverin fittaaminen taitaa vaatia paljon muutakin tietoa kuin SS:n. Itseäni kiinnostaa ainakin lentoradan profiili, hajonta ja jonkin verran myös pituus. Profiili taas on kiinni ainakin loftista ja varren kick pointista. Suurempi lofti pienentää hajontaa jne. Muuttujia on niin paljon, että hyvä fittaaminen onnistuu vain kokeilemalla suurta joukkoa erilaisilla spekseillä varustettuja mailoja.
Ei mailanpään nopeus ole suoraan kiinni mailan varren pituudesta. En kirjoita nyt insinööritekstiä vaan ns. maalaisjärkeä. Kuvitelkaa kahta mailaa joiden mitat ovat 1 ja 2 tuumaa. Tällöin mailanpään nopeus on kutakuinkin molemmilla sama vaikka pituusero onkin kaksinkertainen.
Eli laskussa ensimmäisen mailan mailanpään nopeudesta on vähennettävä käsien nopeus ja tämä erotus kerrotaan mailojen pituuden suhteella (joista on vähennetty puolestaan otteen muodostaman saranan taakse jäävä osa). Sitten saatuun tulokseen lisätään taas tuo käsien nopeus niin saadaan toisen mailan mailanpään nopeus. Eikö totta? Vaikuttaako sitten varren joustavuus enemmän pitkässä mailassa kuin lyhyessä? Ei vaikuta koska suhteessa taipuma on sama.
T: Sähköasentaja 🙂
Minulta ei golfkaupassa kysytä yleensä mitään 🙂
Insinööri-ajattelu ja maalaisjärki eroavat siinä, että insinööri olisi ottanut mainitsemaasi vertailuun myös 1.5 metriä ja 3 metriä pitkät mailat noiden 1 ja 2 tuuman mailojen lisäksi.
Ensimmäinen havainto näiden neljän mailan heiluttelussa olisi ollut se, että lyhyiden 1 ja 2 tuuman mailojen käyttäytyminen ei vastaa mitenkään golf mailan heilahdusta. Sen ne kuitenkin todistivat, että jos maila olisi näin lyhyt, niin mailanpään nopeus olisi käytännössä sama kuin käsien nopeus.
Pitkille mailoille maksimi mailanpään nopeus saadaan aikaan, kun osuma-alueelle tullaan niin, että mailan ja käsien välinen kulma on lähelle 90 astetta mahdollisimman pitkään. Juuri ennen osuma-aluetta vartalo ja kädet pysähtyvät ja vain maila liikkuu osuma-alueen läpi, kunnes käsien ja mailan välinen kulma lähestyy jälleen 90 astetta. Tässä vartalon ja käsien pysähtymisellä ei tarkoiteta, että lyöjä pysäytettäisi ne, vaan ne pysähtyvät mailasta tulevasta voimasta, kun mailan kulmanopeus kasvaa ja mailanpään liike-engia kasvaa.
Parhaiten tämän voi nähdä, kun lapset ja nuoret svingaavat vähän liian isoilla mailoilla. Kun he yrittävät saada paljon nopeutta mailanpäähän niin selvästi heillä koko vartalon liike ja kädet pysähtyvät ja joskus jopa ylävartalo ja pää liikkuvat vastakkaiseen suuntaan osumahetkellä mailasta välittyvän voiman takia.
Toinen esimerkki kyseisestä asiasta voi olla kun kaksi klubituupparia on pelaamassa ja pitkällä par 4:lla ensimmäisenä lyöntivuorossa oleva alkaa uhoamaan, että hän aikoo lyödä h..tin kovaa ja pitkälle. Ja kyllähän kaveri kovaa lyökin ja pysyy juuri ja juuri pystyssä. Toisena lyöntivuorossa oleva insinööri heilauttaa muutaman kevyen harjoitussvingin ja sitten pamauttaa pallon ilmaan melkein kuin hidastetusta elokuvasta. Insinöörin pallo ei kuitenkaan tunnu tulevan ikinä alas vaan jatkaa lentoaan uskomattoman pitkälle. Eli insinööri sai siirrettyä huomattavasti enemmän vartalostaan energiaa mailanpäähän kuin maalaispoika, joka kyllä oli paljon insinööriä vahvempi muttei ymmärtänyt svingin dynamiikkaa.
Tämä ei ollut mikään svingin oppitunti, vaan todistus siitä, että mailan varren pituudella on suuri merkitys mailanpään nopeuteen, kun vain muistetaan svingata oikein. Teoriassa ainakin voidaan käyttää laskukaavaa, jossa nopeus kasvaa suoraan verrannollisesti varren pituuden kasvuun. Käytännössä näihin asioihin ei pidä suhtautua näin vakavasti, koska muuttujia ja virhetekijöitä on niin paljon, ettei svingin mallintaminen ole mielekästä kuin teoreetikoille. Kuten muissakin viestiketjuissa on mainittu, mailanpään mittarit eivät edes pysty mittaamaan oikeita nopeuksia, vaan antavat vääriä arvoja.
Itse olen siirtynyt Ben Hogan faniksi ja iltaisin katselen videota hänen svingistään (US Masters 1967) ja luen hänen kirjaansa ’ The Modern Fundamentals of Golf’, enkä laske mitään h..tin kulmanopeuksia.
Hyvä Turzi!!!
Ainoa oikea lähestymistapa ja vielä oikean kirjan kanssa 😉
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 14 viestiä, 1 - 14 (kaikkiaan 14)
Esillä 14 viestiä, 1 - 14 (kaikkiaan 14)