23.4.–30.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[14][27]
KilpailuaSuomalaista

Painetta palloon

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Painetta palloon

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 342)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Pallo on kai osumassa kiinni mailassa noin 0,5 ms. Netistä löytyy tutkimusta ja suurnopeuskuvaa.

    Äänen (ja muun värähtelyn) nopeus ilmassa on 300 m/s. Mailan varressa nopeampi, arvataan vaikka 800 m/s.

    Kun lapa osuu palloon, varsi alkaa taipua (ja ehkä venyä?)
    Tämä taipuma ja venymä etenee, ja ’tieto’ siitä että lapa on osunut palloon, lähestyy grippipäätä äänen nopeudella, luulisin.

    Sinä aikana kun pallo on kiinni lavassa, ’tieto’ etenee 0,0005 x 800 = 0,4 m eli siihen mennessä kun pallo irtoaa, ’tieto’ siitä on ehtinyt vasta puoleen väliin vartta.

    Kaikki tunne osumasta tulee siis käsiin OIKEASTI vasta sen JÄLKEEN kun pallo on jo matkalla.

    Jos yllä oleva on oikein, ainakaan minä en ymmärrä miten joku ’tukivoima’ ehtisi vaikuttaa golfissa.

    Pesäpallo, tennis, lentopallo on aivan eri koska kontaktiaika on paljon pitempi. Ylläolevan laskun voisi tehdä myös niissä, uskon että ero näkyisi tuöoksessa.
    Pöytätenniksessä voisi olla sama kuin golfissa, että kontaktin aika hyvin lyhyt?

    Varaus: Fysiikan opinnoistani on kauan, yllä oleva päättely voi olla väärin. Siinä tapauksessa olisi mukava kuulla, mikä siinä on väärin?

    ts

    B kirjoitti: (8.2.2015 12:36:47)

    Viitsitkö antaa linkin niihin, ettei jäisi kuvaa että et ole sellaisia nähnytkään tai että voidaan keskustella niiden laadusta ja toteutustavoista?

    Tutkijan ensimmäinen tehtävä on perehtyä alan aiempaan tutkimukseen. Etsi itse.

    Grippipään massan vaikutus on laskettu oletuksella että maila on vapautettu ja lapa heitetty käsien linjaan.

    Ei ole.

    Lavan ja pallon törmäyksen liikeyhtälöistä voidaan johtaa kaava, joka suoraan antaa ’palloon vaikuttavan massan’ annetuilla/mitatuilla nopeusarvoilla. Lavan massan lisäksi ei ’hukassa’ ole kuin parikymmentä grammaa varren massaa lavan tuntumasta.

    Kyse ei ole oletuksesta. Se on tulos.

    Mite sä et ymmärrä näin yksinkertaista asiaa. Ne johdetut kaavat on tasan vääriä, koska niistä puuttuu tuon veturin massa. Voisitko tyhjän vänkäämisen sijaan edes yrittää esittää jotain todisteita siitä, miksi tuo massa ei vakuttaisi.

    Kiitos kuitenkin kun paljastit, että tutkimuksia ei ole sinulla. Muutenhan niitä innolla esittelisit.

    ts

    Kuuma putteri kirjoitti: (8.2.2015 12:45:49)

    Sinä aikana kun pallo on kiinni lavassa, ’tieto’ etenee 0,0005 x 800 = 0,4 m eli siihen mennessä kun pallo irtoaa, ’tieto’ siitä on ehtinyt vasta puoleen väliin vartta.

    Kaikki tunne osumasta tulee siis käsiin OIKEASTI vasta sen JÄLKEEN kun pallo on jo matkalla.

    Jos yllä oleva on oikein, ainakaan minä en ymmärrä miten joku ’tukivoima’ ehtisi vaikuttaa golfissa.

    Tuotakin argumenttia ehdittiin naureskelemaan muualla jo vuosia sitten kun se ihan tiedemiehen suulla esitettiin.

    Mitä ihmeen tekemistä tuolla ajalla on asian kanssa? Ihan sama vaikka se välittyisi vasta tunnin päästä, koska sehän on vain kokemus tapahtuneesta asiasta ja sen vaikutuksista.

    Samaan lokeroon menee samassa yhteydessä esitetty tulkinta, että ei pelaaja voi tuon osuman aikana ko. viiveen takia mitenkään enää reagoida ja tuottaa jotain lisää.

    Ei tietenkään voi ja juuri tuossa näkyy koko aiheen käsittelyn lähestymistavan typeryys. Kaikkihan on tehty jo paljon ennen ja massojen sijainti osuman aikana on se ratkaiseva, kuten myös se, onko niissä tuotettua liike-energiaa jäljellä (vetämässä lapaa)

    Jos hinauksessa oleva auto osuu toiseen, siihen toiseen vaikuttaa nopeus ja hinurin+ hinattavan massa. Jos köysi on irti, ainoastaan hinattavan massa. Tästä yksinkertaisesta asiasta on kyse ja tuo tuntemus ei välity jälkimmäisessä tapauksessa hinuriin… viiveestä riippumatta.

    ts

    duffeli kirjoitti: (8.2.2015 12:45:15)
    Toinen mistä TS antoi viitteitä on tuo käsien hidastuminen osumassa. Se saattaa ollakin koko asian ydin. Ainakin fiilispuolella se on ilmeisesti juurikin se ilmiö, minkä vuoksi pelaaja kuvittelee pallon toisinaan pysyvän lavassa osumahetkellä poikkeuksellisen pitkään.

    Se nimenomaan on asian ydin. Painavassa osumassa varren kautta välittyy käsiin paljon kovempi isku, jota ei tapahdu kun lapa on enemmän heitettynä. Siksi myös kädet tuon seurauksena hidastuvat enemmän.

    ts

    Kuuma putteri kirjoitti: (8.2.2015 13:12:22)

    Varaus: Fysiikan opinnoistani on kauan, yllä oleva päättely voi olla väärin. Siinä tapauksessa olisi mukava kuulla, mikä siinä on väärin?

    Postasit tuplana tämän ja vastasin tuohon jo.

    (tupla poistettu)

    B

    Se nimenomaan on asian ydin. Painavassa osumassa varren kautta välittyy käsiin paljon kovempi isku, jota ei tapahdu kun lapa on enemmän heitettynä. Siksi myös kädet tuon seurauksena hidastuvat enemmän.

    Ydin 1:
    Painavan osuman määritelmää fysikaalisessa mielessä ei ole. Voimme tietysti selvittää, millä osuma-arvoilla/ käsinopeusarvoilla pelaaja kokee osuman painavaksi. Siinä tutkimuksen aihe, vaikkakin lähinnä viihteellinen.

    Ydin 2:
    Enemmän heitetty vs vähemmän heitetty. Määritelmä puuttuu.

    Ydin 3:
    Varren oskillaatio vaikuttaa käsinopeuteen. Se on tutkimustietoa, joka ei riitele teorian kanssa.

    Ydin 4:
    Varren frekvenssillä 5/ s (300cpm) impactin kestäessä näemme 1/2000 (kahdestuhannesosa) sykliä.

    Ydin 5:
    nimimerkki ts rekisteröi käsitapahtumia noin ikuisuus impactin jälkeen

    ts kirjoitti: (8.2.2015 13:00:48)

    Kuuma putteri kirjoitti: (8.2.2015 12:45:49)

    Sinä aikana kun pallo on kiinni lavassa, ’tieto’ etenee 0,0005 x 800 = 0,4 m eli siihen mennessä kun pallo irtoaa, ’tieto’ siitä on ehtinyt vasta puoleen väliin vartta.

    Kaikki tunne osumasta tulee siis käsiin OIKEASTI vasta sen JÄLKEEN kun pallo on jo matkalla.

    Jos yllä oleva on oikein, ainakaan minä en ymmärrä miten joku ’tukivoima’ ehtisi vaikuttaa golfissa.

    Tuotakin argumenttia ehdittiin naureskelemaan muualla jo vuosia sitten kun se ihan tiedemiehen suulla esitettiin.

    Mitä ihmeen tekemistä tuolla ajalla on asian kanssa? Ihan sama vaikka se välittyisi vasta tunnin päästä, koska sehän on vain kokemus tapahtuneesta asiasta ja sen vaikutuksista.

    Samaan lokeroon menee samassa yhteydessä esitetty tulkinta, että ei pelaaja voi tuon osuman aikana ko. viiveen takia mitenkään enää reagoida ja tuottaa jotain lisää.

    Ei tietenkään voi ja juuri tuossa näkyy koko aiheen käsittelyn lähestymistavan typeryys. Kaikkihan on tehty jo paljon ennen ja massojen sijainti osuman aikana on se ratkaiseva, kuten myös se, onko niissä tuotettua liike-energiaa jäljellä (vetämässä lapaa)

    Jos hinauksessa oleva auto osuu toiseen, siihen toiseen vaikuttaa nopeus ja hinurin+ hinattavan massa. Jos köysi on irti, ainoastaan hinattavan massa. Tästä yksinkertaisesta asiasta on kyse ja tuo tuntemus ei välity jälkimmäisessä tapauksessa hinuriin… viiveestä riippumatta.

    Tuosta olen samaa mieltä, että
    ’kaikkihan on tehty jo paljon ennen’

    Mutta mitä näistä sitten riidellään?
    Jos kaikki ovat samaa mieltä että kun lavalla on juuri ennen osumaa joku liiketila (nopeus ja suunta), se määrää pallon saaman liikkeen. Eikä joku osumahetken aikana mailan yläpäässä tapahtuva asia.

    Autovertauksesta sen verran, että jos siinäkin osuma kestää 0.4 ms, hinurin massa EI vaikuta, koska sen lyhyen ajan vain köysi taipuu ja venyy, kuten golfmailan varsi osuman aikana. Siis erittäin lyhyen ajan aikana vain se osuva kiinteä massa vaikuttaa, kuten golfmailan lapa.

    Nyt olen selittänyt oman käsitykseni tästä asiasta niin hyvin kuin pystyn. Jatkakaa!

    ts

    Kuuma putteri kirjoitti: (8.2.2015 13:30:07)

    Tuosta olen samaa mieltä, että
    ’kaikkihan on tehty jo paljon ennen’

    Mutta mitä näistä sitten riidellään?
    Jos kaikki ovat samaa mieltä että kun lavalla on juuri ennen osumaa joku liiketila (nopeus ja suunta), se määrää pallon saaman liikkeen. Eikä joku osumahetken aikana mailan yläpäässä tapahtuva asia.

    Autovertauksesta sen verran, että jos siinäkin osuma kestää 0.4 ms, hinurin massa EI vaikuta, koska sen lyhyen ajan vain köysi taipuu ja venyy, kuten golfmailan varsi osuman aikana. Siis erittäin lyhyen ajan aikana vain se osuva kiinteä massa vaikuttaa, kuten golfmailan lapa.

    Nyt olen selittänyt oman käsitykseni tästä asiasta niin hyvin kuin pystyn. Jatkakaa!

    Ei pelkästään lavalla, vaan koko lyövällä kappaleella, eli mukana käsien ja varren massa.

    Köysi muuten ei todellakaan tuossa taivu, vaan venyy riippuen sen elastisuudesta. Tuo venymisen määrä vaikuttaa sitten vaikuttavaan massaan hieman, mutta ei todellakaan poista hinurin massan vaikutusta kokonaan. Puhumattakaan että hinattaisiin aisalla joka on joustamaton.

    B:n jorinoihin ei jaksa enää (taaskaan) edes vastata, koska niistä puuttuu kaikki sisältö

    Joustamattomia ja venymättömiä kappaleita ei ole olemassa. Paitsi lukion fysiikassa, kun ei vielä tarvitse osata laskea nopeita ja/tai monimutkaisia tapahtumia.

    Ihan varmasti hinausaisa joustaa ja venyy sen verran, että 0.4 ms aikana hinurin massa ei vaikuta. Jos törmäys on 200 km/h eli 60 m/s, se ehtisi venyä 2.4 cm, luulisin että kyllä tapahtuu.

    ts

    Kuuma putteri kirjoitti: (8.2.2015 13:50:29)
    Joustamattomia ja venymättömiä kappaleita ei ole olemassa. Paitsi lukion fysiikassa, kun ei vielä tarvitse osata laskea nopeita ja/tai monimutkaisia tapahtumia.

    Ihan varmasti hinausaisa joustaa ja venyy sen verran, että 0.4 ms aikana hinurin massa ei vaikuta. Jos törmäys on 200 km/h eli 60 m/s, se ehtisi venyä 2.4 cm, luulisin että kyllä tapahtuu.

    Siis väität tuollaisen teräsaisan venyvän 2,4cm tuossa tilanteessa.

    Nythän tää oikeen hauskaksi menee.

    Käypä joskus Vtt:n lujuustekniikan koehallissa katsomassa, kuinka teräsaisat venyy. Aika paljon, ennen kuin katkeavat.

    B

    Mite sä et ymmärrä näin yksinkertaista asiaa. Ne johdetut kaavat on tasan vääriä, koska niistä puuttuu tuon veturin massa.

    Ei puutu yhtään massaa.
    Kaavoissa on kaksi massaa. Impactin osapuolten massat m1 ja m2. Toinen on pallon massa ja toinen on palloon vaikuttava massa.
    Palloon osumassa vaikuttavan kappaleen ’tehollisen’ massan suuruus on laskettavissa annetuilla mittausarvoilla.
    Arvaa mitä. Käsien massaa ei niistä löydy. Ei edes jamielta eikä bubbalta eikä yhdeltäkään PGA tourin pelaajalta miltään vuodelta.

    ts

    Kuuma putteri kirjoitti: (8.2.2015 13:59:32)
    Käypä joskus Vtt:n lujuustekniikan koehallissa katsomassa, kuinka teräsaisat venyy. Aika paljon, ennen kuin katkeavat.

    Ja tuolla on tuon törmäyksen kanssa mitä tekemistä? Varmasti venyvät kun tarpeeksi venytetään kiinteää tukea vasten, mutta tuossa vaan tuo mihin törmätään lähtee liikkeelle, eli antaa periksi.

    Eli kovin kaukana todellisuudesta oli taas ajatuksesi aiheen osalta

    ts

    B kirjoitti: (8.2.2015 15:42:32)

    Mite sä et ymmärrä näin yksinkertaista asiaa. Ne johdetut kaavat on tasan vääriä, koska niistä puuttuu tuon veturin massa.

    Ei puutu yhtään massaa.
    Kaavoissa on kaksi massaa. Impactin osapuolten massat m1 ja m2. Toinen on pallon massa ja toinen on palloon vaikuttava massa.
    Palloon osumassa vaikuttavan kappaleen ’tehollisen’ massan suuruus on laskettavissa annetuilla mittausarvoilla.
    Arvaa mitä. Käsien massaa ei niistä löydy. Ei edes jamielta eikä bubbalta eikä yhdeltäkään PGA tourin pelaajalta miltään vuodelta.

    Eli todiste teoriasta on todistettu sillä että siitä jätetään osa vaikuttavista asioista pois.

    Kerrotko vihdoin mistä nuo tutkimukset löytyy ja miten ne on toteutettu? Itse löydän vain puutteelliseen teoriaan pohjaavia laskelmia.

    No toisaalta luultiinhan sitä pitkään varrenkin olevan eteen taipunut osumassa, joka myöhemmin todettiin vain kameroiden virheeksi ja harhaksi

    B

    Eli todiste teoriasta on todistettu sillä että siitä jätetään osa vaikuttavista asioista pois.

    Ainoa teoria tässä keskustelussa on sinun ’käsinopeus-heavyhit-teoriasi’ ja se on perustellusti osoitettu vääräksi jo aikapäiviä sitten mittauksin ja laskelmin.

    ts

    B kirjoitti: (8.2.2015 17:10:06)

    Eli todiste teoriasta on todistettu sillä että siitä jätetään osa vaikuttavista asioista pois.

    Ainoa teoria tässä keskustelussa on sinun ’käsinopeus-heavyhit-teoriasi’ ja se on perustellusti osoitettu vääräksi jo aikapäiviä sitten mittauksin ja laskelmin.

    Voi että sä olet hauska. Vetoat jatkuvasti tutkimuksiin ja laskelmiin, joita sinulla ei ole. Luulis moiset tutkimukset julkistavan jankkaamisen sijaan.

    Laskelmia minäkin olen nähnyt, joissa kaikissa on sama virhe jo perusolettamuksessa.

    Eli ei todellakaan ole osoitettu vääräksi missään suunnalla, päinvastoin.

    B

    Laskelmia minäkin olen nähnyt, joissa kaikissa on sama virhe jo perusolettamuksessa.

    Laskelmissa, joissa palloon impactissä vaikutavan massan suuruus annetussa lyönnissä lasketaan, ei tehdä mitään perusolettamusta.

    Virheelliset olettamukset on tehty vain heavyhit-teoriassa.

    ts

    B kirjoitti: (8.2.2015 17:26:00)

    Laskelmia minäkin olen nähnyt, joissa kaikissa on sama virhe jo perusolettamuksessa.

    Laskelmissa, joissa palloon impactissä vaikutavan massan suuruus annetussa lyönnissä lasketaan, ei tehdä mitään perusolettamusta.

    Virheelliset olettamukset on tehty vain heavyhit-teoriassa.

    Ai. Kaikki mun näkemät on lähteneet kyllä perusolettamuksista jossa ainoa vaikuttava asia on lavan nopeus ja massa.

    Mutta mä jään nyt odottelemaan niitä linkkejä sinne tutkimuksiin mihin jatkuvasti viittaat.

    B

    Ai. Kaikki mun näkemät on lähteneet kyllä perusolettamuksista jossa ainoa vaikuttava asia on lavan nopeus ja massa.

    Eihän se, mitä lasketaan, voi olla perusolettamus. Jos haussa on ’tehollinen massa’, ei siitä voi tehdä mitään perusoletusta eikä muutakaan oletusta. Se merkitään tuntemattomaksi.

    a) 1000 kg:n henkilöauto törmää hirveen 80 km/h nopeudella. Kuinka pitkälle hirvi (600 kg) ponnahtaa törmäyksen seurauksena? Kuinka paljon henkilöauton nopeus muuttuu törmäyksen seurauksena.

    b) 48 000 kg:n painoinen rekka-auto törmää hirveen 80 km/h nopeudella. Kuinka pitkälle pitkälle hirvi (600 kg) ponnahtaa törmäyksen seurauksena. Kuinka paljon rekka-auton nopeus muuttuu törmäyksen seurauksena?

    Voiko em. perusteella tehdä johtopäätöksiä golfmailan lavan käyttäytymiseen ja liike-energioiden suunnan ja määrän muutoksista golfpalloon (hirvi) lyötäessä erilaisilla lyöntityyleillä esim. flipaten, supinoiden, vetäen tai ihan vaikkapa halonhakkuutyylillä?

    Toistaiseksi pelkän elämänkokemuksen perusteella lyöntityylillä on vaikutusta.

    ts

    B kirjoitti: (8.2.2015 18:20:38)

    Ai. Kaikki mun näkemät on lähteneet kyllä perusolettamuksista jossa ainoa vaikuttava asia on lavan nopeus ja massa.

    Eihän se, mitä lasketaan, voi olla perusolettamus. Jos haussa on ’tehollinen massa’, ei siitä voi tehdä mitään perusoletusta eikä muutakaan oletusta. Se merkitään tuntemattomaksi.

    Edelleen, laita näkyviin sellainen tutkimus ja mittaus missä on nimenomaan tehollista massaa laskettu, tai vaihtoehtoisesti lakkaa sabotoimasta tätä ketjua ja foorumia.

    B kirjoitti: (8.2.2015 15:42:32)

    Mite sä et ymmärrä näin yksinkertaista asiaa. Ne johdetut kaavat on tasan vääriä, koska niistä puuttuu tuon veturin massa.

    Ei puutu yhtään massaa.
    Kaavoissa on kaksi massaa. Impactin osapuolten massat m1 ja m2. Toinen on pallon massa ja toinen on palloon vaikuttava massa.
    Palloon osumassa vaikuttavan kappaleen ’tehollisen’ massan suuruus on laskettavissa annetuilla mittausarvoilla.
    Arvaa mitä. Käsien massaa ei niistä löydy. Ei edes jamielta eikä bubbalta eikä yhdeltäkään PGA tourin pelaajalta miltään vuodelta.

    B kirjoitti: (8.2.2015 17:10:06)

    Eli todiste teoriasta on todistettu sillä että siitä jätetään osa vaikuttavista asioista pois.

    Ainoa teoria tässä keskustelussa on sinun ’käsinopeus-heavyhit-teoriasi’ ja se on perustellusti osoitettu vääräksi jo aikapäiviä sitten mittauksin ja laskelmin.

    Miten tuo on todistettu, kun ei ole sinun mukaasi mitattu? Olisi oikeasti mukava nähdä todistuksia suuntaan tai toiseen.

    ts

    Kaitsu22 kirjoitti: (8.2.2015 23:51:06)

    Miten tuo on todistettu, kun ei ole sinun mukaasi mitattu? Olisi oikeasti mukava nähdä todistuksia suuntaan tai toiseen.

    Jokohan se alkaa olemaan 10v täynnä kun B:ltä on jotain konkreettista pyydetty. Kovin on tyhjäksi jääneet näytöt.

    Kun tuosta osuman dynamiikasta tulee juupas-eipäs keskustelua, niin minä kääntäisin kysymyksen niin päin että:

    – Miksi sellainen swingi joka tuottaa hyvän paineen tunteen osumassa on tekokkaampi tai parempi kuin sellainen jossa sitä ei synny tai syntyy selvästi vähemmään?
    Vai löytyykö perusteltujä vastaväitteitä ettei silläkään olisi merkitystä?

    Pelkkien mailan ja pallon massojen, nopeuksien ja kiihtyvyyksien kautta laskettuna siihen ei saa vastausta.

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 342)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #198823 kohteessaPainetta palloon

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Painetta palloon