Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Paine palloon
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kun alustan vaikutuksesta tuntuu syntyvän kovaa vääntöä, mitäpä jos otetaan maa pois. Eli uudistan kysymykseni: syntyykö tiin päältä lyödessä enemmän vai vähemmän spinniä kuin täysin samalla lailla tehdyssä lyönnissä esim kovalta maalta?
Keväällä
svingi on huonompi kuin kesällä, kylmä kangistaa
osumat eivät ole sweet spotissa ja pehmeä maa ei anna niin paljon armoa kuin kova
lihakset eivät ole tottuneet säännölliseen pallon lyöntiin
rullit ovat lyhyempiä
kylmän ilman tiheys on suurempi ja ilma vastustaa pallon lentoa enemmänAi niin, noinhan se suurinpiirtein on kun Data sanoo.
PS. Voihan tuota palloa alaskinpäin lyödä, mutta pituus kyllä kärsii. Kerrankin yksi kaveri veti Hyvinkäällä puu viitosella jämäkän riuhtaisun. Svingi pysähtyi osumakohdan jälkeen kun mailan pää kairautui noin 8 cm maan pinnan alle. Kaveri piteli käsiään ja me muut nauroimme katketaksemme (kaveri oli kyllä tuttu, joten jälkeenpäin ei heilunut luu viitonen).
Sujuvasti kuten aina ohitan kyseessä olevan paineen (johon kuitenkin on todettava etten ikuna ota droppia tieltä koska siitä saa purevamman kierteen) eikun aiheen.
Minua hämmästyttää taasen sellainen seikka että miksi kummassa bunkasta palloon tulee spinniä. siinä nyt ei kuitenkaan palloon sen kummempaa painetta (ellei siksi lasketa sitä että nouseeko vaiko eikö) syötetä kas kun koko palliin ei ole edes tarkoitus osua (jos siis mielii saada pallin tikulle).
Tämmöstä tällä kertaa.
data kirjoitti: (30.4.2007 11:56:27)
Stix ei usko, että 46 g kappale, joka törmää 250 g kappaleeseen, vaikuttaa isomman
kappaleen nopeuteen. 46 g kappale lentää 200 metrin päähän törmäyksen vaikutuksesta, mutta vain vähän voimia kohdistuisi raskaampaan kappaleeseen..tuotaStiX kirjoitti: (Aikaisemmin)
Laita siihen ohjelmaasi perus impulssi laskut ja totea, ettei pallossa ole tarpeeksi massaa ’suistamaan’ lapaa radaltaan. Ainakaan merkittävästi.Koska kyseessä on täysin kimmoisa törmäys, niin asian esittäminen kaavoilla on vaikeata. Minä en tätä valitettavasti osaa, ainakaan näin kesken työpäivän =)
Ainoa mitä tuossa kerkesin pohtimaan oli, että pallon liikemäärä on nolla ja lavan (80km/h) noin 5 Ns (Newton sekunti, kilogramma metri per sekunti).
Voisi ajatella siis, että noin viidenneksen kevyempi pallo ’ottaa’ viidenneksen tästä pois (20%) ja vielä pitemmälle, että se ottaa sen 24° kulmasta (cos 24° ~ 0,9 = 90%) niin pallo ottaa lavalta pois 18%.
Sitten se loftin kautta alaspäin painaminen… Loftilla 0° ei paina (cos 0° = 1) ja loftilla 24° (cos 24° ~ 0,9) painaa samalla voimalla, kuin mitä lavasta saa => alaspäin suutautuva komponentti on noin 10% tästä 18%:sta (1,8%~2%) eli liikemääränä 5 Ns * 0,02 = 0,10 Ns.
Aikaisemmin sanomastani ’Ainakaan merkittävästi’ pidän kiinni tämän ajatusleikin jälkeenkin.
Rifle kirjoitti: (30.4.2007 12:16:17)
ts kirjoitti: (30.4.2007 11:08:47)
Ei Rifle hyvä kysymys ole asiaperusteluiden loppumisesta vaan siitä, että et taaskaan niitä ymmärrä etkä halua nähdä. Mieti nyt vähän väitettäsi kosteudesta ja kitkasta ja lue vaikka tuo VP:n kommentti asiaan. Ja kun vielä mietit paljonko siinä pinnassa on vettä 2 tuntia sateen jälkeen, tajuat miksi täällä hymyillään ajatuksillesi.Joskus ihan oikeesti on käynyt muutaman kärkevän kirjoittajan kohdalla mielessä ,notta ovatkohan koskaan oikeesti Golfpalloa lyöneet.
Jos minun pitäisi ’ymmärtää ja nähdä’ sen pohjalta mitä sinä monasti väität niin myönnän auliisti tämän olevan mahdoton tehtävä. Mitä tulee VP:n ajatuksiin niin ilmaisin olevani tästä asiasta erimieltä sekä myös syyn siihen. Datan viimeisin kommentti oli hyvä ja tämä on paljolti se kuinka asiasta itse ajattelen.
Tuota noin – mistä olit erimieltä? Mun nähdäkseni et vain ymmärtänyt pointtia. Ts:n alkuperäinen lause oli ”Jännä juttu muuten, että tuollaiselta hyvältä (lähes ruohottomalta siis) alustalta lähtee paljon kovempi spinni silloin kun se on kova, kuin pehmeänä (esim sateen jäljiltä)”. Hän siis puhui kovasta vs. pehmeästä alustasta. Sinä otit siitä tuon esimerkkinä käytetyn ”sateen jäljiltä” osuuden ja siirsit keskustelun kosteuden kitkaa vähentävään vaikutukseen. Minä vain koitin tuolla sammalmätäs esimerkillä tuoda keskustelun takaisin ts:n alkuperäiseen ideaan, eli alustan kovuuden vaikutukseen. Sammalmätäs on siihen hyvä esimerkki, koska se on kuiva, ei sisällä pallon ja mailan väliin jäävää ruohoa ja on kuitenkin pehmeä alusta.
KL kirjoitti: (30.4.2007 9:19:10)
Oudon ylös osuu tuo pallo sitä mailan lapaa, ihanko tarkoituksella? Olen kuvitellut sweet spotin sijaitsevan ihan muualla kuin tuossa kohtaa lapaa.Kyllä ihan tarkoituksella lyö lähes jokainen (ainakin näistä pitkälyöntisistä) ammattilainen tuolla lavan yläosalla. Näissä nykyaikaisissa suurilapaisissa draivereissa sweet spot on jonkun verran lavan keskikohdan yläpuolella. Lisäksi tuo yläosalla lyöminen vähentää backspinniä mitä noilla kovaa lyövillä kavereilla tulee enemmän kuin omiksi tarpeiksi.
kebax kirjoitti: (30.4.2007 13:10:06)
Sujuvasti kuten aina ohitan kyseessä olevan paineen (johon kuitenkin on todettava etten ikuna ota droppia tieltä koska siitä saa purevamman kierteen) eikun aiheen.Minua hämmästyttää taasen sellainen seikka että miksi kummassa bunkasta palloon tulee spinniä. siinä nyt ei kuitenkaan palloon sen kummempaa painetta (ellei siksi lasketa sitä että nouseeko vaiko eikö) syötetä kas kun koko palliin ei ole edes tarkoitus osua (jos siis mielii saada pallin tikulle).
Tämmöstä tällä kertaa.
Luulisin, bunkkaspinnin johtuvan lähinnä suuresta mailanpäännopeudesta suhteessa lentomatkaan.
Eli lentomatka on lyhyt ja swingi pitkä.
Mitä tulee tuohon kovalta alustalta tulevaan spinniin, jonka mm. Greg Normankin on todennut johtuvan pallon ’painamisesta’ maata vasten, niin voihan se kenties johtua myös siitä, jotta palloa usein lyödään terävämmin alaspäin, varmistaakseen suht`puhtaan osuman.
Nämä ovat ’täydellisen’ amatöörin ajatuksia, joista en aio ottaa edes vastuuta, saati edesvastuuta.Greg Norman ei kyllä ollut paikalla kun fysiikan Nobel palkintoja on jaettu, vaikka kova pelimies onkin. Hänellä on mm. käsitys, että jos pallo lähtee 45 asteen kulmassa, niin lyönti on mahdollisimman pitkä.
Minua on aina huvittanut nuo uskomukset siitä että pallon puristuminen maan ja mailanlavan väliin olisi jollainlailla mainittava tekijä pallonlentorataan.
se on aivan samankaltainen uskomus kuin se että maapallo olisi litteä
jo pelkästään seuraava fakta riittää todistamaan sen:
voima joka riittää tekemään maa-ainekseen pysyvän muodonmuutoksen on vain murto-osa siitä voimasta joka tarvitaan jotta palloon saadaan aiheutettua palautuva muodon muutos.se miksi osumahetkellä alaspäin suuntautuva mailan liikevektori antaa enemän spinniä kuin vaakaan liikkuva, voidaan selittää ilman arvailuja mailan ja pallon kohtaamisen dynamiikalla.
kierteet syntyvät pallon ja lavan välisen kitkan vaikutuksesta, jos mailan liikeradassa on alaspäin suuntautuva komponentti -> back spin.
pehmeältä maa-ainekselta lyötäessä maa-aines vastustaa ja muuttaa mailanlavan liikettä vähemmän kuin kovempi maa-aines.
ääripää esimerkit:
pallo lyödään tiin päältä / pallo lyödään betoni lattialtaOhikulkija kirjoitti: (2.5.2007 10:14:16)
Minua on aina huvittanut nuo uskomukset siitä että pallon puristuminen maan ja mailanlavan väliin olisi jollainlailla mainittava tekijä pallonlentorataan.pehmeältä maa-ainekselta lyötäessä maa-aines vastustaa ja muuttaa mailanlavan liikettä vähemmän kuin kovempi maa-aines.
ääripää esimerkit:
pallo lyödään tiin päältä / pallo lyödään betoni lattialta
Aikoinaan palasin biljardia. Muun pelaamisen ohella opettelin kaikenlaisia temppulyöntejä, joilla huvitin itseäni ja joskus temppukisoissa satunnaista yleisöä (ehkä siinä oli joskus myös sääliä mukana). Kaikki varmaan tuntevat ns. pystylyönnin, jolla palloon saadaan aikaiseksi erittäin kova kierre. Siinä mekanismi toimii siten että palloa lyödään alaspäin verkaa vasten, jolloin syntyy erittäin hyvä kitka mailanpään ja pallon välille. Olen aina kuvitellut että myös golf-lyönnissä voisi tapahtua sama juttu. Se selittäisi sen että parhain kierre onnistuu lyhyeksi leikatulta ja kovalta alustalta. Toki myös tiin päältä ja bunkkeristakin saa aikaa melkoisesti alakierrettä, mutta varsinainen ’tappospinni’ ei onnistu kuin lyhyeltä, kovalta väylältä.
Sinänsä tällaisella tavalliselle tuupparille lienee samantekevää miksi sitä kierrettä palloon syntyy, pääasia että saa edes silloin tällöin pallonsa pysähtymään greenille.
Noniin.. sitten ei tarvitsekaan enää pehmeältä alustalta koittaa pinnasta palloa ottaa. Samalla jyrkällä tulokulmalla vaan kuin kovaltakin, kun ei kerta tuo maan vaste vaikuta.
Perkale kun tähän asti ne ei oikeen oo lähteny hyvin, mutta johtunee vain siitä, että palloni eivät ole tätä palstaa lukeneet.
Onkin tullut katsottua Snookeria viimeaikoina televisiosta ja kiinnitettyä huomiota juurikin siihen, että lyödessään kovempia kierteitä kaverit tulevat melko jyrkästi pallon päälle.
Yksi asia, mitä tässä ketjussa ei ole vielä käsitelty on se kohta mihin pallossa maila osuu. Kohtuullisen yleinen harhaluulo on se, että mailan lapa osuisi ’päiväntasaajan’ alapuolelle ja monesti vielä nousevalla mailalla. Ei ihme, että porukalla tulee duffeja jos moista yrittävät, koska sinne osuminen lienee kuitenkin normaalissa makuussa liki mahdotonta. Tuossa käsityksessä elävälle onkin varmasti vaikea uskoa, että maatavasten syntyvällä paineella olisi pallon lentoon ja kierteisiin mitään vaikutusta.
Tiiltä lyödessä se on jo helpompaa, niin kuin raffistakin.Nimetönts kirjoitti: (2.5.2007 10:39:31)
Noniin.. sitten ei tarvitsekaan enää pehmeältä alustalta koittaa pinnasta palloa ottaa. Samalla jyrkällä tulokulmalla vaan kuin kovaltakin, kun ei kerta tuo maan vaste vaikuta.
Syyt eri alustojen erilaisiin spinneihin ovat erilainen lyöntitapa sekä
pallon ja lavan väliin jäävä materiaali niin laatunsa kuin määränsä osalta.data kirjoitti: (2.5.2007 11:52:30)
ts kirjoitti: (2.5.2007 10:39:31)
Noniin.. sitten ei tarvitsekaan enää pehmeältä alustalta koittaa pinnasta palloa ottaa. Samalla jyrkällä tulokulmalla vaan kuin kovaltakin, kun ei kerta tuo maan vaste vaikuta.
Syyt eri alustojen erilaisiin spinneihin ovat erilainen lyöntitapa sekä
pallon ja lavan väliin jäävä materiaali niin laatunsa kuin määränsä osalta.Eli kun minä lyön samanlaisen lyönnin ja samanlaiselta pinnalta (esim kaljulta), niin pallon erilainen käyttäytyminen johtuu erilaisesta lyöntitavasta ja erilaisesta pinnasta. Ei sen pohjan pehmeydestä / kovuudesta?
Ymmärrän… kai… ehkä… tota….tai siis jos joku ymmärtää ni voisko selittää sen mulle
Nimetönts kirjoitti: (2.5.2007 11:56:22)
data kirjoitti: (2.5.2007 11:52:30)
ts kirjoitti: (2.5.2007 10:39:31)
Noniin.. sitten ei tarvitsekaan enää pehmeältä alustalta koittaa pinnasta palloa ottaa. Samalla jyrkällä tulokulmalla vaan kuin kovaltakin, kun ei kerta tuo maan vaste vaikuta.
Syyt eri alustojen erilaisiin spinneihin ovat erilainen lyöntitapa sekä
pallon ja lavan väliin jäävä materiaali niin laatunsa kuin määränsä osalta.Eli kun minä lyön samanlaisen lyönnin ja samanlaiselta pinnalta (esim kaljulta), niin pallon erilainen käyttäytyminen johtuu erilaisesta lyöntitavasta ja erilaisesta pinnasta. Ei sen pohjan pehmeydestä / kovuudesta?
Ymmärrän… kai… ehkä… tota….tai siis jos joku ymmärtää ni voisko selittää sen mulle
Niin siis.. Erilaiset swingit tuottavat erilaisia dynaamisia lofteja ja
siten myös spinni muuttuu. Kerroit lyöväsi eri tavalla kovalta alustalta..?
Kovalta jyrkästi alas ja pehmeältä poimien.NimetönPaksupekka kirjoitti: (2.5.2007 10:48:41)
Kohtuullisen yleinen harhaluulo on se, että mailan lapa osuisi ’päiväntasaajan’ alapuolelle ja monesti vielä nousevalla mailalla. Ei ihme, että porukalla tulee duffeja jos moista yrittävät, koska sinne osuminen lienee kuitenkin normaalissa makuussa liki mahdotonta.Osuuko maila siis päiväntasaajan yläpuolelle?
data kirjoitti: (2.5.2007 12:24:57)
ts kirjoitti: (2.5.2007 11:56:22)
data kirjoitti: (2.5.2007 11:52:30)
ts kirjoitti: (2.5.2007 10:39:31)
Noniin.. sitten ei tarvitsekaan enää pehmeältä alustalta koittaa pinnasta palloa ottaa. Samalla jyrkällä tulokulmalla vaan kuin kovaltakin, kun ei kerta tuo maan vaste vaikuta.
Syyt eri alustojen erilaisiin spinneihin ovat erilainen lyöntitapa sekä
pallon ja lavan väliin jäävä materiaali niin laatunsa kuin määränsä osalta.Eli kun minä lyön samanlaisen lyönnin ja samanlaiselta pinnalta (esim kaljulta), niin pallon erilainen käyttäytyminen johtuu erilaisesta lyöntitavasta ja erilaisesta pinnasta. Ei sen pohjan pehmeydestä / kovuudesta?
Ymmärrän… kai… ehkä… tota….tai siis jos joku ymmärtää ni voisko selittää sen mulle
Niin siis.. Erilaiset swingit tuottavat erilaisia dynaamisia lofteja ja
siten myös spinni muuttuu. Kerroit lyöväsi eri tavalla kovalta alustalta..?
Kovalta jyrkästi alas ja pehmeältä poimien.Tuota noin…Mitäs luulet, miksi ts lyö eri tavoin eri alustoilta? Oliskohan se niin, että ts tietää, ettei sitä spinniä pehmeältä alustalta tule, joten siitä ei kannata sitä yrittää? Kuulostaa hieman epäloogiselta selittää kierteen määrä sillä, että ”sinähän lyöt eri tavalla eri alustoilta”. Lyöntitavasta aiheutuvan eron voi testitilanteessa helposti poistaa lyömällä samalla tavalla.
Palloahan voidaan koittaa pysäyttää haluttuun kohtaan trajektorin tai spinnin avulla. Useimmat preferoivat tuota spinniä, koska korkealle lyöty pallo on alttiina tuulelle ja pituuskontrolli on tyynelläkin vaikeampaa. Joskus (esim raffista tai pehmeältä alustalta lyötäessä) siihen spinniin vaan ei voi luottaa ja siksi pallo lyödään korkealle.
NimetönQ8 kirjoitti: (2.5.2007 12:36:34)
Paksupekka kirjoitti: (2.5.2007 10:48:41)
Kohtuullisen yleinen harhaluulo on se, että mailan lapa osuisi ’päiväntasaajan’ alapuolelle ja monesti vielä nousevalla mailalla. Ei ihme, että porukalla tulee duffeja jos moista yrittävät, koska sinne osuminen lienee kuitenkin normaalissa makuussa liki mahdotonta.Osuuko maila siis päiväntasaajan yläpuolelle?
Aika usein green card kurssin avajaisissa.
ei palloa voi osua päiväntasaajalle tai sen yläpuolelle kuin lavan reunalla. Ylöspäin auki olevalla lavalla tangeerauspiste on pakostakin päiväntasaajan alapuolella.
NimetönVasen pakki kirjoitti: (2.5.2007 12:39:20)
data kirjoitti: (2.5.2007 12:24:57)
ts kirjoitti: (2.5.2007 11:56:22)
data kirjoitti: (2.5.2007 11:52:30)
ts kirjoitti: (2.5.2007 10:39:31)
Noniin.. sitten ei tarvitsekaan enää pehmeältä alustalta koittaa pinnasta palloa ottaa. Samalla jyrkällä tulokulmalla vaan kuin kovaltakin, kun ei kerta tuo maan vaste vaikuta.
Syyt eri alustojen erilaisiin spinneihin ovat erilainen lyöntitapa sekä
pallon ja lavan väliin jäävä materiaali niin laatunsa kuin määränsä osalta.Eli kun minä lyön samanlaisen lyönnin ja samanlaiselta pinnalta (esim kaljulta), niin pallon erilainen käyttäytyminen johtuu erilaisesta lyöntitavasta ja erilaisesta pinnasta. Ei sen pohjan pehmeydestä / kovuudesta?
Ymmärrän… kai… ehkä… tota….tai siis jos joku ymmärtää ni voisko selittää sen mulle
Niin siis.. Erilaiset swingit tuottavat erilaisia dynaamisia lofteja ja
siten myös spinni muuttuu. Kerroit lyöväsi eri tavalla kovalta alustalta..?
Kovalta jyrkästi alas ja pehmeältä poimien.Tuota noin…Mitäs luulet, miksi ts lyö eri tavoin eri alustoilta? Oliskohan se niin, että ts tietää, ettei sitä spinniä pehmeältä alustalta tule, joten siitä ei kannata sitä yrittää? Kuulostaa hieman epäloogiselta selittää kierteen määrä sillä, että ”sinähän lyöt eri tavalla eri alustoilta”. Lyöntitavasta aiheutuvan eron voi testitilanteessa helposti poistaa lyömällä samalla tavalla.
Palloahan voidaan koittaa pysäyttää haluttuun kohtaan trajektorin tai spinnin avulla. Useimmat preferoivat tuota spinniä, koska korkealle lyöty pallo on alttiina tuulelle ja pituuskontrolli on tyynelläkin vaikeampaa. Joskus (esim raffista tai pehmeältä alustalta lyötäessä) siihen spinniin vaan ei voi luottaa ja siksi pallo lyödään korkealle.
Mainitsemani tekijät vaikuttavat spinniin. Ne ovat vain veikkaus mahdollisista
syistä. Syitä voi olla muitakin kuten lyönnin lujuus. Sen sijaan nirhaaminen
maata vasten ei voi olla syy, koska sitä ei tapahdu. Hiukan kyllä tuntuu siltä,
että asian tieteellinen selvitys ei ilman asianmukaisia laitteita onnistu.
Hieno kuva asiasta.Muuten tuli mieleen.. jos kerran spinniä tulee kun pallo puristuu maan ja lavan väliin, niin miksei driverillä saa eniten spinniä? Sen kulmahan on paljon otollisempi pallon puristamiseen maata vasten kuin esimerkiksi pw:n (mahdotonta tosin vielä driverinkin kulmalla).
tiikerimetsä kirjoitti: (2.5.2007 13:15:25)
Hieno kuva asiasta.Muuten tuli mieleen.. jos kerran spinniä tulee kun pallo puristuu maan ja lavan väliin, niin miksei driverillä saa eniten spinniä? Sen kulmahan on paljon otollisempi pallon puristamiseen maata vasten kuin esimerkiksi pw:n (mahdotonta tosin vielä driverinkin kulmalla).
Tässä kuvassa on erinomainen esimerkki siitä kohdasta mihin mailan etureuna pitää osua palloon lyötäessä. Sen sijaan mailanlavan liikkeen suunta on kuvassa väärä. Palloa ei ’lakaista’ vaakasuoralla liikkeellä (kuten esim. pitkillä raudoilla tai puumailoilla) vaan lapa tulee palloon viistosti, ylhäältä alaspäin. Näin lyönnin yhteydessä irtoaa väylän pinnasta myös divotti, mitä edellä olevassa kuvassa ei käytännössä tapahtuisi. Tulokulma vaihtelee mailasta riippuen, pitkillä raudoilla menee käytännössä kuin kuvassa (muttei tietenkään lyödä osumaa topiksi).
Eli, mailan pitää osua ensiksi palloon ja vasta sen jälkeen maahan. Lyönnistä jää tuntuma että tuli, ikään kuin pikkuisen ’toppi’lyönti, mutta pallo lähtee aivan normaalisti ja normaalin pituisena. Suurin piirtein näin minulle on opetettu lyömään lyhyillä raudoilla, kun halutaan alakierrettä palloon. En tiedä onko tässä järkeä, ja ymmärrättekö sepustuksen, mutta näin joka tapauksessa aion lyödä palloa vastakin.
Kun lyödään lyhyitä 20-30 metrin alakierteisiä neppauksia se tapahtuu aivan samoin.
Sitten kun halutaan saada aikaan korkea chippi/lyhyt wedge, stanssataan pallo hieman enemmän etummaisen jalan suuntaan (mahdollisesti avataan lapaa ja stanssia) ja lyödään osuma pallon ja ruohon väliin.
Mutta, nyt on tullut jo liikaa tekstiä osaamattomalta tuupparilta. Vaikka itse näin teenkin, en vastaa em. neuvojen toimivuudesta. Varmistakaa pro:lta ettette pilaa lyöntiänne lopullisesti.
Sen lisäksi tuossa Tikruskuugen kuvassa varsi osoittaa pystysuoraan ylös, vaikka osumahetkellä taitaa parempien pelaajien kädet olla pallon edellä ja varsi muutaman asteen kallellaan eteenpäin.
Jylan kirjoitti: (2.5.2007 13:44:09)
… Eli, mailan pitää osua ensiksi palloon ja vasta sen jälkeen maahan. Lyönnistä jää tuntuma että tuli, ikään kuin pikkuisen ’toppi’lyönti, mutta pallo lähtee aivan normaalisti ja normaalin pituisena. …Fiilis on sellainen että palli ikäänkuin muljahtaa lavan alla. Sinänsä hullu hommelo koska tuollaisen jälkeen tuntuu että nyt meni viduiks, mutta kiroilu loppuu samointein kun näkee lopputuleman. Omituinen peli on tämä.
Tuo Tikrumetsän kuva löytyy golf.about.comin sivuilta esimerkkinä yhdestä epäonnistumisen muodosta.
Sitä samoillessani törmäsin myös ihan mainioon juttuun lyömisestä: Hitting Down on the Ball Makes It Go Up -
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Paine palloon