Aihe: Paine palloon - Golfpiste.com

28.4.–5.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][16]
KilpailuaSuomalaista

Paine palloon

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Paine palloon

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 101)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Nimetön

    ts kirjoitti: (30.4.2007 0:09:42)

    Jännä juttu muuten, että tuollaiselta hyvältä (lähes ruohottomalta siis) alustalta lähtee paljon kovempi spinni silloin kun se on kova, kuin pehmeänä (esim sateen jäljiltä)

    Eiköhän tämän ilmiön (sateen jälkeen spinnaa huonommin) suurin selittäjä ole kosteus eli kitka pienenee huomattavasti pallon / lavan ollessa hiemankin kosteita…

    Vasuri kirjoitti: (29.4.2007 18:25:53)
    Minä olen koko ajan kuvitellut että tuolla paineella tarkoitetaan sitä, että pallo pyritään ’puristamaan’ maan ja lavan väliin. Eli yksinkertaisesti että lapa kulkee vielä alaspäin osumahetkellä. Pois lukien tietysti esim. draiverilyönnit tiin päältä.

    Kyllä se lapa taitaa noissa draiverilyönneissäkin vielä osumassa kulkee alaspäin…alakierteisiä nuokin sivallukset on aina. Draivissa vaan ehkäpä tuo alaspäinlyöminen ei ole niin tiedostettu/tavoiteltu teko, kuin rautalyönneissä.

    tiikerimetsä kirjoitti: (29.4.2007 21:57:57)
    Ajatteleeko joku oikeasti, että esim. pw:llä, jonka kulma maasta on 90+48=138 astetta, voi painaa jotain alaspäin lyöntipinnalla?? Uskomatonta!

    No joo…eipäs nyt oteta tota termiä niin pilkulleen!!! Varmaan kaikki vähänkin järkeä omaavat oikeesti tajuaa, ettei sitä palloa juurikaan voi maata vasten ahdistaa…..mutta tuo onkin enemmän sellanen mielikuva lyöjälle, jonka avulla saadaan vältettyä(toivottavasti) ns. flippaus. Elikäs monilla tuuppareilla tahtoo olla taipumus yrittää ranteita/lapaa flippaamalla saada ’autettua’ pallo ilmaan. Eli ei luoteta, että mailan nostokulma hoitaa homman automaattisesti. Alaspäin suunnattu niitti…ja takaraivossa ajatus tuosta pallon puristamisesta lavan ja maan väliin….kädet vieläpä ehkä lavan etupuolella, ni avot, kyllä lähtee ;).

    El ninó kirjoitti: (30.4.2007 8:37:12)

    Kyllä se lapa taitaa noissa draiverilyönneissäkin vielä osumassa kulkee alaspäin…alakierteisiä nuokin sivallukset on aina. Draivissa vaan ehkäpä tuo alaspäinlyöminen ei ole niin tiedostettu/tavoiteltu teko, kuin rautalyönneissä.

    Kyllä mä edelleen olen sitä mieltä, että ajurilla lyödään jo hieman ylöspäin.

    Toivottavasti tuo ei enää ole menossa alaspäin 🙂

    Nope… ylöspäinhän se

    KL

    Vasuri kirjoitti: (30.4.2007 9:05:56)

    Oudon ylös osuu tuo pallo sitä mailan lapaa, ihanko tarkoituksella? Olen kuvitellut sweet spotin sijaitsevan ihan muualla kuin tuossa kohtaa lapaa.

    KL

    Näyttää tuo ’myytti’ pallon puristumisesta maata vasten rautalyönneissä elää vahvasti ammattilaistenkin keskuudessa. Viittaan tässä tuohon aiemmin palstalla lainattuun Ernie Elsin lyöntipituuksia käsittelevään kommenttiin. Siinä Els toteaa.

    ’For European stats, basically take off about 10 per cent. The reason for this is the turf tends to be a little different at most of the golf courses in Europe, making it difficult to get as much pressure on the ball at impact. ’

    Ota nyt tästä sitten selvä…

    Rifle kirjoitti: (30.4.2007 8:09:25)

    ts kirjoitti: (30.4.2007 0:09:42)
    Jännä juttu muuten, että tuollaiselta hyvältä (lähes ruohottomalta siis) alustalta lähtee paljon kovempi spinni silloin kun se on kova, kuin pehmeänä (esim sateen jäljiltä)

    Eiköhän tämän ilmiön (sateen jälkeen spinnaa huonommin) suurin selittäjä ole kosteus eli kitka pienenee huomattavasti pallon / lavan ollessa hiemankin kosteita…

    Tee sama testi rutikuivan sammalmättään päältä ja kaljulta kovalta kohdalta väylää. Empiiriset tulokset osoittavat, ettei toi kosteus selitä asiaa.

    Joo, El Niñon kanssa samaa mieltä tuosta, että kyseessä on mielikuva, eikä itseasiassa se mitä tapahtuu. Kaljulta alaspäin lyödessä – kuten täällä jo mainittiinkin – kova maa tukee palloa, jotta se saa mahdollisimman paljon spinniä osuman aikana, eikä karkaa samalla alaspäin. Samaan aikaan – kuten jo mainittu – kova alusta ei vastusta alakierrettä yhtä paljon kuin ’tahmea’ ja pettävä (eli märkä) alusta ja / tai pitkä ruoho.

    Mitä tulee draiverilla alaspäin myömiseen, niin toivotan onnea =)

    datan ’maila lähtee osumasta alaspäin’ on kukkua. Laita siihen ohjelmaasi perus impulssi laskut ja totea, ettei pallossa ole tarpeeksi massaa ’suistamaan’ lapaa radaltaan. Ainakaan merkittävästi.

    Mä luulen, että tästä tulee vielä pitkä ketju, koska asiahan ei ole helpoimmasta päästä oivaltaa fysiikan kannalta. Toisaalta se on ainoa tie valaistukseen. Olisi NIIIIN helppoa vain luottaa asioihin, ja siihen että ne nyt vaan tapahtuu. Mutta asioiden ymmärtäminen helpottaa kummasti myös omaa tekemistä.

    ts

    StiX kirjoitti: (30.4.2007 9:38:26)
    Joo, El Niñon kanssa samaa mieltä tuosta, että kyseessä on mielikuva, eikä itseasiassa se mitä tapahtuu. Kaljulta alaspäin lyödessä – kuten täällä jo mainittiinkin – kova maa tukee palloa, jotta se saa mahdollisimman paljon spinniä osuman aikana, eikä karkaa samalla alaspäin. Samaan aikaan – kuten jo mainittu – kova alusta ei vastusta alakierrettä yhtä paljon kuin ’tahmea’ ja pettävä (eli märkä) alusta ja / tai pitkä ruoho.

    Keles… pakko silti kysyä vielä veli Stixiltä ,notta mitähän helvattia hää siis tarkoittaa?

    Siis muutama sana poimittuna: ’mielikuva, eikä itseasiassa se mitä tapahtuu’
    ’kova maa tukee palloa’ ’eikä karkaa samalla alaspäin’

    Emmää muuten kysyis, mutta kun tiedän miehen olevan varsins selväjärkinen ja sekavapuheinen.. eiku.. ööh

    Mutta onneks tuli tämäkin keskustelu nähtyä. Nyt ei haittaa enää yhtään, että väylät on hiekotettu ja pehmeitä. Ennen se vaikutti mun lyönteiin pirun paljon. Sama juttu esim sateen jälkeen vaikka ei vettä enää näkyvssä ollutkaan…

    Eilen gapilla ina vajaa satasesta (Porvoo 10) 4 m metrin bäkärit, greeni oli pikkuisen palloa korkeamalla.

    Pallo ei litistynyt maata vasten vaan spinni tuli ihan vaan lavasta. Niin ja oikeasta kyljestä joka kipeytyi kunnolla.

    Tuo laittoi tosissaan miettimään tulokulmaa palloon.

    Nimetön

    Vasen pakki kirjoitti: (30.4.2007 9:23:29)

    Rifle kirjoitti: (30.4.2007 8:09:25)

    ts kirjoitti: (30.4.2007 0:09:42)
    Jännä juttu muuten, että tuollaiselta hyvältä (lähes ruohottomalta siis) alustalta lähtee paljon kovempi spinni silloin kun se on kova, kuin pehmeänä (esim sateen jäljiltä)

    Eiköhän tämän ilmiön (sateen jälkeen spinnaa huonommin) suurin selittäjä ole kosteus eli kitka pienenee huomattavasti pallon / lavan ollessa hiemankin kosteita…

    Tee sama testi rutikuivan sammalmättään päältä ja kaljulta kovalta kohdalta väylää. Empiiriset tulokset osoittavat, ettei toi kosteus selitä asiaa.

    Uskon edelleen että suurin selittäjä spinnien eroon väylältä (ennen ja jälkeen sateen) on nimenomaan kosteus, eikä väylän pehmeämpi pohja. Sateen jälkeen kosteutta ja pieniä epäpuhtauksia on enemmän kaikkialla, pallossa, mailan lavassa jne . ja siksi pallo spinnaa huonommin. Pallon siirtäminen jollekin kuivalle mättäälle ei mielestäni muuta olosuhteita kovinkaan paljoa, eikä siten tue väitettä pallon huonommasta kompressoitumisesta maata vasten.

    On kiistatonta, että pallo puristuu osumahetkellä mailan lapaa vasten (enemmän tai vähemmän mailasta riippuen). Mielestäni on kuitenkin aivan absurdi ajatus, että sama voisi tapahtua pehmeää ruohopohjaa vasten, oli väylän pohja sitten millainen tahansa. Normaalin väyläpohja ei koskaan ole erityisen kova ja siksi se mailan lapa siitä läpi meneekin kuin juustosta. Vertaaminen johonkin range mattoon tai kovaan pohjaan on tosi kaukaa haettua.

    Kannattaa myös muistaa ne hidastusvideot (esim. Boo Weekly). Pallo ei todellakaan käy missään maan sisässä vaan näyttäisi nousevan suoraan ilmaan osumahetkellä. En ala kiistelemään siitä, liikkuuko pallo millin tai pari alaspäin ennen kuin se alkaa nousta ylöspäin. Niin tai näin, niin kyllä se pehmeä väyläpohja aina sen verran joustaa kovan pallon tieltä.

    ts

    Nyt saat kyllä Rifle tunkee sen kosteutes sinne mihin aurinko ei paista.

    Mutta helvatin oikeessa olet siinä, että pallo ei käy missään maan sisässä. Ja aika villi ajatus, että uskot jonkun tuollaista edes koskaan tarvoittaneen. Se mitä et voi tuosta videosta nähdä on se, mitä tapahtuu sillä hetkellä kun lapa tapaa pallon. Liikesuunnan ja tuon tunnetun kitkan kautta voi kuitenkin päätellä aika vahvasti, mitä tuossa tapahtuu.

    Sitten pikku galluppi, jotta saadaan vähän käsitystä millä taustoilla väitteitä esitetään:

    Kuinka moni kirjoittajista pystyy päättämään ennen lyöntiä pakittaako pallo vai jääkö paikalleen?

    Kuinka moni on saanut 40m:n lyönnin pakittamaan useita metrejä normaalilla griinillä.

    Ja ei muuta kuin kokeilemaan noita erilaisia tapoja tuon tekemiseen… siinä ei paljon simulaatiot auta 🙂

    ts kirjoitti: (30.4.2007 10:35:04)

    Sitten pikku galluppi, jotta saadaan vähän käsitystä millä taustoilla väitteitä esitetään:

    Kuinka moni kirjoittajista pystyy päättämään ennen lyöntiä pakittaako pallo vai jääkö paikalleen?

    Kuinka moni on saanut 40m:n lyönnin pakittamaan useita metrejä normaalilla griinillä.

    Jos kyseessä on pallon niin kyllä. Mutta jos puhutaan pallon tulosta greenille ei todellakaan.

    Ohi gallupin: Eilen kun sai bäkärit syntymään pallo oli alarinteessä ja vain lapa teki jengat. Osuma hetki tavallista aikaisemmin.
    Voisko siis pallon paikalla säätää sen pysyykö paikallaan vain tuleeko backspinnit?

    Ekassa vastauksessa piti olla: pallon paikka (joo heikkoa huumoria).

    Nimetön

    Alkaa ts pääsemään taas omaan elementtiinsä eli kun asiaperustelut loppuu niin… 🙂

    Eli samanlainen lyönti samasta paikasta ennen ja jälkeen sateen, miksi spinni on erilainen ? Itse väitin, että kyse ei ole kompression muutoksesta maata vasten.

    Seuraavaksi varmaan tehdään gallup siitä kuinka pitkälle kukin lyö draiverilla ja vedetään sen pohjalta johtopäätöksiä kuka on forumin kovin jätkä 🙂

    Kova maahan vaikuttaa siihen että miten jalat tukevat vipukoneistoa osumahetkellä..tulee terävämpiä, solidimpia osumia ja pakspin lisääntyy.

    ts

    Ei Rifle hyvä kysymys ole asiaperusteluiden loppumisesta vaan siitä, että et taaskaan niitä ymmärrä etkä halua nähdä. Mieti nyt vähän väitettäsi kosteudesta ja kitkasta ja lue vaikka tuo VP:n kommentti asiaan. Ja kun vielä mietit paljonko siinä pinnassa on vettä 2 tuntia sateen jälkeen, tajuat miksi täällä hymyillään ajatuksillesi.

    Joskus ihan oikeesti on käynyt muutaman kärkevän kirjoittajan kohdalla mielessä ,notta ovatkohan koskaan oikeesti Golfpalloa lyöneet.

    ts kirjoitti: (30.4.2007 9:58:34)
    Keles… pakko silti kysyä vielä veli Stixiltä ,notta mitähän helvattia hää siis tarkoittaa?

    Siis muutama sana poimittuna: ’mielikuva, eikä itseasiassa se mitä tapahtuu’
    ’kova maa tukee palloa’ ’eikä karkaa samalla alaspäin’

    Emmää muuten kysyis, mutta kun tiedän miehen olevan varsins selväjärkinen ja sekavapuheinen.. eiku.. ööh

    Tota joo…. joutu prkl tekeen töitä ja ajatus a) muuttui, b) katkesi ja c) anada siinä välissä. Perus klubituuppari, kuten alekirjoitanut, on parempi pitää tätä ’vain’ mielikuvana. Se, että olen onnistunut – matolta – lyömään pallon kylkeen alaspäin suuntautuvalla lavalla, saaden aikaiseksi matalan ja erittäin voimakas kierteisen (nousee aika pitkän aikaa) on vain hölmön tuuria, eikä todista mitään puolesta tai vastaan. Onpas taas sekavaa…

    Koitan tähän avata ajatuksiani ko tilanteesta:
    1) tullessaan palloon, lapa ensin vie palloa alaspäin (kitka), muodotaen samalla alakierrettä
    2) pallo antaa myöten (puristuu) samalla liikkuen alaspäin (tautonomiaa)
    3) kova alusta ei anna pallon kuitenkaan liikkua alaspäin paljoa
    4) lavan nostokulma alkaa vaikuttaa samoihin aikoihin, kun pallon muoto alkaa palautua ja pallo lähtee nousuun

    Tämä kaikki siis tapahtuu impulssin omaisesti. Ja DSP:ssä impulssi delta(n) = 1 kun n=0 ja 0 kun n on erisuuri kuin nolla. Golfissa pätee vähän isompi, eli I = F * delta t (voima kertaa ajan muutos). Kuten on tullut jo esille tämä ajan muutos, delta t, on hyvin pieni => koko homma on ohi n+1 nanosekunnissa. En lähde arvailemaan mikä n tässä on. VOE (Voidaan Olettaa, Että) n kuuluu positiivisten reaalilukujen joukkoon.

    Kysyttävää? Huolia, murheita? Turhia toiveita?

    KL kirjoitti: (30.4.2007 9:19:10)

    Oudon ylös osuu tuo pallo sitä mailan lapaa, ihanko tarkoituksella? Olen kuvitellut sweet spotin sijaitsevan ihan muualla kuin tuossa kohtaa lapaa.

    Eikös nuo välinespesialistit sano, että näissä nykyajureissa tuo makiapiste on aikalailla ylempänä kuin aikakaisemmissa (pienemmissä). Tosin tuo kyllä silti vaikuttaa olevan aika ylhäällä. Siis se osuma.

    Olen aikoinaan harjoitellut paljon pelkkää oikeaa osumista pallon. Pidän sitä edelleenkin (toki suunnan ohella) tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä lyönnin onnistumisen kannalta (esim. voimaa ei tarvita lainkaan). En ryhdy sitä opettamaan, kun en siihen kykene (aina edes siihen osumiseenkaan), menkää prolta kyselemään.

    Onnistuneen lyönnin kyllä tietää ja tuntee välittömästi. Kierteen määrään vaikuttaa käsittääkseni useampi tekijä. Siinä on mukana painetta maan pintaan, pallon ominaisuuksia ja mailan urien puhtautta, svingin nopeutta/suuntaa jne. Jo pelkillä mailan ja pallon ominaisuuksillakin saa aikaan kierrettä, mutta käytännössä paras hyrrä tulee kun saa (täällä kiisteltyä) painetta väylän pinnasta. Erityisen tärkeää paineen saaminen on lyhyissä 20-40 metrin ’neppauksissa’, lyhyeksi leikatulta väylältä lyötäessä.

    ts kirjoitti: (30.4.2007 10:35:04)

    Kuinka moni kirjoittajista pystyy päättämään ennen lyöntiä pakittaako pallo vai jääkö paikalleen?

    Kuinka moni on saanut 40m:n lyönnin pakittamaan useita metrejä normaalilla griinillä.

    Ja ei muuta kuin kokeilemaan noita erilaisia tapoja tuon tekemiseen… siinä ei paljon simulaatiot auta 🙂

    Pakkohan sitä on päättää jo ennen lyöntiä, vetääkö a)matalan lipunmittaisen stopparin, vai koettaako b)pomputella pallonsa lipun viereen. Se kuinka siinä lopulta onnistuu on sitä kuuluisaa, pelitaitoa. Liukkaille greeneille vaihtoehto a) on parempi, etenkin jos pallo on lyhyeksi leikatulla väylällä, tapausta b) käytetään useimmin kun ollaan jossain raffissa tai aivan greenin vieressä jne. Kuinka paljon pallo mahdollisesti spinnaa, lienee pelaajan henkilökohtaisen taidon varassa. Tuollaisia alakierteisiä stoppareita kyllä pystyy tavan klubituupparit napauttelemaan ja kyllä ne joskus saattavat hieman ’pakitellakin’. Näistä löytyy omakohtaista kokemusta vaikka kuinka paljon.

    Parhaiten (eniten) alakierrettä saa kovalta ja lyhyeksi leikatulta väylältä, jollain PW, i9, i8 mailoilla. Parhaimmillaan näkee jo pallon lentoradasta että spinniä on reilusti. Tässä käsittääkseni auttaa pieni paine väylää vasten. Se antaa enemmän kitkaa pallon ja mailanlavan välille. Vielä kun lyötäessä mailan uriin jää pallon pinnasta valkoista muovia(tai mitä se nyt lieneekään) voi odottaa pallon spinnailevan joskus greenilläkin. Nämä ovat vain omia vaatimattomia kokemuksiani aiheesta, kenties joku tuntee aiheen paremmin.

    No luulisi nyt jostain löytyvän akateemista faktaa ja hienoja high-speed -kuvia rautalyönnistä ruoholta. Tämä karkaa taas muuten ihan käsistä. Heittäkää faktaa kehiin… kai joku tästäkin on väitöskirjan tehnyt.

    Tuon Weeklyn videon perusteella tuskin kannattaa tehdä liikaa johtopäätöksiä, koska lyöntejä on monenlaisia.

    Hassua… olin näkevinäni juurikin tuon videon hidastuskuvassa Datan mainitseman ilmiön, jossa lapa ikäänkuin ponnahtaa alaspäin välittömästi osuman jälkeen. Mutta kysymyksessä lienee provosoitu illuusio 🙂

    Nimetön

    Pallo ei normaali lyönnillä liiku osumassa alaspäin milliäkään, koska kokonaisvoima
    vaikuttaa ylös ja eteen. Kitka tosin vaikuttaa osin alaspäin, mutta sen vaikutus on pienempi kuin loftin tuottama nostovoima. Tämän huomaatte siitä, että pallo lentää ylöspäin ei alaspäin.

    En ole missään korkeatasoisissa tieteellisissä spinniä mittaavissa tutkimuksissa nähnyt käytettävän pallon alla eri kovuisia pintoja. Sen sijaan erilaisia palloja, uria ja kitkaa vähentäviä materiaaleja sekä väliaineita (esim. vesi ja ruoho) pallon ja lavan välillä näkyy paljonkin.

    Stix ei usko, että 46 g kappale, joka törmää 250 g kappaleeseen, vaikuttaa isomman
    kappaleen nopeuteen. 46 g kappale lentää 200 metrin päähän törmäyksen vaikutuksesta, mutta vain vähän voimia kohdistuisi raskaampaan kappaleeseen..tuota

    StiX kirjoitti: (30.4.2007 9:38:26)

    Mitä tulee draiverilla alaspäin myömiseen, niin toivotan onnea =)

    Ei tuo Pihilin lapa ainakaan valtavasti ’ylöspäin’ ole menossa. Phili

    Nimetön

    ts kirjoitti: (30.4.2007 11:08:47)
    Ei Rifle hyvä kysymys ole asiaperusteluiden loppumisesta vaan siitä, että et taaskaan niitä ymmärrä etkä halua nähdä. Mieti nyt vähän väitettäsi kosteudesta ja kitkasta ja lue vaikka tuo VP:n kommentti asiaan. Ja kun vielä mietit paljonko siinä pinnassa on vettä 2 tuntia sateen jälkeen, tajuat miksi täällä hymyillään ajatuksillesi.

    Joskus ihan oikeesti on käynyt muutaman kärkevän kirjoittajan kohdalla mielessä ,notta ovatkohan koskaan oikeesti Golfpalloa lyöneet.

    Jos minun pitäisi ’ymmärtää ja nähdä’ sen pohjalta mitä sinä monasti väität niin myönnän auliisti tämän olevan mahdoton tehtävä. Mitä tulee VP:n ajatuksiin niin ilmaisin olevani tästä asiasta erimieltä sekä myös syyn siihen. Datan viimeisin kommentti oli hyvä ja tämä on paljolti se kuinka asiasta itse ajattelen.

    Viimeiseen heittoosi voin vain sanoa, että miksi ihmeessä kaveri joka (omien sanojensa mukaan) kuluu ’niihin jotka asioista oikeasti tietävät’ -kerhoon, roikkuu täällä golfpisteen sivuilla lähes päivittäin väittelemässä ihan älyttömistä asioista ja vähättelemässä muiden osaamista (ja tällä en tarkoita itseäni).

    Omalta osaltani tämä painetta palloon topikki on käsitelty….
    Hauskaa Vappua kaikille !

    En pysty selittämään asiaa fysiikan laeilla, voimavektoreilla taikka tietokonemallinnuksilla. Silti olen täysin vakuuttunut siitä, että kiinteältä väylänurmelta pallo lentää pidemmälle kuin sateen tai hiekoituksen pehmentämältä alustalta. Tämä kokemukseen perustuva vakaumus ei ainakaan itselleni selity muulla kuin Elsin mainitsemalla paineen luomisella palloon. Olen kyllä ollut aina sitä mieltä, että alustan vaikutus pallon lentoon on itsestään selvyys – ei suinkaan asia, jonka todenperäisyys pitäisi vahvistaa fysiikan laeilla.

    Alku- ja loppukaudesta väylien ollessa pehmeitä sateesta ja/tai hiekoituksesta väylälyönnit rautamailoilla ovat (ainakin itselläni) lyhyempiä. Tämä ei mielestäni selity pallon ja mailan välisellä kosteudella tai epäpuhtaudella. Keväisin ja syksyisin kentillä on yleensä voimassa talvisääntö ja pallon voi halutessaan puhdistaa näistä epäpuhtauksista – tästä huolimatta hyvätkin osumat tuntuvat säännöllisesti huonommilta kuin kovalta väylänurmelta. Jos tämän mutu-’tosiasian’ selittää muu kuin ”pressure on the ball at impact-oppi”, so be it. Itse kyllä asetan vektorimiehille näyttökynnyksen tässä asiassa aika korkealle.

    Pahoittelen osaamattomuuttani lainausmerkkien käytössä – assistenttini on jo vietämässä vappua eikä siten ole korjaamassa kielioppivirheitäni.

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 101)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #240107 kohteessaPaine palloon

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Paine palloon