-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kun GL:n yleiset paikallissäännöt poistuivat, kenttäkohtaisia paikallissääntöjä on vähitellen päivitetty. Näiden kanssa täytyy olla jatkossa tarkkana, koska tekstit poikkeavat aika lailla toisistaan – tarkoituksella tai tahattomasti. Muutama hajahuomio:
Maahan uponnut pallo on joillakin kentillä laajennettu koskemaan koko pelialuetta. Kun lukee pelialueen määritelmää, tämä tarkoittanee myös metsiä yms alueita. Tarkkana täytyy ilmeisesti olla sen kanssa, onko pallo vain sammaleen sisällä vai uponnut ”maahan”
Kiinteä haitta viheriön läheisyydessä. Pickalalla on lopussa lisäys ”Poikkeus: Pelaaja ei kuitenkaan saa tämän paikallissäännön mukaista vapautusta, jos hän ei ilmeisestikään voi lyödä palloaan jonkin muun syyn kuin kiinteän haitan vaikutuksen vuoksi”. En ihan heti keksi, mikä viheriön läheisyydessä olisi tällainen syy, kun ei voi olla mikään rakennelmakaan – onko muilla valistunutta arvausta?
Ringsidella on paikallissääntö: ”Kentällä kaikki vesiesteet on merkitty”. Tarkoittaako tämä sitä, että jos vesiestemerkki puuttuu, paikallissäännön mukaan tämä kohta ei ole vesieste, vaikka se sääntöjen mukaan sitä olisikin?
Sarfvikilla: ”Syvät veden valumaurat hiekkaesteessä – Valumaurat vain kun pallo on urassa”. Onko jossain määritelmää, mikä on riittävän syvä valumaura?
Ringsidessa: ”Etäisyysmittareiden käyttö kilpailuissa on sallittu. Vain sellaista mittalaitetta voidaan käyttää, joka mittaa ainoastaan etäisyyttä” eli Rinkussa ei ymmärtääkseni voi käyttää esim. näitä älypuhelimia
Ringsidessa: ”SIIRTOSÄÄNTÖ / Voimassa vain jos on erikseen mainittu
Kun pallo on missä tahansa pelialueen lyhyeksi leikatulla osalla, pallon saa rangaistuksetta nostaa ja puhdistaa. Ennen pallon nostamista sen paikka on merkittävä. Nostettu pallo on asetettava enintään 15 cm päähän alkuperäisestä sijaintipaikastaan, ei kuitenkaan lähemmäksi reikää, ei esteeseen eikä viheriölle. Pelaaja voi asettaa pallonsa vain kerran. Asetettu pallo on pelissä (sääntö 20-4).
Jos pallo ei pysy sitä asetettaessa paikallaan, sovelletaan sääntöä 20-3d. Jos asetettu ja paikalleen jäänyt pallo tämän jälkeen liikkuu, ei rangaistusta seuraa. Pallo pelataan uudelta paikaltaan, ellei jokin muu sääntö muuta määrää. Jos pelaaja ei merkitse pallon paikkaa ennen sen nostamista, saa hän lyönnin rangaistuksen. Jos pelaaja siirtää palloa muulla tavalla, esimerkiksi mailan lavalla, hän saa lyönnin rangaistuksen.” Kiinnittää huomiota kaksi kohtaa. Ensiksikin siirtosääntö pitää olla ”erikseen mainittu”, missä jää hieman epäselväksi. Toiseksi mielenkiintoinen on tuo määräys merkitsemisestä, mutta en voi tehdä kai miten tahansa – esimerkiksi kengän kärjellä?? Epäselvää on myös tuo kielto siirtää palloa ”muulla tavalla” esimerkiksi mailan lavalla, mutta mikä on se sallittu tapa (kelpaako esimerkiksi kenkä?)Aika tarkkana saa jatkossa olla paikallissääntöjen kanssa. Kilpailumääräykset pitää toki opiskella, mutta myös jos itse tai kaveri pelaa vieraskentällä tasurikierrosta – puhumattakaan skineistä!
MInusta tuntuu, että tämä on mennyt hieman liian vaikeaksi.
Noista yksi ainoa liittyy siihen että pysyväiset paikallissäännöt on poistettu. Muut ovat varmaan samassa muodossa kuin ennenkin..
Noista yksi ainoa liittyy siihen että pysyväiset paikallissäännöt on poistettu. Muut ovat varmaan samassa muodossa kuin ennenkin..
edit: ja minkä helvetin takia kukaan ei tee tälle softalle mitään? Järjetöntä kun edes perustoiminnot eivät pelitä
Noista yksi ainoa liittyy siihen että pysyväiset paikallissäännöt on poistettu. Muut ovat varmaan samassa muodossa kuin ennenkin..
Kyllä aika moni poikkeaa niistä GL:n sanamuodoista, jotka oli käytössä viime vuonna. Erot ovat monessa kohdin aika vähäisiä, mutta joka kerta kun on muotoiltu tekstiä uusiksi, täytyy pohtia, mitä tämä uusi muotoilu tarkoittaa ja miten poikkeaa siitä edellisestä. Olennaista on minusta se, että paikallissäännöt ovat joka kentällä ainakin jossain määrin erilaisia, ja tulkintoja varmaan tulee (esim. tuo Sarfvikin isompi valuamaura, tai Rinkun siirtosääntö)
Nyt ei taaskaan minulla ymmärrys riitä siihen mistä tässä oikein puhutaan. Vain yksi noista laittamistasi edelleenkään on ollut sellainen joka noissa liiton pysyväisissä on ollut, kaikki muut ovat jotain muuta. Niinpä liiton pysyväisten poistuminen ei voi niihin vaikuttaakaan.
Ilmeisesti sinulla menee nyt sekaisin ne neljä kaikilla kentillä automaattisesti voimasssa ollutta ja toisaalta yleiset paikallissääntöjen mallitekstit. Mallitekstit eivät ole liiton toimesta muuttuneet mihinkään, toisilla kentillä vaan on erilaisia tarpeita säätää niitä kohdalleen, yleensä huonoon suuntaan.
Esim Rinkun siirtosääntö ja Sarfvikin valumaurasääntö ovat kyllä äkkiä katsoen juuri mallisääntöjen mukaisilta
ts: Ilmeisesti sinulla menee nyt sekaisin ne neljä kaikilla kentillä automaattisesti voimasssa ollutta ja toisaalta yleiset paikallissääntöjen mallitekstit
Näin ilmeisesti. Tässä ilmeisesti syy, miksi noista neljästä kolme poistettiin – jolloin on joka kentällä syytä lukea paikallissäännöt huolellisesti, koska eroja on. Nyt siis bunkkerissa on syytä tarkistaa paitsi valumaurat, niin myös irtokivet -mitä niistä sanotaan.
Silti muutama noista jäi pohdituttamaan erityisesti Rinkun paikallissääntöjen ”kaikki vesiesteet on merkitty” ja myös tuo Pickalan ”jos hän ei ilmeisestikään voi lyödä palloaan…” -kohdat.
”Kaikki vesiesteet merkitty” – eiköhän normaalisti kenttä pelata merkintöjen mukaan. Oli ne sitten väärin tai oikein.
”kiinteä haitta” – sama tekstihän on muidenkin kiinteiden haittojen kohdalla:
Exception: A player may not take relief under this Rule if (a) interference by anything other than an immovable obstruction makes the stroke clearly impracticable or (b) interference by an immovable obstruction would occur only through use of a clearly unreasonable stroke or an unnecessarily abnormal stance, swing or direction of play.
Kaikki vesiesteet on merkitty….
Siinä tapauksessa niiden on oikeasti syytä olla merkitty, eikä niin kuin eräällä kentällä, jossa vain peliin ’normaalisti’ tulevat oli/on merkitty. Pidän moista toteamusta jokseenkin hölmönä, koska toimikunnan tehtäviin kuuluu vesiesteiden rajojen tarkka määrittäminen, mikä yleensä tarkoittaa rajojen merkitsemistä tavalla tai toisella.
Rinkun siirtosääntö on mielestäni ihan ok ja suositellun sanamuodon mukainen ja sen voimassaolosta ilmoitetaan erikseen. Ei mitään epäselvää tuossa.
Syvät valumaurat ovat aina tulkinnanvaraisia. Tuomarina lähden siitä, että pallon tulee olla kohtuudella pelattavissa. Jos ei ole, ura on syvä.
Mitä tulee etäisyyttä mittaaviin laitteisiin, niin ei Rinkun sanamuoto ota mitenkään kantaa itse laitteen tyyppiin, joten älypuhelin käy myös etäisyyttä mittaavaksi laitteeksi.
SHG on muuten ottanut käyttöön Hard Cardin sellaisenaan ynnä muutama kenttäkohtainen lisäys. Onko tiedossa muita kenttiä, joilla HC on sellaisenaan voimassa?
@Q8: Jos vesieste on väärin merkitty, niin säännöt kävelevät väärän merkinnän yli. Asiasta löytyy pari valaisevaa deccaria.
@Q8: Jos vesieste on väärin merkitty, niin säännöt kävelevät väärän merkinnän yli. Asiasta löytyy pari valaisevaa deccaria.
Tiedän, mutta voi olla aika haastavaa alkaa vääntää kättä kesken kuukausikisan vesiesteen merkinnästä. Tai vaikka minkä tahansa kisan jossa puolet porukasta on noudattanut esteen merkintää/merkitsemättömyyttä.
KL
@Q8: Jos vesieste on väärin merkitty, niin säännöt kävelevät väärän merkinnän yli. Asiasta löytyy pari valaisevaa deccaria.Mutta tuo lausehan liittyy poikkeuksetta tilanteeseen, jossa toimikunta on ottanut kannan rajatapauksiin ja todennut joidenkin painumien olevan muuta kuin vesiestettä.
Itseä on aina ihmetyttänyt kirjanoppineiden kammo kyseistä lausetta kohtaan, joka monella kentällä on aivan loistava selkiyttämään tiettyjä tilanteita
Tiedän, mutta voi olla aika haastavaa alkaa vääntää kättä kesken kuukausikisan vesiesteen merkinnästä. Tai vaikka minkä tahansa kisan jossa puolet porukasta on noudattanut esteen merkintää/merkitsemättömyyttä.
Haastavaa tai ei, väärä merkintä ei saa eikä voi olla esteenä sääntöjen oikealle noudattamiselle. Jos joku ei osaa haastaa väärää merkintää, niin se on hänen tietämättömyyttään.
Ja kuten kirjoitin, jos toimikunta sanoo merkinneensä kaikki vesiesteet, niin silloin kaikkien vesiesteiden on todellakin oltava merkittyjä, ja mieluiten oikein. Esitetystä vastakkaisesta mielipiteestä huolimatta näin ei todellakaan aina ole.
Miten itse toimit tilanteessa, jossa pelikaverisi on ottanut ilmaisen vapautuksen merkkaamattomasta vesiesteestä? Ehdotatko, että mennään paikallissäännön mukaan vai todellisten sääntöjen mukaan? Onko tarpeeksi kierroksia takana, että tällainen tilanne on sattunut kohdallesi?
Cervelo kirjoitti:
Miten itse toimit tilanteessa, jossa pelikaverisi on ottanut ilmaisen vapautuksen merkkaamattomasta vesiesteestä? Ehdotatko, että mennään paikallissäännön mukaan vai todellisten sääntöjen mukaan? Onko tarpeeksi kierroksia takana, että tällainen tilanne on sattunut kohdallesi?
Sosiaalikierroksella minua ei voisi vähempää kiinnostaa mistä ja kuinka kukakin pelaa tai on pelaamatta, mutta tasoitukseen vaikuttavilla kierroksilla pelataan sääntöjen mukaan, tässä asiassa olen ehdoton.
Kierroksia on takana arviolta 1500, mutta siitä huolimatta en muista tilannetta, jossa asiasta olisi tullut minkäänlaista kiistaa. Tosin muistini voi pettää, mutta viimeisten 15 vuoden ajalta olen tuosta koko lailla varma. Tuomarinakaan en ole joutunut asiaa kentällä puntaroimaan, johtunee varmaankin siitä, että olen itse ollut tuomitsemiani kisoja merkkaamassa ja paikallissääntöjä kirjoittamassa, tai merkkaajana yms. on ollut joku toinen asiansa osaava henkilö, jonka taitoihin luotan.
EDIT: Hyvissä ajoin ennen liiton järjestämiä kilpailuja on tapana tehdä ns. kenttäkatselmus, jossa mm. selvitetään kilpailua varten tarvittavat kentän merkinnät. Tässä vuosien varrella on käynyt ilmi, että kovin monella kentälllä nimenomaan vesiesteiden merkinnät ovat perin puutteelliset, eritoten ojien osalta. Tämän vuoksi ei ole mitenkään kummallista, että pelaajat saattavat olla epätietoisia siitä mikä on vesieste, ja ennen kaikkea missä esteen rajat kulkevat.
Meillä GL:n entisistä 4 yleisestä säännöstä on sellaisenaan voimassa 3. Ainoastaan maininta mittamerkeistä puuttuu. Terassiparlamentti on hämmennyksissä. Vallitsevin mielipide tuntuisi olevan, ettei niihin tolppiin todellakaan kosketa: koska aina on pelattu niin! Käsittääkseni merkit ovat liikuteltavia haittoja.
Entäpä jos pelaaja ottaakin vanhasta muistista vapaan dropin kiinteän haitan mukaan?
Väylään upotetut n.200mm ”lautaset” on myös helposti poistettavia , mutta jos pallo on lätkän päällä ja otat lätkän pois, niin pallo jää 3-4 syvään”kuoppaan”.
Onko se ”rub o fthe green”?Meillä GL:n entisistä 4 yleisestä säännöstä on sellaisenaan voimassa 3. Ainoastaan maininta mittamerkeistä puuttuu. Terassiparlamentti on hämmennyksissä. Vallitsevin mielipide tuntuisi olevan, ettei niihin tolppiin todellakaan kosketa: koska aina on pelattu niin! Käsittääkseni merkit ovat liikuteltavia haittoja.
Väylään upotetut n.200mm ”lautaset” on myös helposti poistettavia , mutta jos pallo on lätkän päällä ja otat lätkän pois, niin pallo jää 3-4 syvään”kuoppaan”.
Onko se ”rub o fthe green”?Tässä tulee hyvin esille se, että mittamerkkisäännön muuttamisessa tai poistamisessa tulee ottaa huomioon millaisia mittamerkkejä kentällä on. Liiton perusteluissa säännön poistamiselle sanottiin, että mittapaalut ovat monella kentällä siirrettäviä ja siksi mainittu paikallissääntö ei ole tarpeen. Lähes jokaisella kentällä on kuitenkin muitakin mittamerkkejä kuin ne 150 metrin paalut, kuten esimerkiksi väylään upotetut erilaiset merkit.
Nyt kun tuo paikallissääntö poistetaan, tulee pelaajan itse ymmärtää mikä on kiinteä ja mikä puolestaan liikuteltava haitta. Ei paikallissäännön poistuminen suinkaan tarkoita sitä, että kaikki mittamerkit automaattisesti olisivat liikuteltavia haittoja, ei suinkaan! En millään jaksa uskoa, että jollain kentällä nähtäisiin hyvänä asiana, että pelaajat ryhtyvät kaivelemaan väylään upotettuja laattoja, tupsuja tai kupuja pois ’liikuteltavina haittoina’. Kyllä nuo maahan upotetut merkit ovat edelleen kiinteitä haittoja, ellei niitä sitten ole tarkoitettu nostettaviksi ja takaisin paikoilleen asetettaviksi, mitä henkilökohtaisesti pidän epäkäytännöllisenä ajatuksena juurikin kaukoaatoksen kuvailemasta syystä. Kyllä siitä ’lautasen’ alla olevasta kuopastakin pitää saada vapautua, mutta onko siinä mitään järkeä, että pallon ollessa ’lautasen’ päällä pallo ensin nostetaan, lautanen poistetaan, pallo dropataan sinne kuoppaan ja sitten vapaudutaan siitä kuopasta, sen sijaan että suoraan vapauduttaisiin kiinteästä haitasta?
Entäpä jos pelaaja ottaakin vanhasta muistista vapaan dropin kiinteän haitan mukaan?
Jos pelaaja käyttää kiinteän haitan sääntöä liikuteltavan haitan tapauksessa, hän saa lyöntipelissä kaksi rangaistuslyöntiä ja reikäpelissä menettää reiän säännön 24-1 rikkomisesta.
kaukoaatos
Meillä GL:n entisistä 4 yleisestä säännöstä on sellaisenaan voimassa 3. Ainoastaan maininta mittamerkeistä puuttuu. Terassiparlamentti on hämmennyksissä. Vallitsevin mielipide tuntuisi olevan, ettei niihin tolppiin todellakaan kosketa: koska aina on pelattu niin! Käsittääkseni merkit ovat liikuteltavia haittoja.KL jo vastasikin pitkästi, mutta siis todellisuudessa tuon paikallissäännön poistaminen poisti vain poikkeuksen, jolla normaali liikuteltava haitta määrättiin kiinteäksi. Nyt kun poikkeusta ei enää ole, ne käsitellään kaikki oman olemuksensa mukaisina, eli kiinteät kiinteinä ja liikuteltavissa olevat liikuteltavina.
Ts: Nyt kun poikkeusta ei enää ole, ne käsitellään kaikki oman olemuksensa mukaisina, eli kiinteät kiinteinä ja liikuteltavissa olevat liikuteltavina.
Eli mikäli ymmärrän oikein, ellei asia ole itsestään selvä, pitää kokeilla lähteekö tolpps tms irti – jos ei, niin sitten se on kiinteä. Raavailla miehillä useampi lienee irrotettava ja hennoilla naisilla niista osa pysyy kiinteinä.
Tulee muuten mieleen se Tigeriä kuvaava video, jossa 3 katsojaa vieritti ison ”irtokiven” pois edestä. Samalla tavoin kai voidaan ”miehissä” kiskaista tolppa irti maasta, mutta se ei liene tarkoitus.
Putti-Possu: Katso sääntökirjasta määritelmien kohdalta haitta:
An obstruction is a movable obstruction if it may be moved without unreasonable effort, without unduly delaying play and without causing damage. Otherwise it is an immovable obstruction.
Vertaus kiveen on sikäli huono, että se ei ole haitta lainkaan.
Mutta raja kiinteän ja liikuteltavan suhteen on jossain kohti häilyvä kuten totesit. Mielenkiintoisin tilanne tulee silloin kun se pelaajalle on kiinteä, mutta joku vahvempi tulee ja nostaakin haitan pois.
Yksi mielenkiintoinen rajanveto tulee tilanteissa, joissa käytetään luonnon ”esineitä” mittamerkkeinä, kuten kartiokuusia (joista tosin usein on maininta paikallissäännöissä). Tänään kentällä mittamerkit oli koverrettu sellaisiin luonnollisiin kiviin, jotka oli lisäksi muotoiltu katkaistuiksi kartioiksi. Paikallissäännöissä ei ollut näistä mitään.
Jos olisi ollut tasurikierros, olisi pitänyt harkita/kokeilla
– voiko niitä kaataa tai siirtää
– onko kiinteä haitta (kun oli aika lailla ”man made”) vai
– onko luonnonkivi, josta ei saa vapautustaMuotoiltu kivi on artificial ja sen kautta haitta
Muotoiltu kivi on artificial ja sen kautta haitta
”Muotoiltu” on joskus aika tulkinnanvarainen:
– onko nuo kalkkikivilohkareet luonnostaan tuon mallisia, jossa vain mittakaiverrus
– onko räjäytyksen läljiltä olevat lohkareet ”muotioiltuja”, kun ne eivät ainakaan luonnon muovaamia ole (näitä on melkein kaikkien kenttien reunoilla)Kyllä ne muuttuvat keinotekoisiksi kun niihin ihminen kädenjälkensä jättää ainakin oman tulkintani mukaan.
Lisäksi myös käyttötarkoitus saattaa tehdä luonnonkivestäkin haitan, kuten deccari 24/7 kertoo
”Muotoiltu” on joskus aika tulkinnanvarainen:
– onko nuo kalkkikivilohkareet luonnostaan tuon mallisia, jossa vain mittakaiverrus
– onko räjäytyksen läljiltä olevat lohkareet ”muotioiltuja”, kun ne eivät ainakaan luonnon muovaamia ole (näitä on melkein kaikkien kenttien reunoilla)Usein riittää kun kysyy ’onko kyseessä esine, jolla on käyttötarkoitus ja joka on juuri siihen tarkoitukseen jollakin tavoin muotoiltu’.
Tämäkään ei tosin aina riitä, mutta sillä pääsee aika hyvään alkuun.
KL
Usein riittää kun kysyy ’onko kyseessä esine, jolla on käyttötarkoitus ja joka on juuri siihen tarkoitukseen jollakin tavoin muotoiltu
Ei sen tarvitse edes olla muotoiltu. Käyttötarkoitus riittää.
-
JulkaisijaArtikkelit