-
JulkaisijaArtikkelit
-
Mikä on ihmisten pahin moka/kömmähdys vuosien varrella tai tällä kaudella? Itse sain tänään hyvän oppitunnin siitä kuinka reikää ei kannata jättää kesken. Pelasin tasoituskierrosta ensimmäiset yhdeksän reikää(merkkari ei pelannut enempää) niin yhdeksännellä reiällä neljäs lyönti katosi jonnekkin pöheikköön ja sanoin katsovani muiden pelaamista. Kotiin päästyä mietin sitten tarkemmin tuota asiaa ja huomasin että siltä reiältä olisi saanut pisteitä vielä tuloksella kahdeksan mihin olisin ehkä voinut hyvinkin päästä. Griini oli jo sen verran lähellä. Se mikä tästä pikkujutusta tekee huvittavan on se että tavoittelin pääsyä alle 36 tasoituksen ja se jäi kiinni YHDESTÄ bogeypisteestä… On tässä ollut naurussa pitelemistä(vai itkun sama se) Mutta siitä tuli idea kysellä onko muilla vastaavia kokemuksia.
On! Meriteijo 18. reikä ja avaus komeasti vasemmalle metsikköön kunnolla kopisten. 3. pallo lähti tiiltä. Kun aikanaan pääsimme väylää eteenpäin, niin kummasteltiin keskellä väylää olevaa palloa. Kyseinen pallo osoittautui olevan palloni, joka ilmeisen merkillisesti kimmoten oli päätynyt keskelle väylää. Kun en kerran lyönyt ’varapalloa’ vaan kolmatta, niin kyllä harmitti. Nykyään lähtee aina varapallo vaikka menisi kuinka vinoon ja kauas.
Laitoin tuossa ma 2.7 Hiekkaharjussa ensimmäisellä väylällä draivin keskelle väylää. Toisella alle sata metrinen hirveellä slaissilla oikeelle ja suoraan pellolle outtiin. Tein triplan tai sit jotain siitä yli.
Tokalla väylällä draivi ojaan ja varapallo outtiin.
Kolmannella väylällä sutasin draivin heti teeboxin vasemmalla puolella olevaan lampeen. (en tajuu miten on mahdollista, max 20m). Varapallon sain sit keskelle väylää ku vaihdoin driverista puu kolmoseen.
Eipähän tarvinnu tiputtaa taaskaan tasoitusta. =)
Jos pahin moka golfissa on se, että lyö avauksen metsään… haloo??
”Tyhymä saa olla, muttei pöhölö!”Pahin mokani golfiin liittyen on se, että tajunnut tätä maailman hienointa pallopeliä yläaste/lukio iässä, kun kesällä olisi aikaa ollut. Muut pallopelit veivät aikaa, vaikka golfkenttäkin olis ollu parin kilometrin päässä…
Olen tainnut pahimman mokani täällä jo joskus kertoakin, mutta tässä uusintana:
Seasiden ysi. Saatanallisen hieno ja pitkä drive. Minun mittapuusani siis. Seasiden ysihän palaa klubille ,notta upea ilma kun oli, terassi täynnä porukkaa. Siinä patsastelin pallolleni, joka oli likipitäen lipun mittainen, mutta väylän profiilista (lievä dog leg oikealle) johtuen matkaa lipulle noin vajaat viisikymmentä metriä.
Minähän tietysti upean driven jälkeen kuvittelin että kaikki terassilla kyttää että sieltähän tulee oikein pelimies kun tuollaisen driven on pamauttanut. Ajattelin hämmästyttää terassia vielä lisää ja santikka käteen ja tavoitteena sellainen helvetillisen korkea leikattu ’Mickelsson’. Joo…hyvä ajatus. Toteutus: Kauhea kylkkäri, raivoisa FOOOORRRR !!!! ja sitten hattu kourassa (kirjaimellisesti) ja hakemaan palloa klubin terassilta. Ainut mikä helpotti oloa, oli se kun Paksikselle asiaa kiroisin, Paksis tokaisi hipeästi: ’Joo eihän tuon nyt mitään ollut. Mä oon tehnyt tuon kolmesti. Kerran Seasiden ysillä ja kaks kertaa Parkin kahdeksannellatoista.’ Tuo sentään helpotti pikkusen häpeääni. Mutta vain pikkusen.
Jalle voi halutessaan jatkaa tarinaa miten viimevuoden Pikkulamaratonissa samalla väylällä kävi vastaavassa tilanteessa…
Minäkin olen tämän täällä varmaan aikaisemmin maininnut:
Greencard-kurssi, vuosi 1997. Puttailun jälkeen pro antaa jokaiselle rauta-7:n, sillä olemme seuraavaksi menossa opettelemaan/harjoittelamaan rangelle rautalyöntiä. Minä sitten päätän hieman kuivaharjoitella ja muistella viime kerran oppeja svingailemalla (ilman hanskaa). Tiedä sitten oliko syynä käsieni hikisyys vai otteen löysyys, mutta joka tapauksessa tunnen kuinka maila, joka hetki sitten oli käsissäni, katoaa. Sekunnin murto-osassa käännän katseeni ja näen kuinka kyseinen rauta-7 lentää liihottaa klubitalon katolle. Eipä siinä sitten muuta kuin kysymään uutta mailaa pro:lta, kun tuo edellinen meni tuonne katolle… ;D Nykyään on jo pysynyt mailat kädessä.
Ensimmäisiä golfkierroksiani pelailin Tahkolla, kun saavuimme väylälle numero 13 (tottakai). Pirun komia väyllä oikealla vetä ja vasemmalla hiukka mehtää sekä hieman etäämpänä ihan valehtelematta luksus-mökkejä. Kokeneemmat kaverit siinä sitten varoittelivat slaissista ja minä päätin että nyt ei sitten veteen lyödä. Käänsin stanssia tietenkin pois vedestä ja kuinka ollakkaan repäisin varsinaisen pullihookin… laitoin silmät kiinni nähdessäni tuloksen ja hetken päästä kuului kilin kalin ja kolin. Huokaisin helpotuksesta ja eikun sitten pihanurmelle jatkolyöntiä sutimaan…
Kehtaankohan, no kehtaan kai, kun tapahtu mun ekalla golf kurssilla Vierumäellä v. 2001 about.
Neiti pro tuli mun viereen ja pyys näyttään grippiä, jota puristin rystyset valkosena. Tokaisi ’ei noin saa puristaa, kuvittele että varren paikalla on pieni lintu jonka pitää olla hengissä vieläö lyönnin jälkeen’.
Eikun lyömään ja maila lähti (onneksi suoraan) kuin ohjus pressuun. Arvakkaas ketä hävetti ja herättikö hiukkasen hilpeyttä ympäristössä.Edelleen pidän mailasta kunnolla kiinne.
Ps. Tota mailanheittoa on sittemmin kokeiltu tarkoituksella, ja ei todellaakaan lähde eteenpäin maila ei.
Pahin ja pahin; näitähän nyt sattuu yhtenään, mutta tuorein on viime kaudelta ja klassikko:
Teijon ykkösellä, oudossa porukassa, mikähän lie suffelikisa ollutkaan, melko hyvän avauksen jälkeen odottelin, että greeni tyhjenee. Olin näet päättänyt lyödä saman tien toisella dekille, kyllä niin oli ollut hyvä syke päällä jo pitkään siinä touhussa eikä matkaakaan ollut kuin reilu 220, no big deal.
Olin jopa sonnustautunut Ryder Cup paitaani, josta sivullinen heti saattoi päätellä ,notta tekijämies, täytyy olla tekijämies, kun sillä on tuollainen paita.
Ja kun minä odotan, niin muutkin odottaa. Odotti myös seuraava ryhmä ykkösen teellä, että mitä helvettiä se pöljä meinaa. Greenillä vatuloitiin tuskastuttavan hitaasti palloa kuppiin.
Viimein lippu nousi. Minä asetuin pallolle ja tarkkaan sihtailtuani saattelin palloa puuvitosella hyvinkin kolme (3) metriä eteen päin. Olipa oikea tähtihetki. Kyllä hävetti. Vaikka enemmän kyllä vitutti.
Toivottavasti huomenna ei koko kenttä odota 😉
Mä oon kuullu kerrottavan tarinaa eräästä Prosta, joka sai mailansa rikki, kun yritti lyödä puussa 3m:n korkeudella olevaa palloa. Se oli varmaan moka, mutta onneks kyseisestä tapahtumasta ei oo mitään todisteita… tai ainakaan ne ei oo leviny mitenkään.
Tulipa taas kilpailussa sählättyä etu9 ihan totaalisesti, kaikki paitsi yksi väylä kolmen putin greenejä ja pelasin 51 lyöntiä. Droppeja tuli enemmän kuin koko vuonna yhteensä ja muutenki peli oli ihan yhtä tuskaa.
No sitten siinä etu9 pelattua söin ruisleivän, josko sillon alkaisi kulkemaan paremmin.
Pahalta näytti, draivi pitkäksi veteen -> droppi -> greenille -> 3puttia ja tupla, tuntu että sama tahti jatkuu, kunnes yhtäkkiä alko kulkeen. Neljä paria putkeen ja sitten taas katosi ihan totaalisesti lyönti ja kaikki. Lopuille sähläsin bogit -> 42 lyöntiä ja vitutus sanoin kuvailematon.dArts kirjoitti: (5.7.2007 23:56:59)
Tulipa taas kilpailussa sählättyä etu9 ihan totaalisesti, kaikki paitsi yksi väylä kolmen putin greenejä ja pelasin 51 lyöntiä. Droppeja tuli enemmän kuin koko vuonna yhteensä ja muutenki peli oli ihan yhtä tuskaa.
No sitten siinä etu9 pelattua söin ruisleivän, josko sillon alkaisi kulkemaan paremmin.
Pahalta näytti, draivi pitkäksi veteen -> droppi -> greenille -> 3puttia ja tupla, tuntu että sama tahti jatkuu, kunnes yhtäkkiä alko kulkeen. Neljä paria putkeen ja sitten taas katosi ihan totaalisesti lyönti ja kaikki. Lopuille sähläsin bogit -> 42 lyöntiä ja vitutus sanoin kuvailematon.Ihan taaskaan kenenkään varpaille astumatta kysyisin, miten vitutus voi olla sanoinkuvaamaton, jos händärisi on 18 ja pelaat 93?
Ja kuten joku tuossa jo mainitsikin, tämä on mokaketju/kömmähdys, eikä huonojen kierrosten itkemisketju.
Tästäkään ei o onneksi kuvamateriaali, mutta lienen edelleen ainoa golfari Suomessa, joka on pudonnut kesken kierroksen lietekaivoon.
Olen myös murtanut nilkkani kentällä, istunut vessassa, kun joku täräytti pallonsa täysillä vessan seinään ( tästä vaan henkisiä vammoja) ja männä viikolla viikolla putosin rähmälleni pöntön päälle samaisessa vessassa, kun lattia oli pudonnut alta pois!Joskus pelikin kulkee.
Lavantauti kirjoitti: (6.7.2007 8:08:08)
Ihan taaskaan kenenkään varpaille astumatta kysyisin, miten vitutus voi olla sanoinkuvaamaton, jos händärisi on 18 ja pelaat 93?Tajuutsä, se oli Par 71-kenttä! Siis neljä yli oman händärin, kyllä saatana syö miestä tuollainen melko sanoinkuvaamattomasti!
No Perskuta!
Olimpas mä hölömö. 4-ylihän todellakin on täysin käsittämätöntä.
Tossa tilanteessa ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kun tehdä Aplelit ja lopettaa ennenku aloittikaan.ts kirjoitti: (5.7.2007 23:38:18)
Mä oon kuullu kerrottavan tarinaa eräästä…”Mä oon kuullu”, että Lappajärven (JGS) väylällä #5 eräs paikallisen pelastuslaitoksen edustaja on lyönyt kesällä 2006 oikealla rinteessä olevia mökkejä kohti ja pallo on pomppinut avoimesta terassin ovesta sisään olohuoneeseen.
Pahin oli ehkä se, kun pelattiin tiukkaa skini-kisaa ja viimeisellä reiällä oli ratkaisematta koko takaysi. Minä ensimmäisenä lähesymään viimeistä griiniä rystyset valkoisina. Lyönti lähti hyvin, mutta kukaan ei siinä tiukassa puristustilanteessa ollut tullut tarkistaneeksi griiniä (vähän pimennossa), oli meinaan vielä edellinen ryhmä puttaamassa! Noloa meinaan huutaa forea sinne griinille, mutta tottakai huudettiin ja sitten nolona perään.
Pahin moka on tietysti se, että tuli aloitettua tämä kiduttava touhu, josta ei millään pääse eroon. Aina kun vannoo itselleen, että nyt saa itsensä kiusaaminen riittää, peli loksahtaakin hetkeksi lähes kohdalleen. Sitten on pakko vielä mennä koettamaan jne. …
Kömmähdys meinasi sattua jokunen kesä sitten Messilässä sen vanhan järjestyksen mukaisella väylällä 15 (muistaakseni). Siinähän pitää tulla vesiesteen yli greenille, joka on iso tuplagreeni jonkin toisen väylän (silloin kai 11) kanssa. Aavistuksen jännitti esteen yli lyöminen, joten tähtäilin huolella lipulle ja keskityin tiukasti. Onneksi lyönnistä tuli normaali kymmenmetrinen megaduffi, koska pallolle kävellessäni huomasin tähtäilleeni ihan väärälle reiälle, jonka olin siis jo pelannut muutama väylä aikaisemmin.
Joskus nuorena poikana odottelin kavereitani klubiravintolan baaritiskillä. Viereen istahti keimaillen vaaleatukkainen kaunotar ja kysyi, ’kelpaisko noin komealle pojalle seura?’
Tiuskahdin hänelle hieman harmistuneena: ’kuule, en todellakaan ole tullut tänne ostamaan aikakausilehtiä! Hyvästi!’Lähdin ja samalla näin kun vanhemmat ystäväni saapuivat ilmoittautumaan cädärille. Kerroin heille tapauksesta, kuinka agressiivisiä nykyiset lehtien suoramyyjät ovat. Jälkeenpäin he kertoivat naureskellen, että olin mukamas tehnyt pahan mokauksen. Ei pidä paikkaansa, nimittäin meille on aina tullut kotiin seura-lehti tilattuna. Mitä minä sillä toisella olisin tehnyt?
Kun on fiksuna ja tarkkana, niin ei pääse pahasti mokailemaan..
No minähän en ikinä mokia tee kentällä(ku jokatoisel väyläl), mutta oli vissiin tossa reilut 5vuotta sitten kun olin pelaamassa nurmijärvel harjoituskierrosta kilpailuun niin kun oltiin menossa pelaaman par3 rata niin siihen meijän eteen lähti 1 ryhmä.
Siinä vasta ryhmä olikin, kun kateltiin sieltä ylempää niitten lyöntejä.
Ensimmäinen huitasi armottoman slaissin oikealle puskaan, kun taas toinen huitasi maata syövän duffin joka vaivoin meni eteenpäin.
Kolmas avaaja vasta taituri olikin, kun veti puumaillallaan niin kantaosuman että pallo meni omien jalkojensa välistä suoraan selkänsä taakse pusikkoon.Eihän sitä saisi nauraa toisen henkilön lyönneille mutta kyllä siinä teki jo melko tiukkaa, ja sitten hetken päästä alettiin vielä miettiä miten se on mahdollista että lyö niin kantaosuman. Oli kyllä melkoinen elämys sen lyönnin todistaminen.
Albatrossi kirjoitti: (5.7.2007 20:25:16)Eipä siinä sitten muuta kuin kysymään uutta mailaa pro:lta, kun tuo edellinen meni tuonne katolle… ;D
Hymyilen ääneen! 😀
Hetken aikaa mietittyäni valitsen omista arkistoistani seuraavan tarinan.
Paikkana oli Kalajoen ykköstii, peliseurana itselleni entuudesta tuntemattomia pelaajia, taisivat olla jostain kauempaa tulleita. Ystävällisten tervehtimisien ja esittelyiden jälkeen tohdin lausumaan: ”pelaan tänään tasoituskierroksen, kun luottamus lyöntiin on tänään sen verran kova”.
Ensimmäisen lyöntini löin vahvasti mailan kannalla topaten 20 metrin päähän lampeen.
Silloin ei naurattanut.ts kirjoitti: (5.7.2007 23:38:18)
Mä oon kuullu kerrottavan tarinaa eräästä Prosta, joka sai mailansa rikki, kun yritti lyödä puussa 3m:n korkeudella olevaa palloa. Se oli varmaan moka, mutta onneks kyseisestä tapahtumasta ei oo mitään todisteita… tai ainakaan ne ei oo leviny mitenkään.Mä en tuota vielä kömmähdykseksi luonnehtisi.
Osallistuminen GP Invitationalin LD-kisaan. Yleisöä ns. riittävästi ja sitten kolmella kisapallolla 2 jäykkää riuhtaisua vasemmalle sektorin ulkopuolelle ns. sikahukkina. Sitten yhdellä pallolla hipaisu jonnekin mailan harvemmin käytettyyn osioon, ehkäpä hoseliin ja sattumalta sektoriin päätyvä slice joka ei mennyt edes naisten mitoille. Jos olisi voinut yliastua niin ei oltaisi kyllä mitattu!!!
Onneksi hieman omaa vuoroa ennen joku toinen löi kynttilällä griiniosuman tai kaksi joten yleisö oli jo tottunut näkemään muunkin tasoisia suorituksia kuin Janosta tai Nikoa.
-
JulkaisijaArtikkelit