-
JulkaisijaArtikkelit
-
Mitäpä viisaat sanovat tälläisesta paalutuksesta: Greenin edessä olevassa vesiesteessä tiinpuolella keltaiset paalut ja greenin puolella punaiset. Toinen kysymys: mustapäiset päättöpaalut ojan molemmilla puolilla, mutta eivät 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden.
kevättä kirjoitti: (29.5.2014 17:37:05)
Mitäpä viisaat sanovat tälläisesta paalutuksesta: Greenin edessä olevassa vesiesteessä tiinpuolella keltaiset paalut ja greenin puolella punaiset. Toinen kysymys: mustapäiset päättöpaalut ojan molemmilla puolilla, mutta eivät 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden.No ehkä hieman epäortodoksinen järjestely, mutta ilmeisesti siinä on ajateltu, että jos griinille asti pääsee edes käymään, niin veden yli ei enää tarvitse lyödä. Myös jos griinin ympärillä on bunkkereita, niin kylkkärin sattuessa ja pallon sen seurauksena veteen lentäessä ei tarvitse dropata bunkkeriin tai mennä veden taakse lyömään, vaan voi käyttää sivuvesiesteen antamia lisävaihtoehtoja.
Mustapäiset paalut pitäisi kokonaan unohtaa. Niitä eivät säännöt tunne ja niiden käyttö aiheuttaa epäselvyyksiä. Jos ojan molemmin puolin on punaiset paalut, niin mihin niitä mustapäisiä oikein tarvitaan? Jos oja päättyy, niin esteen raja kulkee katkeamatta ojan pään ympäri. Jos se taas ei pääty, niin ei pääty esteen rajakaan.
Viimeinen lause : Jos oja (se) ei pääty, niin ei pääty esteen rajakaan,herätti kysymyksen.
Eli ojahan on määritelmän mukaan vesieste ja punaisilla merkittynä sivuvesieste, mutta jos paalut päättyy ja oja ei, niin onko merkitsemätön osa ojaa edelleen sivuvesiestettä?
Vai sekoilenks mie taas vaan?kaukoaatos kirjoitti: (30.5.2014 14:51:21)
… jos paalut päättyy ja oja ei, niin onko merkitsemätön osa ojaa edelleen sivuvesiestettä?
Vai sekoilenks mie taas vaan?Ei ole estettä, koska este määritellään paalujen mukaan. Mikäli se on ’kuopassa’ (kuiva ojan pää), niin se on kuopassa ja pelataan kenttää niin ku se on..
Mikäli ’kuopan’ pohjalla onkin vettä (oja, mikä ei ole kuiva) niin mun mielestä se on sillloin tilapäistä vettä, mistä saa vapautuksen.
Ps. Jos tän ryssin, ni KL kurmuuttaa… ja ihan aiheesta.
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (30.5.2014 15:13:15)
kaukoaatos kirjoitti: (30.5.2014 14:51:21)
… jos paalut päättyy ja oja ei, niin onko merkitsemätön osa ojaa edelleen sivuvesiestettä?
Vai sekoilenks mie taas vaan?Ei ole estettä, koska este määritellään paalujen mukaan. Mikäli se on ’kuopassa’ (kuiva ojan pää), niin se on kuopassa ja pelataan kenttää niin ku se on..
Mikäli ’kuopan’ pohjalla onkin vettä (oja, mikä ei ole kuiva) niin mun mielestä se on sillloin tilapäistä vettä, mistä saa vapautuksen.
Ps. Jos tän ryssin, ni KL kurmuuttaa… ja ihan aiheesta.
Hähää, KL ei ehtinyt.
Eli ryssit.. 🙂kaukoaatos kirjoitti: (30.5.2014 14:51:21)
Viimeinen lause : Jos oja (se) ei pääty, niin ei pääty esteen rajakaan,herätti kysymyksen.
Eli ojahan on määritelmän mukaan vesieste ja punaisilla merkittynä sivuvesieste, mutta jos paalut päättyy ja oja ei, niin onko merkitsemätön osa ojaa edelleen sivuvesiestettä?
Vai sekoilenks mie taas vaan?Olet aivan oikeassa, puuttuvat paalut eivät poista vesiesteeltä tai sivuvesiesteeltä sen statusta, ei vaikka laiska toimikunta niin antaisikin puutteellisilla merkinnöillään ymmärtää.
Ojien, varsinkin loivassa rinteessä olevien merkitsemisessä on toimikunnan oltava huolellinen. Pelaajaa ei tule laittaa tilanteeseen, jossa hän joutuu tulkitsemaan tällaisia asioita, vaan merkintöjen tulee olla täsmälliset ja johdonmukaiset. Monet veden kuljettamiseen tarkoitetut ojat ovat kuivia suuren osan kaudesta eikä ojassa voi määritelmän mukaan olla tilapäistä vettä. Merkitsemättömästä ojasta pelaajat saattavat perusteettomasti vapautua tilapäisen veden varjolla, vaikkei näin olekaan tarkoitus.
Jos on vesieste niin siellä pitäisi olla vettä. Mitä järkeä siinä on että pallo putoaa keskelle kuivaa ojaa ja sen sitten voi lyödä sieltä ulos? Jos halutaan vaikeuttaa peliä, niin poistetaan sellaisesta ojasta jossa koskaan ei ole vettä vesiesteen merkit ja täytetään se hiekalla niin että siitä tulee pitkä ja kapea bunkkeri. Vai onko bunkkerilla jotkut viralliseta mitat (leveys, syvyys, pituus) ?
En ole mikään syvällinen golfin asiantuntija, mutta jotenkin on sellainen tuntu että Suomessa on paljon näitä kuivia vesiesteitä, mitä mieltä muut olette ?johto kirjoitti: (31.5.2014 0:23:51)
Jos on vesieste niin siellä pitäisi olla vettä. Mitä järkeä siinä on että pallo putoaa keskelle kuivaa ojaa ja sen sitten voi lyödä sieltä ulos? Jos halutaan vaikeuttaa peliä, niin poistetaan sellaisesta ojasta jossa koskaan ei ole vettä vesiesteen merkit ja täytetään se hiekalla niin että siitä tulee pitkä ja kapea bunkkeri. Vai onko bunkkerilla jotkut viralliseta mitat (leveys, syvyys, pituus) ?
En ole mikään syvällinen golfin asiantuntija, mutta jotenkin on sellainen tuntu että Suomessa on paljon näitä kuivia vesiesteitä, mitä mieltä muut olette ?Ojat tehdään golfkentälle johtamaan vettä paikasta toiseen. Voi olla, että ojaa tarvitaan vain, jos vettä on paljon esim. lumien sulaessa tai rankkasateella. Toisaalta ainakin teoriassa voi Suomessakin olla kuivakausia, jolloin kaikki ojat kuivuvat. Kyllä nykyinen vesiesteen ja ojien määritelmä on hyvin tarkkaan harkittu. Ainahan voi vesiesteestä lyödä, jos pystyy säännöissä olevin rajoituksin.
Kotikentälläni Peuramaalla Vanha Peura-kenttä on täynnä ojia, joita ei ole merkitty. Lisäksi paikallissäännöissä on tyhmä mainita: ’Kaikki vesiesteet on merkitty jne.’ Porkkala kenttä on suurin piirtein kunnossa, kiitos jokavuotisen Finnish Tourin kilpailun. Olin aikani kenttätoimikunnan puheenjohtajankin ja yritin saada Vanhan vesiesteitä merkityksi ja paikallissääntöjä korjatuksi siinä onnistumatta ja luovutin.
Erinomaisen valaiseva on tositilanne Finnsh Tourilta. Minulla oli, silloin kun vielä kuvittelin, että minustakin voisi tulla golftuomari, erinomainen onni istua jokusen päivän ajan mm. Teittisen ja
JPS:n autossa seuraamassa tuomarointia. Eräänä hyvin tuulisena päivänä palaajan pitkä avaus oli Porkkalan 12. väylällä eksynyt Vanhan Peuran puolelle ja oli matalassa ojantapaisessa. Fiksuna kaverina peluri kutsui tuomarin paikalle ja kysyi: ’Olenko minä ojassa?’ JPS vastasi: ’Kyllä sinä olet’. Peluri: ’Minä kun luulin, että te olette merkinneet kaikki vesiesteet’. JPS: Niin me olemmekin Porkkala-kentällä, mutta sinä olet nyt Vanha Peura kentän puolella. Niinpä olenkin voinut lukuisille pelikavereilleni demonstroida: Tuokin ojapahanen on muuten vesieste, vaikka sitä ei ole merkitty.johto kirjoitti: (31.5.2014 0:23:51)
Jos on vesieste niin siellä pitäisi olla vettä. Mitä järkeä siinä on että pallo putoaa keskelle kuivaa ojaa ja sen sitten voi lyödä sieltä ulos? Jos halutaan vaikeuttaa peliä, niin poistetaan sellaisesta ojasta jossa koskaan ei ole vettä vesiesteen merkit ja täytetään se hiekalla niin että siitä tulee pitkä ja kapea bunkkeri. Vai onko bunkkerilla jotkut viralliseta mitat (leveys, syvyys, pituus) ?
En ole mikään syvällinen golfin asiantuntija, mutta jotenkin on sellainen tuntu että Suomessa on paljon näitä kuivia vesiesteitä, mitä mieltä muut olette ?Oja on jo ihan käsitteenäkin semmoinen maassa oleva pitkänomainen syvennys, jonka tarkoituksena on kerätä ja ohjata veden kulkua. Aina tuota ohjattavaa vettä ei ole, joten oja voi kuivua. Jos tuommoisen veden kulkua ohjaavan ojan täyttää, se ei enää ohjaa veden kulkua, vaan vesi päätyy paikkoihin, joista tuo täytetty oja aiemmin piti sen poissa. Niinpä semmoista ojaa ei kannata täyttää, ei vaikka se joskus olisikin kuiva.
Kuivasta ojasta pelaaja saa aivan vapaasti palloaan pelata, jopa märästä ojasta. Niinpä ei pitäisi olla kenellekään minkäänlainen ongelma, jos kuiva oja on vesieste ja sellaiseksi myös merkitty. Eihän sinne ojaan ole ylipäätään tarkoitus palloaan lyödä, eihän? Sitä paitsi, kyllä kuivastakin ojasta lyöminen yleensä hankaloittaa peliä, jopa merkittävässä määrin enemmän kuin bunkkeri.
P.S. Monin paikoin käytetään myös salaojia, joiden tarkoitus on sama kuin avo-ojankin, mutta niihin pallo ei yleensä voi päätyä ja niiden päältä voi myös pelata. Poikkeuksena tästä nk. ranskalainen oja (’french drain’), joka on soralla tahi muulla kiviaineksella päällystetty salaoja. Tämmöisen päältä ei ole tarkoitus pelata ja siitä saakin vapautua rangaistuksetta kiinteän haitan säännön perusteella (24-2).
Meidän kentällä on pyritty siihen, että kaikki (vesi)esteet ovat paalutettuina, jotta ei syntyisi epäselvyyttä varsinkaan aloittelijoille mikä on este ja mikä ei. Siksi on myös paalutettu ehkä liikaakin. Kaikki eivät tiedä vesiesteen määritelmää. Jotta kaikille ei tarvitse opettaa rangaistuslyönneillä asioita, niin ehkä on parempi , että he oppivat nämä asiat paalutuksen kautta eikä kantapään kautta kuten meikäläinen.
KL kirjoitti: (31.5.2014 9:41:45)
johto kirjoitti: (31.5.2014 0:23:51)
Jos on vesieste niin siellä pitäisi olla vettä. Mitä järkeä siinä on että pallo putoaa keskelle kuivaa ojaa ja sen sitten voi lyödä sieltä ulos? Jos halutaan vaikeuttaa peliä, niin poistetaan sellaisesta ojasta jossa koskaan ei ole vettä vesiesteen merkit ja täytetään se hiekalla niin että siitä tulee pitkä ja kapea bunkkeri. Vai onko bunkkerilla jotkut viralliseta mitat (leveys, syvyys, pituus) ?
En ole mikään syvällinen golfin asiantuntija, mutta jotenkin on sellainen tuntu että Suomessa on paljon näitä kuivia vesiesteitä, mitä mieltä muut olette ?Oja on jo ihan käsitteenäkin semmoinen maassa oleva pitkänomainen syvennys, jonka tarkoituksena on kerätä ja ohjata veden kulkua. Aina tuota ohjattavaa vettä ei ole, joten oja voi kuivua. Jos tuommoisen veden kulkua ohjaavan ojan täyttää, se ei enää ohjaa veden kulkua, vaan vesi päätyy paikkoihin, joista tuo täytetty oja aiemmin piti sen poissa. Niinpä semmoista ojaa ei kannata täyttää, ei vaikka se joskus olisikin kuiva.
Kuivasta ojasta pelaaja saa aivan vapaasti palloaan pelata, jopa märästä ojasta. Niinpä ei pitäisi olla kenellekään minkäänlainen ongelma, jos kuiva oja on vesieste ja sellaiseksi myös merkitty. Eihän sinne ojaan ole ylipäätään tarkoitus palloaan lyödä, eihän? Sitä paitsi, kyllä kuivastakin ojasta lyöminen yleensä hankaloittaa peliä, jopa merkittävässä määrin enemmän kuin bunkkeri.
P.S. Monin paikoin käytetään myös salaojia, joiden tarkoitus on sama kuin avo-ojankin, mutta niihin pallo ei yleensä voi päätyä ja niiden päältä voi myös pelata. Poikkeuksena tästä nk. ranskalainen oja (’french drain’), joka on soralla tahi muulla kiviaineksella päällystetty salaoja. Tämmöisen päältä ei ole tarkoitus pelata ja siitä saakin vapautua rangaistuksetta kiinteän haitan säännön perusteella (24-2).
Nuo merkitsemättömät ojat ovat joskus aika hankalia ja keksiä, missä on droppipaikka. Minusta eräs hankalimpia on metsän reunassa oleva oja. Kentänpuoleisen reunan voi aika hyvin arvata (mistä viisto osa ojaan alkaa), mutta entä siellä vastakkaisella puolella ryteikössä. Jos pallo menee tällaiseen ryteikköön, onko pallo hävinnyt (uusi pallo peliin) vai vesiesteessä (droppi). Sitten vielä paikallissäännöistä tai jostain selville, onko jossain määritelty tällainen merkitsemätön oja sivuvesiesteeksi, koska jos ei, droppipaikka on metsän puolella.
Toinen hankala paikka on vesieste, joka päättyy rinteeseen. Silloin sellaista viistoa kohtaa voi olla monta metriä ja on joskus vaikea keksiä, missä on se raja ja minne droppaisi tai missä on se vastaranta, joka yhtä kaukana lipusta
Putti-Possu kirjoitti: (31.5.2014 20:30:03)
Nuo merkitsemättömät ojat ovat joskus aika hankalia ja keksiä, missä on droppipaikka. Minusta eräs hankalimpia on metsän reunassa oleva oja. Kentänpuoleisen reunan voi aika hyvin arvata (mistä viisto osa ojaan alkaa), mutta entä siellä vastakkaisella puolella ryteikössä. Jos pallo menee tällaiseen ryteikköön, onko pallo hävinnyt (uusi pallo peliin) vai vesiesteessä (droppi). Sitten vielä paikallissäännöistä tai jostain selville, onko jossain määritelty tällainen merkitsemätön oja sivuvesiesteeksi, koska jos ei, droppipaikka on metsän puolella.Toinen hankala paikka on vesieste, joka päättyy rinteeseen. Silloin sellaista viistoa kohtaa voi olla monta metriä ja on joskus vaikea keksiä, missä on se raja ja minne droppaisi tai missä on se vastaranta, joka yhtä kaukana lipusta
Aivan. Siksi vesiesteet pitääkin merkitä ja vastuu siitä on oikein säännöissä sälytetty toimikunnalle. (Tai oikeastaan toimikunnan tulee MÄÄRITELLÄ vesiesteiden rajat tarkasti, mutta niitä merkitsemättä se on usein perin hankalaa.)
Ovatko nämä mustapäiset päättöpaalut ja 90 astetta golfsääntöjen urbaanilegenda osastoa. Miksi niitä paaluja kentillä on?
kevättä kirjoitti: (31.5.2014 22:10:35)
Ovatko nämä mustapäiset päättöpaalut ja 90 astetta golfsääntöjen urbaanilegenda osastoa. Miksi niitä paaluja kentillä on?Eivät mitään urbaanilegendaa, vaan osin vakiintunutta käytäntöä meillä Suomessa (ja Ruotsissa?). Käytäntö on kuitenkin perin huono, koska mitään päättymismerkkejä ei missään tarvita. Vesiesteen raja ei pääty yhtään mihinkään, paitsi tietenkin kentän ulkorajaan, mutta sitä ei tarvitse mitenkään merkitä. Ulkorajakaan ei yleensä pääty mihinkään eikä muualla maailmassa ole koettu tarpeelliseksi merkitä OB-rajan päättymistä millään mustapäisillä paaluilla, miksi siis meillä se olisi tarpeen?
Siis: mustapäiset paalut joutavat pois kentältä, niillä ei ole mitään virkaa, sotkevat vain asioita.
Eli onko Suomi tässä(kin) kohdassa golfin takapajulaa? Luodaan omia kummallisia ’sääntöjä’ eikä esim. Golfliitto puutu asiaan mitenkään. (Kun eihän se liitolle kuulu mitä seurat tekevät kentillään.)
kevättä kirjoitti: (31.5.2014 23:00:45)
Eli onko Suomi tässä(kin) kohdassa golfin takapajulaa?Sinä sen sanoit…
kevättä kirjoitti: (31.5.2014 23:00:45)
Luodaan omia kummallisia ’sääntöjä’ eikä esim. Golfliitto puutu asiaan mitenkään. (Kun eihän se liitolle kuulu mitä seurat tekevät kentillään.)Sen verran liitto tekee asian suhteen, että se kouluttaa liittotuomareita. Nämä sitten aina liiton kilpailuissa tarkastavat kentän merkinnät ja tarvittaessa korjaavat ja täydentävät niitä sääntöjen ja täyden järjen mukaisiksi. Valitettavasti (turhan) monella kentällä pelaajien ja (hoito)henkilökunnan intressit eivät käy yksiin, vaan kentillä mennään siitä missä aita on matalin, viis pelaajista. Tämä on karua faktaa aivan liian monella kentällä ja syynä on tietenkin raha. Toisaalta joillakin kentillä raha ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan palveluasenne. Onneksi niitäkin vielä löytyy.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 16 viestiä, 1 - 16 (kaikkiaan 16)
Esillä 16 viestiä, 1 - 16 (kaikkiaan 16)