-
JulkaisijaArtikkelit
-
Golfinvihollinen39 kirjoitti: (22.3.2012 12:38:03)
’’
Vähän pelaavan näkökulma voi olla toinen kuin paljon pelaavan. MOT.Minulla on varmaan extreme-vähän pelaavan näkökulma, kun olen viime vuosina pelannut noin 1-5 kierrosta per vuosi, niistäkin monta ulkomailla.
Noilla kierrosmäärillä on ihan sama, onko se GF 10 vai 100 eur. Olen jossain maksanut yli 100, ainakin mailavuokran mukaan laskien.
Uskon että on muitakin minunlaisiani lokkeja, joille kierroksen hinta ei ole merkityksellinen, mutta jotka sen sijaan ottavat golfkierrokset ehkä enemmän matkailun kannalta, eivätkä halua sitoutua yhteen kenttään. Eivät kaikki lokit siis ole rahan perässä juoksijoita.
Tennisosake kylläkin minulla on. Sillä saa pelata hallissa yhden tunnin viikossa, aina samaan aikaan. Tennishalli Oy:llä ei ole taloudellisia ongelmia, eikä tule. Osake on edullinen, on aina ollut, eli ei odotettavissa tappiota eikä voittoa. Vastikekaan ei ole mikään mahdoton, satoja eur vuodessa kuitenkin. Hallli on lukossa, sisään pääsee avaimella joka on vain osakkeenomistajilla. Osakkeenomistaja saa tietysti vuokrata viikkotuntinsa muille, jos haluaa. Markkinahinta on hiukan korkeampi kuin vastike.
Kuinkahan paljon tennisosake maksaisi, ja kuinka paljon vastike olisi, jos osakkeeseen sisältyisi oikeus pelata niin paljon kuin haluaa?
Nyt halliin voidaan myydä yhdelle kentälle (järkevään peliaikaan oikeuttavia) osakkeita arkisin arviolta 5 x 6 = 30 kpl ja viikonloppu 2 x 13 = 26, yhteensä 56 kpl plus päiväajat päälle, jos menevät kaupaksi. Jos pelioikeus olisi rajoittamaton, osakkeita voitaisiin myydä ehkäpä 14 kpl? eli neljäsosa => osakkeen alkuperäinen hinta olisi ollut nelinkertainen, ja vastike olisi nelinkertainen, ja vähän pelaavat valittaisivat ja yrittäisivät päästä osakkeestaan eroon. Kukaan ei haluaisi osakkeesta maksaa alkuperäistä hintaa, koska kaikilla paljon pelaavilla, jotka hyötyisivät osakkeeseen kuuluvasta rajoittamattomasta pelioikeudesta, sellainen jo on. Osakkeiden alun perin korkea markkinahinta romahtaisi ja niitä olisi runsaasti myynnissä.
Tennishalli Oy on siis alun perin keksinyt ajatuksen, että yksi osake oikeuttaa yhteen pelikertaan viikossa. Tällä saadaan yksi osake suhteellisen edulliseksi, ja samoin yhden osakkeen vastike. Jos joku haluaa pelata paljon, hän voi ostaa monta osaketta, ja maksaa enemmän. Jos haluaa vähentää pelaamista syystä tai toisesta, voi myydä niistä osan pois.
Ymmärrän että golfkenttä Oy:ssä tällainen muutos jälkeenpäin on mahdoton.
tuplabogi kirjoitti: (22.3.2012 1:46:39)
aakoo64 kirjoitti: (21.3.2012 22:53:22)
KL kirjoitti: (21.3.2012 22:07:22)
tuplabogi kirjoitti: (21.3.2012 18:24:39)
Tämmöinen perhepelioikeus kannattaa tarkistaa yhtiöjärjestyksestä eikä hinnastosta.
Sinun kannattaisi Eikka lukasta myös sarvvikin yhtiöjärjestys…
Siellä yhtiöjärjestyksessä on maininta näistä perheenjäsenten pelioikeuksista,joista edellä mainitset.
Hinnastosta päätetään normaalisti vuosittain.
Tämä ns.perhepelioikeus on aina olut sarvvikin yhtiöjärjestyksessä.Onhan se selvää,että yhtiö noudattaa omaa yhtiöjärjestystän,niinhän Rinkkukin tekee.
Nythän onkin kyse siitä,että ko. yhtiöjärjestyksen muutos esim. sarvvikin malliseksi tuskin onnistuisi alkuunkaan.
Sarvvikissa on viisas yhtiöärjertys laadittu jo perustamisvaiheessa,muilla kentillä sitä ei ole tajuttu.
Sarvvikissa on myös vain yksi osakesarja,joten muuttaminenkin on helpompaa kuin muilla kentillä.Muilla kuin Sarfvikin jäsenillä ei ole ollut varaa tehdä moisia päätöksiä…
Sarfvikia tuskin kannattaa nostaa mallioppilaaksi rahankäytön suhteen, sen verran poikkeuksellinen yhteisö on kyseessä.
Suomessahan on aivan tavallista, ettei osata sanoa noita ’vieraita’ kirjaimia, mihin myös F kuuluu. tuplabogilla on sama syndrooma myös näppäimistössä, voi moinen vieras kirjain jopa puuttua.
Silloin kun asiatieto loppuu,niin yleenä tällä palstalla alkaa kirjoittaja puuttumaan oikeinkirjoitukseen.Syndrooma sekin.
Sarvvik on sarvvik ja äännetään sarvvik paikallisessa murteessa.On aivan sama miten paikalliset ääntävät, kyseisen golfklubin nimi on ja kirjoitetaan Sarfvik.
Mitä jäseniin tulee, olet aivan oikeassa, minun olisi pitänyt kirjoittaa osakkaat, joita tarkoitin.
KL kirjoitti: (22.3.2012 16:46:00)
tuplabogi kirjoitti: (22.3.2012 1:46:39)
aakoo64 kirjoitti: (21.3.2012 22:53:22)
KL kirjoitti: (21.3.2012 22:07:22)
tuplabogi kirjoitti: (21.3.2012 18:24:39)
Tämmöinen perhepelioikeus kannattaa tarkistaa yhtiöjärjestyksestä eikä hinnastosta.
Sinun kannattaisi Eikka lukasta myös sarvvikin yhtiöjärjestys…
Siellä yhtiöjärjestyksessä on maininta näistä perheenjäsenten pelioikeuksista,joista edellä mainitset.
Hinnastosta päätetään normaalisti vuosittain.
Tämä ns.perhepelioikeus on aina olut sarvvikin yhtiöjärjestyksessä.Onhan se selvää,että yhtiö noudattaa omaa yhtiöjärjestystän,niinhän Rinkkukin tekee.
Nythän onkin kyse siitä,että ko. yhtiöjärjestyksen muutos esim. sarvvikin malliseksi tuskin onnistuisi alkuunkaan.
Sarvvikissa on viisas yhtiöärjertys laadittu jo perustamisvaiheessa,muilla kentillä sitä ei ole tajuttu.
Sarvvikissa on myös vain yksi osakesarja,joten muuttaminenkin on helpompaa kuin muilla kentillä.Muilla kuin Sarfvikin jäsenillä ei ole ollut varaa tehdä moisia päätöksiä…
Sarfvikia tuskin kannattaa nostaa mallioppilaaksi rahankäytön suhteen, sen verran poikkeuksellinen yhteisö on kyseessä.
Suomessahan on aivan tavallista, ettei osata sanoa noita ’vieraita’ kirjaimia, mihin myös F kuuluu. tuplabogilla on sama syndrooma myös näppäimistössä, voi moinen vieras kirjain jopa puuttua.
Silloin kun asiatieto loppuu,niin yleenä tällä palstalla alkaa kirjoittaja puuttumaan oikeinkirjoitukseen.Syndrooma sekin.
Sarvvik on sarvvik ja äännetään sarvvik paikallisessa murteessa.On aivan sama miten paikalliset ääntävät, kyseisen golfklubin nimi on ja kirjoitetaan Sarfvik.
Mitä jäseniin tulee, olet aivan oikeassa, minun olisi pitänyt kirjoittaa osakkaat, joita tarkoitin.
Ruottalaiset Wallinin komennossa saavat sanoa ja kirjoittaa miten haluavat,mutta silloin kun jollekin sanalle tulee virallinen suomennos,niin minä käytän sitä eli Sarvvik.
Kirjoitan sen ,niinkuin se äännetään ja suomeksi.Meillä on erilainen kielipolitiikka.
Sinä olet Dragsvikin miehiä,minä Upinniemen miehiä.
Se on hyvä,että Kirkkonummellakin tulee pikku hiljaa virallisia suomennoksia paikannimeen.Kieli keskellä suuta odotan Gumbölen uutta käännöstä.
Oli 20 vuotta Kumpyöli.mutta se lienee hylätty.tuplabogi kirjoitti: (22.3.2012 16:59:50)
Meillä on erilainen kielipolitiikka.
Sinä olet Dragsvikin miehiä,minä Upinniemen miehiä.
Upinniemessä olen ollut töissä ja Dragsvikissa komppanianpäällikkökurssilla, joten molemmissa varuskunnissa on tullut oleiltua ja tilapäisesti asuttua. Mutta se siitä, ei liity mitenkään osakkaiden kierrosmäärästä riippuvaan hinnoitteluun.
tuplabogi kirjoitti: (22.3.2012 16:59:50)
KL kirjoitti: (22.3.2012 16:46:00)
tuplabogi kirjoitti: (22.3.2012 1:46:39)
aakoo64 kirjoitti: (21.3.2012 22:53:22)
KL kirjoitti: (21.3.2012 22:07:22)
tuplabogi kirjoitti: (21.3.2012 18:24:39)
Tämmöinen perhepelioikeus kannattaa tarkistaa yhtiöjärjestyksestä eikä hinnastosta.
Sinun kannattaisi Eikka lukasta myös sarvvikin yhtiöjärjestys…
Siellä yhtiöjärjestyksessä on maininta näistä perheenjäsenten pelioikeuksista,joista edellä mainitset.
Hinnastosta päätetään normaalisti vuosittain.
Tämä ns.perhepelioikeus on aina olut sarvvikin yhtiöjärjestyksessä.Onhan se selvää,että yhtiö noudattaa omaa yhtiöjärjestystän,niinhän Rinkkukin tekee.
Nythän onkin kyse siitä,että ko. yhtiöjärjestyksen muutos esim. sarvvikin malliseksi tuskin onnistuisi alkuunkaan.
Sarvvikissa on viisas yhtiöärjertys laadittu jo perustamisvaiheessa,muilla kentillä sitä ei ole tajuttu.
Sarvvikissa on myös vain yksi osakesarja,joten muuttaminenkin on helpompaa kuin muilla kentillä.Muilla kuin Sarfvikin jäsenillä ei ole ollut varaa tehdä moisia päätöksiä…
Sarfvikia tuskin kannattaa nostaa mallioppilaaksi rahankäytön suhteen, sen verran poikkeuksellinen yhteisö on kyseessä.
Suomessahan on aivan tavallista, ettei osata sanoa noita ’vieraita’ kirjaimia, mihin myös F kuuluu. tuplabogilla on sama syndrooma myös näppäimistössä, voi moinen vieras kirjain jopa puuttua.
Silloin kun asiatieto loppuu,niin yleenä tällä palstalla alkaa kirjoittaja puuttumaan oikeinkirjoitukseen.Syndrooma sekin.
Sarvvik on sarvvik ja äännetään sarvvik paikallisessa murteessa.On aivan sama miten paikalliset ääntävät, kyseisen golfklubin nimi on ja kirjoitetaan Sarfvik.
Mitä jäseniin tulee, olet aivan oikeassa, minun olisi pitänyt kirjoittaa osakkaat, joita tarkoitin.
Ruottalaiset Wallinin komennossa saavat sanoa ja kirjoittaa miten haluavat,mutta silloin kun jollekin sanalle tulee virallinen suomennos,niin minä käytän sitä eli Sarvvik.
Kirjoitan sen ,niinkuin se äännetään ja suomeksi.Meillä on erilainen kielipolitiikka.
Sinä olet Dragsvikin miehiä,minä Upinniemen miehiä.
Se on hyvä,että Kirkkonummellakin tulee pikku hiljaa virallisia suomennoksia paikannimeen.Kieli keskellä suuta odotan Gumbölen uutta käännöstä.
Oli 20 vuotta Kumpyöli.mutta se lienee hylätty.Minusta Sarvvik on erinomainen suomennos paikannimelle Sarfvik. Lähes yhtä hyvä löytyy Pohjanmaalta. Lepplax on suomeksi Lepplaks.
Kenttäyhtiön nimi on Golfsarfvik Oy. Harvoin tätä virallista nimeä palstan keskusteluissa käytetään. Jos puhutaan Sarfvikista tarkoitettaessa Golfsarfvik OY:tä, niin miksei yhtä hyvin puhuttaisi Sarvvikista samaa yhtiötä tarkoittaen.
PG kirjoitti: (22.3.2012 17:57:06)
tuplabogi kirjoitti: (22.3.2012 16:59:50)
KL kirjoitti: (22.3.2012 16:46:00)
tuplabogi kirjoitti: (22.3.2012 1:46:39)
aakoo64 kirjoitti: (21.3.2012 22:53:22)
KL kirjoitti: (21.3.2012 22:07:22)
tuplabogi kirjoitti: (21.3.2012 18:24:39)
Tämmöinen perhepelioikeus kannattaa tarkistaa yhtiöjärjestyksestä eikä hinnastosta.
Sinun kannattaisi Eikka lukasta myös sarvvikin yhtiöjärjestys…
Siellä yhtiöjärjestyksessä on maininta näistä perheenjäsenten pelioikeuksista,joista edellä mainitset.
Hinnastosta päätetään normaalisti vuosittain.
Tämä ns.perhepelioikeus on aina olut sarvvikin yhtiöjärjestyksessä.Onhan se selvää,että yhtiö noudattaa omaa yhtiöjärjestystän,niinhän Rinkkukin tekee.
Nythän onkin kyse siitä,että ko. yhtiöjärjestyksen muutos esim. sarvvikin malliseksi tuskin onnistuisi alkuunkaan.
Sarvvikissa on viisas yhtiöärjertys laadittu jo perustamisvaiheessa,muilla kentillä sitä ei ole tajuttu.
Sarvvikissa on myös vain yksi osakesarja,joten muuttaminenkin on helpompaa kuin muilla kentillä.Muilla kuin Sarfvikin jäsenillä ei ole ollut varaa tehdä moisia päätöksiä…
Sarfvikia tuskin kannattaa nostaa mallioppilaaksi rahankäytön suhteen, sen verran poikkeuksellinen yhteisö on kyseessä.
Suomessahan on aivan tavallista, ettei osata sanoa noita ’vieraita’ kirjaimia, mihin myös F kuuluu. tuplabogilla on sama syndrooma myös näppäimistössä, voi moinen vieras kirjain jopa puuttua.
Silloin kun asiatieto loppuu,niin yleenä tällä palstalla alkaa kirjoittaja puuttumaan oikeinkirjoitukseen.Syndrooma sekin.
Sarvvik on sarvvik ja äännetään sarvvik paikallisessa murteessa.On aivan sama miten paikalliset ääntävät, kyseisen golfklubin nimi on ja kirjoitetaan Sarfvik.
Mitä jäseniin tulee, olet aivan oikeassa, minun olisi pitänyt kirjoittaa osakkaat, joita tarkoitin.
Ruottalaiset Wallinin komennossa saavat sanoa ja kirjoittaa miten haluavat,mutta silloin kun jollekin sanalle tulee virallinen suomennos,niin minä käytän sitä eli Sarvvik.
Kirjoitan sen ,niinkuin se äännetään ja suomeksi.Meillä on erilainen kielipolitiikka.
Sinä olet Dragsvikin miehiä,minä Upinniemen miehiä.
Se on hyvä,että Kirkkonummellakin tulee pikku hiljaa virallisia suomennoksia paikannimeen.Kieli keskellä suuta odotan Gumbölen uutta käännöstä.
Oli 20 vuotta Kumpyöli.mutta se lienee hylätty.Minusta Sarvvik on erinomainen suomennos paikannimelle Sarfvik. Lähes yhtä hyvä löytyy Pohjanmaalta. Lepplax on suomeksi Lepplaks.
Kenttäyhtiön nimi on Golfsarfvik Oy. Harvoin tätä virallista nimeä palstan keskusteluissa käytetään. Jos puhutaan Sarfvikista tarkoitettaessa Golfsarfvik OY:tä, niin miksei yhtä hyvin puhuttaisi Sarvvikista samaa yhtiötä tarkoittaen.
Mielenkiintoisia käännöksiä voi syntyä.
Aikanaan espoon nimistötoimikunta mietti Bembölen suomentamista.Esitin Hölmölää.
Toimikunnan yksi jäsen asui Hölmölässä,ei mennyt läpi.On muuten vieläkin kääntämättä suomeksi.
PG kirjoitti: (22.3.2012 17:57:06)
Minusta Sarvvik on erinomainen suomennos paikannimelle Sarfvik. Lähes yhtä hyvä löytyy Pohjanmaalta. Lepplax on suomeksi Lepplaks.
Mitähän tuo nk. suomennos sitten tarkoittaa?
Noita väännöksiä löytyy vaikka kuinka paljon ruotsinkielisiltä paikkakunnilta. Pakko on ollut vääntää suomenkielinen nimi ja on haluttu säilyttää nimen ääntämisasu, muutoin kukaan ei tiedä mistä paikasta oikein on kysymys. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa kotikenttäni Talma. Tuo sana ei tarkoita yhtään mitään, mutta se onkin väännetty ruotsinkielisestä nimestä Tallmo, joka tarkoittaa mäntyhietaa.
Erilaisiakin esimerkkejä löytyy. Hartola on ruotsiksi Gustav Adolfs socken.
PG kirjoitti: (22.3.2012 17:57:06)
Kenttäyhtiön nimi on Golfsarfvik Oy. Harvoin tätä virallista nimeä palstan keskusteluissa käytetään. Jos puhutaan Sarfvikista tarkoitettaessa Golfsarfvik OY:tä, niin miksei yhtä hyvin puhuttaisi Sarvvikista samaa yhtiötä tarkoittaen.Miksei sitten kutsuttaisi tuota yhtiötä suomeksi nimellä Golvsarvvik Oy? Päästäisiin eroon kaikista suomalaisiin aakkosiin kuulumattomista kirjaimista. Samaan syssyyn voisi lopettaa kinastelun siitä kuinka monta f-kirjainta on sanassa golffari, se kun kirjoitettaisiin ’suomeksi’ golvvari.
KL kirjoitti: (22.3.2012 18:35:15)
PG kirjoitti: (22.3.2012 17:57:06)
Minusta Sarvvik on erinomainen suomennos paikannimelle Sarfvik. Lähes yhtä hyvä löytyy Pohjanmaalta. Lepplax on suomeksi Lepplaks.
Mitähän tuo nk. suomennos sitten tarkoittaa?Noita väännöksiä löytyy vaikka kuinka paljon ruotsinkielisiltä paikkakunnilta. Pakko on ollut vääntää suomenkielinen nimi ja on haluttu säilyttää nimen ääntämisasu, muutoin kukaan ei tiedä mistä paikasta oikein on kysymys. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa kotikenttäni Talma. Tuo sana ei tarkoita yhtään mitään, mutta se onkin väännetty ruotsinkielisestä nimestä Tallmo, joka tarkoittaa mäntyhietaa.
Erilaisiakin esimerkkejä löytyy. Hartola on ruotsiksi Gustav Adolfs socken.
Se tarkoittaa vain sitä, että ruotsinkielisessä tekstissä käytetään kyseisistä paikoista nimeä Sarfvik ja Lepplax ja suomenkielisessä tekstissä nimeä Sarvvik ja Lepplaks. Nimen ei sinänsä tarvitse tarkoittaa kummallakaan kielellä mitään muuta kuin nimeä. Jos paikkakunta on kaksikielinen, kuten Pedersören kunta, niin tienviittojen tulee olla molemmilla kielillä, ensin valtaväestön kielellä. Niinpä Pietarsaaresta Kokkolaan ajettaessa nähdään jossain vaiheessa tienviitta, jossa lukee Lepplax ja sen alla Lepplaks.
KL kirjoitti: (22.3.2012 18:35:15)
PG kirjoitti: (22.3.2012 17:57:06)
Minusta Sarvvik on erinomainen suomennos paikannimelle Sarfvik. Lähes yhtä hyvä löytyy Pohjanmaalta. Lepplax on suomeksi Lepplaks.
Mitähän tuo nk. suomennos sitten tarkoittaa?
Noita väännöksiä löytyy vaikka kuinka paljon ruotsinkielisiltä paikkakunnilta. Pakko on ollut vääntää suomenkielinen nimi ja on haluttu säilyttää nimen ääntämisasu, muutoin kukaan ei tiedä mistä paikasta oikein on kysymys. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa kotikenttäni Talma. Tuo sana ei tarkoita yhtään mitään, mutta se onkin väännetty ruotsinkielisestä nimestä Tallmo, joka tarkoittaa mäntyhietaa.
Erilaisiakin esimerkkejä löytyy. Hartola on ruotsiksi Gustav Adolfs socken.
Ihan samaa voidaan sanoa,että väännöksiä löytyy myös toisinpäin.
Keksitään ruotinkielinen nimi.
Pakko on monesti ollut myös käännös ruotsiksi.
Aikanaan ajettiin seinäjoelle nimeä Myrastrand ja Jyväskylälle Bryneby.
Lahdentiellä oli vielä 70-luvulla Lahti,Lahti´s
Mitähän tämäkin ruotsinnos tarkoitti.Aikanaan käytiin 70-luvulla oikeutta Kulloosta,kun suomeksi oli kaksi koota ja ruotsiksi yksi koo.
Ruotsinkielist ei hyväksynyt.
Sköldvikistäkin käytiin hallinto-oikeudet läpi,kun suomennettiin Kilpilahdeksi.Valitettavasti meillä on tämä kielilaki,kuten tämä varuskuntahomma taas osoitti.
Mitähän maksaa nämä opasteet teillä.
Hirvittävän pitkä sana Helsingfors eteläsuomessa,tuhansia tauluja,niinkuin joku ei ymmärtäisi Helsinkiä.
Nämä käännökset ovat virallisia nimiä ja niistä tehdään oikein valitusklpoinen päätös kunnissa.
Espossakin oli aikoinaan oikein nimistöosasto,5 päätoimista nimistösuunnittelijaa.
Kielimaistereita oikein,mutta Bemböle on vielä suomentamatta.Sipoohan muuttui suomenkieliseksi niukasti ja kaikki kyltit piti vaihtaa.
Suom.kielinen piti olla ylhäällä.Kallista oli.
Muuten kuntaliitosten suurin jarru on kielisuhteet.
Enemmistö vaihtuu.
Sveitsissä ei ole mitään ongelmia,vaikka on kolme kieltä.KL kirjoitti: (22.3.2012 18:38:46)
PG kirjoitti: (22.3.2012 17:57:06)
Kenttäyhtiön nimi on Golfsarfvik Oy. Harvoin tätä virallista nimeä palstan keskusteluissa käytetään. Jos puhutaan Sarfvikista tarkoitettaessa Golfsarfvik OY:tä, niin miksei yhtä hyvin puhuttaisi Sarvvikista samaa yhtiötä tarkoittaen.Miksei sitten kutsuttaisi tuota yhtiötä suomeksi nimellä Golvsarvvik Oy? Päästäisiin eroon kaikista suomalaisiin aakkosiin kuulumattomista kirjaimista. Samaan syssyyn voisi lopettaa kinastelun siitä kuinka monta f-kirjainta on sanassa golffari, se kun kirjoitettaisiin ’suomeksi’ golvvari.
Meneppäs käyttämään yo-kokeissa muita kuin virallisia suomenkielisiä sanoja,niin huonosti käy.
Esim.
Minä meinasin alkaa meinaamaan.
3kertaa 9 pisteen virhettä.
Onko golvvari suomeksi lattiavaari.Jos on ongelmia,niin kannattaa kysyä kielitoimistolta.
Kaveri kerran kysyi sieltä,mitem k.rpä taipuu ja vastaus tuli,ettei se taivu ollenkaan ,jos se on kunnossa.eikka kirjoitti: (22.3.2012 5:29:40)
Sarfvik on onnistunut asiakasegmentin valinnassa, tuohon segmenttiin ei kovin montä kenttäyhtiötä mahdu.
Näin on.
Vielä Sarvvikin edullisuudesta yhden esimerkin valossa:
Oletetaan, että osake on ostettu v. 2007 hintaan 60000 € ja osakas puolisoineen on pelannut sillä yhteensä 60 kierrosta/kausi. Sijoitetun pääoman nettomenetykseksi lasketaan 2%/v = 1200 €/v. Hoitovastike on 1620 € ja puolison pelioikeusmaksu 673 €. Ravintolamaksu aikuisjäseneltä on 150 €. Pörssin myynti- ja ostoilmoitusten mukaan Sarvvikin osakkeen hinta on laskenut viidessä vuodessa 20 000 € eli 4000 €/v. Osake halutaan realisoida nyt.
Osakkaan ja puolison kierroshinta = (4000 + 1200 + 1620 + 673 + 2×150) € / 60 = 130 €
(Eli yhdessä pelatessaan kierros maksaa avioparille 260 €).Tapausta ei pidä yleistää. Toisenlaisilla lähtöarvoilla saadaan toisenlaisia tuloksia. Ja jottei ihan OT:ksi menisi, niin mainittakoon, että Sarvvikissa ei ole osakkaille kierrosmäärään pohjautuvaa hinnoittelua.
Sarvvikin gf:n kalleudesta:
Gf = päiväpelimaksu, sis. 9,20€ arvoisen ateriaedun, taukotupakahvin/teen ja rangepoletin.
Viikonloppuisin gf on 120 € ja arkisin 110 €.Ei paha mielestäni.
Kyllä kentän käyttökulut ovat suurinpiirtein vakiot eikä yksittäisen golffarin kierrokset sitä muuta kenttä joka tapauksessa hoidettava ja kunnostettava. Tämän teo
rian mukaan möys asunnon hoitovastike ja vuokra määräytyy yöpymisien ja hissien käyttökertojen mukaan.tuplabogi kirjoitti: (22.3.2012 19:52:48)Jos on ongelmia,niin kannattaa kysyä kielitoimistolta.
Kun on…
Onkohan Golfsarfvik Oy erisnimi, entä Sarfvik Golf Ry?tuplabogi kirjoitti: (22.3.2012 19:40:54)
Sveitsissä ei ole mitään ongelmia,vaikka on kolme kieltä.
Neljä.
PG kirjoitti: (22.3.2012 20:00:50)
eikka kirjoitti: (22.3.2012 5:29:40)
Sarfvik on onnistunut asiakasegmentin valinnassa, tuohon segmenttiin ei kovin montä kenttäyhtiötä mahdu.
Näin on.
Vielä Sarvvikin edullisuudesta yhden esimerkin valossa:
Oletetaan, että osake on ostettu v. 2007 hintaan 60000 € ja osakas puolisoineen on pelannut sillä yhteensä 60 kierrosta/kausi. Sijoitetun pääoman nettomenetykseksi lasketaan 2%/v = 1200 €/v. Hoitovastike on 1620 € ja puolison pelioikeusmaksu 673 €. Ravintolamaksu aikuisjäseneltä on 150 €. Pörssin myynti- ja ostoilmoitusten mukaan Sarvvikin osakkeen hinta on laskenut viidessä vuodessa 20 000 € eli 4000 €/v. Osake halutaan realisoida nyt.
Osakkaan ja puolison kierroshinta = (4000 + 1200 + 1620 + 673 + 2×150) € / 60 = 130 €
(Eli yhdessä pelatessaan kierros maksaa avioparille 260 €).Tapausta ei pidä yleistää. Toisenlaisilla lähtöarvoilla saadaan toisenlaisia tuloksia. Ja jottei ihan OT:ksi menisi, niin mainittakoon, että Sarvvikissa ei ole osakkaille kierrosmäärään pohjautuvaa hinnoittelua.
Sarvvikin gf:n kalleudesta:
Gf = päiväpelimaksu, sis. 9,20€ arvoisen ateriaedun, taukotupakahvin/teen ja rangepoletin.
Viikonloppuisin gf on 120 € ja arkisin 110 €.Ei paha mielestäni.
Mielenkiintoista olisi tietää se,että mitä tapahtuu,kun vanha kaarti poistuu ja osakkeen omistajiksi tulee perikunnat.
Mikäli olisi tietoa,että kenttä laitetaan lihoiksi 10 vuoden sisällä,vaikka toisen kentän osaltakin,niin ostaisin muutaman osakkeen.Maan arvo kentän osalta liikkuu minimissään 500 000 euroa /osake,riippuen rakennusoikeudesta.
PG kirjoitti: (22.3.2012 19:37:26)
KL kirjoitti: (22.3.2012 18:35:15)
PG kirjoitti: (22.3.2012 17:57:06)
Minusta Sarvvik on erinomainen suomennos paikannimelle Sarfvik. Lähes yhtä hyvä löytyy Pohjanmaalta. Lepplax on suomeksi Lepplaks.
Mitähän tuo nk. suomennos sitten tarkoittaa?Noita väännöksiä löytyy vaikka kuinka paljon ruotsinkielisiltä paikkakunnilta. Pakko on ollut vääntää suomenkielinen nimi ja on haluttu säilyttää nimen ääntämisasu, muutoin kukaan ei tiedä mistä paikasta oikein on kysymys. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa kotikenttäni Talma. Tuo sana ei tarkoita yhtään mitään, mutta se onkin väännetty ruotsinkielisestä nimestä Tallmo, joka tarkoittaa mäntyhietaa.
Erilaisiakin esimerkkejä löytyy. Hartola on ruotsiksi Gustav Adolfs socken.
Se tarkoittaa vain sitä, että ruotsinkielisessä tekstissä käytetään kyseisistä paikoista nimeä Sarfvik ja Lepplax ja suomenkielisessä tekstissä nimeä Sarvvik ja Lepplaks. Nimen ei sinänsä tarvitse tarkoittaa kummallakaan kielellä mitään muuta kuin nimeä. Jos paikkakunta on kaksikielinen, kuten Pedersören kunta, niin tienviittojen tulee olla molemmilla kielillä, ensin valtaväestön kielellä. Niinpä Pietarsaaresta Kokkolaan ajettaessa nähdään jossain vaiheessa tienviitta, jossa lukee Lepplax ja sen alla Lepplaks.
Sitä en kysynyt, vaan mitä tuo suomennettu sana tarkoittaa, jos se kerran on suomea…?
KL kirjoitti: (22.3.2012 20:42:08)
PG kirjoitti: (22.3.2012 19:37:26)
KL kirjoitti: (22.3.2012 18:35:15)
PG kirjoitti: (22.3.2012 17:57:06)
Minusta Sarvvik on erinomainen suomennos paikannimelle Sarfvik. Lähes yhtä hyvä löytyy Pohjanmaalta. Lepplax on suomeksi Lepplaks.
Mitähän tuo nk. suomennos sitten tarkoittaa?Noita väännöksiä löytyy vaikka kuinka paljon ruotsinkielisiltä paikkakunnilta. Pakko on ollut vääntää suomenkielinen nimi ja on haluttu säilyttää nimen ääntämisasu, muutoin kukaan ei tiedä mistä paikasta oikein on kysymys. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa kotikenttäni Talma. Tuo sana ei tarkoita yhtään mitään, mutta se onkin väännetty ruotsinkielisestä nimestä Tallmo, joka tarkoittaa mäntyhietaa.
Erilaisiakin esimerkkejä löytyy. Hartola on ruotsiksi Gustav Adolfs socken.
Se tarkoittaa vain sitä, että ruotsinkielisessä tekstissä käytetään kyseisistä paikoista nimeä Sarfvik ja Lepplax ja suomenkielisessä tekstissä nimeä Sarvvik ja Lepplaks. Nimen ei sinänsä tarvitse tarkoittaa kummallakaan kielellä mitään muuta kuin nimeä. Jos paikkakunta on kaksikielinen, kuten Pedersören kunta, niin tienviittojen tulee olla molemmilla kielillä, ensin valtaväestön kielellä. Niinpä Pietarsaaresta Kokkolaan ajettaessa nähdään jossain vaiheessa tienviitta, jossa lukee Lepplax ja sen alla Lepplaks.
Sitä en kysynyt, vaan mitä tuo suomennettu sana tarkoittaa, jos se kerran on suomea…?
Miksi sen pitää tarkoittaa jotakin.
Suomessa lukemattomia paikan nimiä,jotka ei tarkoita yhtään mitään.
Viralliseksi kunnassa paikan tai kadun nimi tulee kunnan virallisella päätöksellä ja siitä voi valittaa.
Etunimiäkin tulee koko ajan lisää,eikä tarkoita mitään.
Eihän Erisnimen tarvitse tarkoittaa mitään.tuplabogi kirjoitti: (22.3.2012 20:56:37)
KL kirjoitti: (22.3.2012 20:42:08)
PG kirjoitti: (22.3.2012 19:37:26)
KL kirjoitti: (22.3.2012 18:35:15)
PG kirjoitti: (22.3.2012 17:57:06)
Minusta Sarvvik on erinomainen suomennos paikannimelle Sarfvik. Lähes yhtä hyvä löytyy Pohjanmaalta. Lepplax on suomeksi Lepplaks.
Mitähän tuo nk. suomennos sitten tarkoittaa?Noita väännöksiä löytyy vaikka kuinka paljon ruotsinkielisiltä paikkakunnilta. Pakko on ollut vääntää suomenkielinen nimi ja on haluttu säilyttää nimen ääntämisasu, muutoin kukaan ei tiedä mistä paikasta oikein on kysymys. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa kotikenttäni Talma. Tuo sana ei tarkoita yhtään mitään, mutta se onkin väännetty ruotsinkielisestä nimestä Tallmo, joka tarkoittaa mäntyhietaa.
Erilaisiakin esimerkkejä löytyy. Hartola on ruotsiksi Gustav Adolfs socken.
Se tarkoittaa vain sitä, että ruotsinkielisessä tekstissä käytetään kyseisistä paikoista nimeä Sarfvik ja Lepplax ja suomenkielisessä tekstissä nimeä Sarvvik ja Lepplaks. Nimen ei sinänsä tarvitse tarkoittaa kummallakaan kielellä mitään muuta kuin nimeä. Jos paikkakunta on kaksikielinen, kuten Pedersören kunta, niin tienviittojen tulee olla molemmilla kielillä, ensin valtaväestön kielellä. Niinpä Pietarsaaresta Kokkolaan ajettaessa nähdään jossain vaiheessa tienviitta, jossa lukee Lepplax ja sen alla Lepplaks.
Sitä en kysynyt, vaan mitä tuo suomennettu sana tarkoittaa, jos se kerran on suomea…?
Miksi sen pitää tarkoittaa jotakin.
Suomessa lukemattomia paikan nimiä,jotka ei tarkoita yhtään mitään.
Viralliseksi kunnassa paikan tai kadun nimi tulee kunnan virallisella päätöksellä ja siitä voi valittaa.
Etunimiäkin tulee koko ajan lisää,eikä tarkoita mitään.
Eihän Erisnimen tarvitse tarkoittaa mitään.Äh, ei tämä hienovarainen vihjailu näköjään mene perille…
Jos jotakin suomennetaan, niin silloin käännetään vieraasta kielestä suomeksi. Antamalla paikkakunnalle sattumanvarainen mitään tarkoittamaton nimi ei ole suomentamista. Ja tämä siis vahvasti OT.
KL kirjoitti: (22.3.2012 21:11:03)
tuplabogi kirjoitti: (22.3.2012 20:56:37)
KL kirjoitti: (22.3.2012 20:42:08)
PG kirjoitti: (22.3.2012 19:37:26)
KL kirjoitti: (22.3.2012 18:35:15)
PG kirjoitti: (22.3.2012 17:57:06)
Minusta Sarvvik on erinomainen suomennos paikannimelle Sarfvik. Lähes yhtä hyvä löytyy Pohjanmaalta. Lepplax on suomeksi Lepplaks.
Mitähän tuo nk. suomennos sitten tarkoittaa?Noita väännöksiä löytyy vaikka kuinka paljon ruotsinkielisiltä paikkakunnilta. Pakko on ollut vääntää suomenkielinen nimi ja on haluttu säilyttää nimen ääntämisasu, muutoin kukaan ei tiedä mistä paikasta oikein on kysymys. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa kotikenttäni Talma. Tuo sana ei tarkoita yhtään mitään, mutta se onkin väännetty ruotsinkielisestä nimestä Tallmo, joka tarkoittaa mäntyhietaa.
Erilaisiakin esimerkkejä löytyy. Hartola on ruotsiksi Gustav Adolfs socken.
Se tarkoittaa vain sitä, että ruotsinkielisessä tekstissä käytetään kyseisistä paikoista nimeä Sarfvik ja Lepplax ja suomenkielisessä tekstissä nimeä Sarvvik ja Lepplaks. Nimen ei sinänsä tarvitse tarkoittaa kummallakaan kielellä mitään muuta kuin nimeä. Jos paikkakunta on kaksikielinen, kuten Pedersören kunta, niin tienviittojen tulee olla molemmilla kielillä, ensin valtaväestön kielellä. Niinpä Pietarsaaresta Kokkolaan ajettaessa nähdään jossain vaiheessa tienviitta, jossa lukee Lepplax ja sen alla Lepplaks.
Sitä en kysynyt, vaan mitä tuo suomennettu sana tarkoittaa, jos se kerran on suomea…?
Miksi sen pitää tarkoittaa jotakin.
Suomessa lukemattomia paikan nimiä,jotka ei tarkoita yhtään mitään.
Viralliseksi kunnassa paikan tai kadun nimi tulee kunnan virallisella päätöksellä ja siitä voi valittaa.
Etunimiäkin tulee koko ajan lisää,eikä tarkoita mitään.
Eihän Erisnimen tarvitse tarkoittaa mitään.Äh, ei tämä hienovarainen vihjailu näköjään mene perille…
Jos jotakin suomennetaan, niin silloin käännetään vieraasta kielestä suomeksi. Antamalla paikkakunnalle sattumanvarainen mitään tarkoittamaton nimi ei ole suomentamista. Ja tämä siis vahvasti OT.
No ,hiuksiahalkomalla voitaneen sanoa,ettei aina ole kyse suomentamisesta.
Jos mitään tarkoittamaton ruotsinkielinen nimi suomennetaan ,niin eihän se voikaan tarkoittaa mitään yleensä suomenkielelläkään.
Sille vain keksitään vastine.
Olisiko parempi termi käyttää suomentamisen sijasta suomenkielistä vastinetta.
Käytänössä ja päivittäisessä kielessä puhutaan vain suomentamisesta.Esim. minun toinen nimi Tapio.
Sille on keksitty ruotsinkielinen vastine Staffan.Kumpikaan ei merkitse yhtään mitään.
Koko ajanhan kaikkiin kieliin tulee uusia sanoja,joita lainataan muista kielistä.
Minusta sivuasia on ,mitä termiä käytetään.
Puhekielessä voidaan ihan hyvin käyttää termiä suomentaa.KL kirjoitti: (22.3.2012 21:11:03)
tuplabogi kirjoitti: (22.3.2012 20:56:37)
KL kirjoitti: (22.3.2012 20:42:08)
PG kirjoitti: (22.3.2012 19:37:26)
KL kirjoitti: (22.3.2012 18:35:15)
PG kirjoitti: (22.3.2012 17:57:06)
Minusta Sarvvik on erinomainen suomennos paikannimelle Sarfvik. Lähes yhtä hyvä löytyy Pohjanmaalta. Lepplax on suomeksi Lepplaks.
Mitähän tuo nk. suomennos sitten tarkoittaa?Noita väännöksiä löytyy vaikka kuinka paljon ruotsinkielisiltä paikkakunnilta. Pakko on ollut vääntää suomenkielinen nimi ja on haluttu säilyttää nimen ääntämisasu, muutoin kukaan ei tiedä mistä paikasta oikein on kysymys. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa kotikenttäni Talma. Tuo sana ei tarkoita yhtään mitään, mutta se onkin väännetty ruotsinkielisestä nimestä Tallmo, joka tarkoittaa mäntyhietaa.
Erilaisiakin esimerkkejä löytyy. Hartola on ruotsiksi Gustav Adolfs socken.
Se tarkoittaa vain sitä, että ruotsinkielisessä tekstissä käytetään kyseisistä paikoista nimeä Sarfvik ja Lepplax ja suomenkielisessä tekstissä nimeä Sarvvik ja Lepplaks. Nimen ei sinänsä tarvitse tarkoittaa kummallakaan kielellä mitään muuta kuin nimeä. Jos paikkakunta on kaksikielinen, kuten Pedersören kunta, niin tienviittojen tulee olla molemmilla kielillä, ensin valtaväestön kielellä. Niinpä Pietarsaaresta Kokkolaan ajettaessa nähdään jossain vaiheessa tienviitta, jossa lukee Lepplax ja sen alla Lepplaks.
Sitä en kysynyt, vaan mitä tuo suomennettu sana tarkoittaa, jos se kerran on suomea…?
Miksi sen pitää tarkoittaa jotakin.
Suomessa lukemattomia paikan nimiä,jotka ei tarkoita yhtään mitään.
Viralliseksi kunnassa paikan tai kadun nimi tulee kunnan virallisella päätöksellä ja siitä voi valittaa.
Etunimiäkin tulee koko ajan lisää,eikä tarkoita mitään.
Eihän Erisnimen tarvitse tarkoittaa mitään.Äh, ei tämä hienovarainen vihjailu näköjään mene perille…
Jos jotakin suomennetaan, niin silloin käännetään vieraasta kielestä suomeksi. Antamalla paikkakunnalle sattumanvarainen mitään tarkoittamaton nimi ei ole suomentamista. Ja tämä siis vahvasti OT.
Vielä tästä ruotsinkielisestä sanasta sarfvik.
Ruotsinkielisethän sanoo sen(ääntää) sarvvik,aivan kuten suomalaisetkin.
Ääntäminen ei poikkea.
Näin ainakin minulle ruotsinkieliset ovat kertoneet.KL kirjoitti: (22.3.2012 20:42:08)
PG kirjoitti: (22.3.2012 19:37:26)
KL kirjoitti: (22.3.2012 18:35:15)
PG kirjoitti: (22.3.2012 17:57:06)
Minusta Sarvvik on erinomainen suomennos paikannimelle Sarfvik. Lähes yhtä hyvä löytyy Pohjanmaalta. Lepplax on suomeksi Lepplaks.
Mitähän tuo nk. suomennos sitten tarkoittaa?Noita väännöksiä löytyy vaikka kuinka paljon ruotsinkielisiltä paikkakunnilta. Pakko on ollut vääntää suomenkielinen nimi ja on haluttu säilyttää nimen ääntämisasu, muutoin kukaan ei tiedä mistä paikasta oikein on kysymys. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa kotikenttäni Talma. Tuo sana ei tarkoita yhtään mitään, mutta se onkin väännetty ruotsinkielisestä nimestä Tallmo, joka tarkoittaa mäntyhietaa.
Erilaisiakin esimerkkejä löytyy. Hartola on ruotsiksi Gustav Adolfs socken.
Se tarkoittaa vain sitä, että ruotsinkielisessä tekstissä käytetään kyseisistä paikoista nimeä Sarfvik ja Lepplax ja suomenkielisessä tekstissä nimeä Sarvvik ja Lepplaks. Nimen ei sinänsä tarvitse tarkoittaa kummallakaan kielellä mitään muuta kuin nimeä. Jos paikkakunta on kaksikielinen, kuten Pedersören kunta, niin tienviittojen tulee olla molemmilla kielillä, ensin valtaväestön kielellä. Niinpä Pietarsaaresta Kokkolaan ajettaessa nähdään jossain vaiheessa tienviitta, jossa lukee Lepplax ja sen alla Lepplaks.
Sitä en kysynyt, vaan mitä tuo suomennettu sana tarkoittaa, jos se kerran on suomea…?
Jos ruotsinkieliselle nimelle on virallinen suomenkielinen vastine olemassa, niin tämän suomenkielisen vastineen käyttäminen käännöksessä on suomentamista. Esim. lause ’Stockholm är Sveriges huvudstad’ on suomennettuna ’Tukholma on Ruotsin pääkaupunki’ eikä ’Stockhom on Sverigen pääkaupunki’. Sarfvik on suomeksi käännettynä Sarvvik ja tarkoittaa paikannimeä Sarvvik.
P.S. Mitä uudet suomenkieliset sanat äh, puh ja kääk mahtavat olla ruotsiksi käännettyinä?
Tässä on väittely rönsyillyt, on puhuttu otsakkeen asiasta ja vieläpä myös laadukkaasti.
Mutta jostain syystä nämä muutama aktiivinen nimimerkki ovat kirjoittaneet kielipolitiikasta ja kielitoimiston vastuualueeseen kuluvista yksityiskohdista. He ovat ilmiselvästi innostuneita näppäimistön käytöstä, olemme saaneet lukea tajunnan virtaa.
Siinä ’inttämisen’ vaiheessa sormet räpeltää, ajatus on jo seisahtunut ja haluaa intohimoisesti toistaa edellisen viestin asiaa yhä uudelleen ja uudelleen…….eikka kirjoitti: (23.3.2012 6:35:52)
Tässä on väittely rönsyillyt, on puhuttu otsakkeen asiasta ja vieläpä myös laadukkaasti.
Mutta jostain syystä nämä muutama aktiivinen nimimerkki ovat kirjoittaneet kielipolitiikasta ja kielitoimiston vastuualueeseen kuluvista yksityiskohdista. He ovat ilmiselvästi innostuneita näppäimistön käytöstä, olemme saaneet lukea tajunnan virtaa.
Siinä ’inttämisen’ vaiheessa sormet räpeltää, ajatus on jo seisahtunut ja haluaa intohimoisesti toistaa edellisen viestin asiaa yhä uudelleen ja uudelleen…….Rönsyily ja aiheesta poikkeaminen varmaan johtuu siitä, että tähän aihepiiriin liittyvät asiat on käsitelty juurta jaksain jo kymmenien aikaisempien ketjujen yhteydessä. Mitään uutta ei ilmene vaikka jotkun nimimerkit jaksavatin nostaa aiheeseen liittyvät nykytilan väittämänsä osakeomistamisen/pelaamisen ’ongelmat’ uudelleen ja uudelleen esiin.
Koska sivuston käyttömäärät ovat näköjään kuitenkin aika korkeat (ehkä kasvussakin) ei moderoinnilla ole ymmärrettävästi ongelmaa, joku voisi jopa ajatella että tällaista aivan promotoitaisiinkin ko. taholta .. no ei kai nyt sentään ,,
Takaisin OT:hen. Sarfvik lausutaan useimmiten sarffari, sarvis tai sarffis. Joku sanoi että ruotinkieliset lausuisivat sarvvik, oliko kyseessä sitten oikeasti ruotsinkieliset vaiko paikallismurteella (joka jollain tavalla muistuttaa ruotsia) puhuvat vaiko kummatkin jäi epäselväksi. Sama se, kivat kentät siellä on ja oikeasti halpa gf (itse pelaan kaksi kiekkaa ja syön lounaan & kaffipullat) sijaintiin ja ruuhkattomuuteen nähden. Tasoltaanhan kentät ovat vain kohtuullisen hyvää perus-pk-seudun-kenttätasoa, eivät siis missään suhteessa siihen mitä osakkeenomistajat pelaamisestaan siellä maksavat. Mutta mitä siitä, eipä tarvitse katsoa persaukisia oikeuksiensa perään valittajia kovinkaan paljon.
KL kirjoitti: (22.3.2012 16:46:00)
tuplabogi kirjoitti: (22.3.2012 1:46:39)
aakoo64 kirjoitti: (21.3.2012 22:53:22)
KL kirjoitti: (21.3.2012 22:07:22)
tuplabogi kirjoitti: (21.3.2012 18:24:39)
Tämmöinen perhepelioikeus kannattaa tarkistaa yhtiöjärjestyksestä eikä hinnastosta.
Sinun kannattaisi Eikka lukasta myös sarvvikin yhtiöjärjestys…
Siellä yhtiöjärjestyksessä on maininta näistä perheenjäsenten pelioikeuksista,joista edellä mainitset.
Hinnastosta päätetään normaalisti vuosittain.
Tämä ns.perhepelioikeus on aina olut sarvvikin yhtiöjärjestyksessä.Onhan se selvää,että yhtiö noudattaa omaa yhtiöjärjestystän,niinhän Rinkkukin tekee.
Nythän onkin kyse siitä,että ko. yhtiöjärjestyksen muutos esim. sarvvikin malliseksi tuskin onnistuisi alkuunkaan.
Sarvvikissa on viisas yhtiöärjertys laadittu jo perustamisvaiheessa,muilla kentillä sitä ei ole tajuttu.
Sarvvikissa on myös vain yksi osakesarja,joten muuttaminenkin on helpompaa kuin muilla kentillä.Muilla kuin Sarfvikin jäsenillä ei ole ollut varaa tehdä moisia päätöksiä…
Sarfvikia tuskin kannattaa nostaa mallioppilaaksi rahankäytön suhteen, sen verran poikkeuksellinen yhteisö on kyseessä.
Suomessahan on aivan tavallista, ettei osata sanoa noita ’vieraita’ kirjaimia, mihin myös F kuuluu. tuplabogilla on sama syndrooma myös näppäimistössä, voi moinen vieras kirjain jopa puuttua.
Silloin kun asiatieto loppuu,niin yleenä tällä palstalla alkaa kirjoittaja puuttumaan oikeinkirjoitukseen.Syndrooma sekin.
Sarvvik on sarvvik ja äännetään sarvvik paikallisessa murteessa.On aivan sama miten paikalliset ääntävät, kyseisen golfklubin nimi on ja kirjoitetaan Sarfvik.
Mitä jäseniin tulee, olet aivan oikeassa, minun olisi pitänyt kirjoittaa osakkaat, joita tarkoitin.
Käytät varmaan Peuramaastakin virallista nimeä,kirjoitetaan.
Peuramaa Golf Hjortlandet Golf Oy Ab -
JulkaisijaArtikkelit