Optimi lähestymisetäisyys?

[Turzi]

Haluaisimpa kuulla miten avaatte ja lähestytte lyhyellä par4:lla, jolla hyvä draivi yltää n. 30 metrin päähän viheriöstä kahdessa eri tapauksessa. Kummassakin vaihtoehdossa lippu on keskellä pientä viheriötä. 1. Väylä jatkuu viheriölle asti ja takana on lyhyeksi leikattua raffia. 2. Viheriön edessä on v-mäisen syvä bunkkeri ja takana on vesieste. Muita vaikeuksia väylällä ei ole. Mielellään en lukisi vastauksia, jossa suositellaan jotain, vaan miten kukin todella toimii. Itse avaan kummassakin tapauksessa draiverilla ja sitten ihmetellään pallon luona miten selviytyä jatkosta. Parikilpailuissa kysyn kyllä toiselta minne hän haluaa pallon ja usein avaus on päätetty jättää n. 100 metrin etäisyydelle viheriöstä. Siis: kuinka lähelle avataan? lähestymislyönnin maila valinta? millainen lyönti viheriölle? jne?

[Isukki]

1. ottaisin draiverin käteen ja antaisin palaa niin pitkälle kun pystyy. Sitten matala chip and run

tyyppinen lyönti griinille mailana vaikka rauta 9, riippuu kuinka kaukana ollaan griinistä.

2. todennäköisesti draiverilla rajoittaen voimaa tai aika usein jos on paha väylä muuten käytän jotain vaikka puu5. jos yltää 52° asteisella wedgellä, niin sillä korkea lyönti, joka tippuu griinille. muuten välilyönti bunkkerin eteen siitä wedgellä korkea lyönti bunkkerin yli. Mun tuurilla ja taidolla keskipitkä rautalyönti rullii veteen.

[Näprääjä]

1. Väylä jatkuu viheriölle asti ja takana on lyhyeksi leikattua raffia.

Harjoitus kierroksella: draivi ja chippi (draivilla griiniä tavoitellen)

Kisoissa: Fiiliksen mukaan jos draivi ja chipit tuntuu toimivan niin sitten draivi ja chippi jos epävarmuutta niin R3 ja LW/SW

2. Viheriön edessä on v-mäisen syvä bunkkeri ja takana on vesieste.

Harjoitus kierroksella ja kisoissa: Fiiliksen mukaan jos draivi ja chipit tuntuu toimivan niin sitten draivi ja chippi jos epävarmuutta niin R3 ja LW/SW

Ainakin itsellä on paljon merkitystä fiiliksellä miten pelaan väylän. Olen huomannut että jos tuntuu siltä että voi avata draivilla pahaankin paikkaan esim:bunkkerin ja vesiesteen väliin niin avaan(vaikka kaikki opukset kertoo että lyhyempi lyönti kannattaa jos vältää esteet) ja pääasiassa silloin onnistun, jos lyönnissä on epävarmuuden tuntua niin usein tulee myös epäonnistuminen.

[ville.wright]

Viime kesänä harjoittelin paljon ko. tilannetta, koska se on usein melko vaikea matka. Omalla kentälläni on muutama par4 väylä, joissa olen usein saman matkan päässä avauksen jälkeen.

Jos pallon ja reiän välissä on bunkkeri, käytän joko 52′ tai 55′ -asteista wedgeä ja pyrin lyömään korkean lobbilyönnin. Jos välissä ei ole bunkkeria, lyön matalamman isommalla mailalla pw-i7, riippuen onko ylämäki vai alamäki ja yritän saada palloon spinniä lyömällä takajalalta, kädet edellä ja lapa kiihtyvä osuessaan palloon.

[jolatti]

Onpa paljon vaikeita kysymyksiä. Yksi asia on kuitenkin minulle selvä, lyön griinille siitä, mistä palloni löydän. Yleensä mielummin alle kuin yli 150m etäisyydeltä.

[Hörhö]

1. Harjoituskierroksella useinmiten draivi ja matala chippi, jos tilaa draiviin. Kisoissa samoin, jos draivi kulkee varmasti. Muuten vähän 100 m sisälle ja korkeana 54 tai 58 wedgellä.

2. Käytännössä aina lähestyminen vähän 100 m sisälle ja korkeana 54 tai 58 wedgellä.

[deloco]

1 ja 2.

Fiilis hyvä, avaan draiferilla ja chippaan 52-wedgellä.

Fiilis epävarma, avaan spoonilla ja pitchaan 52-wedgellä.

2. Jos griiniä vähän bunkkerin ja lipun välissä otan nostavamman wedgen ja lobbaan.

[Kuutosväylän kettu]

1. Draivi normaalilla voimalla ja chippiä perään. 30 metristä chippi on kuitenkin kaikkein tarkin, jos vaan on tilaa pallolle pompata ja vieriä.

2. Nyt kun pallo pitää saada pysähtymään pienelle alueelle griinillä, pyrin jäämään täyden gap wedgen etäisyydelle 90 metriin. Jos draivin alastuloalueella on hyvä ruoho, eli ei kova ja kalju hardpan, saatan pyrkiä lähemmäskin griiniä sw:n tai lw:n etäisyyksille. Tavoitteena siis korkea lyönti ja paljon spinniä.

[CH-1]

Lyhyellä par nelosella avaan raudalla 3-5. Pyrin siihen että voisin lyödä lähestymisen p-8. Noilla mailoilla pituuden hallinta ja pallon pysäyttäminen greenille on mielestäni helpointa(vähiten vaikeaa).

[januz]

Jos drive kulkee niin drive ja sandilla matala chippi, joka pysähtyy nopeasti. Tai sitten spoon, jonka jälkeen joku 60m jälellä ja 55 sandilla korkea lähestyminen.

[januz]

jaa jäi toi 2.vaihtoehto pois. Eli silloin olisin mielelläni mahdollisimman lähellä viheriötä. Drive ja sandillä matala chippi.

[MSn]

1) Löisin rauhallisen, mutta täysipitkän drivin ja sitten chippaan matalan chipin. Mailavalinta chipissä riippuu lie’sta ja greenistä, mutta todnäk aw/sw, jos pieni greeni.

2) Löisin myös rauhallisen ja täysipitkän drivin, jonka jälkeen löisin lw:llä tilanteeseen sopivan 1/2 svingin, jolloin pallon saa pysähtymään hyvin lähelle alastuloa greenillä.

Etenkin kun on kyseessä pieni greeni, niin kyllä chippaamalla saan paremmalla todennäköisyydellä pallon birkku-etäisyydelle (tai varma par), kuin 70-100m:stä wedgellä.

[Julkaisija]

Artikkelit