-
JulkaisijaArtikkelit
-
PG kirjoitti: (29.12.2012 8:12:11)
Onkohan sääntökaverin kotimaassa 9.4. aprillipäivä? Decc 3-2/3??Ykkönen varmaankin unohtunut hätäpäissään?
ts kirjoitti: (28.12.2012 23:59:45)
Q8 kirjoitti: (28.12.2012 23:40:59)
ts kirjoitti: (28.12.2012 18:52:05)
Eli tiiauspaikan määritelmä kertoo kyseessä olevan pelattavan reiän aloituslyöntipaikan. Missään ei sanota, että vain sen jolta kyseinen pelaaja pelaa alottaessaan.
Tiiauspaikka määritellään tiimerkkien ja parin mailanmitan avulla. Sehän ei ole vain tiiboksi, vaan tietty alue boksista.
Mitkäs tiimerkit siellä toisessa tiiboksissa on käytössä, että tuo 2 mailan mittaa voidaan mitata? Sen alkuperäisen tiiauspaikan vai uuden? Uudellahan ne saa heittää mäkeen. Mistäs sitten mitataan? Entäs jos samassa boksissa on useammat tiimerkit?
Siis siellä boxissahan on nimeomaan sen boxin tiiauspaikka tai useampi ja ilman muuta tiiausalueen määritelmän mukaisesti.
Eli jos pallo makaa jonkun tiimerkin etupuolella niin heinää ei saisi nyhtää mutta sen merkin takana (kaksi mailanmittaa) saisi nyhtää? Ja sitten sen merkinkin voisi nykäistä pois, mistäs sitten mittaisi?
Q8 kirjoitti: (29.12.2012 11:36:19)
ts kirjoitti: (28.12.2012 23:59:45)
Q8 kirjoitti: (28.12.2012 23:40:59)
ts kirjoitti: (28.12.2012 18:52:05)
Eli tiiauspaikan määritelmä kertoo kyseessä olevan pelattavan reiän aloituslyöntipaikan. Missään ei sanota, että vain sen jolta kyseinen pelaaja pelaa alottaessaan.
Tiiauspaikka määritellään tiimerkkien ja parin mailanmitan avulla. Sehän ei ole vain tiiboksi, vaan tietty alue boksista.
Mitkäs tiimerkit siellä toisessa tiiboksissa on käytössä, että tuo 2 mailan mittaa voidaan mitata? Sen alkuperäisen tiiauspaikan vai uuden? Uudellahan ne saa heittää mäkeen. Mistäs sitten mitataan? Entäs jos samassa boksissa on useammat tiimerkit?
Siis siellä boxissahan on nimeomaan sen boxin tiiauspaikka tai useampi ja ilman muuta tiiausalueen määritelmän mukaisesti.
Eli jos pallo makaa jonkun tiimerkin etupuolella niin heinää ei saisi nyhtää mutta sen merkin takana (kaksi mailanmittaa) saisi nyhtää? Ja sitten sen merkinkin voisi nykäistä pois, mistäs sitten mittaisi?
Vielä kun ajattelee noin, niin sen tiipaikan kulumisen voi jo unohtaa, sehän voi olla enemmän kulunut sieltä sen hetkisen tiiausalueen ulko- kuin sisäpuolelta.
Edelleen vahvasti kummastelen tätä asiaa.
KL kirjoitti: (29.12.2012 17:15:54)
Vielä kun ajattelee noin, niin sen tiipaikan kulumisen voi jo unohtaa, sehän voi olla enemmän kulunut sieltä sen hetkisen tiiausalueen ulko- kuin sisäpuolelta.
Edelleen vahvasti kummastelen tätä asiaa.
Mitenkäs tuo eroaa tilanteesta sen pelaajan oman tiiauspaikan osalta?
ts kirjoitti: (29.12.2012 18:13:31)
KL kirjoitti: (29.12.2012 17:15:54)
Vielä kun ajattelee noin, niin sen tiipaikan kulumisen voi jo unohtaa, sehän voi olla enemmän kulunut sieltä sen hetkisen tiiausalueen ulko- kuin sisäpuolelta.
Edelleen vahvasti kummastelen tätä asiaa.
Mitenkäs tuo eroaa tilanteesta sen pelaajan oman tiiauspaikan osalta?
Ei mitenkään. Makustelin vain sen saamasi vastauksen perustelua. Olisi perin hassua, jos sen perustelun perusteella saisi tasoitella maata vain kahden mailanmitan verran tiipulikoista taaksepäin siellä toisella tiillä. Omalla aloitustiillä tuo on selvää, aloituspaikka on 2 mailanmittaa pitkä ja sillä selvä.
KL kirjoitti: (29.12.2012 18:36:23)
Ei mitenkään. Makustelin vain sen saamasi vastauksen perustelua. Olisi perin hassua, jos sen perustelun perusteella saisi tasoitella maata vain kahden mailanmitan verran tiipulikoista taaksepäin siellä toisella tiillä. Omalla aloitustiillä tuo on selvää, aloituspaikka on 2 mailanmittaa pitkä ja sillä selvä.
En minä missään ole väittänyt perustelun koskeneen toista tiiauspaikkaa. Olen vaan todennut sen vastauksen perusteella senkin olevan mahdollista. Perustelun ydin oli että tiiauspaikan status ei muutu, kunhan se on kyseisen pelattavan reiän tiiauspaikka. Tuo määritelmä sinällään pitää tekstinä sisällään myös muut kuin pelaajalle tarkoitetut.
Ja tuo kommentti johon vastasti oli taas enemmän johdonmukaisuuteen liittyvä. Se omakin tiiauspaikka voi olla kuluneempi ulkopuolelta, mutta silti sinne on jostain syystä tuo oikeus annettu. Silloin tuo kuluneisuus ulkopuolella ei voi olla selitys sallimiselle tai kieltämiselle. Epätasaisuus taas voi, kuten siellä mahdollisesti olevat paikalleen laitetut turpeet ym.
ts kirjoitti: (29.12.2012 18:43:46)
…
…pelattavan reiän tiiauspaikka. Tuo määritelmä sinällään pitää tekstinä sisällään myös muut kuin pelaajalle tarkoitetut.
…
Tätä voisit varmaan avata vähän enemmän. Koittaisimme tosissaan ymmärtää, haluamme tosissaan ymmärtää.
Vastaus avauskysymykseen?
k. kirjoitti: (29.12.2012 19:04:36)
ts kirjoitti: (29.12.2012 18:43:46)
…
…pelattavan reiän tiiauspaikka. Tuo määritelmä sinällään pitää tekstinä sisällään myös muut kuin pelaajalle tarkoitetut.
…
Tätä voisit varmaan avata vähän enemmän. Koittaisimme tosissaan ymmärtää, haluamme tosissaan ymmärtää.
Vastaus avauskysymykseen?
Siis millä perusteella tuo ei olisi pelattavan reiän tiiauspaikka. Sehän on yksi niistä. Siihenhän tuo ’sääntökaverinkin’ tulkinta perustuu. Oikea tai väärä, mutta sen tuosta tekstistä voi johtaa.
ts kirjoitti: (29.12.2012 18:43:46)
KL kirjoitti: (29.12.2012 18:36:23)
Ei mitenkään. Makustelin vain sen saamasi vastauksen perustelua. Olisi perin hassua, jos sen perustelun perusteella saisi tasoitella maata vain kahden mailanmitan verran tiipulikoista taaksepäin siellä toisella tiillä. Omalla aloitustiillä tuo on selvää, aloituspaikka on 2 mailanmittaa pitkä ja sillä selvä.
En minä missään ole väittänyt perustelun koskeneen toista tiiauspaikkaa. Olen vaan todennut sen vastauksen perusteella senkin olevan mahdollista. Perustelun ydin oli että tiiauspaikan status ei muutu, kunhan se on kyseisen pelattavan reiän tiiauspaikka. Tuo määritelmä sinällään pitää tekstinä sisällään myös muut kuin pelaajalle tarkoitetut.
Ja tuo kommentti johon vastasti oli taas enemmän johdonmukaisuuteen liittyvä. Se omakin tiiauspaikka voi olla kuluneempi ulkopuolelta, mutta silti sinne on jostain syystä tuo oikeus annettu. Silloin tuo kuluneisuus ulkopuolella ei voi olla selitys sallimiselle tai kieltämiselle. Epätasaisuus taas voi, kuten siellä mahdollisesti olevat paikalleen laitetut turpeet ym.
Pidän perin outona sellaista ratkaisua, että valkoiselta tiipaikalta lyödyn avauslyönnin päätyessä punaiselle tiipaikalle pelaajan mahdollisuudet tasoitella maata pallon takana riippuisivat siitä mihin kohtaan tiiboksia pallo päätyy. Jotenkin se ei vain istu omaan ajatusmaailmaani. Siksi minun mielestäni pelaajan ei tulisi saada tasoitella maata kuin omalla tiiauspaikallaan.
Koko tasoittelun ideahan lähtee siitä, että pelaaja saa tasoitella sopivaksi katsomansa paikan tiiausalueellansa ennen avauslyöntiä. Tätä oikeutta on jostakin syytä laajennettu käsittämään myös pelissä olevan pallon tilanteen, tai ainakin näin minä sen säännöstä 13-2 ymmärrän. Sitä minä en vain voi käsittää miksi pelaaja palkitaan huonosta lyönnistä antamalla hänelle mahdollisuus tasoitella maata pallon takaa myös muualla kuin omalla tiiausalueellaan. Kuulostaa perin kummalliselta.
Mitä määritelmän tekstiin tulee, niin sen voi käsittää molemmin tavoin, aivan katsantokannasta riippuen. Kuten jo kirjoitin, kieliopillisesti ’the teeing ground’ tarkoittaa yhtä ja vain yhtä tiiausaluetta, aivan kuten pelaajakin pelaa yhdeltä ja vain yhdeltä tiiausalueelta (siis väriltä) per pelattava kierros.
KL kirjoitti: (29.12.2012 20:38:58)
ts kirjoitti: (29.12.2012 18:43:46)
KL kirjoitti: (29.12.2012 18:36:23)
Ei mitenkään. Makustelin vain sen saamasi vastauksen perustelua. Olisi perin hassua, jos sen perustelun perusteella saisi tasoitella maata vain kahden mailanmitan verran tiipulikoista taaksepäin siellä toisella tiillä. Omalla aloitustiillä tuo on selvää, aloituspaikka on 2 mailanmittaa pitkä ja sillä selvä.
En minä missään ole väittänyt perustelun koskeneen toista tiiauspaikkaa. Olen vaan todennut sen vastauksen perusteella senkin olevan mahdollista. Perustelun ydin oli että tiiauspaikan status ei muutu, kunhan se on kyseisen pelattavan reiän tiiauspaikka. Tuo määritelmä sinällään pitää tekstinä sisällään myös muut kuin pelaajalle tarkoitetut.
Ja tuo kommentti johon vastasti oli taas enemmän johdonmukaisuuteen liittyvä. Se omakin tiiauspaikka voi olla kuluneempi ulkopuolelta, mutta silti sinne on jostain syystä tuo oikeus annettu. Silloin tuo kuluneisuus ulkopuolella ei voi olla selitys sallimiselle tai kieltämiselle. Epätasaisuus taas voi, kuten siellä mahdollisesti olevat paikalleen laitetut turpeet ym.
Pidän perin outona sellaista ratkaisua, että valkoiselta tiipaikalta lyödyn avauslyönnin päätyessä punaiselle tiipaikalle pelaajan mahdollisuudet tasoitella maata pallon takana riippuisivat siitä mihin kohtaan tiiboksia pallo päätyy. Jotenkin se ei vain istu omaan ajatusmaailmaani. Siksi minun mielestäni pelaajan ei tulisi saada tasoitella maata kuin omalla tiiauspaikallaan.
Koko tasoittelun ideahan lähtee siitä, että pelaaja saa tasoitella sopivaksi katsomansa paikan tiiausalueellansa ennen avauslyöntiä. Tätä oikeutta on jostakin syytä laajennettu käsittämään myös pelissä olevan pallon tilanteen, tai ainakin näin minä sen säännöstä 13-2 ymmärrän. Sitä minä en vain voi käsittää miksi pelaaja palkitaan huonosta lyönnistä antamalla hänelle mahdollisuus tasoitella maata pallon takaa myös muualla kuin omalla tiiausalueellaan. Kuulostaa perin kummalliselta.
Mitä määritelmän tekstiin tulee, niin sen voi käsittää molemmin tavoin, aivan katsantokannasta riippuen. Kuten jo kirjoitin, kieliopillisesti ’the teeing ground’ tarkoittaa yhtä ja vain yhtä tiiausaluetta, aivan kuten pelaajakin pelaa yhdeltä ja vain yhdeltä tiiausalueelta (siis väriltä) per pelattava kierros.
Hyvä KL! Nyt on avointa ajattelua jota sois näkevän useemminkin. Mielipide siihen vielä rinnalle hyvin perustellen. Ja siis mielipidehän on sama kuin minun, mutta pitää ymmärtää perustelut vastakkaisellekin. Siksi mäkin sanoin jo alkuunsa että en ole varma onko sääntökaveri väärässä.
KL kirjoitti: (29.12.2012 20:38:58)
Mitä määritelmän tekstiin tulee, niin sen voi käsittää molemmin tavoin, aivan katsantokannasta riippuen. Kuten jo kirjoitin, kieliopillisesti ’the teeing ground’ tarkoittaa yhtä ja vain yhtä tiiausaluetta, aivan kuten pelaajakin pelaa yhdeltä ja vain yhdeltä tiiausalueelta (siis väriltä) per pelattava kierros.Minkä voi käsittää molemmin tavoin?
Säännössä 13-2 ei taideta mainita sanallakaan ’through the green’iä vaan puhutaan pelkästä ’teeing ground’ista.
Q8 kirjoitti: (29.12.2012 23:14:13)
KL kirjoitti: (29.12.2012 20:38:58)
Mitä määritelmän tekstiin tulee, niin sen voi käsittää molemmin tavoin, aivan katsantokannasta riippuen. Kuten jo kirjoitin, kieliopillisesti ’the teeing ground’ tarkoittaa yhtä ja vain yhtä tiiausaluetta, aivan kuten pelaajakin pelaa yhdeltä ja vain yhdeltä tiiausalueelta (siis väriltä) per pelattava kierros.Minkä voi käsittää molemmin tavoin?
Säännössä 13-2 ei taideta mainita sanallakaan ’through the green’iä vaan puhutaan pelkästä ’teeing ground’ista.
Kuten yllä lukee, viittasin määritelmän tekstiin.
Mutta nyt kun otit tuon säännön 13-2 esille, niin sielläkin lukee ’the teeing ground’ :
’…in creating or eliminating irregularities of surface within the Teeing Ground or in removing dew, frost or water from the Teeing Ground, …’
Omasta mielestäni tuossa lukisi ’a teeing ground’, jos sääntö nimenomaan sallisi nuo toimenpiteet millä tahansa tiipaikalla pallon jo ollessa pelissä. Nyt siinä kuitenkin lukee ’the teeing ground’, mikä ilmiselvästi viittaa yhteen ainoaan, eli pelaajan aloituslyöntiinsä käyttämään tiipaikkaan.
Alan olla satavarma, että golf.comin Rules Guy on väärässä.
KL kirjoitti: (30.12.2012 0:17:07)
Kuten yllä lukee, viittasin määritelmän tekstiin.
Mutta nyt kun otit tuon säännön 13-2 esille, niin sielläkin lukee ’the teeing ground’ :
’…in creating or eliminating irregularities of surface within the Teeing Ground or in removing dew, frost or water from the Teeing Ground, …’
Omasta mielestäni tuossa lukisi ’a teeing ground’, jos sääntö nimenomaan sallisi nuo toimenpiteet millä tahansa tiipaikalla pallon jo ollessa pelissä. Nyt siinä kuitenkin lukee ’the teeing ground’, mikä ilmiselvästi viittaa yhteen ainoaan, eli pelaajan aloituslyöntiinsä käyttämään tiipaikkaan.
Alan olla satavarma, että golf.comin Rules Guy on väärässä.
Niin lukee, mutta tuon määreisenkin voi tulkita monella tapaa. Ei se välttämättä tarkoita vain tuolle pelaajalle osoitettua tiiauspaikkaa, vaan voi määreisyydellään erottaa sen esimerkiksi kentän rakenteellisena ilmaisuna käytetystä teeing groundista.
Satoja vuosia on loordit sääntöjä pohtineet ja itse säännöt ovat varsin kohdallaan, mutta kirjoitetusta tekstistä tuntuu edelleen jäävän aukkopaikkoja tulkintoihin. Pari sanaa jos olisi lisätty tuohon perään kertomaan, että kyse on pelaajalle osoitetusta tiistä, ei tätä keskustelua käytäisi. Sitten herääkin se kysymys, miksi niin ei ole sanottu?
Oikeissa kisoissahan ei kuitenkaan väylää kohti ole kuin yksi tiiauspaikka osoitettuna…
ts kirjoitti: (30.12.2012 10:16:22)
KL kirjoitti: (30.12.2012 0:17:07)
Kuten yllä lukee, viittasin määritelmän tekstiin.
Mutta nyt kun otit tuon säännön 13-2 esille, niin sielläkin lukee ’the teeing ground’ :
’…in creating or eliminating irregularities of surface within the Teeing Ground or in removing dew, frost or water from the Teeing Ground, …’
Omasta mielestäni tuossa lukisi ’a teeing ground’, jos sääntö nimenomaan sallisi nuo toimenpiteet millä tahansa tiipaikalla pallon jo ollessa pelissä. Nyt siinä kuitenkin lukee ’the teeing ground’, mikä ilmiselvästi viittaa yhteen ainoaan, eli pelaajan aloituslyöntiinsä käyttämään tiipaikkaan.
Alan olla satavarma, että golf.comin Rules Guy on väärässä.
Niin lukee, mutta tuon määreisenkin voi tulkita monella tapaa. Ei se välttämättä tarkoita vain tuolle pelaajalle osoitettua tiiauspaikkaa, vaan voi määreisyydellään erottaa sen esimerkiksi kentän rakenteellisena ilmaisuna käytetystä teeing groundista.
Satoja vuosia on loordit sääntöjä pohtineet ja itse säännöt ovat varsin kohdallaan, mutta kirjoitetusta tekstistä tuntuu edelleen jäävän aukkopaikkoja tulkintoihin. Pari sanaa jos olisi lisätty tuohon perään kertomaan, että kyse on pelaajalle osoitetusta tiistä, ei tätä keskustelua käytäisi. Sitten herääkin se kysymys, miksi niin ei ole sanottu?
Oikeissa kisoissahan ei kuitenkaan väylää kohti ole kuin yksi tiiauspaikka osoitettuna…
TS,
kun mietit tiedossa olevaa golfhistoriaa, mikä silloin oli tiiauspaikka… Mailanmitta edellisestä reiästä. Sittemmin siirtyi vähän kauemmaksi.Ensimmäinen sääntö ensimmäisistä kirjatuista säännöistä vuodelta 1744:
1. You must Tee your Ball within a Club’s length of the Hole.Itse en tiedä, enkä edes arvaa kuka keksi alkaa tekemään eri mittaisia väyliä luomalla monta aloituspaikkaa väylää kohden. Mutta joka tapauksessa perusperiaate säilyy ’alkuajoista’ lähtien. Pelaajalla on väylää kohden vain yksi paikka joka hänelle on tiialue.
ts kirjoitti: (30.12.2012 10:16:22)
KL kirjoitti: (30.12.2012 0:17:07)
Kuten yllä lukee, viittasin määritelmän tekstiin.
Mutta nyt kun otit tuon säännön 13-2 esille, niin sielläkin lukee ’the teeing ground’ :
’…in creating or eliminating irregularities of surface within the Teeing Ground or in removing dew, frost or water from the Teeing Ground, …’
Omasta mielestäni tuossa lukisi ’a teeing ground’, jos sääntö nimenomaan sallisi nuo toimenpiteet millä tahansa tiipaikalla pallon jo ollessa pelissä. Nyt siinä kuitenkin lukee ’the teeing ground’, mikä ilmiselvästi viittaa yhteen ainoaan, eli pelaajan aloituslyöntiinsä käyttämään tiipaikkaan.
Alan olla satavarma, että golf.comin Rules Guy on väärässä.
Niin lukee, mutta tuon määreisenkin voi tulkita monella tapaa. Ei se välttämättä tarkoita vain tuolle pelaajalle osoitettua tiiauspaikkaa, vaan voi määreisyydellään erottaa sen esimerkiksi kentän rakenteellisena ilmaisuna käytetystä teeing groundista.
Satoja vuosia on loordit sääntöjä pohtineet ja itse säännöt ovat varsin kohdallaan, mutta kirjoitetusta tekstistä tuntuu edelleen jäävän aukkopaikkoja tulkintoihin. Pari sanaa jos olisi lisätty tuohon perään kertomaan, että kyse on pelaajalle osoitetusta tiistä, ei tätä keskustelua käytäisi. Sitten herääkin se kysymys, miksi niin ei ole sanottu?
Oikeissa kisoissahan ei kuitenkaan väylää kohti ole kuin yksi tiiauspaikka osoitettuna…
Golf-peli ja sen säännöt sekä niiden ylimmät säätäjät ja tulkitsijat ovat taustaltaan angloaerikkalaisia, joka väistämättä heijastuu heidän käyttämäänsä kieleen ja ajattelutapaan. Jos tätä ei tiedä ja hyväksy, sääntöjen ymmärtäminen ja tulkitseminen käy hyvin vaikeaksi ellei mahdottomaksi.
Angloamerikkalainen tapa kirjoittaa lakeja poikkeaa olennaisesti Suomessa sovelletusta ranskalais-germaanisesta lainkirjoitustavasta. Lyhyesti kerrottuna Suomessa lain sisällön määrittelee lakitekstin ja sen esitöiden sanamuoto, jotka sitovat tuomioistuimia. Angloamerikkalaisissa maissa tilanne on toinen; varsinaista lakitekstiä on huomattavasti vähemmän, eikä sillä edes pyritä täydelliseen lain/säännön sisällön kuvaukseen, vaan lakiteksti on vain hyvin karkea kuva siitä mitä lain/säännön säätäjä on tarkoittanut, ja tarkemmat yksityiskohdat on jätetty tuomioistuinten yksitäisissä tapauksissa antamien ratkaisujen tai oikeastaan yksittäisistä ratkaisuista muodostuvan tarkemman säätelyn varaan. Kun Suomessa laki sitoo tuomioistuimia, tässä toisessa järjestelmässä tuomioistuimet tavallaan kirjoittavat lakeja.
Kumpikaan näistä ajatusmalleista ei ole osoittanut selvästi toista paremmaksi, ja olisi (luultavasti) hyvinkin mahdollsita kirjoittaa säännöt suomalaisen ajattelutavan pohjalta. Toinen asia sitten on, tulisivatko säännöt laajennettuina yhtään helpommin ymmärrettäviksi ja olisiko bägissä kuljetettava sääntökirja silloin yhtään nykyistä deccarikirjaa ohuempi, ja pystyisikö sääntöjä muuttamaan nykyiseen tapaan neljän vuoden välein
Jos tätä eroa ei muista ja alkaa lukea sääntöjä kuin hyvinkääläinen kyläpoliisi lakikirjaa, päädytään kaas siitä mitä oikeastaan on tarkoitettu.
Tätä lähtökohtien eroavaisuutta ei yhtään helpota se, että kun edellisessä suuressa sääntömuutoksessa englanninkielisessä versiossa vihdoin päästiin siihen, että samasta asiasta puhutaan toiston ja huonon tyylin uhalakin kaikissa säännöissä samoilla sanoilla ja sama sana tarkoittaa samaa kaikissa säännöissä (mikä on hyvin lähellä Suomessa käytettyä kirjoitustapaa), sääntöjen suomennoksessa tämä sääntöjen esipuheessakin selkeästi esitety periaate heitettiin surutta romukoppaan niin, että ollakseen varma, saako, olisiko suositeltavaa tai pitääkö rangaistuksen uhalla pelaajan tehdä jossain tilanteessa jotain, asia pitää varmistaa alkukielisestä versiosta.
vieraspelaaja kirjoitti: (31.12.2012 20:52:13)
Golf-peli ja sen säännöt sekä niiden ylimmät säätäjät ja tulkitsijat ovat taustaltaan angloaerikkalaisia, joka väistämättä heijastuu heidän käyttämäänsä kieleen ja ajattelutapaan. Jos tätä ei tiedä ja hyväksy, sääntöjen ymmärtäminen ja tulkitseminen käy hyvin vaikeaksi ellei mahdottomaksi.Angloamerikkalainen tapa kirjoittaa lakeja poikkeaa olennaisesti Suomessa sovelletusta ranskalais-germaanisesta lainkirjoitustavasta. Lyhyesti kerrottuna Suomessa lain sisällön määrittelee lakitekstin ja sen esitöiden sanamuoto, jotka sitovat tuomioistuimia. Angloamerikkalaisissa maissa tilanne on toinen; varsinaista lakitekstiä on huomattavasti vähemmän, eikä sillä edes pyritä täydelliseen lain/säännön sisällön kuvaukseen, vaan lakiteksti on vain hyvin karkea kuva siitä mitä lain/säännön säätäjä on tarkoittanut, ja tarkemmat yksityiskohdat on jätetty tuomioistuinten yksitäisissä tapauksissa antamien ratkaisujen tai oikeastaan yksittäisistä ratkaisuista muodostuvan tarkemman säätelyn varaan. Kun Suomessa laki sitoo tuomioistuimia, tässä toisessa järjestelmässä tuomioistuimet tavallaan kirjoittavat lakeja.
Kumpikaan näistä ajatusmalleista ei ole osoittanut selvästi toista paremmaksi, ja olisi (luultavasti) hyvinkin mahdollsita kirjoittaa säännöt suomalaisen ajattelutavan pohjalta. Toinen asia sitten on, tulisivatko säännöt laajennettuina yhtään helpommin ymmärrettäviksi ja olisiko bägissä kuljetettava sääntökirja silloin yhtään nykyistä deccarikirjaa ohuempi, ja pystyisikö sääntöjä muuttamaan nykyiseen tapaan neljän vuoden välein
Jos tätä eroa ei muista ja alkaa lukea sääntöjä kuin hyvinkääläinen kyläpoliisi lakikirjaa, päädytään kaas siitä mitä oikeastaan on tarkoitettu.
Tätä lähtökohtien eroavaisuutta ei yhtään helpota se, että kun edellisessä suuressa sääntömuutoksessa englanninkielisessä versiossa vihdoin päästiin siihen, että samasta asiasta puhutaan toiston ja huonon tyylin uhalakin kaikissa säännöissä samoilla sanoilla ja sama sana tarkoittaa samaa kaikissa säännöissä (mikä on hyvin lähellä Suomessa käytettyä kirjoitustapaa), sääntöjen suomennoksessa tämä sääntöjen esipuheessakin selkeästi esitety periaate heitettiin surutta romukoppaan niin, että ollakseen varma, saako, olisiko suositeltavaa tai pitääkö rangaistuksen uhalla pelaajan tehdä jossain tilanteessa jotain, asia pitää varmistaa alkukielisestä versiosta.
Hieno puhe. Mitään se ei sanonut eikä mitään ratkaisua tarjonnut, mutta hieno se oli.
KL kirjoitti: (31.12.2012 21:26:05)
Hieno puhe. Mitään se ei sanonut eikä mitään ratkaisua tarjonnut, mutta hieno se oli.
Aivan loistava mielestäni. Miten oikeesti saa noin pitkän rimpsun taas kerran tuotettua sanomatta yhtään mitään. Kyllä poliitikkoja on sentään helppo ymmärtää.
ts kirjoitti: (31.12.2012 22:19:26)
KL kirjoitti: (31.12.2012 21:26:05)
Hieno puhe. Mitään se ei sanonut eikä mitään ratkaisua tarjonnut, mutta hieno se oli.
Aivan loistava mielestäni. Miten oikeesti saa noin pitkän rimpsun taas kerran tuotettua sanomatta yhtään mitään. Kyllä poliitikkoja on sentään helppo ymmärtää.
Kyllä siinä jotain oli, ja Hyvinkään kyläpoliisi vielä todisti sen oikeaksi, vaikka huomaamattaan.
vieraspelaaja kirjoitti: (31.12.2012 22:42:40)
ts kirjoitti: (31.12.2012 22:19:26)
KL kirjoitti: (31.12.2012 21:26:05)
Hieno puhe. Mitään se ei sanonut eikä mitään ratkaisua tarjonnut, mutta hieno se oli.
Aivan loistava mielestäni. Miten oikeesti saa noin pitkän rimpsun taas kerran tuotettua sanomatta yhtään mitään. Kyllä poliitikkoja on sentään helppo ymmärtää.
Kyllä siinä jotain oli, ja Hyvinkään kyläpoliisi vielä todisti sen oikeaksi, vaikka huomaamattaan.
Varmaan juurikin yhtä paljon kun tuossa… ei järjen häivää. Mutta siihen olemme tottuneet ja kun ei koskaan sano mitään, ei voi tehdä virhettäkään. Tosin Hyvinkään kyläpoliisi voidaan varmaan monelta osin sellaiseksi laskea ja jos tarkoituksesi oli sen kautta osoittaa jotain nokkeluutta, epäonnistuit. Parempia yrityksiä alkaneelle vuodelle tv.
ts
ts kirjoitti: (1.1.2013 0:13:40)
vieraspelaaja kirjoitti: (31.12.2012 22:42:40)
ts kirjoitti: (31.12.2012 22:19:26)
KL kirjoitti: (31.12.2012 21:26:05)
Hieno puhe. Mitään se ei sanonut eikä mitään ratkaisua tarjonnut, mutta hieno se oli.
Aivan loistava mielestäni. Miten oikeesti saa noin pitkän rimpsun taas kerran tuotettua sanomatta yhtään mitään. Kyllä poliitikkoja on sentään helppo ymmärtää.
Kyllä siinä jotain oli, ja Hyvinkään kyläpoliisi vielä todisti sen oikeaksi, vaikka huomaamattaan.
Varmaan juurikin yhtä paljon kun tuossa… ei järjen häivää. Mutta siihen olemme tottuneet ja kun ei koskaan sano mitään, ei voi tehdä virhettäkään. Tosin Hyvinkään kyläpoliisi voidaan varmaan monelta osin sellaiseksi laskea ja jos tarkoituksesi oli sen kautta osoittaa jotain nokkeluutta, epäonnistuit. Parempia yrityksiä alkaneelle vuodelle tv.
ts
Pitkä viestioni oli vastaus ts:n kysymykseen, miksi sääntöjä/määritelmiä muutetaan antamalla deccareita eikä muuttamalla sääntöä/määritelmää. Kysyjä on näköjään itsekin jo uhontanut koskaan mitään kysyneensäkään, mikä on ihna ymmärrettävää, kun huomaa olleensa väärässä varsinaisessa kysymyksessä ja tulee kiire kiinnittää huomio johonkin muuhun.
Kireen takia on varmaan jäänyt huomaamatta sekin, että on parikin tilanneta, joissa pelaaja voi väärällä tiillä nyhtääinää pallon takaa ja vielä ihan sääntöjen puitteissa. Haluatko itse yrittää ensin vai kilautatko heti kaverille?
vieraspelaaja kirjoitti: (1.1.2013 14:52:37)
Kireen takia on varmaan jäänyt huomaamatta sekin, että on parikin tilanneta, joissa pelaaja voi väärällä tiillä nyhtääinää pallon takaa ja vielä ihan sääntöjen puitteissa. Haluatko itse yrittää ensin vai kilautatko heti kaverille?Minä en ainakaan keksi mitään sellaista tilannetta ja olen utelias kuulemaan mitä ne ovat.
vieraspelaaja kirjoitti: (1.1.2013 14:52:37)
Kireen takia on varmaan jäänyt huomaamatta sekin, että on parikin tilanneta, joissa pelaaja voi väärällä tiillä nyhtääinää pallon takaa ja vielä ihan sääntöjen puitteissa. Haluatko itse yrittää ensin vai kilautatko heti kaverille?
Täytyy hetki miettiä. Mä koitan ihan ensin löytää ton nyyhtääinää termin kirjasta, kun en oo ihan selvillä sen määrityksestä.
ts kirjoitti: (1.1.2013 14:59:38)
vieraspelaaja kirjoitti: (1.1.2013 14:52:37)
Kireen takia on varmaan jäänyt huomaamatta sekin, että on parikin tilanneta, joissa pelaaja voi väärällä tiillä nyhtääinää pallon takaa ja vielä ihan sääntöjen puitteissa. Haluatko itse yrittää ensin vai kilautatko heti kaverille?
Täytyy hetki miettiä. Mä koitan ihan ensin löytää ton nyyhtääinää termin kirjasta, kun en oo ihan selvillä sen määrityksestä.
On se hyvä että vastaustesi sisällön substanssi paranee taas tänäkin vuonna. Pelkkää asiaa.
Säästääkseni sinua vastaamasta (mihin et ole koskaan kyennyt, aina menet ’helppoon’) voin sanoa samaa omasta annistani.Mitäs nämä tilanteet nyt on, itse ainakin olen odottanut ne kuulevani vieraspelaajalta, mutta hiljaista on? Eli voisitko nyt valaista vai onko niitä edes olemassa?
Mäkeläinen kirjoitti: (6.1.2013 11:39:53)
Mitäs nämä tilanteet nyt on, itse ainakin olen odottanut ne kuulevani vieraspelaajalta, mutta hiljaista on? Eli voisitko nyt valaista vai onko niitä edes olemassa?Tilanteet liittyvät sekajoukkuein joukkuepeleihin esim foursome, jossa joukkueen pelaajat lyövät eri tiiltä, toisaalta siihen, että tiiauspaikan korjaaminen ei edellytä sitä, että kyseessä olisi avauslyönti tai että pallo olisi edelleen tiiausalueella.
-
JulkaisijaArtikkelit