-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Scoop kirjoitti: (13.5.2009 16:15:27)
’Hyvä’ tekniikka (= toistettava swingi, jolla palli liikkuu riittävästi eteenpäin) on välttämätön muttei riittävä ehto.Ei ole olemassa mitään hyvää tekniikkaa tai ”toistettavaa swingiä”, joka olisi välttämätön ehto. Jotain välttämättömiä ehtoja voidaan asettaa sille, kuinka mailanpään tulee liikkua osumassa.
On olemassa erilaisia tapoja swingata, jotka sopivat eri yksilöille toinen toistaan paremmin. Hyvä toistettavuus sitten tulee jos on tullakseen harjoittelun kautta ja lahjakkuudella on tässä oleellinen merkitys lopputulokseen.
data kirjoitti: (13.5.2009 17:08:41)
Scoop kirjoitti: (13.5.2009 16:15:27)
’Hyvä’ tekniikka (= toistettava swingi, jolla palli liikkuu riittävästi eteenpäin) on välttämätön muttei riittävä ehto.Ei ole olemassa mitään hyvää tekniikkaa tai ”toistettavaa swingiä”, joka olisi välttämätön ehto. Jotain välttämättömiä ehtoja voidaan asettaa sille, kuinka mailanpään tulee liikkua osumassa.
Älä irroita virkettä asiayhteydestä. Pointti oli, että ’hyvä’ tekniikka (= toistettava swingi, jolla palli liikkuu riittävästi eteenpäin) on suoritusvarmuuden välttämätön muttei riittävä ehto.
NimetönScoop kirjoitti: (13.5.2009 17:33:26)
data kirjoitti: (13.5.2009 17:08:41)
Scoop kirjoitti: (13.5.2009 16:15:27)
’Hyvä’ tekniikka (= toistettava swingi, jolla palli liikkuu riittävästi eteenpäin) on välttämätön muttei riittävä ehto.Ei ole olemassa mitään hyvää tekniikkaa tai ”toistettavaa swingiä”, joka olisi välttämätön ehto. Jotain välttämättömiä ehtoja voidaan asettaa sille, kuinka mailanpään tulee liikkua osumassa.
Älä irroita virkettä asiayhteydestä. Pointti oli, että ’hyvä’ tekniikka (= toistettava swingi, jolla palli liikkuu riittävästi eteenpäin) on suoritusvarmuuden välttämätön muttei riittävä ehto.
Minä kyllä erottaisin toisistaan käsitteet tekniikkametodi, tekniikka tai lyöntityyli lyönnin
virhetoleransseista. Eli esim. pelaajalla A voi olla nykykäsitysten mukaan hyvä tekniikka,
vaikka osuminen palloon ei olisi kovinkaan varmaa. Sitten voi olla pelaaja B, jolla on huono tekniikka, mutta varma suoritus. Todennäköisesti B pelaa paremmin kuin A, vaikka hänellä on huono tekniikka ja A:lla hyvä.jos hyvällä tekniikalla palloon asuminen on epävarmaa, teknisesti täydellinen lyönti on ilmeisesti huti.
Hyvä tekniikka taitaa olla samanlainen käsite kuin ’hyvä ihminen’. Määritellä sitä ei voi, mutta jos tarpeeksi kauan seuraa tarkastelun kohdetta niin asiasta voi tehdä melko objektiivisia päätelmiä.
Tuli kuitenkin mieleen seuraava vähän kumallinenkin havainto:
– Jouko Törmäsellä oli hyvä tekniikka mälkihypyssä, mutta ei sillä mitään nykyään tekisi, kun välineet ovat kehittyneet
– Björn Borgilla oli hyvä tennistekniikka, mutta ei sillä mitään nykyään nykyään tekisi, kun välineet ovat kehittyneet
– Eero Mäntyrannalla oli hyvä hiihtotekniikka, mutta ei sillä mitään nykyään tekisi, kun välineet ovat kehittyneet
– Ingemar Stenmarkilla oli hyvä pujottelutekniikka, mutta ei sillä mitään nykyään tekisi, kun välineet ovat kehittyneet
– Ben Hoganilla oli hyvä svingitekniikka JA KYLLÄ SILLÄ NYKYÄÄNKIN PÄRJÄISI VAIKKA VÄLINEET OVAT KEHITTYNEET.Onko kyse yrittämisen ja ideoinnin puutteesta vai oliko Hogan golfin Gauss eli pilasi uusien ideoiden markkinat vuosisadaksi?
Ihan ilman haudattuja koiria tätä ihmettelen. Ainakin draiverit ovat muuttuneet niin hirveästi, että siellä pitäisi olla jotain saumaa. Eli pitäisikö sitä happy-drivea ruveta harjoittelemaan ihan tosissaan (FOREEEEEEEEE!).
Pappa Tykki kirjoitti: (13.5.2009 20:45:02)
– Jouko Törmäsellä oli hyvä tekniikka mälkihypyssä, mutta ei sillä mitään nykyään tekisi, kun välineet ovat kehittyneet
– Björn Borgilla oli hyvä tennistekniikka, mutta ei sillä mitään nykyään nykyään tekisi, kun välineet ovat kehittyneet
– Eero Mäntyrannalla oli hyvä hiihtotekniikka, mutta ei sillä mitään nykyään tekisi, kun välineet ovat kehittyneet
– Ingemar Stenmarkilla oli hyvä pujottelutekniikka, mutta ei sillä mitään nykyään tekisi, kun välineet ovat kehittyneet
– Ben Hoganilla oli hyvä svingitekniikka JA KYLLÄ SILLÄ NYKYÄÄNKIN PÄRJÄISI VAIKKA VÄLINEET OVAT KEHITTYNEET.
Olen samaa mieltä!!!!!!
Old John Joseph kirjoitti:
Omaan kokemukseen ja havaintoihin perustuen uskon, että 90:n alittamiseen ei tarvitse hyvää tekniikkaa.
Samoilla linjoilla.
90 alitus ei vaadi muuta kuin hyvän kierroksen. Mistä sitten hyvä kierros tulee? Ainakin henkilökohtaisesti hyvä kierros tulee siitä että oma svingirutiini on hyvällä tasolla ja asenne on nöyrän nälkäinen sekä peliseura innostaa pelaamaan.Huono lyönti on usein minulla seurausta huonosta keskittymisestä tai huonosta valmistautumisesta lyöntiin. Tämä taas aiheuttaa liian usein lumipalloefektin. Huonon lyönnin jälkeen tunne huonosta lyönnistä jää liian pitkäksi ajaksi mieleen ja siitä seuraa uusia ongelmia ja ajatus hyvästä lyönnistä saattaa jopa hajota. Jos ja kun kierroksen aika katoaa ajatus lyönnistä huomaa että on aika palata taas harjoittelemaan.
Voisi varmaan sanoa jos olisi lyönyt muutaman 100 000 palloa samalla tekniikalla (mielellään oikea) näitä hajoamisia tulisi varmaan vähemmän. Omassa visiossani seuraava 10 0000 lyöntiä tulee täyteen ehkä parin kesän kuluttua. Silti tavoitteenani on pelata alle 80 tänä kesänä.
data kirjoitti: (13.5.2009 18:22:52)
Minä kyllä erottaisin toisistaan käsitteet tekniikkametodi, tekniikka tai lyöntityyli lyönnin virhetoleransseista. Eli esim. pelaajalla A voi olla nykykäsitysten mukaan hyvä tekniikka, vaikka osuminen palloon ei olisi kovinkaan varmaa. Sitten voi olla pelaaja B, jolla on huono tekniikka, mutta varma suoritus. Todennäköisesti B pelaa paremmin kuin A, vaikka hänellä on huono tekniikka ja A:lla hyvä.Niin kuin olen jo pari kertaa yrittänyt sanoa, ’hyvä’ pitää määritellä tai sille pitää antaa kriteerit, jotta sen tarkastelussa olisi mieltä. Itse asetin sen kriteereiksi tässä ketjussa käsitellyssä asiayhteydessä varsin vaatimattomat seikat: toistettavuus ja riittävä pituus. Muutoin olen vähän samoilla linjoilla kun vieraspelaaja; jos syynä epävarmaan osumaan ei ole mikään fyysinen rajoite tai mentaali tekijä, on vaikea kuvitella mistä muusta moinen johtuisi kuin tekniikkavirheestä.
data kirjoitti: (13.5.2009 17:08:41)
Scoop kirjoitti: (13.5.2009 16:15:27)
’Hyvä’ tekniikka (= toistettava swingi, jolla palli liikkuu riittävästi eteenpäin) on välttämätön muttei riittävä ehto.Ei ole olemassa mitään hyvää tekniikkaa tai ”toistettavaa swingiä”, joka olisi välttämätön ehto. Jotain välttämättömiä ehtoja voidaan asettaa sille, kuinka mailanpään tulee liikkua osumassa.
On olemassa erilaisia tapoja swingata, jotka sopivat eri yksilöille toinen toistaan paremmin. Hyvä toistettavuus sitten tulee jos on tullakseen harjoittelun kautta ja lahjakkuudella on tässä oleellinen merkitys lopputulokseen.
Ja tuota samaa jargonia on väännetty tässä maassa vuosikaudet, vilpittömästi vielä uskoen siihen. Siksi meillä on niin hiton paljon melkein hyviä pelaajia!
Erilaiset lyöntitekniikat ovat keskenään aivan yhtä hyviä, toiset niistä vain tarvitsevat tuekseen vähän enemmän hcp:tä kuin toiset.
vieraspelaaja kirjoitti: (13.5.2009 23:24:07)
Erilaiset lyöntitekniikat ovat keskenään aivan yhtä hyviä, toiset niistä vain tarvitsevat tuekseen vähän enemmän hcp:tä kuin toiset.No viimeistään tässä kohtaa tuon hcp’n merkitys on täys tyhjää. Eihän händäri ole kuin vahvuusluku, vähän ninku elo. Ei sekään paljoo tue kun mestari tekee susta matin.
NimetönScoop kirjoitti: (13.5.2009 21:55:15)
data kirjoitti: (13.5.2009 18:22:52)
Minä kyllä erottaisin toisistaan käsitteet tekniikkametodi, tekniikka tai lyöntityyli lyönnin virhetoleransseista. Eli esim. pelaajalla A voi olla nykykäsitysten mukaan hyvä tekniikka, vaikka osuminen palloon ei olisi kovinkaan varmaa. Sitten voi olla pelaaja B, jolla on huono tekniikka, mutta varma suoritus. Todennäköisesti B pelaa paremmin kuin A, vaikka hänellä on huono tekniikka ja A:lla hyvä.Niin kuin olen jo pari kertaa yrittänyt sanoa, ’hyvä’ pitää määritellä tai sille pitää antaa kriteerit, jotta sen tarkastelussa olisi mieltä. Itse asetin sen kriteereiksi tässä ketjussa käsitellyssä asiayhteydessä varsin vaatimattomat seikat: toistettavuus ja riittävä pituus. Muutoin olen vähän samoilla linjoilla kun vieraspelaaja; jos syynä epävarmaan osumaan ei ole mikään fyysinen rajoite tai mentaali tekijä, on vaikea kuvitella mistä muusta moinen johtuisi kuin tekniikkavirheestä.
Jos kysymys on suuresta osumapistehajonnasta kuten esimerkissäni (kansanomaisesti:
osuma epävarmaa), niin syynä voi olla ongelma tekniikassa tai kyseessä voi olla normaali suoritushajonta, mikä taas voi olla suuri johtuen vähäisestä harjoittelusta.
Huomaatko, tulisi täysin eri korjausohjelma.Tyypillinen esimerkki henkilöstä A on lahjakas junnu, joka on pelannut vielä vähän.
Swingi voi olla kuin tähtipelaajalla, mutta osumapistehajonta on vielä suuri, koska toistoja on vielä liian vähän. Juuri suurinta typeryyttä olisi mennä tällaisen kaverin swingi muuttamaan joksikin mummoswingiksi, koska osumat ovat huonoja.Ihan mielenkiintoista keskustelua. Tähän muutamia ajatuksia, mitä nämä pari päivää ovat mulle tuottaneet;
– onko tosiaankin kysymys huonosta tekniikasta, jos pystyy tekeen parin esim. ekalla ja viimeisellä reiällä. Miksikä se tekniikka sillä välin muuttuu, tai mahdollisuus lyödä hyvä/tyydyttävä lyönti? Vai onko kyse vain uskomuksesta, että tää on niin hiton vaikeaa ja par on minulle mahdoton joka reiällä ( alitajunta!)– olen maksanut joka vuosi jollekin prolle, että hän auttaisi minua tässä lajissa. Siinä on sitten käyty läpi perusasiat ja hienosäädetty loppuasentoa etc.. Yksikään Pro ei ole koskaan ottanut puheeksi miten golfia PELATAAN. Tunnit on painottuneet svingitekniikkaan. Tähän on varmasti myös syynä tämä maksavan asiakkaan toiveiden kuunteleminen, he kun eivät muunlaisia toiveita juuri osaa esittää. Mutta olisko pron hyvä ottaa tämäkin puoli asiasta puheeksi.
– miksi rangella pystyy lyömään kaksi koria palloja ilman täysin epäonnistunutta lyöntiä, mutta kentällä niitä sitten tulee.
– jos prot alkaisivatkin svingin hienosäädön sijaan opettaa pelinomaista harjoittelua myös rangella. Määritetään joka pallolle mihin se halutaan lyödä, mietitään miten se sinne saadaan, otetaan maila ja lyödään pallo. Kun tätä on harjoitellut rangella niin sen toteuttaminen pelissäkin olisi rutiinia, eikä niille paineille ja pelkotiloille olisi niin paljon sijaa.
Ja pliis, älkää nyt ampuko mua heti jos en allekirjoita sitä, että tuhansien pallojen mättäminen rangella ei välttämättä tuota hyvää golfin pelaajaa.
data kirjoitti: (14.5.2009 10:19:13)
Jos kysymys on suuresta osumapistehajonnasta kuten esimerkissäni (kansanomaisesti:
osuma epävarmaa), niin syynä voi olla ongelma tekniikassa tai kyseessä voi olla normaali suoritushajonta, mikä taas voi olla suuri johtuen vähäisestä harjoittelusta.
Huomaatko, tulisi täysin eri korjausohjelma.Tyypillinen esimerkki henkilöstä A on lahjakas junnu, joka on pelannut vielä vähän.
Swingi voi olla kuin tähtipelaajalla, mutta osumapistehajonta on vielä suuri, koska toistoja on vielä liian vähän. Juuri suurinta typeryyttä olisi mennä tällaisen kaverin swingi muuttamaan joksikin mummoswingiksi, koska osumat ovat huonoja.Toisin sanoen tekniikka on vielä puutteellinen, kehittymässä. Sekin on taas eri asia, kuin mistä tässä ketjussa on ollut kyse. Tuollaisen kaverin virheet tuskin olisivat katastrofeja, vaan lähinnä jonkinlaista hajontaa pituudessa ja leveydessä. Se täyttäisi tuollaisenaankin jo kohtuullisen toistettavuuden kriteerin, ja 90 alitus olisi helppoa.
Eihän kukaan ole väittänyt, että anssijokusen pitäisi hankkia itselleen mummoswingi voidakseen alittaa 90. Ei kukaan ole myöskään sanonut, että swingin pitäisi olla ’hyvä’ (siinä muodossa kuin sinä olet sitä käsitelly – jonkinlaisen malliswingin kriteerein), vaan riittävän toistettava (90:n alitukseen). Ja toistettavuus on enemmän tekniikkakysymys kuin mitään muuta.
anssijokunen kirjoitti: (14.5.2009 11:14:13)
…
– onko tosiaankin kysymys huonosta tekniikasta, jos pystyy tekeen parin esim. ekalla ja viimeisellä reiällä. Miksikä se tekniikka sillä välin muuttuu, tai mahdollisuus lyödä hyvä/tyydyttävä lyönti? Vai onko kyse vain uskomuksesta, että tää on niin hiton vaikeaa ja par on minulle mahdoton joka reiällä ( alitajunta!)
…
En tiedä soveltuuko sun keissiis, mutta mulla on selkee käsitys miksi huono tekniikkani tuottaa ajoittain paareja. Ekalle ja vikalle reijälle (tai vaikka sinne väliin) teen paarini tsägällä.
anssijokunen kirjoitti: (14.5.2009 11:14:13)
– miksi rangella pystyy lyömään kaksi koria palloja ilman täysin epäonnistunutta lyöntiä, mutta kentällä niitä sitten tulee.Luultavasti siksi, että et rangella välitä hevonkukkua minne se pallo lähtee ja kentällä yrität varoa, että pallo menisi varmasti väylälle eikä metsikköön.
Mozze kirjoitti: (14.5.2009 11:50:45)
anssijokunen kirjoitti: (14.5.2009 11:14:13)
– miksi rangella pystyy lyömään kaksi koria palloja ilman täysin epäonnistunutta lyöntiä, mutta kentällä niitä sitten tulee.Luultavasti siksi, että et rangella välitä hevonkukkua minne se pallo lähtee ja kentällä yrität varoa, että pallo menisi varmasti väylälle eikä metsikköön.
Ei käy tuosta ilmi mutta myös se että mätetään yhdellä ja samalla mailalla koko ajan pitää ukon ikäänkuin lämpimänä. Kentällä vireys sitten lyöntien välillä katoaa, eikä sitä tosiaan yhtään auta se että koitetaan kylmiltään vieläpä skarpata.
Pallojen voluumimättäminen samalla mailalla ei liene sekään kyl huono idea, mutta silloin pitäisi kaiketi tutkia ihan muita asioita kuin pallon lentoa. Mitenköhän sitten pelinomaisesti harjoittelis? Ite en nää rangea kovinkaan virikkeelliseksi paikaksi tehdä tuollaista. Eli melkein kentälle pitäis mennä. Ja se toki tarkoittais tiettyä aisaa…
NimetönScoop kirjoitti: (14.5.2009 11:28:07)
data kirjoitti: (14.5.2009 10:19:13)
Jos kysymys on suuresta osumapistehajonnasta kuten esimerkissäni (kansanomaisesti:
osuma epävarmaa), niin syynä voi olla ongelma tekniikassa tai kyseessä voi olla normaali suoritushajonta, mikä taas voi olla suuri johtuen vähäisestä harjoittelusta.
Huomaatko, tulisi täysin eri korjausohjelma.Tyypillinen esimerkki henkilöstä A on lahjakas junnu, joka on pelannut vielä vähän.
Swingi voi olla kuin tähtipelaajalla, mutta osumapistehajonta on vielä suuri, koska toistoja on vielä liian vähän. Juuri suurinta typeryyttä olisi mennä tällaisen kaverin swingi muuttamaan joksikin mummoswingiksi, koska osumat ovat huonoja.Toisin sanoen tekniikka on vielä puutteellinen, kehittymässä. Sekin on taas eri asia, kuin mistä tässä ketjussa on ollut kyse. Tuollaisen kaverin virheet tuskin olisivat katastrofeja, vaan lähinnä jonkinlaista hajontaa pituudessa ja leveydessä. Se täyttäisi tuollaisenaankin jo kohtuullisen toistettavuuden kriteerin, ja 90 alitus olisi helppoa.
Eihän kukaan ole väittänyt, että anssijokusen pitäisi hankkia itselleen mummoswingi voidakseen alittaa 90. Ei kukaan ole myöskään sanonut, että swingin pitäisi olla ’hyvä’ (siinä muodossa kuin sinä olet sitä käsitelly – jonkinlaisen malliswingin kriteerein), vaan riittävän toistettava (90:n alitukseen). Ja toistettavuus on enemmän tekniikkakysymys kuin mitään muuta.
Ei, eiiii…suoritushajonta on puutteellinen, ei tekniikka. Tekniikka voi iän karttuessa usein jopa huonontua, kun liikkuvuus heikkenee. Silti osumat paranevat harjoittelun ja toistojen seurauksena.
Kentällä voi myös harjoitella – eli otat myös harjoitukierroksella joka lyönnin tosissaan. Voit myös pelata ’peliä pelin sisällä’.
Rangella joka lyönnille eri kohde ja maila ja rutiinit ennen lyöntiä. Avaat draivilla, sitten pitkää rautaa, wedge lopuksi. Eli siis melkein sama kuin kentällä, et pidä kiirettä sen lyömisen kanssa vaan taukoa pallojen välissä, että hiki ehtii laskea.
Asiasta mielenkiintoista luettavaa siinä Nilssonin/Marriotin kirjassa, joka juuri julkaistiin suomeksi.
data kirjoitti: (14.5.2009 12:30:57)
Ei, eiiii…suoritushajonta on puutteellinen, ei tekniikka. Tekniikka voi iän karttuessa usein jopa huonontua, kun liikkuvuus heikkenee. Silti osumat paranevat harjoittelun ja toistojen seurauksena.Suoritushajonta puutteellinen?? Sehän on jo käsitteenä ristiriitainen (kuka suoritushajontaa haluaisi lisätä). Siis tarkkuus. Ja se ei liity tekniikkaan?? Kun tuo samainen junnu alkaa osua paremmin, varmemmin, niin mikä mielestäsi on muuttunut? Minun mielestäni junnun tekniikka on parantunut; suoritus on stabiloitunut. Sitähän harjoittelulla ja erilaisten osasuoritusten automatisoitumisella haetaan.
Meille tekniikka merkitsee selvästi eri asiaa. Sä tarkastelet tekniikkaa irrotettuna suorituksen indikaattoreista. Ikään kuin se olisi vain jokin erillinen entiteetti, fyysinen liikesarja sellaisenaan. Sun mielestä tekniikka voi olla erinomainen, vaikka ei osu palloon. Mä en osaa ajatella sitä siten – kuten harvemmin muissakaan urheilu- tm. suorituksissa. Mitä pidetään syynä, kun pituushyppääjä osuu lankulle vain kerran kuudesta, kun keihään kärki nousee liian pystyyn lähtöhetkellä, kun kuula suuntautuu sektorin vasempaan laitaa, tai kun aitoja kaataa puolet aidoistaan? Tekniikkavirhettä. (Paitsi jos kyseessä on vasta ao. tekniikan harjoitteluvaihe – silloin todetaan, että tekniikka on vielä puutteellinen.)
Ja vielä:
data kirjoitti: (14.5.2009 12:30:57)
Tekniikka voi iän karttuessa usein jopa huonontua, kun liikkuvuus heikkenee. Silti osumat paranevat harjoittelun ja toistojen seurauksena.Sinä siis suhteutat hyvän tekniikan johonkin ideaaliin. Eli seniorin tekniikka on huonontunut, kun ei enää swingaa kuin Tiger. Silti osumat voivat olla parempia kuin aiemman, paremman tekniikan aikana? Kysyn uudelleen: mitä harjoittelu ja toisto aiheuttavat/tuottavat? Onko varmuus tai osumatarkkuus tekniikasta riippumaton asia? Minä sanoisin, että iän karttuessa tekniikka muuttuu. Ehkä joidenkin ’objektiivisten’ kriteerien valossa (= suoritustekijät, joiden avulla esim. mailanpäännopeutta voidaan lisätä) huonommaksi, mutta jos osumat paranevat, voidaan yhtälailla ajatella, että ottaen huomioon kyseisen henkilön yksilölliset tekijät ja niiden aiheuttamat rajoitteet, tekniikka on parantunut. Sillä saadaan haluttu tulos aikaiseksi entistä paremmin.
NimetönScoop kirjoitti: (14.5.2009 13:21:01)
data kirjoitti: (14.5.2009 12:30:57)
Ei, eiiii…suoritushajonta on puutteellinen, ei tekniikka. Tekniikka voi iän karttuessa usein jopa huonontua, kun liikkuvuus heikkenee. Silti osumat paranevat harjoittelun ja toistojen seurauksena.Suoritushajonta puutteellinen?? Sehän on jo käsitteenä ristiriitainen (kuka suoritushajontaa haluaisi lisätä). Siis tarkkuus. Ja se ei liity tekniikkaan?? Kun tuo samainen junnu alkaa osua paremmin, varmemmin, niin mikä mielestäsi on muuttunut? Minun mielestäni junnun tekniikka on parantunut; suoritus on stabiloitunut. Sitähän harjoittelulla ja erilaisten osasuoritusten automatisoitumisella haetaan.
Meille tekniikka merkitsee selvästi eri asiaa. Sä tarkastelet tekniikkaa irrotettuna suorituksen indikaattoreista. Ikään kuin se olisi vain jokin erillinen entiteetti, fyysinen liikesarja sellaisenaan. Sun mielestä tekniikka voi olla erinomainen, vaikka ei osu palloon. Mä en osaa ajatella sitä siten – kuten harvemmin muissakaan urheilu- tm. suorituksissa. Mitä pidetään syynä, kun pituushyppääjä osuu lankulle vain kerran kuudesta, kun keihään kärki nousee liian pystyyn lähtöhetkellä, kun kuula suuntautuu sektorin vasempaan laitaa, tai kun aitoja kaataa puolet aidoistaan? Tekniikkavirhettä. (Paitsi jos kyseessä on vasta ao. tekniikan harjoitteluvaihe – silloin todetaan, että tekniikka on vielä puutteellinen.)
Aivan. Lasken tekniikka nimikkeen alle vähemmän asioita kuin sinä. Siksi haluankin
tässä toimia varoittajana, koska tuo laajempi määritelmä voi tietämättömissä
käsissä johtaa vääriin toimenpiteisiin. Esim. teknisesti hyvän swingin liikesarjan geometriaa saatettaisiin alkaa ropeloimaan, vaikka oikeasti ”aika” korjaisi virheet itsestään.NimetönScoop kirjoitti: (14.5.2009 13:36:16)
Ja vielä:data kirjoitti: (14.5.2009 12:30:57)
Tekniikka voi iän karttuessa usein jopa huonontua, kun liikkuvuus heikkenee. Silti osumat paranevat harjoittelun ja toistojen seurauksena.Sinä siis suhteutat hyvän tekniikan johonkin ideaaliin. Eli seniorin tekniikka on huonontunut, kun ei enää swingaa kuin Tiger. Silti osumat voivat olla parempia kuin aiemman, paremman tekniikan aikana? Kysyn uudelleen: mitä harjoittelu ja toisto aiheuttavat/tuottavat? Onko varmuus tai osumatarkkuus tekniikasta riippumaton asia? Minä sanoisin, että iän karttuessa tekniikka muuttuu. Ehkä joidenkin ’objektiivisten’ kriteerien valossa (= suoritustekijät, joiden avulla esim. mailanpäännopeutta voidaan lisätä) huonommaksi, mutta jos osumat paranevat, voidaan yhtälailla ajatella, että ottaen huomioon kyseisen henkilön yksilölliset tekijät ja niiden aiheuttamat rajoitteet, tekniikka on parantunut. Sillä saadaan haluttu tulos aikaiseksi entistä paremmin.
Niin, sä määrität tekniikan lopputuloksen kautta ja mä taas määritän sen liikesarjana,
joka toimii tietyn virhemarginaalin sisällä. Opetuksen kannalta jälkimmäinen tapa on
järkevämpi, koska virhemarginaaliin vaikuttavat myös monet liikesarjasta riippumattomat tekijät ja sitä voidaan pienentää liikesarjan peruskonseptiin koskematta.data kirjoitti: (14.5.2009 14:01:09)
Aivan. Lasken tekniikka nimikkeen alle vähemmän asioita kuin sinä. Siksi haluankin
tässä toimia varoittajana, koska tuo laajempi määritelmä voi tietämättömissä
käsissä johtaa vääriin toimenpiteisiin. Esim. teknisesti hyvän swingin liikesarjan geometriaa saatettaisiin alkaa ropeloimaan, vaikka oikeasti ”aika” korjaisi virheet itsestään.En tiedä mistä tuon kontrastin keksit, kun muistaakseni ensimmäinen kommenttini tässä ketjussa oli, että (oikeanlainen) harjoitus kehittää tekniikkaa (joskin mekaanisesti suorituksen tulee tietyt tekemisen kriteerit toki täyttää, jotta siinä on mitään mieltä).
data kirjoitti: (14.5.2009 14:03:38)
Niin, sä määrität tekniikan lopputuloksen kautta ja mä taas määritän sen liikesarjana, joka toimii tietyn virhemarginaalin sisällä. Opetuksen kannalta jälkimmäinen tapa on järkevämpi, koska virhemarginaaliin vaikuttavat myös monet liikesarjasta riippumattomat tekijät ja sitä voidaan pienentää liikesarjan peruskonseptiin koskematta.Lue tarkemmin. Sanoin, että kokonaisusuoritus pitää ottaa huomioon, ei pelkkä fyysisten suoritteiden ketju. Millä sä määrittelet virhemarginaalin? Mistä ihmeestä sä tiedät minkälaisen ’oikean’ tai ’hyvän’ suorituksen pitää olla, mikäli se irroitetaan täysin kokonaissuorituksesta?
Tai mitäpä tässä kysellä. Ethän sä ole taaskaan (!) vastannut yhteenkään aiempaan kysymykseeni. Jotkut asiat eivät muutu.
Jösses. Onhan se aivan selvä että tekniikan parantuminen näkyy juurikin lopputuloksessa. Jos tekniikka on kuosissa ja palloon ei osu niin ongelman syy kyllä selviää Scoopin moneen kertaan mainitsemista seikoista.
Scoop on muuten antanut mielenkiintoista ajateltavaa tässä ketjussa. Kun ikää alkaa karttua niin rajoitteita tulee väkisinkin lisää. Näitä vastaan ei siis käy muut ratkaisu kuin koittaa aina vaan parantaa tekemistään. Muuten taitaa lopahtaa harrastelu täysin kokonaan. Mä oon aina aatellut että kehittyminen on vaan junnujen aisa. Näiden aatosten valossa jatkuva kehittyminen on ykkösvaatimus. Mielestäni ihan riviharrastelijallekin.
-
JulkaisijaArtikkelit