-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Samaa mieltä Ritarin kanssa siinä, että moni tekee asiasta hieman liian monimutkaisen ja muutoinkin asuntojen yms. sotkeminen tähän on lähinnä typerää. 26 v:n laskelmat olivat ihan mielenkiintoisia ja niillä voi yrittää haarukoida mitä kierros jäsenelle teoreettisesti maksaa. Eivät ne silti tee esim. 40 euroa/kierros maksavaa GF pelaajaa kentälle kannattamattomaksi …. päinvastoin.
Asia on varsin yksinkertainen eikä siinä mitään kovin monimutkaisia laskelmia tarvita. Jos kentällä on tilaa ja osakkaat ovat sitä mieltä että heitä ei häiritse vähäisempi tarjonta vapaista starttiajoista niin jokainen GF pelaaja tuo varmasti kentälle lisätuloja. Ne kaikki pääomakulut yms. maksut on näet jo osakkaiden toimesta maksettu, eivätkä ne siitä pienene vaikkea kentälle tulisikaan yhtä ainutta vieraspelaajaa.
Sanot:
Pääomapuolen sotkemista gf-maksun tuottavuuteen/tuottamattomuuteen pidän edelleen vääränä. Kuten olen aikaisemmin todennut, kierroksen teoreettinen hinta riippuu kierrosmääristä, koska golfkentällä muuttuvia kuluja on vähänlaisesti.
Kaikesta päätellen sinulle autolla ajettu kilometri maksaa polttoaineen (10 c/km), huollot (2 c/km) ja vakuutukset (0,xx c/km). Et haluaisi ottaa hoitaaksesi pääkaupunkiseudun taksiliikennettä? Voisit ottaa 200% katteen jokaiselta kilometriltä ja asiakkaatkin olisivat erittäin tyytyväisiä hinnoitteluusi.
Niin sanotaan mitä sanotaan, kyllä pääomakulu on kaikissa investoinneissa otettava huomioon – paitsi tietysti silloin, jos sen maksaa joku muu.
Kentän budjetti voi olla 600 – 900 ke, mutta ei kentän hoito voi maksaa noin paljon tai sitten maksetaan liikaa. Aiemmin on täällä keskusteluissa puhuttu, että normaalitapauksessa kentän hoito maksaa 350 – 600 ke / 18 r. Taitaa ensiksi mainittuun 600 – 900 ke liikevaihtoon kuulua ravintolatoiminta mukaan. Onneksi on osakkeet kenttäyhtiöstä, joka ei turhaan paisuta budjettia eikä kentällä ole sitä Tilanderin mainitsemaa ’kallista kenttätoimikuntaa’. Esim. 200 ke budjetissa tarkoittaa 1000 osakkeen kentällä joko 200 e lisävastiketta per osake joka vuosi tai 5000 ylimääräistä gf-kierrosta á 40 e.
Muuten, 900 ke tarkoittaa 15 henkilötyövuotta (keskimääräinen palkka= Suomen keskimääräinen palkkataso n. 30 000 e/vuosi). Onkohan hommassa jotain pielessä, jos kentän ylläpitäminen maksaa todella 900 000 per vuosi.
Golfkenttien yhdistys tai SGL ei julkaise ainakaan netissä kentillä pelattujakierrosmääriä, niin käyttöasteiden selvittäminen ei tähän hätään onnistu.
Talouslukuja löytyy julkisesti saatavilla olevista lähteistä, kuten http://www.inoa.fi toimialaluokituksella golfkenttiä.
Loppujen lopuksi täällä argumentoijat yleensä vaihtavat mielipiteitä, mutteivät omiaan. Ja jokainenhan saa katsoa puolestaan omalta kantiltaan asioita.
Kuten aiemmin on todettu, niin jos GF on jonkunmielestä liian halpa, niin vaikutuskanava on oma yhtiö. Jos taas liian kallis, niin yhtiön kannalta lienee suotavampaa, että mielipaha puretaan täällä kuin CMn toimistossa.
Osakkeen omistajana tietenkin puolustaisin osakkeeni arvoa. Toisaalta ostajana ihmettelisin nykyisiä hintapyyntöjä varsinkin jos osakkeella ei oikeasti omisteta mitään.
Laskelmista:
Täällä menee kauniisti sekaisin keskiarvo- ja marginaalianalyysi. Mikäli kustannuksia tarkasteltaisiin puhtaasti liiketaloudellisesta näkökulmasta yksikkökustannus yleisesti ottaen laskee volyymin kasvaessa. Logiikka siis olisi ’mikä on yhdestä lisäyksiköstä suoranaisesti koituva kustannus’. Turha yrittää jyvittää esim yleiskustannuksia.
Todellisuudesta:
Useimmat kentät eivät toimi puhtaasti liiketaloudellisin periaattein. Osakkeenomistajat ovat halunneet turvata oman pelaamisensa sijoittamalla osakkeeseen.
Taloudellisesti hyvässä kunnossa olevalla kentällä (lue: osakkailla) ei ole välttämättä minkäänlaista intressiä saada kentälle gf pelaajia ja voivat siten hinnoitella sen miten huvittaa. Ota tai jätä.
Taloudellisesti huonossa kunnossa olevalla kentällä (lue: sen osakkailla) voi olla toinen intressi. Jollei omien taskujen syvyys riitä, gf pelaaminen voi olla tärkeää.
Tällöin hinnoittelulogiikka onkin ihan eri pohjalla, koska osakkaat joutuvat tasapainottelemaan omien pelimahdollisuuksiensa ja kentän taloudellisen tilanteen kanssa.
Liiketaloudellisesti voisi olla mahdollista hinnoitella hiljaisina aikoina gf hyvinkin alhaiseksi koska marginaalikustannus on pieni. Esimerkkinä lentoyhtiöiden erilaiset äkkilähtöhinnat jotka ovat selkeästi keskiarvokustannusten alapuolella mutta toki marginaalikustannusten yläpuolella.
Osakkaan näkökulmasta hinnoittelun alareunan käytännössä määrää kentän haluttu käyttöaste, eli lähinnä omien pelimahdollisuuksien turvaaminen Väitän että useimmilla kentillä marginaalikustannus on selvästi tämän rajan alapuolella.
Yläreuna on taas hinta jolloin gf-tuotot kääntyvät laskuun kysynnän vähänemisen myötä.
Liiketaloudellisesti ajatellen hinnoittelua voisi olla järkevä porrastaa voimakkaastikin viikonpäivien ja kellonaikojen mukaan.
Yhteenvetona totean ettei yhdessäkään hinnoitteluvaihtoehdossa tarvitse tietää käytännössä juuri mitään kentänhoitokustannuksista, investoinneista, osakehinnoista, yms.
Osakas päättää ja päättää myös tähän.
NimetönKovat ovat konsulttihinnat kun pelimaksukin pitäisi nostaa
300 euroon/kierros.
Konsultti ja kalja kusettavat -sanotaan, ja hyvin näyttää
pitävän paikkansa. Kaikille konsulteille tietysti ilmaiset
kierrokset. Voi -ttu minkälaisia ajatuksia ihmisten päässä
liikkuu.
Mielestäni Jylan on asiassa täysin oikeilla linjoilla. Juuri näin, näillä periaatteilla GF olisi hyvä hinnoitella.
Mikä sitten olisi se oikea gf-hinta ? No sehän on juuri se hinta, mikä klubin toimiston seinällä ilmoitetaan. Hinnastossa oleva hinta, on se millainen hyvänsä, on aina oikean suuruinen. Hintahan on kenttäyhteisön itsensä omien hallintoelintensä ja -käsittelyjen kautta sellaiseksi määräämä. Miksi ihmeessä se ei olisi oikea hinta? Miksi sen pitäisi olla jotakin muuta ?
Piepo puhu asiaa. Jotkut puupäät eivät näytä tajuavan millään, että osakkaat (pelaavat) eivät odota mitään voittoa vaan sitä, että saavat pelata. Sen takia greenfee-hintoja on nostettu, että jos joku kuitenkin haluaa maksaa tarpeeksi niin otetaan rahat pois, kunhan niitä ei ole liikaa.
Kirjoitat:
’Niin sanotaan mitä sanotaan, kyllä pääomakulu on kaikissa investoinneissa otettava huomioon – paitsi tietysti silloin, jos sen maksaa joku muu.’
Kun gf-maksua tuottoja/kuluja tarkastellaan sen pääomakulun on hoitanut joku muu, kuten myönnät.
Pidän edelleen gf-maksuja satunnaisiin tuloihin rinnastettavana. Yhtiö/osakkaat varautuvat tosiaan toimintasuunnitelmassa/budjetissa näihin tuloihin tai sitten ei.
Kukaan ei pysty 100 %:lla varmuudella ennustamaan mikä gf-pelaajien tuomat tulot ovat, jos heidän varaansa esim. käyttötaloutta lasketaan otetaan jonkinasteista riskiä.
Kyllähän tämä jankkaaminen muistuttaa aidasta ja seipäistä puhumista.
Ollaanko Suomessa niin herkkähipiäisiä, ettei uskalleta ilmoittaa reilusti ’vain osakkaille ja jäsenille’.
Minua tuo ei häiritsisi mitenkään ja onhan esim. ravintoloilla oikeus valita asiakkaansa. Itse asiassa melkein millä tahansa palveluammattia harjoittavalla taholla.
Juurihan minä sanoin, että voit tulla leikkimään meidän hiekkalaatikolle muutamaksi tunniksi, kunhan maksat greenfeen.
Ei sitä tiedä vaikka olisin jo käynyt :=).
NimetönKatselin juuri yhtä kentän tuloslaskelmaa, jossa oli budjetoitu mm hoitovastikkeet 550 per osake ja greenfeetuotot yht. osakkaiden määrällä jaettuna 220 per osake. Ilmeni myös, että gf-tuotot olivat jääneet budjetoidusta jälkeen vajaan viidenneksen (huolimatta viimevuosien reippaasta gf-korotuksesta 🙂 ) Valtaosa toiselle tuhannelle kapuavasta osakasmäärästä protestoi kaikkia vastikkeen korotusesityksiä vastaan. Uskoisin, että noita jylaneita on kuitenkin varsin vähälukuinen osa pelaajista. Löytyy siis ilmeisesti kenttiä, joilla gf-tuotot mielletään tärkeiksi. Käyttökulujahan niillä maksetaan, jos investointeihin varaudutaan vasta kun ne on pakko suorittaa. Mutta kyllähän niillä subventoidaan osakkaiden hoitovastikkeita, joista säästyneillä varoilla sitten maksellaan eteen tulevia rahoitusvastikkeita. Näinkin asian voi ajatella.
NimetönJos yhtiöllä on 1000 osakasta a´500 euroa/hoitovastike se
tekee yht. 500.000 euroa. Kun samalla kentällä käy
15.000 vierailijaa a´50 euroa se tekee yht. 750.000 ekua.
Jos jokainen osakas tekee 50 kierrosta kesässä, heidän
yhteinen kierrosmääränsä on 50.000 kierrosta vastaan
vieraiden 15.000 kierrosta. Kumpiko kuluttaa kenttää enempi? Jäsenistö kuluttaa kenttää yli kolmekertaa enempi,
mutta maksaa viisi kertaa vähempi käyttökuluja/krs.
Tämän lisäksi vierailijat käyttävät yleensä enempi ravinto- ja muita maksullisia palveluita kuin jäsenet. Näkökänta tämäkin.
Esimerkkikentän osakkaana kyllä kysyisin toimitusjohtajalta yhtiökokouksessa syytä pahaan budjetointiklapppiin sekä myös tietoja greenfee-pelaajien määristä eri vuosina.
Melko usein budjettien pohjana käytetään edellisen kauden toteutumaa. Esimerkissäsi oli kait oletett gf-hintojen korotuksien nostavan suoraviivaisesti myös tuloja.
NimetönOlisi hyvä myös muistaa että:
Vieraspelaaja = Guestplayer
Vieraspelaaja ei tarkoita strangerplayer
’Ilmeni myös, että gf-tuotot olivat jääneet budjetoidusta jälkeen vajaan viidenneksen (huolimatta viimevuosien reippaasta gf-korotuksesta 🙂 )’
johtuu yleensä siitä, että se hintojen korottaminen ei välttämättä tarkoita suurempaa rahatulvaa. etenkään jos maksavat asiakkaat eivät koe tuon hinta/laatu suhteen kohtaavan.
mut tonhan nyt tietää jokainen järkeään käyttävä…
Vieraspelaaminen pitäisi kyllä juu nähdä mahdollisuutena eikä greenfiin maksamiseen liittyvänä oikeutena.
Joku roti nyt näihinkin laskuihin. Millä kentällä pelataan 65000 kierrosta vuodessa? Ei taida pikkalakaan ylittää 50 tuhatta kolmella kentällään. Korjatkaa toki jos olen väärässä.
Osakas pelaa keskimäärin n. 15 kierrosta vuodessa. Ja miksikö ei pelaa enempää? No kentälle mahtuu hyvänä kesäpäivänä noin 250 pelaajaa niin siinähän sitä 1000 hengen jäsenistöä sitten pyöritetään. Aamusta iltaan neljän hengen lähdöillä, ja sadepäiviäkin sattuu väliin. Toki luvut voi keksiä aivan hatustakin ja päästä mieleiseensä lopputulokseen joka ajaa omaa asiaansa.
GF-pelaajat ovat ihan hyvä lisätulonlähde kentille, kunhan
a. kentällä on _tarpeeksi tilaa osakkaiden mielestä_
b. vierailu tapahtuu osakkaiden mielestä oikeudenmukaiseen hintaan.
Oy:n tehtävä on palvella osakkaitaan, eikä esimerkiksi edistää kaukojäsenten pelimahdollisuuksia tai pyrkiä 100% käyttöasteeseen, vaikka mukavia tavoitteita nekin toki olisi.
Hienoa, että on näitä Boscon tapaisia kenttiä löytyy, eli osakkaat todella ajavat etujaan ja pitävät huolen, ettei vastiketta lähdetä hilaamaan ylöspäin. Vaadin omalta osakkeelta tuottoa, eli mm. kohtuuhintaista pelaamista ja kavereille alennuksia. Kenttä oy:n kulurakenteella on suurin merkitys vastikkeen suuruuteen, tämän jälkeen gf, mainos yms. tuloilla. Gf- tulot vaikuttavat vastikkeen suuruuteen meidän kentällä merkittävästi.
Gf- pelaajilla ei ole niin suuri merkitys kentän vapaaseen kapasiteettiin, mitä ’lokkien’ alasampujat antavat ymmärtää. Suurin merkitys vapaisiin lähtöaikoihin on oma kommuunin pelioikeuksien käyttöasteella, pahimmassa ääripäässä täydessä käytössä oleva firmaosake. Voisin maksaa osakkeesta vastiketta 300 e, vaikka mahdollisesti pelaisin vain 1-2 kierrosta kesässä, 500 e vastikkeella alan todella pohtimaan pelioikeuden vuokraamista ja 800 e vuokraisin pelioikeuden varmasti jollekin sitä tarvitsevalle, jopa vastiketta edullisemmin. Pitkällä tähtäimellä vastikkeet kannattaa siis pitää alhaisina, jolloin sen pelioikeuden voi hyvillä mielin merkata omiin nimiin, vaikkei ehtisikään 30 kiekkaa joka vuosi kiertämään. Vähemmän pelaavilta jää kapasiteettia meille enemmän kiertäville ja oy:n taloutta tukeville gf-pelaajille, joten heitä ei kannata herättää korkeilla vastikkeilla.
Pickalassa pelattiin jo kesällä 2004 yli 50000 kierrosta, vaikka Forest olikin auki vain kaksi kuukautta. Mutta olet kyllä oikeassa, että täällä joidenkin käsitykset kentillä pelattavista kierrosmääristä ovat melkoisen optimistisia.
’Oikea’ GF hinta on tietenkin se mitä kenttä pyytää. Kannattaa huomata, että joillakin kentillä on edelleen kyseessä päivä GF, jolla pystyy helpostikin pelaamaan kaksi kierrosta . GF-pelaaja ei tietenkään tuota tappiota, mutta pelaa kyllä hyvin edullisesti verrattuna osakkaaseen.
Ei pidä unohtaa, että kaikki gf-pelaajat eivät ole paljon parjattuja ’Kaukoja’ :o). Veikkaisin, että aika moni teistäkin vierailee silloin tällöin jollain muullakin kentällä?
Fantin puheenvuoroon ei ole paljoa lisättävää, todettakoon se, että aika monella kaukolla valintatilanne on a) osake b) pelioikeus c) pelioikeuksien kaupittelijat d) gf. Niistä sitten valitaan omista lähtökohdista paras ja rahasta se valinta ei ole kiinni.
GB:ltä kysyisin mistä Kaukoja oikeastaan parjataan? Hehän maksavat kalleimman mukaan ja esim. Boscon esittämän tuloslaskelmaesimerkin valossa sponssaavat köyhiä osakkeenomistajia, jos sallitaan dufferimaiset vertailut :=D.
Aika harvoilla kentillä udellaan paikallisten taholla taustasta, mikä kait kuuluu golfin demokraattisiin piirteisiin.
Käytännössä ja periaatteessa gf-pelaajan asema, oikeudet ja velvollisuudet eivät kierroksen aikana mitenkään poikkea osakkeen omistajan tai pelioikeutetun vastaavista.
Joten myönnän aina lievästi järkyttyväni – sitaateissa – kun karsinointiyrityksiä tehdään. No nehän onneksi on luettevissa vain virtuaalimaailmassa, jossa kenenkään ei tarvitse vastata sanoistaan.
Et ehkä ole ymmärtänyt minkälaisen ylemmyydentunteen tuo se, kun pääsee kysyttäessä kotiseuraa, kertomaan olevansa kalliiksi ja elitistiseksikin mielletyn golfyhteisön osakkeenomistaja. Kaiken kruunaa tietysti se, jos omistuksia on muissakin vastaavissa yhteisöissä, mikä kuuluu myös tässä yhteydessä mainita.
Tästä ilosta ja riemusta on jokainen valmis maksamaan vähän ylimäärästä, kuten eräskin, jolla on osakkuus myös Kytäjällä, kuten hän on täällä meille halunnut kertoa, vaikka sitä ei ole pyydettykkään. Onhan se nyt jotakin aivan muuta kuin vaikkapa kaukojäsenyys.
Juu ei tarvitse vastata sanoistaan.
Sinä esim. kerrot tuovasi kentille greenfeepelaamisellasi valtavasti tuloja.
Ei ole kauaakaan, kun kehuit pelaavasi vaimosi yrityksen pelioikeudella….???? mitä ihmettä?
-
JulkaisijaArtikkelit