-
JulkaisijaArtikkelit
-
Hienoa on, että keskustelua käydään. Huonoa on se, että keskustelun pohjatiedot ovat heikot.
Suomen Golfkenttien Yhdistys toteutti tuon kaksijakoisen hinnoittelun jo viime kesänä. Hämmästyttää käydyssä keskustelussa tuon idean esiintuonti uutena ajatuksena. Edut yhdistyksen jäsenistölle ovat noin 10-50 euroa kentästä riippuen ja siis listahinnasta laskettuina.
Perusolettamus: Golfin pariin halutaan lisää pelaajia
Tuota… hyvin on liitto osannut iskostaa sen mieliin, että näin on. Suurimmalla osalla jäsenistöä mielipide on kuitenkin, jos ei vastainen, niin ainakin välinpitämätön. Heitä kiinnostaa vain se, pääsevätkö joustavasti pelaamaan omalla kentällään. Pelaajien määrän lisääntyminen toimisi tuota vastaan. Ja suurimmalle osalle ei kyse myöskään ole esim 100 euron lisästä kausimaksuun. Raha ei ole tuossa juurikaan vaikuttavassa asemassa.
Huom! Omista itsekkäistä lähtökohdistani toivon pelaajamäärän kasvavan mitä suurinta vauhtia, mutta keskiverto osakkaan näkökulma on hyvin usein toinen.
NimetönSe Kullon ’asevelihinnan’ edullisuus lähialueen kentillle riippuu vähän siitä tykkääkö syödä vai pelata golfia 😉
Kun alkuun veti parin tunnin treenit rangella ’ilmaisilla’ palloilla, kierroksen jälkeen olikin jo hyvä ruokahalu. Nam, mulle kelpasi.
’Eiköhän useimmille ole selvää, että pääomakustannus on selvää rahaa. Olettaisin (en tiedä), että yhtiöt perivät vuotuiset pääomakustannukset joko hoitovastikkeen yhteydessä tai erillisenä vastikkeena.’
No just niin. Pääomakustannus tarkoittaa kaikissa niissä laskelmissani osakkeessa kiinni olevan rahan hintaa osakkaan kannalta. Toisin sanoen, jos ei olisi kiinni osakkeessa niin sitten voisi laittaa tuottamaan ja sen tuoton verran siis maksaa sen rahan kiinni pitäminen osakkeessa. Tällähän ei ole mitään tekemistä kenttäyhtiön laskutuksien kanssa.
Eli ei niitä pääomakustannuksien luonnetta ainakaan kaikki näytä ymmärtävän. Q.E.D.
Kirjoitit: ’Suomen Golfkenttien Yhdistys toteutti tuon kaksijakoisen hinnoittelun jo viime kesänä.’
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Pelasin useallakin vieraskentällä enkä Kulloon lisäksi törmännyt missään porrastettuun GF-hintaan.
Tietämätön on hän…
Hieman vaisummaksi kai tuo alkuperäisestä jäi, mutta aika monella kentällä linkkiä vastaava lista oli varsin näkyvästi esillä.
Lue lisää: edut
Uusimman golflehden mukaan Vääksyn kenttä tuli maksamaan n. 4 milj. euroa. Samoin Iitin kentän hinta oli noin 4 milj. euroa. Kunta oli molemmissa tapauksissa myötävaikuttamassa kentän syntyyn. Tämän hetkinen antihinta Iitissä 5900e ja Kanavagolfissa 6100 e. Nykyisellä antihinnalla kentän perustamiseen tarvittaisiin 655 tai 678 osakasta. Iitissä on maksimissaan 800 osaketta. Kanavagolfin maks. osakemäärä ei web-sivuilta selvinnyt.
WWW-palvelimen bannerissa mainostava kenttäyhtiö on budjetoinut kentän rakentamisen maksavan pääkaupunkiseudulla 4,8 milj. eur. Yhtiöjärjestyksen maksimimäärälle, eli 1000 pelioikeudelle, kenttä tulee maksamaan keskimäärin 4800 e / osake.
Vaikka tehtäisiin em. tapauksia parempi kenttä, niin edellä esitettyihin kustannuksiin verrattuna esim. 7 milj. eurolla luulisi saavan luksusta. Ei tarvitsisi myydä kavereille kuin vajaat 400 osaketta hintaan 18 000 e ja saisi velattoman todella väljän kentän. Miksi kuitenkin luksuskentälle myydään pahimmassa tapauksessa 750 – 800 osaketta jopa 27 000 e merkintähintaan? Pitkälllä tähtäimellä ei ko. sijoituksella pystytä väljyyttä takamaan, koska yhtiöjärjestys mahdollistaa ihan normaalin määrän pelioikeuksia. No. Pidetään ainekin köyhät poissa, mutta samalla ihmetellään miksi osakkeet eivät mene kaupaksi :-).
Pahimmassa em. kaltaisilla luksuskentillä perustajaosakkaat eivät maksa vastiketta ja hoitokulut jäävät niiden harvojen mukaan lähteneiden kontolle, ts. vastikeet ovat huimat, kunnes kenttä saadaan täytettyä osakkaista tai gf-pelaajista.
Tälläinen tiedonanto on oli keväällä meidän seuran nettisivulla:
-SGKY:n etukortit pelioikeudenhaltijoiden noudettavissa caddiemasterilta.
Suomen Golfkenttien Yhdistyksen etukortti myönnettään osakkeenomistaville pelioikeuden haltijoille ja pelioikeuden itselleen vuokranneille. –
Sitä seurasi parinkymmenen seuran lista joista sai alennusta korttia näyttämällä.
NimetönPappa Tykki, Minä en ainakaan viitsisi paljoa irvailla muille jos oma taloustieteen terminologian käyttöni olisi yhtä puutteellista kuin mitä sinulla on. Naureskelit ’Ritarille’ kun hän oli käsittänyt käyttämäsi ’pääomankustannus’ -termin vieraanpääoman kustannuksena. Naureskelu on aivan turhaan sillä Ritari on enemmän oikeassa kuin sinä. Yleisesti käytetyssä WACC –mallissa (Weighted Average Cost of Capital) pääomakustannus –termi sisältää molemmat sekä vieraan- että omanpääoman ehtoiset erät.
Sen sijaan se mitä sinä niissä laskelmissasi kutsut ’pääomankustannuksiksi’ muistuttaa paljon enemmän ns. vaihtoehtoiskustannusta …. joten ei kannata turhia briljeerata osaamisellaan jos sellaista ei ole 😉
Kiitos oikaisusta! On siis tullut vuosikausia pyöritettyä pisneksiä ihan väärillä nimillä, mutta onneksi laskut on olleet oikein.
Nyt kun termit on kunnossa niin ilmeisesti laskelmatkin on hyväksytty ja jopa niistä vedetyt johtopäätökset 😉
Nyt tarttee keskittyä tuottavaan työhön, joten Pappa vaikenee…
Varmaan viisaampaa kesittyä vaikka pelaamiseen. Mutta ikäväkseni huomaan jääneeni vastauksia vailla.
Talousteoreettiseen ja/tai laskentatoimen mallien viilaamiseen minulla ei ole kompetenssia, siksi olisin toivonut, että ruohonjuuria hipovat asiat olisi käsitelty samalla tasolla.
Vähintään epäsuorasti on annettu ymmärtää, että gf-pelaaja aiheuttaa kuluja enemmän kuin rahavirtaa? Voisi vääntää esimerkin vaikka kaksinkertaisella rautalangalla.
Jätetään se henkinen ja tilapuoli unohduksiin.
Vastaan täällä avaamallani threadilla, koska vastaukseni aihe sopinee paremmin tänne. Nimittäin, olen kanssasi tarkalleen samaa mieltä. Nykyinen systeemi kaipaa perusteellista remonttia.
Osakekentät voisivat liittyä yhteen pooliin, joka tarjoaisi kaikille yhteisöön kuuluville osakkeenomistajille hyvät pelimahdollisuudet nimellisellä gf-hinnalla.
Järjestelmän ulkopuolelle jäävät kentät jatkaisivat mahdollisesti nykyiseen malliin, tai mitä siten omistajat kulloinkin parhaaksi näkisivät.
Loppuviimeksi on aivan sama onko Suomessa 100.000 pelaajaa tai 50.000 liittoon kuuluvaa golf’in harrastajaa. Monissa maissa liittoon kuuluminen on vapaaehtoista. Kentille pääsee pelaamaan erilaisten sääntöjen ja edellytysten mukaisesti.
Ääripäissään systeemi voisi olla vaikka niin että jonnekin hienompaan klubiin pääsee jäseneksi vain ja ainoastaan kutsusta sekä maksamalla 100.000 euron kynnysrahan sekä vuotuisen 10.000 euron vastikkeen. Halvimmillaan tulisi päästä heti pelaamaan, vaikkei koskaan olisi pitänyt mailaa käsissään, maksamalla vain 5 euron greenfeemaksun.
Näin jokainen saisi pelata siellä mikä parhaiten itselleen sopii ja myös maksaa sen mukaan mitä katsoo kohtuulliseksi.
Ihan samoin kuin joku tykkää ajella työmatkansa mersulla ja joku toinen kulkee sen mieluummin ratikalla. Eikä ketään ole pakko ottaa ratikkamaksun hinnalla mersun kyytiin jos ei taho. Jättäisin nimittäin mersun omistajan päätettäväksi sen, ketä ja millä ehdoilla hän kuljettaisi autollaan.
Muuten pidän vapaata markkinataloutta parempana systeeminä kuin sosialismia.
NimetönJoopa joo, on olemassa teoriaa ja talousteoriaa kuten on olemassa nakkeja ja talousnakkeja.
NimetönTäytyy myöntää etten ymmärrä tätä sinun viimeisintä ehdotustasi yhtään sen paremmin kuin sitä 300 euron GR maksua vieraspelaajiltakaan.
Miksi nykyisten ns. parempitasoisten (ja kalliimpien) kenttien omistajat liittyisivät sellaiseen pooliin jossa kaikki ’halpakenttäläiset’ pääsisivät pelaamaan heidän kentälleen nimellistä korvausta vastaan ? Vai olisiko tarkoitus ehkä rakentaa lisää uusia kenttiä ?
Hienoista ajatuksista ja laskelmista pääsee täällä nauttimaan. Ja mikä parasta täysin veloituksetta.
Pitäisi varmaan laajentaa tulopohjaa nyt viikonloppuna, kun tuttavapariskunta tulee vierailulle. Laskutusperusteiksi tulee asuntoon sidotun pääoman tuotto-odotus kohtuullisesti sijoitettuna, veloitus 2/365, nätti summa.
Veloitus liinavaatteista, jotka joutuu käytön jälkeen pesemään ja mankeloimaan ja joille pitää olla kaappitila. Veloitus aamupaloista ja muusta ruokailusta sekä iltanapostelusta juomineen. Veloitus saunasta, saunaoluista, kahveista ja konjakista, sekä ennenkaikkea tuntiveloitus hyvästä seurasta.
Tässä oivallinen tulonhankintakeino vaikka Papan ja Jylanin hyödynnettäväksi ja ihan ilman konsulttipalkkiota.
Mutta ei, ei tälläkään kertaa, vaan olen valmis tarjoamaan kaiken tämän vastavuoroisuusperiaatteella, vieraanvaraisesti ja kohteliaasti , vaikka häviänkin tässä rajusti, koska heidän asuntonsa on pienempi, sauna kylmempi, olut lämpimämpää, konjakki brandya, seura huonompaa yms.
Golf on harrastus, peli ja oivallinen tapa tutustua erilaisiin ihmisiin. En ole koskaan ajatellut sijoittamani pääomapanoksen tuottoa. Sijoitus on minulle ja uskoakseni useimmille muillekin häviävän pieni suhteuttuna vaikkapa nettovarallisuuden määrään ja se takaa minulle harrastusmahdollisuuden tässä upeassa lajissa.
Pelaan mielelläni vieraspelaajien kanssa, eikä mieleeni ole koskaan juolahtanut, että he ovat riistämässä minua ja kavalasti hyödyntämässä omaisuuttani polkuhintaan.
Minun täytyy olla hieman ’onnellinen ja yksinkertainen’.
Viitsisikö joku, jolla tietoa löytyy, kertoa vaikkapa keskimääräisen 18 reikäisen kentän vuosibudjetin? Tämän jos jakaa koko kauden kierrosmäärällä (25000?) pitäisi gf:n hinta olla ainakin kenttäyhtiölle kannattava. Ja jotta osakkaat saisivat vielä ’pääomatuottonsa’, voi tähän lukuun lisätä 30-100%.
Vastausta et tietenkään saa, koska kysmys on turhan selkeä. Toistaiseksi kukaan laskentatoimen teoreetikoista ei ole osannut osoittaa, että gf-maksu olisi tappiollista yhtiön käyttötaloudelle ja rahavirralle tai toiminnalle.
Esimerkiksi Ringsiden liikevaihto oli vuonna 2003 kaikkiaan vajaa 750.000 euroa. Jos kierroksia on pelattu kentällä noin 25.000, niin tuolloin keskihinnaksi tulisi tasan 30 euroa.
Kun katselin kenttäyhtiöiden liikevaihtoa, niin ne näyttivät pyörivän siinä 700-900.000 välillä näissä 18 reikäisillä kentillä. Iso osa pyöri omillaan, mutta pahasti tappiollisiakin näytti olevan, kun kerran vajaan miljoonan liikevaihdolla tehdään parisataatuhatta miinusta. On siinä osakkeen omistajalla mukava olo.
No vastataanpa siihen mitä esim jossain kierros maksaa.
Kentällä osakken hinta 10.000
Pelioikeuksia 800 kpl
Sitoutunut pääoma 8.000.000 euroa
Pääomakulu 5% 400.000
Hoito ja muu ylläpito 500.000
Yhteensä 900.000
Kieroksia 18.000 tekee yhden kierroksen hinnaksi 50 euroa
Ainii… eihän se vieraspelaaja noita kuluja aiheuta. Se kenttähän on siellä jo ja sitä hoidetaan osakkaita varten.
+ ALV 22%
= 61e
Kiitos ts:lle ja poodri hoolle.
Omasta mielestäni sitoutuneeseen pääomaan voidaan laskea vain kentän todelliset rakennuskustannukset + pääomistajan/ kenttähankkeen alullepanijan reilun parinkymmenen prosentin voiton. Jos siis osakkeenomistajuutta halutaan perustella sillä, että muuten ei kenttiä rakenneta. Muuten on vain kyse siitä, että osakkeilla ei enää kolmas osapuoli pääse tekemään arvonnousua. Eli sitoutuneeksi pääomaksi voitaisiin laskea vaikkapa n. 3-5milj€. Toisaalta kierroksia voisi varmasti olla yli 20 tuhattakin..
Siten näillä tiedoin omasta mielestäni sopiva hinta gf:lle useimmilla kentillä on noin 35-70 euroa, josta sekä vieraspelaajan että osakkaan pitäisi olla ihan tyytyväisiä. Ja tämä taitaa vastata aika hyvin Etelä-Suomen gf:n hintaa.
Mutta jos osakkaat haluavat väljempää kenttää ja korkeampaa vastiketta, on heillä siihen täysi oikeus, eikä kenelläkään ulkopuolisella kaduntallaajalla (gf-pelaajalla) pitäisi siihen mitään sanomista olla. Kuten ei myöskään kenttien välisiin keskinäisiin alennussopimuksiin. Väljyys golfkentällä on kuitenkin lähes yhtä iso lisäarvo kuin lisätila asunnossa. Ethän sinä kotonakaan voi kerralla käyttää kuin muutaman neliön (eli lopputilaa voisi ritarin mukaan vuokrata win-win hyödyllä eteenpäin), mutta on se kivaa, ettei naapuri olen siinä heti vieressä. Rahalla saa ja hevosella pääsee, kuten aina ennenkin.
Moni osakas vain tyytyy epämääräiseen valitukseen golfpisteen foorumeilla kun ainoa oikea paikka vaikuttaa olisi yhtiökokous jos omat laskelmat osoittavat huutavaa vääryyttä hinnoittelupolitiikassa.
Tuohon sitoutuneen pääoman määrään vaikuttaa taas katsantokanta. Osakkeenomistajien kannalta tuohon kenttään on sitoutunut juuri tasan osakkeiden markkina-arvon summa.
Lisäksi täytyy muistaa, että ’pakkokeinoin’ ovat osakkeita ostaneet sellaisetkin, joilla tuota ylimääräistä rahaa ei ole, eli he ovat joutuneet sijoittaessaan pelaamisen mahdollisuuteen tekemään myös valinnan jonkun muun hankinnan suhteen. Tämä on yksi seikka joka herättää tunteita pelkällä Green Feellä kiertäviä kohtaan.
Lähtökohtana on ajatus että kenttäyhtiön tulisi saada greenfee-pelaajilta vähintään sama summa/pelikierros, kuin osakkaat itsekin maksavat keskimäärin kierroksestaan. Eikä periaatteessa haittaisi vaikka vierailla olisi jonkin verran korkeammat maksut.
Toisaalta osakkaat saisivat lisäarvoa sijoitukselleen jos luotaisiin järjestelmä kuinka vieraillaan toinen toistensa kentillä muutaman kerran kaudessa. Luonnollisesti systeemin pitää olla tasapuolinen ja vastavuoroinen. Pitäisin aika selvänä että kenttien tasoerotkin otettaisiin sopivasti huomioon. Osakkaat (siis pooliin osalistuvat kentät) sopisivat keskenään pienestä, marginaalisesta osakasvierailu-greenfee’stä.
Tämä etu tarjotaan tietenkin vain osakekenttien omistajille, jotka ovat maksaneet oman yhtiönsä hoitovastikkeen. Tavalliset greenfee-vieraat maksaisivat tietenkin normaalin, kenttäyhtiön määrittelemän maksun.
Heti kun kenttien kesken on saatu aikaan osakasvierailusopimukset, voitaisiin vapaasti korottaa muiden vierailijoiden greenfee-maksuja. Korkeammat greenfee’t kun eivät tässä tapauksessa kohdistuisi osakaspelaajien maksettaviksi.
Saattaa olla hieman vaikeasti selitetty, mutta toivottavasti tulee ymmärrettyä. Tässä hyötyisivät eniten ne, jotka omalla sijoituksellaan ovat tehneet mahdolliseksi kenttien rakentamisen. Se hyöty heille mielihyvin suotakoon.
Ritari:’Toistaiseksi kukaan laskentatoimen teoreetikoista ei ole osannut osoittaa, että gf-maksu olisi tappiollista yhtiön käyttötaloudelle ja rahavirralle tai toiminnalle.’
Varmaan näin onkin yhtiön käyttötalouden kannalta. Sama tilanne kuin asunto-oy:ssä, jossa saisi asua vain yhtiövastikkeen ja mahdllisen korjausvastikkeen hinnalla.
Golfkentät poikkeavat normaalista yriitystoiminnasta kuitenkin siten, että
ne yleensä ovat velattomia, koska yhtiön rakennettaja yleensä luovuttaa kentän velattomana osakkaille. Rakennuttaja on maksanut kentän rakentamisen, lisännyt siihen palkkionsa kentän tekemisestä, ja myy kentän osake osakkeelta golfareille tai sijoittajille. Ainoa syy sijoittajelle ostaa golfosake on, että hän uskoo sijoittajan myyvän osakkeita liian halvalle, ja arvon nousevan jatkossa. Golf-kenttäyhtiön pääomalle ei siten yhtiön käyttötalouden kannalta tarvitse saada tuottoa, eihän yhtiö maksa osinkoa.
Yksityisen osakkeen omistajan kannalta – jos katsotaan asiaa golfyhteisön kannalta – tilanne on toinen, kuten ts kirjoitti. Vaihtoehto golfyhtiölle olisi ottaa yhtiölaina, ja antaa osakkeet liki ilmaiseksi, ainastaan veloittaa rakennuttamisesta tuleva palkkio. Näinhän joitakin asuntoprojektejakin toteutetaan, Italiassa ja Ranskassa moottoriteitäkin.
Lainanhoitokulut veloitetaan sitten käyttäjiltä, golfyhtiössä osakkailta tai osana green-fee maksuja. Esim Pickalassa on kolmannen kentän osalta menossa osin tämä vaihe.
Jostain muistan lukeneeni, että Kytäjä on tullut maksamaan noin 20 milj Euroa, 1600 osakkeelle se merkitsee 12500 EUR/osake + Laakkosten palkkio (7500), joka kyllä tuntuu melko korkealta, vaikka pitäisikin sisällään rakennusaikasen rahoituksen kustannukset.
Joten esim hyväksymällä kustannukseksi 15000 EUR/osake, sidotuksi pääomaksi (joka siis voisi olla myös kenttäyhtiön taseessa) Kytäjän tapauksessa tulee 24 m EUR, ja vuotuiseksi pankkilainan hoitokustannukseksi ilman lyhennyksiä 3,5 % korolla 840000 EUR/v. 40000 kierrosta/v antaa pääomakuluksi siten noin 21 EUR/kierros.
Jos hoitokulut ovat noin 1500000 EUR, kierrosta kohden 37,5 EUR, kokonaiskuluksi saadaan pääomakulut 21 EUR/kierros +hoitokulut37,5 EUR/kierros= 58,5 EUR/Kierros + ALV 22 % = noin 71 EUR/kierros.
Tämä laskelma ei siten vielä sisällä lainan lyhennyksiä, joita pankit varmasti vaatisivat. Nytkän mahdollinen golf-osakkeen ostoon otetun lainan lyhentäminen on itse kunkin omana murheena.
Jos oikeaa henkeä löytyisi, golfarit perustaisivat itse kenttänsä tai golf-yhtiönsä kuten aikoinaan on tehty Tali, Luukki, Espoo ja ensimmäinen kenttäyhtiö Sarfvik. Rakennuttajan palkkio jäisi pois, hommia hoidettaisiin osin talkoilla jne. Kaikki sisään virtaava raha käytettäisiin kentän tekemiseen. Mutta kun kaikki haluavat olla vain kuluttajia, ja – uskomatonta tästä huolimatta -mitään ei olla valmiita itse maksamaan ja uhraamaan, ei edes omaa aikaa kenttäprojektin hyväksi.
Pullamössöporukkaa.
Poodri Hoo: ’Kun katselin kenttäyhtiöiden liikevaihtoa, niin ne näyttivät pyörivän siinä 700-900.000 välillä näissä 18 reikäisillä kentillä. Iso osa pyöri omillaan, mutta pahasti tappiollisiakin näytti olevan, kun kerran vajaan miljoonan liikevaihdolla tehdään parisataatuhatta miinusta. On siinä osakkeen omistajalla mukava olo.’
Kiinnostavia lisätietoja olisivat tappiollisten kenttien käyttöaste ja onko toiminta tappiollista ennen tilinpäätösvientejä, kuten noilla luvuilla arvattavasti ovat?
Tuskinpa gf-maksut mainitussa olotilassa tilannetta pahentaisivat.
26 v etc.: Käyttötalouden näkökulmasta olen puhunut, joten kysymys on minusta siitä haluaako/tarvitseeko kenttä/oy gf-maksuja. Senhän päättää yhtiökokous hyväksyessään toimintasuunnitelman ja budjetin.
Pääomapuolen sotkemista gf-maksun tuottavuuteen/tuottamattomuuteen pidän edelleen vääränä. Kuten olen aikaisemmin todennut, kierroksen teoreettinen hinta riippuu kierrosmääristä, koska golfkentällä muuttuvia kuluja on vähänlaisesti.
Lienee aika mahdotonta ennakkoon tietää kauden gf-pelaajien määrä. Riippuu ilmoista, riippuu osakkaista miten aktiivisesti he pelaavat ja rippuu myös onnistuneesta gf-hinnoittelusta.. Totean uudelleen, että gf-tulot ovat rinnastettavissa lähinnä satunnaisiin tuottoihin.
Jatkuvasti jotkut sotkevat mukaan asunnot tai vastaavat välttämättömyyshyödykkeet, joita ei voi kuin teoriasssa rinnastaa johonkin harrastukseen liittyvään hyödykkeeseen.
Jos sellaisia rinnastuksia halutaan tehdä, käypiä vaihtoehtoja ovat vaikkapa lomamökki, lomaosake tai vene. Ei asunto-osake tai auto.
-
JulkaisijaArtikkelit