-
JulkaisijaArtikkelit
-
eikka
Todellisen syyn löytämiseksi pitäisi arvioida kummassa on ongelman ydin: osakkeita ja kenttiä on liikaa, eli kenttäkapasiteettia on liikaa vai onko kyse siitä, että on tarjolla vääränlaista ja väärin hinnoiteltua pelioikeustarjontaa.Ongelman ydin on vuokralle tarjottavien pelioikeuksien liiallinen määrä. Muuta pelioikeustarjontaa Oy-kentilläkin on yleensä kaikkien tarpeeseen sopivasti. Tällöin ongelmien poistamiseksi riittää ylimääräisten rajoittamattomien pelioikeuksien poistaminen markkinoilta edellyttäen, että jäljelle jääville rajoittamattomille pelioikeuksille määritellään oikea hinta. Mikäli mahdollista, varsinaisesta vuokraustoiminnasta olisi luovuttava muutamaksi vuodeksi kokonaan. Golfyhtiöiden välinen yhteistyö on välttämätön. Hinnoista ei voida sopia. Kartellia, polku- ja saalistushinnoittelua koskevat määräykset tulee tietenkin ottaa huomioon.
Lienee selvää, että 10 kiekkaa ja 100 kiekkaa kiertävien pelihinta pitäsi olla erilainen myös kenttäyhtiöiden tariffeissa – niin osakkaille kuin ulkopuolisille pelaajille.
Minulle tämä ei ole mitenkään selvää ainakaan osakkaiden kohdalla. Jos kierrosmäärä nousee 50 hevarin takia 15 000:sta 20 000:een (tai 20 000:sta 25 000:een), vastike ei nouse vaan mieluummin laskee. Kierrosmäärään perustuva hinnoittelu sopii hyvin p&p –kentille, mutta huonosti vanhoille osakekentille (uudet yhtiöt ovat asia erikseen). Vasta, jos ruuhkaisilla ylikäyttöisillä (>28 000 kierrosta/18r ?) hevarit aiheuttavat peliaikojen saatavuudessa ongelmia, on kierrosmäärät syytä ottaa hinnoittelussa huomioon.
Nämä 10 kiekkaa kiertävät eivät halua maksaa 100 kiekkaa kiertävien pelejä.
Eivät maksakaan, mutta 100 kiekkaa kiertävät voivat hyvinkin alentaa 10 kiekkaa kiertävien osakkaiden vastiketta.
Edelleen ihmettelen miksi pitää kehittää noita monimutkaisia purkka- ja laastariratkaisuja. Onnistuneet ratkaisut ovat yleensä yksinkertaisia.
Jos joku haluaa päästä eroon osakkeesta niin yhtiön kannattaa aktviivisesti mahdollistaa se tarjoamalla lunastusmahdollisuutta. Tällä hetkellä lunastushinta voi tosiaan olla kokonaisuutena jopa negatiivinen (kauppahinta 1 euro ja järjestelypalkkio 50..150 €). Tämä pienentää merkittävästi ylimääräisten osakkeiden lunastamiseen liittyvää riskiä.
Sen jälkeen kun osakkeiden kysyntä ja tarjonta on tasapainossa ja osakkeista on mahdollista päästä eroon jos elämäntilanne muuttuu, osakkeille muodostuu oikeasti kelpo markkinahinta.
Lisäksi sen jälkeen yhtiöllä on täysi hinnoitteluvapaus vapautuneen kapasiteetin osalta.
ArnoldPalmer kirjoittaa asiaa. Olennaisin asia on saada osakkeiden ja kausipelioikeuksien kysyntä ja tarjonta tasapainoon – mitä yksinkertaisemmalla ratkaisulla sitä parempi.
Edit:
(Ääh, poistin kirjoitukseni – kun katsoin ensin että SHG olisi tarjoamassa kuukausikohtaista pelioikeutta, mutta luin väärin, sehän onkin vuokrattava 12 kuukaudeksi, 69 eur/kk eli ihan tavallinen vuokrapelioikeus 828 eur/vuosi.
Eli ei edelleenkään mitään uutta…)
http://www.golfpiste.net/shg/urheiluseura/?p=pelioikeus2Kuuma putteri
katsoin ensin että SHG olisi tarjoamassa kuukausikohtaista pelioikeutta, mutta luin väärin, sehän onkin vuokrattava 12 kuukaudeksi, 69 eur/kk eli ihan tavallinen vuokrapelioikeus 828 eur/vuosi.
Eli ei edelleenkään mitään uutta…Ei tuo kuukausikohtainen pelioikeuskaan mitään uutta olisi ollut. Mökkipaikkakuntani kentällä on ollut sellainen jo pitkään. Jos joka päivä pelaisi 18r, tulisi kierroshinnaksi 9 €. Mutta eihän tuollainen varsinaista ongelmaa paranna, vaan pahentaa.
Onko kukaan vielä ehdottanut lahjoitusta?
Edit: Yksinkertaisuuteen pyrittäessä lahjoitus on lunastamista yksinkertaisempi oikeustoimi, sillä lahjan vastaanottamiseen riittää (käsittääkseni) pelkkä hallituksen päätös. Kantona kaskessa voi olla se, että hallitus katsoo, ettei kyseessä ole yhtiön edunmukainen lahjoitus, eikä ota lahjaa vastaan…Arnold Palmer:
Jos joku haluaa päästä eroon osakkeesta niin yhtiön kannattaa aktviivisesti mahdollistaa se tarjoamalla lunastusmahdollisuutta.
Jos yhtiö lunastaa osakkeen se tarkoittaa käytännössä sitä että yhtiössä on yksi vastikkeenmaksaja vähemmän. Eli sen osalta vastuu vastikkeen maksusta siirtyy muille osakkaille. Jotta lunastus olisi mahdollista, pitää kaikilta osakkailta kysyä suostumusta, ovatko he halukkaita ottamaan tällaisen riskin?
Jollei yhtiöjärjestyksessä muuta mainita niin laista löytyy seuraava määräys koskien osakeyhtiön osakkaita:
OYL 7.luku, 29§ Osakkeenomistajan suostumus
Osakkeenomistajalta on saatava suostumus yhtiöjärjestyksen muuttamiseen, kun
….
2) hänen maksuvelvollisuuttaan yhtiötä kohtaan lisätään;
…. kts. myös saman luvun 28§.
(Joku palstan lakimiehistä voinee ehkä kertoa onko asia kuten kuvittelisin sen olevan)Toisaalta yhtiö voi ottaa vastaan osakkeen ko. osakkaan suostumuksella ja muuten sellaisella ehdolla että osakas viime kädessä vastaa siitä että ko. osakkeen vastikkeet tulevat maksetuksi. Siis vuokrapoolin voi perustaa koska se ei millään tavoin lisää muiden osakkaiden vastuita tai vähennä heidän oikeuksiaan.
Vastasin jo tuohon aiemmin: yhtiö voi ostaa omia osakkeitaan ja mitätöidä ne. Tähän ei tarvita yhtiöjärjestyksen muutosta vaan 50% enemmistö riittää yhtiökokouksessa kun ostotarjous koskee kaikkia osakesarjoja. Jos ostot kohdistetaan tiettyihin osakesarjoihin, vaaditaan 2/3 enemmistö.
Eli siitä vaan yhtiökokoukseen ehdotusta sorvaamaan.
Arnold Palmer:
Vastasin jo tuohon aiemmin: yhtiö voi ostaa omia osakkeitaan ja mitätöidä ne. Tähän ei tarvita yhtiöjärjestyksen muutosta vaan 50% enemmistö riittää yhtiökokouksessa kun ostotarjous koskee kaikkia osakesarjoja. Jos ostot kohdistetaan tiettyihin osakesarjoihin, vaaditaan 2/3 enemmistö.
Eli siitä vaan yhtiökokoukseen ehdotusta sorvaamaan.
Väärin.
Tiedän että jos yhtion johto tai jotkut osakkaat päättäisivät kokouksessa poistaa osakkeeseen kohdistuvan vastikkeenmaksuvelvoitteen yhdeltä tai useammalta omistajalta/osakkeesta, pitää tähän saada suostumus kaikilta muilta osakkailta. Kokouksessa olevat voivat antaa suostumuksensa paikalla mutta muilta osakkailta tulee hankkia osakas/osakekohtainen suostumus.
Mutten viitsi lähteä tämän enempää kiistelemään itsestään selvästä asiasta.
Mutta eivätkö nuo ole kaksi täysin eri asiaa? Jos Oy ostaa osakkeen nro 123 ja mitätöi sen niin silloin ei ole enää olemassa osaketta nro 123. Kaikki jäljellejääneet osakkeet maksavat edelleen vastikkeen niinkuin siihenkin saakka.
gloffare kirjoittaa:
Väärin.
Tiedän että jos yhtion johto tai jotkut osakkaat päättäisivät kokouksessa poistaa osakkeeseen kohdistuvan vastikkeenmaksuvelvoitteen yhdeltä tai useammalta omistajalta/osakkeesta, pitää tähän saada suostumus kaikilta muilta osakkailta. Kokouksessa olevat voivat antaa suostumuksensa paikalla mutta muilta osakkailta tulee hankkia osakas/osakekohtainen suostumus.
Mutten viitsi lähteä tämän enempää kiistelemään itsestään selvästä asiasta.
Selvästä asiasta ei tosiaan kannata kiistellä. Jos yhtään seuraat miten yritykset toimivat niin omien osakkeiden takaisinosto ja mitätöinti on ihan normaali toimintatapa. Golfyhtiön osalta piti vaan itsekin käydä tarkistamassa löytyykö jotain erityissäädöksiä koskien golfyhtiöitä. Ei löydy.
Noiden parin linkin kautta saat lyhyen peruskurssin aiheesta:
http://www.minilex.fi/a/osakeyhti%C3%B6n-mahdollisuus-hankkia-omia-osakkeita
https://fi.wikipedia.org/wiki/Osakkeiden_takaisinostoEDIT: Kuten aiemmin todettu, asiat kannattaa pitää yksinkertaisena. Omien osakkeiden takaisinostonkin voi toki sössiä jos on ihan tumpeloita yhtiön johdossa tai muissa vastuutehtävissä. Yhtiökokoukselta tulee hakea yksikäsitteisesti valtuus ko. asiaan. Tässä jonkun vuoden takaa erään eteläsuomalaisen kentän oikeusprosessi kun ei oikein tiedetty mitä oltiin tekemässä tai jossain vaiheessa ajatus katkesi: http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1410781017022.html
Ei tuo lunastus ihan läpihuutojuttu ole, kuten tuosta minilex-linkistäkin selviää. Kun lunastamisessa lunastetaan osakkeita vain joiltakin osakkailta, mutta ei tarjota samaa mahdollisuutta kaikille, on kyse suunnatusta hankkimisesta. Jos on painava syy, esimerkiksi että kyseinen omistaja on maksukyvytön ja lunastushinta on vähäinen, on lunastukselle ilmeisesti perusteet.
Mutta jos omistaja on vakavarainen tai esimerkiksi kuolinpesä, joka ei halua vuokrata pelioikeutta ulos eikä myydä osakettaan alhaiseen markkinahintaan, ei käsittääkseni ole perusteita suunnata lunastusta tällaiselle osakkaalle – varsinkin, jos hinta poikkeaa olennaisesti nollasta.
Erityinen ongelma tulee tilanteessa, jossa lunastettavaan osakkeeseen kohdistuu rahoitusvastiketta ja siten yhtiölainaa. Jos yksi osakas lunastuksen myötä vapautetaan tästä yhtiölainasta, muiden osakkaiden lainaosuus ilmeisesti kasvaa.
Jos näitä lunastuksia tai lepuuttamisia aiotaan toteuttaa (lukuunottamatta tuota maksukyvyttömyys-kohtaa), pitää ne käsittääkseni toteuttaa siten, että samaa mahdollisuutta tarjotaan kaikille osakkaille tasapuolisesti. Silloin ei voida suunnattua hankkimista kohdistaa esimerkiksi kuolinpesille tai muille ei-pelaajille, vaan toteutettava esimerkiksi huutokauppamenettelyllä.
Lisäksi on huomioitava, että nuo maksukyvyttömien pelioikeudet saadaan pois markkinoilta ihan ilman lunastusmenettelyä (jos yj. sen mahdollistaa) sillä, että yhtiö ottaa haltuunsa kyseiset pelioikeudet – ja tämän vapautuvan kapasiteetin yhtiö voi myydä esim. greenfeenä. Tämä siis voidaan toteuttaa ihan yksinkertaisella enemmistöllä eikä tarvita rahaa osakkeenomistajilta.
Jos näitä lunastuksia tai lepuuttamisia aiotaan toteuttaa (lukuunottamatta tuota maksukyvyttömyys-kohtaa), pitää ne käsittääkseni toteuttaa siten, että samaa mahdollisuutta tarjotaan kaikille osakkaille tasapuolisesti. Silloin ei voida suunnattua hankkimista kohdistaa esimerkiksi kuolinpesille tai muille ei-pelaajille, vaan toteutettava esimerkiksi huutokauppamenettelyllä.
EDIT: selkeyden vuoksi; puhun nyt vain omien osakkeiden ostamisesta.
Tuolla aikaisemmin juuri kerroin että omien osakkeiden osto pitää kohdistaa tasapuolisesti kaikkiin osakkeisiin, jolloin yksinkertainen enemmistö riittää. Jos jostain kumman syystä tehtäisiin kohdistettuna, tarvitaan 2/3 enemmistö.
Mutta lähtökohtaisesti on hyvin yksinkertainen toimenpide, jolla saadaan osakkeiden kysyntä ja tarjonta tasapainoon. Sen jälkeen päästään hinnoittelemaan muille kuin osakkeenomistajille kierrokset oikein.
Lepuuttamiset, poolit ja muut hömpät kannattaa unohtaa.
Putti-Possu:
Lisäksi on huomioitava, että nuo maksukyvyttömien pelioikeudet saadaan pois markkinoilta ihan ilman lunastusmenettelyä (jos yj. sen mahdollistaa) sillä, että yhtiö ottaa haltuunsa kyseiset pelioikeudet – ja tämän vapautuvan kapasiteetin yhtiö voi myydä esim. greenfeenä. Tämä siis voidaan toteuttaa ihan yksinkertaisella enemmistöllä eikä tarvita rahaa osakkeenomistajilta.
Mielestäni tuossa boldatussa kohdassa piilee se totuus.
Tiedän golfosakeyhtiön josta tällain osakkeen maksukyvyttömän osakkeen lunastus yhtiölle on unohtunut yjtiöjärjestyksestä. Niinpä näitä maksukyvyttömiä on parin vuosikymmenen aikana kertyt jo useampia. Ei niille mitään voida tehdä. Laissa määrätyllä tavalla mennään. Lunastuspykälien veivaaminen yhtiöjärjestykseen vaatisi kuulemma kaikkien osakkaiden suostumusta. Ja, ja kyllä. Lakimiehet ovat asiaa selvittäneet.. Käytännössä mitään ei ole tehtävissä. En osaa sanoa sen enempää kyseisten lakimiesten ammattitaidosta. Ehkä he eivät ymmärrä näin vaikeaa tapausta.
Tiedän myös erään toisen golfyhtiön jonka yhtiöjärjestyksessä on aika tarkkaan määritelty menettelytapa jolla osake voidaan ottaa yhtiön hallintaan. Minkä jälkeen se voidaan tietyn ajan kuluttua myydä. Ei mitätöidä, mutta yhtiöjärjestyksen määrämällä tavalla sen pelioikeutta voidaan vuokrata. Saadulla vuokralla lyhennetään vastikevelkaa. En tiedä onko siellä ollut tapauksia ja miten käytännössä on menetelty. Käsittääkseni yhtiössä joudutaan kuitenkin toimimaan kuten yhtiöjärjestyksessä määrätään.
Oma näkemykseni näistä lunastuksista jne. perustuu joihinkin yksittäisiin esillä olleisiin tapauksiin, mikä ei suinkaan tarkoita että asia olisi samalla tavalla jonkun toisen tapauksen kohdalla. Ei minulla ole tavallista pulliaista parempaa osaamista lain koukeroista.
Mutta kun te näköjään tiedätte paremmin mitä osakkeilla voi tehdä niin mitäpä minulla siihen on sanomista..
Noissa edellä kuvatuissa tapauksissa on yksinkertaisesta asiasta tehty monimutkainen. Jos osakkeet olisi (lunastusten ja haltuunottojen sijasta) ostettu kaikille osakkaille tehdyn ostotarjouksen perusteella ja sen jälkeen ylimääräiset osakkeet olisi mitätöity, olisi nuokin ongelmat vältetty.
Jos ne ei uskalla tehdä ostotarjousta kaikille osakkaille, kun silloinhan ne on ehkä kaikki myös ostettava, mitä tarjotaan?
Jos sitten korttitalo kaatuisi jos liian moni haluaisikin osakkeestaan eroon?
Siis yleinen ostotarjous olisi helpompi tehdä (”ostamme kaikki osakkeet jotka omistaja haluaa myydä, hintaan 1 eur/kpl”), koska sellainen olisi tasapuolisena helppo päättää (yli 50% yhtiökokouksessa), mutta sitä ei uskalleta.
Sitten taas yksilöity osto on vaikea tai mahdoton (”ostamme tämän yhden osakkeen, mutta muita osakkeita emme suostu ostamaan”) koska se EI ole tasapuolinen.
Ja tämähän on varmaankin juuri lain tarkoitus, että kaikille tasapuoliset päätökset on helppo tehdä (”ostamme kaikki osakkeet jotka omistaja haluaa myydä”).
Sen sijaan jos yhtiö suostuu ostamaan jonkin yksittäisen osakkeen, mutta samaa mahdollisuutta ei tarjota kaikille – se ei ole tasapuolista, ja siksi sellaisen päätöksen tekeminen on lailla määrätty vaikeaksi tai mahdottomaksi.
***
Menikö oikein?Suunnilleen, mutta ei ihan… Eli ostotarjouksen ei tarvitse olla suunnattu, mutta määrö voi olla rajoitettu.
Eipä tuossa kai kovin isoa riskiä ole (niillä kentillä missä pelaajia riittää edes kohtuullisesti) vaikka myyjiä olisi 20..30% osakkaista. Jos pelaajia ei löydy luontaisesti niin onko hidas tukehtuminen pakkovastikkeiden kautta sitten parempi kuin johtooäätösten vetäminen kerralla?
Yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutus voi olla voimassa enintään 18 kuukautta, ja sen nojalla osakkeita voi hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Valtuutuspäätöksessä on mainittava hankittavien osakkeiden enimmäismäärä osakelajeittain, valtuutuksen voimassaoloaika sekä vastikkeen enimmäis- ja vähimmäismäärä.
Hyvin on näköjään yön aikana sekoitettu omien osakkeiden lunastukset, hankkiminen, lahjoittaminen ja jopa haltuunotto ja yksinkertaisesta asiasta on tehty monimutkainen, yllättävää sillä sekoittaminenhan on ollut perinteisesti juristien rooli …
Esim. Arnold on kuvannut asiaa ja siihen liittyvää päätöksentekoa varsin hyvin. Tarkentaisin vielä, että osakkeiden lunastaminen on periaatteena ja päätöksentekoprosessin kannalta hyvinkin eri asia kuin niiden hankkiminen.
Lunastus tapahtuu yhtiöjärjestykseen kirjatulla tavalla ja ehdoilla, ja jos lunastusvelvollisuus on nimenomaan yhtiöllä osakkeenomistajan vaatimuksesta, niin tuon (pakko)lunastuspäätöksen voi tehdä myös hallitus. Idea tässä nimenomaisessa golfosakkeiden lunastuksessa siis on (ainakin niin se kannattaisi yhtiöjärjestykseen kirjata), että se tehdään vastikkeetta ja jos osakkeella on velkaa, tietysti nuo velat osakas joutuu lunastuksessa yhtiölle suorittamaan.
Osakkeiden hankkiminen taas tehdään joko yhtiökokouksen enemmistö- tai määräenemmistöpäätöksellä, riippuen onko yleinen vai suunnattu ostopäätös. Tässäkin idea on sama, eli hankkiminen tehdään käytännössä vastikkeetta (=”lahjoitus”) tai nimelliseen esim. 1€ hintaan.
Lunastusvelvollisuuden perusideana on siis toimia palstallakin mainittuna ”perälautana”, joka tehokkaasti poistaa pelot osakkeenomistamisen ikuisesta taakasta. Palauttaa tilanteen tältä osin terveeksi ja samanlaiseksi kuin yhdistyskentillä joilla ilmoitusluontoinen exit on käytännössä aina mahdollista. Eli hankkiminen tähtää samaan kuin lunastuskin, mutta se ei ole varsinainen ”perälauta” koska päätökset joudutaan tekemään aina kerrallaan yhtiökokouksissa eikä se näin varsinaisesti takaa osakkeesta eroon pääsyä.
Terveillä golfyhtiöillä (=osakkeella reaalinen hinta ja myös vuokraus on kannattavaa) perälautaa ei tultaisi käyttämään, mutta olennaista on että niilläkin se tehokkasti poistaisi osakkeenostoa harkitsevien pelkoja, joka tuntuu valitettavasti olevan se suurin este monille ostajaehdokkaille.
Lunastuksesta saa tosian paljon monimutkaisempia kuvioita aikaiseksi ja joissain tapauksissa asia on kirjattava yhtiöjärjestykseen. Yksinkertainen on kaunista ja siksi osto.
Kurkissa näyttää tapahtuvan eli kaikille osakkaille ollaan tekemässä jonkinlainen ostotarjous, tietääkö joku tästä tarkemmin?
ArnoldPalmer:
Lunastuksesta saa tosian paljon monimutkaisempia kuvioita aikaiseksi ja joissain tapauksissa asia on kirjattava yhtiöjärjestykseen. Yksinkertainen on kaunista ja siksi osto.
Niin, se ongelma noissa hankkimispäätöksissä vaan on että osakkeen ostoa harkitsevalle ne eivät takaa yhtään mitään, eli päätöksiä mahdollisesti tehdään tai sitten ei jatkossa. Siksi nimenomaan selkeä lunastuspykälä on se yksinkertaisin ja osakkeenostoa harkitsevalle se ainoa todellinen ”turva” osakkeesta eroon tyylikkäästi pääsemiseen. Eri juttu sitten on saadaanko sellainen yhtiöjärjestykseen kirjatuksi, mutta eipä se kovin paljon enempää kannatusta kokouksessa taakseen tarvitsisi kuin nuo ajoittain esitettävät päätökset omien osakkeiden hankkimiseen.
Kurkissa näyttää tapahtuvan eli kaikille osakkaille ollaan tekemässä jonkinlainen ostotarjous, tietääkö joku tästä tarkemmin?
En tiedä, mutta voisin kuvitella että päätellen osakkeiden myynti-ilmoituksista, jotkut tietävät. Ei ilmeisesti kovin hyvää tarjousta odotettavissa kun osaketta myydään parhaimmillaan/pahimmillaan -499 eurolla…
Esimerkiksi pörssiyhtiöissä on tavanomaista, että joka vuosi yhtiökokouksissa hallitukset valtuutetaan vuodeksi eteenpäin omien osakkeiden ostoon tietyn enimmäismäärän. Hallitus käyttää saamaansa valtuutusta harkintansa mukaan.
On enemmän poikkeus kuin sääntö, että hallituksella ei tällaista valtuutusta ole.
haamu
Hyvin on näköjään yön aikana sekoitettu omien osakkeiden lunastukset, hankkiminen, lahjoittaminen ja jopa haltuunotto ja yksinkertaisesta asiasta on tehty monimutkainen, yllättävää sillä sekoittaminenhan on ollut perinteisesti juristien rooli …En ole juristi, mutta sekoitan silti (tai ainakin yritän tehdä yksinkertaisista asioista monimutkaisen):
1) Sata eri osakkeenomistajaa on tarjonnut yhtiölle omistamansa A-sarjan osakkeen hintaan 0 €. Yhtiökokous valtuuttaa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä hallituksen hankkimaan näitä osakkeita yhtiön omistukseen korkeintaan 50 kpl. Miten hallitus valitsee ostettavat osakkeet?
2) Yhtiön osakkeenomistaja haluaa lahjoittaa omistamansa osakkeen yhtiölle. Hallitus arvioi lahjan arvon olevan sillä hetkellä 100€. Hallitus katsoo, että kyseessä on yhtiön edunmukainen lahjoitus ja ottaa lahjan vastaan. Yhtiökokous ei ole valtuuttanut hallitusta päättämään omien osakkeiden hankkimisesta. Ylittikö hallitus valtuutensa?
Mikä golfyhtiö ensimmäisenä ”keksii” lunastaa omia osakkeita esim 50 kpl vuodessa ja valintajärjästys on ”tarjouskilpailun mukaan” parhaiten yhtiölle taloudellista hyötyä tuottava allekijoituspalkkiona.
Olisiko laillinen/laiton menettely..
PG:
1) Sata eri osakkeenomistajaa on tarjonnut yhtiölle omistamansa A-sarjan osakkeen hintaan 0 €. Yhtiökokous valtuuttaa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä hallituksen hankkimaan näitä osakkeita yhtiön omistukseen korkeintaan 50 kpl. Miten hallitus valitsee ostettavat osakkeet?
2) Yhtiön osakkeenomistaja haluaa lahjoittaa omistamansa osakkeen yhtiölle. Hallitus arvioi lahjan arvon olevan sillä hetkellä 100€. Hallitus katsoo, että kyseessä on yhtiön edunmukainen lahjoitus ja ottaa lahjan vastaan. Yhtiökokous ei ole valtuuttanut hallitusta päättämään omien osakkeiden hankkimisesta. Ylittikö hallitus valtuutensa
1) hankintajärjestys tulee päätöksessä/valtuutuksessa mainita, mutta järjestys voi tyypillisesti perustua esim. arvontaan
2) lahjoitus on verrattavissa hankintaan, joten lähtökohtaisesti ylitti, tämä ei kyllä oikein realistinen skenaario ole, koska jos arvo oikeasti on positiivinen (tässä 100€), myynee osakas osakkeensa mielummin tuohon hintaan markkinoilla kuin lahjoittaa sen ilmaiseksi yhtiölle? -
JulkaisijaArtikkelit