-
JulkaisijaArtikkelit
-
Onko olemassa vakiintunutta tapaa miten mitataan lähimmäksi lippua kisa tulos – reiän reunaan vai reiän keskelle ? – pallon keskeltä vai pallon reunasta ?
Reiän reunaan pallon reunasta,joka on lähimpänä reikää.
Yleensä olen itse mitannut reiän reunasta pallon reunaan. Lähinnä helppouden takia. Säästäähän siinä muutaman sentinkin 🙂 Tosin koskaan en ole voittanut
Miksei sitten sanota: ’Lähimmäs reikää’?
Poksu kirjoitti: (11.8.2006 9:29:08)
Miksei sitten sanota: ’Lähimmäs reikää’?Termi saattaapi tulla sen takia kun lyöntihetkellä lippu on reiässä ja ainakin sen näkee lyöntipaikalle, mutta reikä saattaa olla piilossa jonkun kummun yms. takana.
Onhan toinen kisoissa pelattava ’erikoiskisa’ nimeltään pisin draivi ,vaikka se oikeasti on pisin väylälle osunut draivi.
Eli ei niitä pilkkuja aina kannata tuijottaa. 🙂Sääntö tai sen käännös muuttui muutama vuosi sitten. Lähimmäs reikää on oikea sääntöihin perustuva ilmaisu. Lipputanko on monasti vinoissa paikoissa hieman kallellaan, koska reiän, mihin lippu pannaan, on oltava hieman löysä huoltamisen helpottamiseksi.
Eiköhän tuokin ilmaisu ’ lähimmäs lippua’ vähitellen muutu…Pallo putoaa reikään, kun keskikohta on reiän reunan kohdalla, jolloin tietysti etäisyys on nolla. Kun se on sentin sivussa, etäisyys on 1 cm eikä nolla, vaikka pallon reuna on jo reiän reunan päällä.
Eli siis oikea tapa on mitata pallon keskentä reiän reunaan.
Olennaista on tietenkin, että eri ryhmissä pelaavat mittaavat samalla tavallaPetri kirjoitti: (11.8.2006 9:18:23)
Onko olemassa vakiintunutta tapaa miten mitataan lähimmäksi lippua kisa tulos
– reiän reunaan vai reiän keskelle ?
– pallon keskeltä vai pallon reunasta ?Mielestäni reiän reunasta pallon keskelle.
Perusteluna se, että kun mitta on 0 pallo putoaa reikään.
Jos mitataan reiän reunasta pallon reunaan (reuna lähempänä reikää) voi ainakin teoriassa syntyä tilanne missä tulos on -0,5cm ja pallo reiän reunalla mutta ei putoa sisään.Pisintä draivia mitattaessa pitää varsinkin dogleg-väylillä muistaa että kysymys on etäisyydestä tiipaikalle, ei siitä kuinka lähellä greeniä pallo on.
Loistavaa pohdintaa. Oikein vesi kielellä odotan, milloin tämän ketjun 500. viesti kierjoitetaan. Tuohon mennessä on varmaan taas kielioppi, spinni, skinit, kierteet, kentänhoito, ja mikä tärkeintä, pelinopeus ja ohittaminen saatu käytyä läpi.
Siis heti alkuun semmoinen pieni syvällisempi kysymys:
Jos olen pelaamassa skiniä, jota en aio jatkaa loppuun asti vaan jätän pari reikää maksamatta, ja olen kuitenkin edellisellä väylällä kiertänyt puun molemmilta puolilta lyönnillä joka pakitti vedestä griinille, niin mittaanko sen griinin reunasta lähimmästä kohdasta vaiko mahdollisesti ensin lipusta griinin reunaan ja sen jälkeen reiän reunasta griinin reunaan siirtyäkseni sen jälkeen laskemaan pallon keskimääräsitä sijaintia lipusta. Vihdoinkin taisi löytyä todellinen syy hitaaseen pelaamiseen varsinkin firmakisoissa. Liikaa lähimmäs lipp.. eiku reik.. eiku lippua kisoja epäselvin mittausohjein.Niijjuu.. mää mittaan aina reiän reunasta pallon sisälaitaan.
Nyt meen tutkimaan onnistuisko lyömään semmosen lyönnin joka on lähempänä lippua mutta kauempana reiästä. Hyvää perstaita 🙂
ts kirjoitti: (11.8.2006 11:27:42)
Niijjuu.. mää mittaan aina reiän reunasta pallon sisälaitaan.
Vääääärin mitattu ilmiselvästi. Tähä.. kun mää lyön pallia sisäposkeen niin minne mää sitä lyön? Taatana mä olen tässä oikeessa te ootte kaikki väärässä, se mitataan B-reikään se etäisyys. B-reikä taas määritellään just silleen kun se on edullisinta mulle, eli se on joko eiline tai tän päivänen lipun paikka olkoonkin reikä sitten missähäntälieneekään… ei jumalavita kyllä on vaikeeta ootteko te kaikki (itsehän olen jo pitkään ollu) lopullisesti seonnu? kyllä se vaan siittä reiän reunasta (lähin paikka ei se kauempi) mitataan pallon reunaan (lähimpään reunaan) tai jos mä olen kauempana niin sitten mun mitasta vähennetään tarvittava määrä notta saadaan tulos miellyttäväksi.
ja ts mitataan neuvolassa 🙂 ilon kauttaHiljattain pelasimme Pickalan Seasidella kentän päätösreiällä ryhmän sisäisen lähimmäksi lippua-kisan. Lopulta olimme sitä mieltä, että kisa olisi voinut olla myös lähimmäksi klubia-kisa erään peliryhmämme jäsenen avatessa tyylikkäästi soketti-tyyppisesti klubia kohti. Itse asiassa ko. erikoiskisaa tulisi suorastaan suosia sellaisilla kentillä, joilla kenttä päättyy par kolmoseen. Porukka pyrkisi avaamaan oikean poistumisreitin suuntaan, johon kärrytkin pitäisi viedä. Ei tulisi turhaa edestakaisin ravaamista ja peli nopeutuisi vielä päätösreiälläkin?? 😀
Elä kuule ollenkaan väheksy ton mittauksen tarkkuutta. Mulle kävi kerran silleen, et ei ollu tuttu mittamies ja tuli mitattua epähuomiossa pallon reunasta reikään päin. Ihan hirvee olo sen jälkeen koko loppurundin.
Voisko noihin kisoihin saada seurojen puolesta mittamiehet?
Meilläpäin kisataan vain kauimmas lipusta-periaatteella. Voittaja saa paistatella hilpeän huomion keskipisteenä aina pari väylää. Tässä kisassa ei griiniosumilla juhlita.
Muuten julistan notta meikä lähtee just nyt golfkentälle harrastamaan sidosryhmätoimintaa noten hyvää päivänjatkoa kaikille matalotsaisille tehdastyöntekijöille. Heippa.
Lähimmäks libbua kisan mittaukset on hyvin epätarkkoja kuitenkin jotta väliäkös sillä jotta mistä mitataan. Se jotta miten mitataan onkin juu tosiaan kymysys. Tikut tulisi varustaa lasermittaimella jotta saadaan mahdollisimman tarkka etäisyys reikään koska käsipelillä tuppaa tulemaan usein tasatuloksia (jotka siis kopon tapauksessa ovat aina päätyneet ministerin selkävoitoksi). Tankoon viritetty sinihammasläähätin lähettääpi tiaron parketin reunalle sijoitettuun tukiasemaan josta ei tietenkään saa vapaata droppia koska sieltä ei voi lähimmäks kippoa kisaa. Tukiasema pakkaa sitten mitan xml muotoon johon klubin serveri lisää pelaajan nimen ja lähettää tänne palstalle jonka nerokas ohjelmisto syöpi xmlän ja siilaa siitä lähimmäks libbua ketjuun raportin.
Nii!
Oikea tapa toimia on seuraava.
1) Pallo merkitään.
2) Merkki merkitään sivuun.
3) Puttaaja puttaa (pelaa loppuun asti).
4) Merkitty merkki asetetaan takaisin.
5) Pallo aseteaan näin asetetun merkin mukaan.
6) Etäisyys mitataan pallon kuppia lähinnä olevasta pisteestä pikupin palloa lähimpänä olevana pisteeseen. (Mittaustulos voi olla negatiivinen; holarin tapauksessa tulos merkitään HIO ja on parempi kuin mikään itseisarvoltaan äärellinen negatiivinenkaan tulos).Jaa miksi kohdat 1-5? No siksi, että muuten pelaaja käyttää teknistä apuvälinettä (mittanauhaa) pelinsä suunnittleuun ja saa kaksi penalttia!
😉
PS: Voitin muuten tiistaina lähimmäksi lippua kisan!
Entäpä jos tuulen suunta muuttuu kesken kilpailun? Pohjoistuulen vallitessa lippu väpättää etelää kohti ja on silloin vaakatasossa mitattuna 53 cm lähempänä etelän puolelle pudonnutta palloa. Merkkarin tehtävänä on tietysti vahtia, ettei mittaustulosta manipuloida lipun suuntaa muuttamalla. Aamupäivisin on taas tyynempää jolloin lippu roikkuu ja lähellä reikää sijaitsevan pallon pienin etäisyys lipusta voi olla 132 cm.
Kenttämestari voi laittaa pyynnöstä teräksisen erikoislipun jolloin vilunki ei onnistu käsipelissä (vrt. irrallinen/kiinteä haitta.) Leikkimielistä kilpailua varten voidaan laittaa reilun kokoinen viiri, jolloin mittanauhaa ei tarvita. Voittaja ratkottakoon sitten kättä vääntämällä tai kurkusta puristamalla.
Pisimmän draivin lisäksi voitaisiin järjestää pisin draiveri-kilpailu. Tiedossani on sellaisia nelimetrisiä (käytin aikanaan nurmirangella vain yhtä merkkinarua ja ohje oli, että lyönti korkeintaan kaksi mailanmittaa narun takaa.)
Kuka se keväällä toivottikaan aurinkoista kesää…?
🙂
Olkoon X ei-tyhjä ja B sen osajoukkojen kokoelma, joka on Boolen algrebra. Mitallisen avaruuden (X,B) mitallisille joukoille määritelty joukkofunktio myy: B -> R on mitta, jos se on ei-negatiivinen, täydellisesti additiivinen ja myy(tyhjä joukko) = 0. Siis mitta ei voi olla negatiivinen, mot.
PS. Voitin kerran ko. kilpailun ja sain jonkinlaisen porsliinisen härvelin palkinnoksi. Siinä oli kaksi osaa ja vaikutti muutenkin monimutkaiselta. Missähän sekin nykyään majailee, varmaan varastossa.
Kun mentiin näin korkealle tasolle keskustelussa niin:
Olkoon d(x,y) BxB:ltä R:lle Jos d(x,x)<=d(x,y) kaikille mahdollisille y:lle (<= tarkoittaa pienempi tai yhtäsuuri) ja d(x,y) = d(y,x) kaikille mahdollsiille x,y ja d(x,x) äärellinen eikä riipu x:stä, niin d(x,y) on pseudoetäisyys, josta voidaan muodostaa etäisyys D(x,y) määrittleemällä D(x,y)=d(x,y)-d(x,x). Koska pidin tätä omassa kommentissani trivialiteettina, jonka jätin lukijan huomattavaksi.
Mitä taas mittaan tulee, niin sehän on aika paljon yleisempi käsite kuin etäisyys. Määritelmäsi oli toki oikein ja mitan avulla voi lähteä konstruoimaan etäisyyttäkin, mutta kun etäisyys on valmiiksi konstruoitu, niin kannattaahan sitä käyttää.
Yksi asia kyllä jäi vielä kalvamaan mieltäni eli onko tuo B =R^2 vai R^3. Mitataanko etäisyyttä tasossa vai avaruudessa. Yleensä on mitattu griiniä pitkin eli voikin olla jonkinalisesta manifoldista kyse.
PS. Minun palkintonani oli kaksi pelilippua eräälle kovasti mainostetulle eteläsuomalaiselle kentälle, joten kohat sitäkään ei löydy mistään.
Niin, matematiikassa kannattee aina käyttää niin yleistä lausetta, että se sisältää erikoistapauksena myös ko. asian ja samalla pudottaa 99 % vastaväittäjistä pois. Sen viimeisen prosentin kanssa voidaan sitten soveltaa järeämpiä toimenpiteitä, kuten kumauttaa vaikka nuijalla päähän tai lähettää myrkkyä pöytäviinapulloon sekoitettuna jos vastaväittäjä on perso päihdyttäville aineille.
Joo, griini voidaan tulkita reunalliseksi monistoksi, ainakin jos ei katsella liian läheltä.
Sovelletuin reaalilukujen joukon mitta on Lebesguen mitta, jota kutsutaan havainnollisuutensa vuoksi myös luonnolliseksi mitaksi. Henri Léon Lebesgue (28. kesäkuuta 1875 – 26. heinäkuuta 1941) oli ranskalainen matemaatikko, joka on tunnettu kehittämästään integraalikäsitteestä. Lebesguen integraali oli alun perin julkaistu hänen väitöskirjassaan Intégral, longueur, aire (’Integraali, pituus, pinta-ala’). Lebesgue väitteli Nancyn yliopistosta vuonna 1902.
Niin, pahus, pintaa pitkin mitattaessa voi olla, että kun riittävän tarkkaan tarkastellaan niin rakenne onkin fraktaali. Ainakin kunnes lopulta tarkastellaan vielä tarkemmin. Tällöinhän etäisyys onkin skaalasta riippuva, kuten vanha kamuni Benoit Mandelbrot on tuonut onnistuneesti julkisuuteen. Benoit’han ei näitä juttuja ihan itse keksinyt, mutta hoiti asian PR:n erinomaisesti.
Taitaa olla syytä peruuttaa nämä lähemmäs x:ää kilpailut kunnes tämä asia on ratkaistu.
Muuten, pienenä anekdoottina, takavuosina lennellessäni helikopterilla Norjan ja Ruotsin välisen rajaseudulla yhdessä Benoit’n kanssa niin hän sanoi, että suurin saavutuksensa on Star Warsin maisemien konstruointi fraktaaleina. Kyllä minua ja Stephen Wolframia nauratti. [PS. Tämä tarina on tosi!]
Kun pilkkuja viilaillaan niin eikös se ole Lebesque eikä Lebesgue se mittamies.
Herbus kirjoitti: (11.8.2006 19:44:14)
Olkoon X ei-tyhjä ja B sen osajoukkojen kokoelma, joka on Boolen algrebra. Mitallisen avaruuden (X,B) mitallisille joukoille määritelty joukkofunktio myy: B -> R on mitta, jos se on ei-negatiivinen, täydellisesti additiivinen ja myy(tyhjä joukko) = 0. Siis mitta ei voi olla negatiivinen, mot.PS. Voitin kerran ko. kilpailun ja sain jonkinlaisen porsliinisen härvelin palkinnoksi. Siinä oli kaksi osaa ja vaikutti muutenkin monimutkaiselta. Missähän sekin nykyään majailee, varmaan varastossa.
Olen pelannut Myyn kanssa eikä hän ole tyhjä joukko eikä muutenkaan (ihan) nolla. Ja jos ette usko, kysykää Henkalta!
P.S. Minä voitin kyseisen kilpailun tänään ja me mittasimme pallon reunasta reiän reunaan, mikä mielestäni kuitenkin on väärä tapa mitata. Eihän pallon etäisyys reiästä voi olla negatiivinen (matemaatikoilta evätään vastaamisoikeus tällä päivämäärällä!). Tämän(kin) kisan säännöt on siis syytä kerrata ennen kierrokselle lähtöä, jotta kaikki mittaavat samalla tavalla. Jottei joku aloita samanlaista ketjua kuin…. öööö. se …. äh…. en viitsi nostaa asiaa pöydälle, kun se on onnellisesti jo kuopattu…
(vain Papalle). Ai niin, vielä noista avaruuksista. Joukot R ja sen tulojoukot ovat melko suppea otos. Yleisempiä ovat H-avaruudet (Hilbert) ja B-avaruudet (Banach) ja metriset avaruudet M. Vielä yleisempiä ovat vain joukot X, joista voi konstruoida mitallisen joukon. Jos B on X:n osajoukkojen kokoelma, niin kai siellä on myös XxX, sillä joukko on tietysti itsensä osajoukko ja jos pistetään toinen viereen ja parin valinta on vapaa (ei siis sama kuin tanssiaisissa), niin saadaan tulojoukko.
Kerronpa vielä papalle milloin mulla meni yli hilseen. Avaruuteen voidaan tietysti konstruoida kantoja (esim: R3 saadaan kolme kantavektoria ex,ey,ez), joskus niitä on ääretön määrä. Jos kantoja on enemmän kuin numeroituva määrä, niin niitä on ylinumeroituva määrä (vrt. luonnolliset luvut/reaaliluvut). Tarkastellaan sitten ko. avaruuden komplementtiavaruutta, myös siellä voi olla ylinumeroituva määrä kantoja….tässä mulla meni yli…jos joku voi auttaa, niin ystävälliset vastaukset hoitokotiin.
KL: en oo matemaatikko, ehkä laskija ja nuorempana laskettelijakin ja aivan ehdottomasti mittamies – mutta taidan silti vaieta nyt.
Herbus: siis unohdit käydä Funktioavaruuksien teorian kurssin, mutta sehän on helposti korjattavissa.
Muille pieni viikonloppupähkinä mietittäväksi: Jos etäisyys mitataan pallon ja reiän minimietäisyytenä (=’reunasta reunaan’), niin millä tavalla dimppeloitu pallo kannattaa valita tälle reiälle. Dimppelihän on tunnetusti kuoppa ja joskus sattuu käymään niin, että pallon loppuasennossa tuo minimietäisyys on juuri dimppelin kohdalla. Mutta millä todennäköisyydellä ja millä todennäköisyydellä se vaikuttaa sijoittumisene ko kilpailussa.
Palaten hieman aiheeseen…mielestäni helpointa ja yksinkertaisinta on mitata reiän reunasta pallon reunaan. Samasta syystä usein mitataan ympyränmuotoisen kappaleen halkaisija, vaikka haluttaisiinkin tietää säde. Golfin tapauksessa sekä reiän, että pallon reunat on ihmisen rajallisella optiikalla helpompi havaita tarkemmin kuin tarkat keskikohdat.
-
JulkaisijaArtikkelit