Mitä tehä kun motivaatio män?

[vvrinne]

Aikamoista kamaa tässä threadissa kyllä. Voin MakeeK kertoa ettei tuo juttusi kuulosta mitenkään oudolta. Itselläni on nyt kaksi kautta takana. Ensimmäisen kauden huidoin itsekseni hirveän määrän palloja ja swingi oli tietysti perinteinen käsitirvaisu/ranneflippi. Syksyyn mennessä tuolla ensimmäisellä kaudella aloin kuitenkin jo vähän osumaan palloon ja alitin 100 useamman kerran peräkkäin. Tähän asti tuo ensimmäinen syksy on ollut lyhyen golfurani hienointa aikaa.

Talvella päätin, että nyt ryhdyn treenaamaan tosissani ja päätin käydä prolla. Kun näin oman swingini ensimmäisen kerran videolta, ja tajusin miten karmealta se näyttää, päätin aloittaa täydellisen swingirempan erinomaiseksi osoittautuneen pro:n avustuksella. Niinpä tuota flippiswingiä ruvettiin sitten talvella muuttamaan Hoganilaiseksi vartaloväännöksi. Talvi vierähtikin sitten raivolla treenatessa ja viikottain pro:lla käydessä.

Valitettavasti homma ei ollut ihan niin yksinkertaista, kuin kuvittelin. Kevään tullen oli swingi edelleen aivan sekaisin ja kroppa oli resetoitunut jo sen verran pahasti ettei vanhaan flippiinkään ollut enää paluuta. Koko viime kausi menikin sitten täysin manalan majoilla, varsin samanlaisia tuntemuksia kokien kuin itse kuvaat. Useamman kerran homma meni siihen, että parin ensimmäisen väylän jälkeen odotti vain poispääsyä. Kun edessä on vielä 16 väylää on tuo odottavan aika myös melko pitkä. Yllättäen motivaatiot golfin suhteen olivat lievästi sanottuna hakusessa, vaikka edelleen treenasin kovaa tahtia.

Koko kausi siinä sitten meni tuota ihmeparantumista odotellessa, samaa paskaa keväästä syksyyn ja sarvi otsassa vain kasvoi kasvamistaan. Talven tullen motivaatiot olivat täysin nollassa ja päätin pitää 2kk tauon, jonka aikana harkitsin useampaan otteeseen koko lajin lopettamista. Toki olisin voinut vain palata ranneflippiin ja varmaan muutaman kuukauden jälkeen olisin taas osunut sillä tavalla vähän palloon. Tällä tavalla olisin varmaan voinut pelata koko loppuelämäni ’ihan ok’, lyöden 200m draiveja ja pelaten 90-100 luokkaa olevia tuloksia. Päätin kuitenkin aloittaa swingirumban joulukuun alussa uudelleen.

Suureksi yllätyksekseni kehitys on tämän uuden alun myötä ollut erittäin nopeaa. Jopa sitä ’palasten loksahtamista’ on yllättäen tapahtunut, josta esimerkkinä backswingin rotaation ’napsahtaminen’ eräänä talvisena iltana kotona mailan kanssa heiluessa. Siinä meinasin itku tulla kun 10kk perseenpyörityksen jälkeen yhtäkkiä omassa olohuoneessa taaksevienti alkoi tuntumaan todella tiukalta ja tasapainoiselta.

Arvioisin tällä hetkellä olevani n. puolimatkassa homman suhteen. Swingi tuntuu tällä hetkellä siltä, että sillä on ihan mukava pelailla ensi kaudella vaikka kehitettävää löytyy vielä runsaasti. Omalla kohdallani arvelisin tämän swingirempan olevan n. 2 vuoden prosessi, josta on nyt vuosi takana. Hieman huvittuneena olen muistellut niitä viime talven ajatuksia, jolloin mielessä oli 250 metrin draivit kesään mennessä. Totuus kuitenkin oli, että swingasin koko viime kauden selvästi paskemmin, kuin ensimmäisen kauden lopulla. Yllättäen tasoituksessakaan ei tapahtunut muutosta ainakaan parempaan suuntaan. Toki tuosta 24 tasoituksesta olisi voinut saada paljonkin pois hinkkaamalla lähipeliä, mutta omalla kohdallani kaikki harjoitteluaika meni maaniseen swingitreeniin.

Vaikea sanoa mikä on tämän homman opetus. Uskon, että sopivalla lajitaustalla tai lahjakkuudella ihan hyvä swingi on opittavissa vuodessa tai alle. Veikkaisin suurimmallä osalla normaalisti työssäkäyvistä ihmisistä kuitenkin menevän mielumminkin tuo 2v. En suosittele luovuttamaan, koska swingin kehitys ei suinkaan ole lineaarista, vaan siinä tuntuu tapahtuvan isoja harppauksia molempiin suuntiin. Omalta kohdaltani viimeisen 2kk aikana on tapahtunut selvästi enemmän kehitystä, kuin sitä edeltävällä 10kk ajanjaksolla yhteensä. Voi toki olla, että tämän hyvän jakson edellytyksenä on ollut tuo 10kk kestänyt resetointi.

Olen nähnyt täällä foorumilla aika usein mainittavan neuvon tyyliin ’ota muutama tunti pro:lta’. Itse pidän tätä melko naurettavana ajatuksena. Näkisin, että tästä on hyötyä lähinnä korjaamaan ilmeisimmät grippiin, alkuasentoon jne. liittyvät ongelmat mutta swingaaman tuolla määrällä ei kyllä opi kukaan (jos siis lähdetään siitä oletuksesta, että nykyinen swingi resetoidaan kokonaan). Omalta osaltani suosittelisin suhtautumaan asiaan 2v projektina, johon sisältyy vähintään 50 tuntia _HYVÄLLÄ_ pro:lla, huikea määrä pallotonta kuivaharjoittelua ja suurehko määrä lyötyjä palloja. Projektin alussa (omalla kohdallani koko ensimmäinen vuosi) on oman mielenterveyden kannalta myös paras asennoitua siihen ettei tuloksista kannata välittää.

Mielipiteitä löytyy aiheesta jokaiselta, tässä omani. Veikkaan, että aika vähissä kuitenkin ovat tälläkin foorumilla ne aikuisena lajin aloittaneet, jotka todella ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen ja määrätietoiseen swingiharjoitteluun. Palloa voi lyödä monella eri tavalla ja ihan hyviäkin tuloksia voi pelata vaikka minkälaisilla swingeillä. Jos kuitenkin tavoitteena on oikeasti oppia hyväksi pallonlyöjäksi ei omasta mielestäni mitään oikotietä onneen ole olemassa.

[Nimetön]

vvrinne kirjoitti: (25.1.2009 3:28:28)
Aikamoista kamaa tässä threadissa kyllä.

Onhan tässä monia hyviä neuvoja. Muunmuassa:
-mee proolle
-älä mee proolle
-pelaa vaan ja nauti
–pelaa vähemmän, harjoittele enemmän ja nauti
-mieti enemmän
-mieti vähemmän
-lue enemmän
-lue vähemmän
-unohda RR
-mikä on RR
-ota muutama tunti
-ota 50 tuntia
-käännä lantiota enemmän,
-käännä lantiota vähemmän
-lyö niinkuin Hogan
-lyö niinkuin täti

vvrinne kirjoitti: (25.1.2009 3:28:28)
… Itselläni on nyt kaksi kautta takana. …alitin 100 useamman kerran peräkkäin. Tähän asti tuo ensimmäinen syksy on ollut lyhyen golfurani hienointa aikaa.

Jotenkin tuo tuntuu aika todennäköiseltä. 🙂

vvrinne kirjoitti: (25.1.2009 3:28:28)
…muuttamaan Hoganilaiseksi vartaloväännöksi…

Ymmärrän tuon itseironiaksi. Jos se kuitenkin sisälsi freudilaisia elementtejä, voi siitä johtaa syyn siihen, etteivät palat loksahda svingissä kohdalleen helposti 😛

vvrinne kirjoitti: (25.1.2009 3:28:28) …. flippiinkään ollut enää paluuta. Koko viime kausi menikin sitten täysin manalan majoilla…

Voi olla, että huomaat sen ensimmäisen syksyn paratiisin olleen samassa osoitteessa. Kun paremmasta ei tiedä…

vvrinne kirjoitti: (25.1.2009 3:28:28)
.. omassa olohuoneessa taaksevienti alkoi tuntumaan todella tiukalta ja tasapainoiselta.

Aina ottanut päähän, ettei koko kiekkaa voi pelata omassa olohuoneessa. 🙂

vvrinne kirjoitti: (25.1.2009 3:28:28)
… Omalla kohdallani arvelisin tämän swingirempan olevan n. 2 vuoden prosessi, josta on nyt vuosi takana.

Jos oikeasti lulet asian olevan noin, tulet vuoden päästä muistelemaan tätä kulunutta vuotta golfurasi parhaana aikana ja adjö.

vvrinne kirjoitti: (25.1.2009 3:28:28)
Hieman huvittuneena olen muistellut niitä viime talven ajatuksia, jolloin mielessä oli 250 metrin draivit kesään mennessä. Totuus kuitenkin oli, että swingasin koko viime kauden selvästi paskemmin, kuin ensimmäisen kauden lopulla. Yllättäen tasoituksessakaan ei tapahtunut muutosta ainakaan parempaan suuntaan. Toki tuosta XX tasoituksesta olisi voinut saada paljonkin pois hinkkaamalla lähipeliä, mutta omalla kohdallani kaikki harjoitteluaika meni maaniseen swingitreeniin.

Kannattaa säästää tää paragraaffi, sille voi olla myöhemmin käyttöä. 🙂

vvrinne kirjoitti: (25.1.2009 3:28:28)
Vaikea sanoa mikä on tämän homman opetus….

Motivaatio syntyy frustraatiosta. Kehitys syntyy harjoittelemalla oikeita asioita. 90-100 score syntyy lähes svingillä kuin svngillä.
Hyvän motorisen suorituksen oppimiseksi tarvitaan paljon huonoja motorisia suorituksia.

vvrinne kirjoitti: (25.1.2009 3:28:28)
Mielipiteitä löytyy aiheesta jokaiselta, tässä omani. Veikkaan, että aika vähissä kuitenkin ovat tälläkin foorumilla ne aikuisena lajin aloittaneet, jotka todella ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen ja määrätietoiseen swingiharjoitteluun. Palloa voi lyödä monella eri tavalla ja ihan hyviäkin tuloksia voi pelata vaikka minkälaisilla swingeillä. Jos kuitenkin tavoitteena on oikeasti oppia hyväksi pallonlyöjäksi ei omasta mielestäni mitään oikotietä onneen ole olemassa.

Hyvin sanottu!

[Julkaisija]

Artikkelit