-
JulkaisijaArtikkelit
-
Parti kirjoitti: (13.10.2014 13:26:35)
Ei tuo kuitenkaan niin yleisessä tiedossa oleva asia ole. Siihen ei kuitenkaan kukaan puuttunut ennenkuin kokouksessa, kukaan ei nostanut asiaa esille kokouskutsun saatuaan.Asia lienee siinä mielessä hankala että kokous täytyy pitää siten kuin yhtiöjärjestyksessä on siitä mainittu. Jos siinä erityisesti mainitaan kokouspaikasta (kuten ilmeisesti Keimolan yhtiöjärjestyksessä on) niin sitä pitää noudattaa. Muuten päätöksien katsotaan olevan ns. mitättömiä. Se tarkoittaa sitä että kokouksen päätöksiä vastaan voidaan nostaa kanne jälkeen päin. (tavallisen moitteen kohdalla kanne pitää nostaa 3 kk:n aikana päätöksestä)
Muuten kokous olisi voitu aivan hyvin pitää ja päätökset olisivat sitovia, pois lukien jos joku nostaisi kanteen niitä vastaan. Silloin oikeus päättäisi asiasta. Lakimiehet voinevat kertoa tarkemmin mitä käytännössä tapahtuu jollei kannetta nosteta..tai jos nostaakin vasta vuosien päästä?
Sinällään harmillinen pikku virhe kokouksen kutsujalta, varsinkin jos/kun yhtiöjärjestyksessä on nimenomainen maininta kokouspaikasta. Mutta enpä usko että kukaan pääsee korvauksilla rikastumaan..
petsari kirjoitti: (13.10.2014 14:13:58)
Asia lienee siinä mielessä hankala että kokous täytyy pitää siten kuin yhtiöjärjestyksessä on siitä mainittu. Jos siinä erityisesti mainitaan kokouspaikasta (kuten ilmeisesti Keimolan yhtiöjärjestyksessä on) niin sitä pitää noudattaa.
Sen verran taas korjataan, että se on jo OYL joka tuon määrää ja yhtiöjärjestyksellä voitaisiin vain poiketa tuosta.
16 §
Kokouspaikka ja osallistumistapa (24.7.2009/585)
Yhtiökokous on pidettävä yhtiön kotipaikassa, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisesta paikkakunnasta. Kokous voidaan erittäin painavista syistä pitää muullakin paikkakunnalla.
ts kirjoitti: (13.10.2014 14:18:54)
petsari kirjoitti: (13.10.2014 14:13:58)
Asia lienee siinä mielessä hankala että kokous täytyy pitää siten kuin yhtiöjärjestyksessä on siitä mainittu. Jos siinä erityisesti mainitaan kokouspaikasta (kuten ilmeisesti Keimolan yhtiöjärjestyksessä on) niin sitä pitää noudattaa.
Sen verran taas korjataan, että se on jo OYL joka tuon määrää ja yhtiöjärjestyksellä voitaisiin vain poiketa tuosta.
16 §
Kokouspaikka ja osallistumistapa (24.7.2009/585)
Yhtiökokous on pidettävä yhtiön kotipaikassa, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisesta paikkakunnasta. Kokous voidaan erittäin painavista syistä pitää muullakin paikkakunnalla.
Niin ei tässä mitään hankalaa ole, ja aivan selvä asia (=kokouspaikka) jokaiselle vähänkin osakeyhtiölakia & toimintaa ymmärtäville.
Mielestäni ei ole täällä esitetyn pohjalta kovinkaan uskottavaa, että kukaan hallituksesta tai tj ei olisi ymmärtänyt tätä asiaa ja ottanut sitä esille kun kokousta ryhdyttiin järjestämään, eli tuota sitten punnittakoon (tahallisuus vai tuottamuksellisuus) jos vaatimuksia ryhdytään tekemään niin osakkaiden ja yhtiön kuin yhtiön ja hallituksen jäsenten välillä. Korvausten määrään ei taida sinänsä suoraan vaikuttaa, mutta lopulliseen maksajavastuuteen kylläkin.
Samaa mieltä että tuskin kukaan tässä rikastumaan pääsisi, poislukien asianajajat. Köyhtymään kyllä mahdollisesti eikä ole kyllä mikään pieni ’moka’ jos se siis ylipäätään mikään moka oli. Itse kuitenkin toivon ko. yhtiön kannalta että tästä olisi jo tarpeeksi opittu ja että tällainen julkinenkin riepottelu olisi aivan tarpeeksi hallituksen osalle ja että mentäisiin rakentavasti eteenpäin normaalein hallintorutiinein jatkossa.
Juuri kuulin, että nyt oikeus tapahtuu. Osakkaat ovat todella kyllästyneitä ja oikeutta vaaditaan syksyn yhtiökokouksessa korvausvaatimusten kera.
Pesä kannattaa selvittää kunnollla, jotta uutta voi syntyä ja syntyykin! By McilroiOlen jo tippunut kärryiltä.
Mitä nämä ’asiat riitelevät, eivät miehet ’- puuhamiehet ovat HMTT:n mukaan vaatimassa itselleen/yhtiölle yhteisen hyvän nimessä? Matkakorvauksia? Kokouspaikan vuokraa? Mitä?
Golfinvihollinen39 kirjoitti: (13.10.2014 14:30:14)
Olen jo tippunut kärryiltä.
Mitä nämä ’asiat riitelevät, eivät miehet ’- puuhamiehet ovat HMTT:n mukaan vaatimassa itselleen/yhtiölle yhteisen hyvän nimessä? Matkakorvauksia? Kokouspaikan vuokraa? Mitä?
Ymmärtääkseni hallituksen jäseniä korvaamaan nuo virheellisesti järjestetyn ylimääräisen yhtiökokouksen kulut. En tiedä onko joku henkilökohtaisesti vaatimassa jotain omista kuluistaan, mutta ainakin yhtiölle koituneita suoria kustannuksia.
Ehkä koko casen isoin viesti on, että ei ole valtaa ilman vastuuta. Kun toimitaan hallituksessa, oli se minkä yhteisön tahansa, tulee ymmärtää vastuunsa ja toimia sen mukaan. Monella tuntuu olevan kuvitelma, että siellä saa hölmöillä vapaasti ja vastuu olisi yhtiön. Näin se vaan ei mene, vaan henkilökohtainen vastuu on ihan todellisuutta kun joku sitä lähtee peräämään.
Sir Smokki kirjoitti: (13.10.2014 12:54:17)
Seuraava kysymys on hallitukselle maksettavan palkkion suuruus. Jos palkkio on muodollinen, on vastuukin suhteessa palkkion suuruuteen.
Tämä on todellakin erikoinen väite. Voitko valaista mihin se perustuu?
ts kirjoitti: (13.10.2014 14:18:54)
petsari kirjoitti: (13.10.2014 14:13:58)
Asia lienee siinä mielessä hankala että kokous täytyy pitää siten kuin yhtiöjärjestyksessä on siitä mainittu. Jos siinä erityisesti mainitaan kokouspaikasta (kuten ilmeisesti Keimolan yhtiöjärjestyksessä on) niin sitä pitää noudattaa.
Sen verran taas korjataan, että se on jo OYL joka tuon määrää ja yhtiöjärjestyksellä voitaisiin vain poiketa tuosta.
Juuri näiden tulkintojen vuoksi (siis mistä laista ja mistä kohdasta) on parempi jättää asiat oikeiden lakimiesten hoidettaviksi..
Nimittäin, osakeyhtiöllaissa mainitaan kokouskutsusta (lainaus):
[Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu yhtiökokouksen päätös on mitätön, jos:1) kokoukseen ei ole toimitettu kutsua taikka kokouskutsua koskevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu;
Eli rikkomalla olennaisesti (mitä se olennainen sitten tarkoittaakin) lain säädöksiä päätöksistä tulee mitättömiä..ja jollei ole olennaista rikkomusta, päätös lienee vain moitteenvarainen. Näin luulisin mutta en tiedä..
Mitä sitten käytännössä tapahtuu on ihan toinen juttu..
Mutta, kaikesta huolimatta olen sitä mieltä että kysymys on aika pienestä virheestä..josta mahdollisesti kuitenkin koituu kuluja sekä kustannuksia. Myöhemmässä oikeudenkäynnissä voidaan niiden kattamisesta määrätä korvauksia..
Miten ne rahat jaetaan – riidellään niistä sitten erikseen!
ts kirjoitti: (13.10.2014 14:35:48)
Ymmärtääkseni hallituksen jäseniä korvaamaan nuo virheellisesti järjestetyn ylimääräisen yhtiökokouksen kulut. En tiedä onko joku henkilökohtaisesti vaatimassa jotain omista kuluistaan, mutta ainakin yhtiölle koituneita suoria kustannuksia.
Tuottamuksellisuus-asia kuulostaa loogiselta
Pari ”hyvää” kysymystä lisää:
-Jos Oy on korvausvaatimuksen tekijänä niin kuka/mikä on tehnyt /tulee tekemään vaatimuksen? Tuskin istuva hallitus ainakaan.-Jos hallitus on kollektiivisesti vastuussa kokouskutsusta niin miten tuo kollektiivinen vastuu kääntyy juridiesti henkilökohtaiselle tasolle? Meneekö kaikille automaattisesti tasan vai vaikuttaako esimerkiksi onko ollut konkreettisesti tekemisissä kokouskutsun tekemisen kanssa. Jos on ollut esim poissa kokouksesta jossa asiaa on käsitelty… Tai jos hallitus on nakittanut jonkun tekemään kokouskutsun ja se on tehty väärin…
petsari kirjoitti: (13.10.2014 15:19:23)
Juuri näiden tulkintojen vuoksi (siis mistä laista ja mistä kohdasta) on parempi jättää asiat oikeiden lakimiesten hoidettaviksi..
Nimittäin, osakeyhtiöllaissa mainitaan kokouskutsusta (lainaus):
[Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu yhtiökokouksen päätös on mitätön, jos:1) kokoukseen ei ole toimitettu kutsua taikka kokouskutsua koskevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu;
Eli rikkomalla olennaisesti (mitä se olennainen sitten tarkoittaakin) lain säädöksiä päätöksistä tulee mitättömiä..ja jollei ole olennaista rikkomusta, päätös lienee vain moitteenvarainen. Näin luulisin mutta en tiedä..
Niinpä. Itsekin nyt kirjoitat kokouksen kutsun laittomuuksista, vaikka kyse on OYL:n mukaisesta kokouksen pitopaikasta. Kaksi täysin eri asiaa, joista ensimmäinen ja viittaamasi koskee vain prosessia kutsun osalta, eli sen julkaisemista, toimittamista ja sisällön muotoseikkoja.
Parti kirjoitti: (13.10.2014 15:33:21)
Pari ”hyvää” kysymystä lisää:
-Jos Oy on korvausvaatimuksen tekijänä niin kuka/mikä on tehnyt /tulee tekemään vaatimuksen? Tuskin istuva hallitus ainakaan.-Jos hallitus on kollektiivisesti vastuussa kokouskutsusta niin miten tuo kollektiivinen vastuu kääntyy juridiesti henkilökohtaiselle tasolle? Meneekö kaikille automaattisesti tasan vai vaikuttaako esimerkiksi onko ollut konkreettisesti tekemisissä kokouskutsun tekemisen kanssa. Jos on ollut esim poissa kokouksesta jossa asiaa on käsitelty… Tai jos hallitus on nakittanut jonkun tekemään kokouskutsun ja se on tehty väärin…
Päätös korvausvaatimusten esittämisestä ja mahdollisen kanteen nostamisesta tehtäneen hallituksen päätöksellä. Yhtiötä prosessissa edustetaan siten miten edustamisesta on mainittu yhtiöjärjestyksessä, tyypillisesti prosessissa on yhtiötä edustamassa hallituksen pj. tai tj. Voihan sitä itsensäkin kai haastaa mutta varmaan homma etenee vasta seuraavan hallituksen päätöksillä …
Hallituksen jäsen voi esim. vaatia kirjattavaksi eriävän mielipiteensä päätöksiin, jolla kirjauksella on tai voi olla merkitystä nimeomaaan lopullista vastuuta harkittaessa jäsenten välillä.
Parti kirjoitti: (13.10.2014 15:33:21)
-Jos hallitus on kollektiivisesti vastuussa kokouskutsusta niin miten tuo kollektiivinen vastuu kääntyy juridiesti henkilökohtaiselle tasolle? Meneekö kaikille automaattisesti tasan vai vaikuttaako esimerkiksi onko ollut konkreettisesti tekemisissä kokouskutsun tekemisen kanssa. Jos on ollut esim poissa kokouksesta jossa asiaa on käsitelty… Tai jos hallitus on nakittanut jonkun tekemään kokouskutsun ja se on tehty väärin…
Pari otetta:
OYL 15 luvun mukaan perustaja, hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen ja toimitusjohtaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhtiölle. Vahingonkorvausvelvollisuus koskee myös vahinkoa, joka osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla on aiheutettu osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Tuottamuksen, ts. vaadittavan huolellisuuden laiminlyömisen ratkaisee viime kädessä tuomioistuin kussakin yksittäistapauksessa.
Hallituksen jäsenen vastuu edellyttää, että hän on myötävaikuttanut vastuun perustavaan toimenpiteeseen. Hallituksen päätökseen katsotaan osallistuneen ainakin kaikki päätöstä hallituksen kokouksessa kannattaneet hallituksen jäsenet. Jos hallituksen jäsen ilman hyväksyttävää syytä (esteellisyys, intressiristiriita) pidättäytyy äänestyksestä, ei hän vapaudu vastuusta tehdystä päätöksestä.
Toisaalta pelkkä vastaan äänestäminenkään ei välttämättä riitä vastuusta vapautumiseen. Ainakin törkeissä OYL:n tai yhtiöjärjestyksen rikkomistapauksissa hallituksen jäseneltä voidaan edellyttää aktiivisia toimia vahingon välttämiseksi.
Uutisten mukaan itänaapurin propakandajoukot ovat nykyisin eri medioissa provosoimassa ja aiheuttamassa sekaannusta ja hämminkiä järjestyneeseen yhteiskuntaan. Ei kai vaan nyt tästä ole kyse? Joidenkin nimimerkkien kirjoitukset vaikuttavat epäilyttävästi juuri tuollaiselta.
Novoihan saa sanattomaksi… Että oikein propankandajoukkoja ja vielä itäisestä naapurista.
Kannattaisiko kilauttaa vaikka kaverille, joka saattaa ymmärtää sinua. Jos ei, niin antaa varmaan vinkit kenen kanssa tulisi konsultoida.
Vitsinä viestisi aika hauska!KL kirjoitti: (13.10.2014 15:03:11)
Sir Smokki kirjoitti: (13.10.2014 12:54:17)
Seuraava kysymys on hallitukselle maksettavan palkkion suuruus. Jos palkkio on muodollinen, on vastuukin suhteessa palkkion suuruuteen.
Tämä on todellakin erikoinen väite. Voitko valaista mihin se perustuu?
Tämä kiinnostaa edelleen. Saisinko vastauksen kysymykseeni?
KL kirjoitti: (14.10.2014 19:16:18)
KL kirjoitti: (13.10.2014 15:03:11)
Sir Smokki kirjoitti: (13.10.2014 12:54:17)
Seuraava kysymys on hallitukselle maksettavan palkkion suuruus. Jos palkkio on muodollinen, on vastuukin suhteessa palkkion suuruuteen.
Tämä on todellakin erikoinen väite. Voitko valaista mihin se perustuu?
Tämä kiinnostaa edelleen. Saisinko vastauksen kysymykseeni?
Keskuudessamme on näköjään foorumilaisia jotka eivät elä sitä BB tyyliin 24/7.
KL kirjoitti: (14.10.2014 19:16:18)
KL kirjoitti: (13.10.2014 15:03:11)
Sir Smokki kirjoitti: (13.10.2014 12:54:17)
Seuraava kysymys on hallitukselle maksettavan palkkion suuruus. Jos palkkio on muodollinen, on vastuukin suhteessa palkkion suuruuteen.
Tämä on todellakin erikoinen väite. Voitko valaista mihin se perustuu?
Tämä kiinnostaa edelleen. Saisinko vastauksen kysymykseeni?
Otit trollin tosisaan?
KL kirjoitti: (14.10.2014 19:16:18)
Tämä kiinnostaa edelleen. Saisinko vastauksen kysymykseeni?Minun näkemykseni tässä asiassa perustuu nk. säästöpankkioikeudenkäynteihin, joita käytiin säästöpankkiryhmän ajauduttua konkurssitilaan 1990-luvulla. Kyseessä on mittakaavassaan mitä melkoisin katastrofi, jonka yhtenä taustavaikuttajina olivat nimenomaisesti säästöpankkien isännistö, eli hallitukset. Hallituspaikat olivat siihen aikaan jonkinmoisia palkkiovirkoja, josta sai mukavaa sivutuloa. Kuta kuinkin kaikki luottotappiot oli viime kädessä hyväksytty näissä hallituksissa.
Pankkikriisin jälkeen kaivattiin syyllisiä ja aika läheltä pääsin seuraamaan, miten hallituksen jäseniä yritettiin saattaa vastuuseen huolimattomasta luotonantamisesta. Tapaus oli varsin mielenkiintoinen, koska jonkinmoisessa luottamusasemassa oli kuta kuinkin koko maamme bisnes-eliitti. Äkkinäinen olisi luullut eliitin joutuvan maksamaan isotkin korvaukset miljardiluokan virheistä, mutta totuus on toisenlainen.
Suurin osa jutuista kaatui toteamukseen, että hallitusten rooli päätöksenteossa oli muodollinen. Samalla todettiin, ettei hallitusten jäsenillä ollut riittävää taustatietoa tekemiensä päätösken tukena. Maksuvelvollisiksi jäi vain muutama keskeinen hahmo ja näidenkin korvausvastuu lopulta soviteltiin hyvin vähäiseksi.
Pääpukari oli Ulf Sindqvist, jonka korvausvelvollisuus hupeni 68,5 miljoonasta korkeimmassa oikeudessa 16,5 miljoonaan ja lopulta 1,2 miljoonaan Arja Alhon lopulta hoideltua asian.
Jotain käsitystä asiasta saa Korkeimman oikeuden päätöksestä 111 vuodelta 1997. Olennaisempaa on kuitenkin ne käräjäoikeiden päätökset, joiden myötä pääosa säästöpankkiryhmän isännistöä jäi kokonaan ilman korvausvelvollisuutta.
Kontturi & co näkyy viitanneenkin näihin säätöpankkioikeudenkäynteihin todetessaan:
’Hallituksen jäsenten vastuu on arvosteltava yksilöllisesti eli kussakin tapauksessa on jokaisen jäsenen osalta erikseen selvitettävä vastuun edellytysten olemassaolo (pankkitapaukset KKO 1997:110 ja 111). Lisäksi korkein oikeus on näyttänyt käsittelevän erityisasiantuntemusta korvausvastuuta ankaroittavana tekijänä. ’
Sir Smokki kirjoitti: (14.10.2014 20:33:29)
KL kirjoitti: (14.10.2014 19:16:18)
Tämä kiinnostaa edelleen. Saisinko vastauksen kysymykseeni?Minun näkemykseni tässä asiassa perustuu nk. säästöpankkioikeudenkäynteihin, …
Tarinasi ei mitenkään tue väitettäsi, joten se (väite) on laitettava kategoriaan aivopieru.
Olisikin aika erikoinen tilanne, että korvausvastuun voisi välttää kieltäytymällä kokouspalkkioista. Sir Smokille tiedoksi, että asunto-osakeyhtiöidenkin hallitukset ovat korvausvastuussa, vaikkei heille mitään maksettaisikaan.
KL kirjoitti: (14.10.2014 21:00:17)
Tarinasi ei mitenkään tue väitettäsi, joten se (väite) on laitettava kategoriaan aivopieru.
Eiköhän tämä keskustelu riitä tältä erää. En minä missään ole sanonut, että vastuusta vapautuu, jos ei ota vastaan kokouspalkkiota. Vastuun määrään vaikuttaa koko joukko erilaisia olosuhteita, joista tahallisuus/inhimillinen erehdys on merkittävin. Ehkäpä jäämme seuraamaan tapahtumia Keimolassa ja katsomme, mitä tapahtuu.
Huomasin että Keimolan nykyinen hallituksen puheenjohtaja valittiin HGK kapteeniksi, onko hallitus saamassa keimolassa kenkää vai alkaako uusi alkakausi kahden kentän johtokunnassa istumisessa.
Yhtiökokous on ensi viikolla.Yritysmaailma on pullollaan henkilöitä, jotka istuvat monen yhtiön hallituksessa.
Keimolassa on taas rauha maassa ja jäenillä hyvä tahto..
Tästä on hyvä jatkaa..Keimolassa on taas rauha maassa ja jäsenillä hyvä tahto..
Tästä on hyvä jatkaa..Taitaapa olla vaan niin, että Tallille (HGK) ei asia ole ihan niin yksinkertainen… eli veikkkaanpa että Keimola Golf Club Oy:n puheenjohtaja vaihtuu, joko puheenjohtajan vetäytymisellä mutta hei onhan hallituksessa vielä ’älä sano mua Jarmoksi’ eli eikun takaisin puheenjohtajaksi!
mcilroi kirjoitti: (4.12.2014 22:36:25)
Taitaapa olla vaan niin, että Tallille (HGK) ei asia ole ihan niin yksinkertainen… eli veikkkaanpa että Keimola Golf Club Oy:n puheenjohtaja vaihtuu, joko puheenjohtajan vetäytymisellä mutta hei onhan hallituksessa vielä ’älä sano mua Jarmoksi’ eli eikun takaisin puheenjohtajaksi!Kirjoituksen sanoma ei tästä kyynisestä sisäpiirivitsistä oikein avaudu.
-
JulkaisijaArtikkelit