-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kentät ikääntyvät ja ennemmin tai myöhemmin nykyisillä kentillä tulee tarve suurempaan remonttiin. Otetaanpa kuvitteellinen keskitason kenttä, jonka asiallinen remontti ja päivitys nykyvaatimuksia vastaamaan maksaisi osaketta kohti 2500 – 3000 €. Tämä raha pitäisi saada osakkailta kertasijoituksena, tai sitten periä seuraavan kymmenen vuoden aikana vähintään 350 euron vuosittaisena rahoitusvastikkeena, jolloin vastikkeiden kokonaismäärä on pyöreästi 1000 €/vuosi. Kuvitellaan edelleen, että osakkeen markkina-arvo on nyt 2000 €. Voi olla haastava tehtävä saada osakkaiden enemmistö hankkeen taakse nyt, kun osakkeen omistaminen on Golfliiton myötävaikutuksella tehty (ilmeisesti pysyvästi?) vähemmän mielekkääksi. Tässä ajaudutaan helposti tekemään vain aivan välttämättömimpiä korjauksia, jolloin alkaa pitkä mutta varma liuku yhä huonompaan suuntaan.
jm26 kirjoitti: (11.3.2012 20:46:02)
Kentät ikääntyvät ja ennemmin tai myöhemmin nykyisillä kentillä tulee tarve suurempaan remonttiin. Otetaanpa kuvitteellinen keskitason kenttä, jonka asiallinen remontti ja päivitys nykyvaatimuksia vastaamaan maksaisi osaketta kohti 2500 – 3000 €. Tämä raha pitäisi saada osakkailta kertasijoituksena, tai sitten periä seuraavan kymmenen vuoden aikana vähintään 350 euron vuosittaisena rahoitusvastikkeena, jolloin vastikkeiden kokonaismäärä on pyöreästi 1000 €/vuosi. Kuvitellaan edelleen, että osakkeen markkina-arvo on nyt 2000 €. Voi olla haastava tehtävä saada osakkaiden enemmistö hankkeen taakse nyt, kun osakkeen omistaminen on Golfliiton myötävaikutuksella tehty (ilmeisesti pysyvästi?) vähemmän mielekkääksi. Tässä ajaudutaan helposti tekemään vain aivan välttämättömimpiä korjauksia, jolloin alkaa pitkä mutta varma liuku yhä huonompaan suuntaan.Nordcenterissä on tästä kokemusta.
jm26 kirjoitti: (11.3.2012 20:46:02)
Kentät ikääntyvät ja ennemmin tai myöhemmin nykyisillä kentillä tulee tarve suurempaan remonttiin. Otetaanpa kuvitteellinen keskitason kenttä, jonka asiallinen remontti ja päivitys nykyvaatimuksia vastaamaan maksaisi osaketta kohti 2500 – 3000 €. Tämä raha pitäisi saada osakkailta kertasijoituksena, tai sitten periä seuraavan kymmenen vuoden aikana vähintään 350 euron vuosittaisena rahoitusvastikkeena, jolloin vastikkeiden kokonaismäärä on pyöreästi 1000 €/vuosi. Kuvitellaan edelleen, että osakkeen markkina-arvo on nyt 2000 €. Voi olla haastava tehtävä saada osakkaiden enemmistö hankkeen taakse nyt, kun osakkeen omistaminen on Golfliiton myötävaikutuksella tehty (ilmeisesti pysyvästi?) vähemmän mielekkääksi. Tässä ajaudutaan helposti tekemään vain aivan välttämättömimpiä korjauksia, jolloin alkaa pitkä mutta varma liuku yhä huonompaan suuntaan.On hyvä että korjaustarve huomioidaan jo vähintään viisi vuotta aiemmin. Näin voidaan paneutua rahoitusasioihin jo hyvissä ajoin etukäteen. Lisäksi korjaus on syytä ajoittaa vaiheittaiseksi esimerkiksi 3, 6 tai 9 väylää (ja greeniä) vuodessa kerrallaan remontissa. Nämäkin sopivasti siten että varsinaiset työt ajottuvat varsinaisen sesongin ulkopuolelle. Myös lyöntipaikoille kannattaa remontti porrastaa. Urakoitsijoiden kanssa on varmasti mahdolista sopia pitkäjänteisestä aikataulutuksesta ja hinnoissakin pääsee vastaan kun on joustavuutta toteuttaa isommat maanrakennustyöt sellaiseen vuodenaikaan jolloin on yleensä hirjaisempaa.
Rahoitus kannattaa tehdä mahdollisimman pitkälle tulorahoituksella. Kerätään jo useampina vuosina pääomaa remonttia varten. Greenfee kauppaa kannattaa tehostaa, korottaa hintoja laatia erilaisia pelioikeuspaketteja jne. Erityisesti tulee harkita onko syytä päästää gf-myynnin katteita valumaan yhtiön ulkopuolisille esim. pelioikeusjalostajialle. Kun kenttien normi gf on yleensä 40-50 euron luokkaa niin niin miksi ihmeessä kannattaisi antaa puolet katteesta täysin ulkopuolisille. Sehän olisi jo täydellisen järjetöntä.
Näin toteutetuna pääsee kentän omistajat remonteista varsin pienellä omarahoitusosuudella. Parhaimmillaan ilman minkäänlaista korotusta hoitovasteeseen. Lisäksi remontin aikainen haitta kentän toimintaan on minimaalinen.
petsari kirjoitti: (11.3.2012 21:38:30)
Erityisesti tulee harkita onko syytä päästää gf-myynnin katteita valumaan yhtiön ulkopuolisille esim. pelioikeusjalostajialle. Kun kenttien normi gf on yleensä 40-50 euron luokkaa niin niin miksi ihmeessä kannattaisi antaa puolet katteesta täysin ulkopuolisille. Sehän olisi jo täydellisen järjetöntä.Kiitos hyvästä viestistä. On käsittämätöntä, että osakkeen omistajat antavat näiden katteiden valua pois kenttien kehittämisestä. Supergolf oy:n tilinpäätöstietojen mukaan pelioikeusjalostus on erittäin kannattavaa toimintaa. Liikevoitto on viime vuosina ollut 18 – 36 %. Ei ihan vähän.
Täytynee kysyä, että mikäli GF pelaajia ei hirveästi kaivata niin miksi ollaan mukana mm. SuperGolf toiminnassa? Jo olemassa olevaa katetta valutetaan toisen yhtiön puolelle, kun samalla nostetaan omien GF hintoja syyllä, että vieraspelaajasta tulevan katteen tulisi olla suurempi, haitta pienempi,
Jos taas tahdotaan kenttien kunnostamiseen maksumiehiksi myös vieraspelaajat niin onko paras tapa nostaa GF hintoja? Näinhän karsitaan osa pelaajista pois. Eli 10% hinnan nosto merkitseen GF hinnaksi keskimäärin karkeasti 55,00€ per kierros, mutta 10% hävikki kävijämäärissä tietää paljon suurempaa kate hävikkiä…
Jos SuperGolf lipuilla saa vielä pelata päivän aikana esimerkiksi kaksi kierrosta, tai vikkelimmät kolme niin miten en ymmärrä tätä yhtälöä ollenkaan? Eli ei vieraspelaajia, ei niiden euroja, mutta kolmannen osapuolenkautta ja vielä tuplakierrokset pienemmällä katteella…
jm26 kirjoitti: (11.3.2012 20:46:02)
Kentät ikääntyvät ja ennemmin tai myöhemmin nykyisillä kentillä tulee tarve suurempaan remonttiin. Otetaanpa kuvitteellinen keskitason kenttä, jonka asiallinen remontti ja päivitys nykyvaatimuksia vastaamaan maksaisi osaketta kohti 2500 – 3000 €. Tämä raha pitäisi saada osakkailta kertasijoituksena, tai sitten periä seuraavan kymmenen vuoden aikana vähintään 350 euron vuosittaisena rahoitusvastikkeena, jolloin vastikkeiden kokonaismäärä on pyöreästi 1000 €/vuosi.Et taida olla rahatalousmiehiä kysymyksestäsi päätellen.
Aloituksellani tarkoitan sitä, että talo- ym. yhtiöissäkin varaudutaan erilaisiin väistämättömiin remontteihin hyvissä ajoin, joten miksi kummassa golfyhtiöissä meneteltäisiin toisin?
KL kirjoitti: (12.3.2012 0:27:06)
jm26 kirjoitti: (11.3.2012 20:46:02)
Kentät ikääntyvät ja ennemmin tai myöhemmin nykyisillä kentillä tulee tarve suurempaan remonttiin. Otetaanpa kuvitteellinen keskitason kenttä, jonka asiallinen remontti ja päivitys nykyvaatimuksia vastaamaan maksaisi osaketta kohti 2500 – 3000 €. Tämä raha pitäisi saada osakkailta kertasijoituksena, tai sitten periä seuraavan kymmenen vuoden aikana vähintään 350 euron vuosittaisena rahoitusvastikkeena, jolloin vastikkeiden kokonaismäärä on pyöreästi 1000 €/vuosi.Et taida olla rahatalousmiehiä kysymyksestäsi päätellen.
Aloituksellani tarkoitan sitä, että talo- ym. yhtiöissäkin varaudutaan erilaisiin väistämättömiin remontteihin hyvissä ajoin, joten miksi kummassa golfyhtiöissä meneteltäisiin toisin?
Kyllä golfyhtiöissä hyvin paljon riippuu yhtiöjärjestyksestä ja osakelajien eroista,varaudutaanko tuleviin remontteihin etukäeen..
Yleisin toimintatapa on rahoittaa kuitenkin peruskorjaukset joko hoito ja/tai rahoitusvastikkeilla ja ottamalla velkaa.
Toinen tapa on nostaa hoitovastiketta ja rahoittaa korjauksia npitkän ajan kuluessa.Taloyhtiöissäkin on yleisin tapa suurissa remonteissa ottaa velkkaa ja tehdä koko homma yhdellä rysäyksellä.
Varmaksi en sano mutta muistikuva on että verottaja on kiinnostunut ja verottaa yhtiötä voitosta jos kenttäyhtiö kerää rakennusrahastoa etukäteen. Huomautuksia tilintarkastajilta on joissain yhtiöissä tainnut tullakin?
tuplabogi kirjoitti: (12.3.2012 8:05:15)
KL kirjoitti: (12.3.2012 0:27:06)
Et taida olla rahatalousmiehiä kysymyksestäsi päätellen.Aloituksellani tarkoitan sitä, että talo- ym. yhtiöissäkin varaudutaan erilaisiin väistämättömiin remontteihin hyvissä ajoin, joten miksi kummassa golfyhtiöissä meneteltäisiin toisin?
Kyllä golfyhtiöissä hyvin paljon riippuu yhtiöjärjestyksestä ja osakelajien eroista,varaudutaanko tuleviin remontteihin etukäeen..
Yleisin toimintatapa on rahoittaa kuitenkin peruskorjaukset joko hoito ja/tai rahoitusvastikkeilla ja ottamalla velkaa.
Toinen tapa on nostaa hoitovastiketta ja rahoittaa korjauksia npitkän ajan kuluessa.Taloyhtiöissäkin on yleisin tapa suurissa remonteissa ottaa velkkaa ja tehdä koko homma yhdellä rysäyksellä.
niin tai sitten se mielestäni paras vaihtoehto. eli pyritään tekemään ne suuret kunnostustyöt muutoin kuin ”yhtenä rysäyksenä” mutta se edellyttää pitkäjänteistä toimintaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa, niin ja kaupanpäälle vielä osakkaita jotka ymmärtävät kentän ”ennakoivan kunnostuksen” arvoan ja hyväksyvät hieman korkeamman vastikkeen kuin mitä lyhytnäköisellä vastikkeen minimoimisella voidaan saavuttaa.
Varmaa on, että monilla kentillä on peruskunnostus edessä mm. pelkästään sen vuoksi, että kastelu- ja kuivausjärjestelmät alkavat tulla peruskorjausvaiheeseen. Tämän tietäen golfkentät tekevät kolmenlaisia päätöksiä:
1. Täydellinen peruskorjaus tyyppi Nordikan Fream, joka maksoi 3,2 miljoonaa (2.000 € per osake). Osakkaiden enemmistö päätti, että kerran kirpaisee, mutta Fream haluttiin palauttaa entiseen huippuunsa ja minusta siinä onnistuttiin.
2. Väylä kerralla joka vuosi, jolloin vältytään peruskorjaukselta, mutta ei sekään ole ilmaista eli vaatii joka vuosi osakkailta 100 € lisää vastiketta, mutta tämä on varmaan pitkällä tähtäimellä järkevä valinta.
3. Pihistäjäklubit, jotka haluavat pitää vuosimaksut alhaalla vaikka peruskorjauksesta tinkimällä tai ainakin lykätään kunnostusta vuosi kerrallaan. Ei tämäkään vaihtoehto ole huono, mutta seurauksena on mm. se, että sateella kuivatus ei toimi, helteillä kastelu on puutteellista ja painumien vuoksi väylillä (ja greeneillä) on epätasaisuuksia. Mutta useimmiten kentät ovat hyvillä keleillä pelikelpoisia.
Kaikki nämä vaihtoehdot ovat ihan ok ja on hyvä, että kentätä erilaistuvat, jolloin jokainen voi siirtyä sellaiseen, mikä sopii itselle ja omalle kukkarolle. Suurelle osalle 140.000 pelaajasta tuo 3-tyypin kenttä on ihan riittävä etenkin, kun puolet golfareista ei koskaan pelaa sateella. Ne, jotka haluavat laatua kelillä kun kelillä, maksavat sitten tuplasti vuodessa. Lopulta kuinkin jokaisen oma valinta.
simondsen kirjoitti: (12.3.2012 8:34:40)
Varmaksi en sano mutta muistikuva on että verottaja on kiinnostunut ja verottaa yhtiötä voitosta jos kenttäyhtiö kerää rakennusrahastoa etukäteen. Huomautuksia tilintarkastajilta on joissain yhtiöissä tainnut tullakin?Etukäteen kerättävä raha tulee ’rahastoida’, eli sen käyttötarkoitus tulee olla selvillä jo keräämisen alkaessa (näin asunto-osakeyhtiöissäkin tehdään). Silloin verottaja on tyytyväinen. Pahan päivän varalle kerättävä raha on verotuksellinen ongelma, koska sillä ei ole käyttökohdetta määriteltynä.
KL kirjoitti: (12.3.2012 12:34:19)
simondsen kirjoitti: (12.3.2012 8:34:40)
Varmaksi en sano mutta muistikuva on että verottaja on kiinnostunut ja verottaa yhtiötä voitosta jos kenttäyhtiö kerää rakennusrahastoa etukäteen. Huomautuksia tilintarkastajilta on joissain yhtiöissä tainnut tullakin?Etukäteen kerättävä raha tulee ’rahastoida’, eli sen käyttötarkoitus tulee olla selvillä jo keräämisen alkaessa (näin asunto-osakeyhtiöissäkin tehdään). Silloin verottaja on tyytyväinen. Pahan päivän varalle kerättävä raha on verotuksellinen ongelma, koska sillä ei ole käyttökohdetta määriteltynä.
Rahastojen kerryttämiseen liittyy se perusongelma sen osakkaan kannalta, joka on rahastoon varoja maksanut mutta joutuu syystä tai toisesta luopumaan osakkuudesta. Maksetut ylimääräiset rahoitusvastikkeet eivät todellakaan välttämättä täysimääräisenä heijastu osakkeen arvoon.
Nämä ovat loppujen lopuksi yksinkertaisia kysymyksiä ja ratkaisutkaan eivät ole rakettitiedettä. Ensin kysymys on investoinnin luonteesta eli onko kyse peruskorjauksesta tai perusparannuksesta. Ensimmäisessä tavoitteena on palauttaa alkuperäinen taso eli hoitaa ns. kulumat kuntoon ja jälkimmäisessä kyse tasonparantamisesta verrattuna alkuperäiseen. Jokainen kenttä, jolla on aktiivinen omistajakunta ja osaava johto tekee tarvittavat ratkaisut.
Rahoituksessa osakkaan näkökulmasta on kolme vaihtoehtoa. Etukäteisrahoitus esim. rahastoimalla, maksaa investointi kertasuorituksena tai rahoitusvastikkeena jälkikäteen. Jotkut tykkää toiseesta ja toiset toisesta rahoitusmallista. Itse pidän jälkikäteisrahoituksesta, koska silloin osakas voi itse tehdä ratkaisun maksaako osuutensa yhtiövelasta kertaheitolla tai vaiheittain.
Yritysverotuksen käytäntöjä en kovin hyvin tunne eli saadaanko rahastointisuoritukset siirrettyä taseen rahastoihin ilman veroseuraamuksia. Käsittääkseni erilaisten varausten teko on nykyään jäänyt vähemmälle. Koska golfosakeyhtiö on normaali osakeyhtiö, niin tuloksen peukalointi ei oikein onnistu. Ylijäämästä maksetaan verot ja sen vuoksi etukäteisvarautuminen ei olisi veroteknisesti järkevää.
Suunnitelmallisuus on kuitenkin kaiken lähtökohta, että tiedetään mitä tehdään ja milloin tehdään. Hyvä ja asiantunteva johto tekee pitkäjänteisellä työllä yleensä hyvää jälkeä.
Ulkomaille kirjoitti: (12.3.2012 13:07:41)
Rahastojen kerryttämiseen liittyy se perusongelma sen osakkaan kannalta, joka on rahastoon varoja maksanut mutta joutuu syystä tai toisesta luopumaan osakkuudesta. Maksetut ylimääräiset rahoitusvastikkeet eivät todellakaan välttämättä täysimääräisenä heijastu osakkeen arvoon.Tämä on minua ja varmasti monia muitakin harmittanut ja harmittaa asunto-osakeyhtiössäkin. Jos joutuu myymään asunnon, niin koskann ei voi olla varma, että saa tehdyt mm. korjaus-, huolto- ja perusparannusinvestointeihin käytetyt varat takaisin. Meillä tulee ajankohtaiseksi eräs rakennusten ulkopuolinen huoltotoimenpide, jota tullaan käsittelemään tulevassa yhtiökokouksessa, taidampa vastustaa ko. toimenpidettä, sillä pelottaa, että hyöty mahdollisesti koituu tuleville asukkaille, mikäli myy oman asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet!!
Chip Greenside kirjoitti: (12.3.2012 13:36:30)
Ulkomaille kirjoitti: (12.3.2012 13:07:41)
Rahastojen kerryttämiseen liittyy se perusongelma sen osakkaan kannalta, joka on rahastoon varoja maksanut mutta joutuu syystä tai toisesta luopumaan osakkuudesta. Maksetut ylimääräiset rahoitusvastikkeet eivät todellakaan välttämättä täysimääräisenä heijastu osakkeen arvoon.Tämä on minua ja varmasti monia muitakin harmittanut ja harmittaa asunto-osakeyhtiössäkin. Jos joutuu myymään asunnon, niin koskann ei voi olla varma, että saa tehdyt mm. korjaus-, huolto- ja perusparannusinvestointeihin käytetyt varat takaisin. Meillä tulee ajankohtaiseksi eräs rakennusten ulkopuolinen huoltotoimenpide, jota tullaan käsittelemään tulevassa yhtiökokouksessa, taidampa vastustaa ko. toimenpidettä, sillä pelottaa, että hyöty mahdollisesti koituu tuleville asukkaille, mikäli myy oman asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet!!
Juuri tuota talotyhtiöissä tapahtuu kokoajan ja tuosta syystä kaupunkien rakennuskannan korjausvelka senkun jatkaa kasvuaan. Tuolla itänaapurissakin hissi on vielä ehjä, jos se metrin loikilla kulkee ylös ja alas 😀
Aika yleinen tapa rahoittaa kenttien perusparannuskustannukset on kai siten, että 50% maksetaan kertaluonteisella rahopitusvastikkeella ja toinen 50% otetaan lainana, jota lyhennetään esim. 10 vuoden aikana.
Finnwin kirjoitti: (12.3.2012 14:51:34)
Chip Greenside kirjoitti: (12.3.2012 13:36:30)
Ulkomaille kirjoitti: (12.3.2012 13:07:41)
Rahastojen kerryttämiseen liittyy se perusongelma sen osakkaan kannalta, joka on rahastoon varoja maksanut mutta joutuu syystä tai toisesta luopumaan osakkuudesta. Maksetut ylimääräiset rahoitusvastikkeet eivät todellakaan välttämättä täysimääräisenä heijastu osakkeen arvoon.Tämä on minua ja varmasti monia muitakin harmittanut ja harmittaa asunto-osakeyhtiössäkin. Jos joutuu myymään asunnon, niin koskann ei voi olla varma, että saa tehdyt mm. korjaus-, huolto- ja perusparannusinvestointeihin käytetyt varat takaisin. Meillä tulee ajankohtaiseksi eräs rakennusten ulkopuolinen huoltotoimenpide, jota tullaan käsittelemään tulevassa yhtiökokouksessa, taidampa vastustaa ko. toimenpidettä, sillä pelottaa, että hyöty mahdollisesti koituu tuleville asukkaille, mikäli myy oman asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet!!
Juuri tuota talotyhtiöissä tapahtuu kokoajan ja tuosta syystä kaupunkien rakennuskannan korjausvelka senkun jatkaa kasvuaan. Tuolla itänaapurissakin hissi on vielä ehjä, jos se metrin loikilla kulkee ylös ja alas 😀
Aika yleinen tapa rahoittaa kenttien perusparannuskustannukset on kai siten, että 50% maksetaan kertaluonteisella rahopitusvastikkeella ja toinen 50% otetaan lainana, jota lyhennetään esim. 10 vuoden aikana.
Tähän perusparannukseen ja sen rahoittamiskuvioihin voi vaikuttaa myös oleelliseti erilaiset osakesarjat.
Otetaan käytännönesimerkki.
On 1000 A-osaketta ja 500 B-osaketta.
Yhtiöjärjestyksessä on maininta,ettei B-osakkeen tarvitse maksaa rahoitusvastiketta.
Mietippä,miten päätetään peruskorjauksesta.
Ei oteta lainaa ,vaan peruskorjaus rahoitetaan hoitovastikkeilla.Ulkomaille kirjoitti: (12.3.2012 13:07:41)
Rahastojen kerryttämiseen liittyy se perusongelma sen osakkaan kannalta, joka on rahastoon varoja maksanut mutta joutuu syystä tai toisesta luopumaan osakkuudesta. Maksetut ylimääräiset rahoitusvastikkeet eivät todellakaan välttämättä täysimääräisenä heijastu osakkeen arvoon.On siinä sellainenkin puoli että mun firma omistaa golfosakkeen ja kirjanpidossa sen arvo on se mikä se oli ostettaessa. Sitten kun kenttäyhtiö kerää rakennusrahastoa niin sekin kaikki näkyy firman taseessa. Lopputuloksena osake ja rahasto on huomattavan yliarvostettuna taseessa näillä nykyisillä osakehinnoilla.
simondsen kirjoitti: (12.3.2012 15:55:21)
On siinä sellainenkin puoli että mun firma omistaa golfosakkeen ja kirjanpidossa sen arvo on se mikä se oli ostettaessa. Sitten kun kenttäyhtiö kerää rakennusrahastoa niin sekin kaikki näkyy firman taseessa. Lopputuloksena osake ja rahasto on huomattavan yliarvostettuna taseessa näillä nykyisillä osakehinnoilla.aika poikkeuksellista on, että golfosakkeen omistaja aktivoi rahoitusvastikkeen taseeseen. Mikäli näin on menetelty ja osake on yliarvossa, niin kirjanpitolain mukaan on kirjattava arvonalennus. Verotuksessa nämä käyttäytyvät hieman eri tavalla, mikä myös johtaa siihen, että rahoitusvastikkeet kirjataa vuosittain kuluksi kuiten hoitovastikkeetkin.
tuplabogi kirjoitti: (12.3.2012 15:44:05)
Otetaan käytännönesimerkki.
On 1000 A-osaketta ja 500 B-osaketta.
Yhtiöjärjestyksessä on maininta,ettei B-osakkeen tarvitse maksaa rahoitusvastiketta.
Mietippä,miten päätetään peruskorjauksesta.
Ei oteta lainaa ,vaan peruskorjaus rahoitetaan hoitovastikkeilla.valistapa tuplabogi hieman, että mistä olet löytänyt tällaisen yhtiöjärjestyksen. Mikäli tarkoitat sellaisia yhtiösarjoja, joissa jokin vanha laina on kokonaan maksettu tai uudet osakkeet on vapautettu tästä rahoitusvastikkeista toimii, mutta missä yhtiössä voitaisiin ottaa uusi laina, joka rasittaa vain osaa osakkeista.
Putti-Possu kirjoitti: (12.3.2012 16:08:31)
simondsen kirjoitti: (12.3.2012 15:55:21)
On siinä sellainenkin puoli että mun firma omistaa golfosakkeen ja kirjanpidossa sen arvo on se mikä se oli ostettaessa. Sitten kun kenttäyhtiö kerää rakennusrahastoa niin sekin kaikki näkyy firman taseessa. Lopputuloksena osake ja rahasto on huomattavan yliarvostettuna taseessa näillä nykyisillä osakehinnoilla.aika poikkeuksellista on, että golfosakkeen omistaja aktivoi rahoitusvastikkeen taseeseen. Mikäli näin on menetelty ja osake on yliarvossa, niin kirjanpitolain mukaan on kirjattava arvonalennus. Verotuksessa nämä käyttäytyvät hieman eri tavalla, mikä myös johtaa siihen, että rahoitusvastikkeet kirjataa vuosittain kuluksi kuiten hoitovastikkeetkin.
Osakkeen omistajien kirjauksen määrää se, miten golfyhtiö käsittelee rahoitusvastikkeen kirjapidossa. Tämä on taloyhtiöistä tuttu menettely. Ei sitä itse voi valita.
Putti-Possu kirjoitti: (12.3.2012 16:11:07)
tuplabogi kirjoitti: (12.3.2012 15:44:05)
Otetaan käytännönesimerkki.
On 1000 A-osaketta ja 500 B-osaketta.
Yhtiöjärjestyksessä on maininta,ettei B-osakkeen tarvitse maksaa rahoitusvastiketta.
Mietippä,miten päätetään peruskorjauksesta.
Ei oteta lainaa ,vaan peruskorjaus rahoitetaan hoitovastikkeilla.valistapa tuplabogi hieman, että mistä olet löytänyt tällaisen yhtiöjärjestyksen. Mikäli tarkoitat sellaisia yhtiösarjoja, joissa jokin vanha laina on kokonaan maksettu tai uudet osakkeet on vapautettu tästä rahoitusvastikkeista toimii, mutta missä yhtiössä voitaisiin ottaa uusi laina, joka rasittaa vain osaa osakkeista.
Mistäkö löytänyt tällaisen yhtiöjärjestyksen.
Yhtiöjärjestyksiä on mitä erikoisimpia,koska ne ovat perustajaosakkaitten laatimia.
Onhan monella kentällä sellaisiakin osakkeita,joilla ei ole vastikevelvollisuutta ollenkaan.
Tämä mainitsemani yhtiöjärjestys on ollut alusta alkaen.eikä sitä voi muuttaa,koska näilleB-sarjan osakkeille ei voi lain mukaan päättää lisävelvoitteita,muutoin kuin siten ,että kaikki B-sarjan osakkaat sen hyväksyy.
Luuletko,jotta löytyy 500 hyväksyjää.KL kirjoitti: (12.3.2012 12:34:19)
simondsen kirjoitti: (12.3.2012 8:34:40)
Varmaksi en sano mutta muistikuva on että verottaja on kiinnostunut ja verottaa yhtiötä voitosta jos kenttäyhtiö kerää rakennusrahastoa etukäteen. Huomautuksia tilintarkastajilta on joissain yhtiöissä tainnut tullakin?Etukäteen kerättävä raha tulee ’rahastoida’, eli sen käyttötarkoitus tulee olla selvillä jo keräämisen alkaessa (näin asunto-osakeyhtiöissäkin tehdään). Silloin verottaja on tyytyväinen. Pahan päivän varalle kerättävä raha on verotuksellinen ongelma, koska sillä ei ole käyttökohdetta määriteltynä.
Avainkysynys on merkitäänkö vastike tuloksi keräysvaiheessa vai ei. Nimikkeet toki pitää olla oikein. Pelkistetysti: rahoitusvastike rahastoidaan ja merkitään tuloksi sitten kun kohteen meno syntyy muu vastike silloinkuin se kerätään.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 22 viestiä, 1 - 22 (kaikkiaan 22)
Esillä 22 viestiä, 1 - 22 (kaikkiaan 22)