-
JulkaisijaArtikkelit
-
Maksettava kakku pitää jakaa kaikille tasapuolisesti. Tällä hetkellä vuokrapelaaja maksaa sekä lyhyellä, että varsinkin pitkällä aikavälillä vähemmän, vaikka hänellä on sama tuote käytössään. Kenttään ei tarvitse sitoutua, jos osakkeet käyvät kaupaksi. Vastikeen pitää olla selvästi halvempi, kuin vuokrapelioikeuden hinta jos sillä saa saman pelioikeuden.
Tulevaisuus näyttää miten varsinkin osakekenttien uusiutuminen tulee onnistumaan. Tässä Peuramaa näyttää omalla tavallaan mielenkiintoista.
Usein tarpeellistenkin muutosten ongelmaksi tai jopa esteeksi muodostuu kenttäyhtiön yhtiöjärjestys. Hankkeiden alkuvaiheen rahoitus ja kaupallisista syistä osakkeisiin on määritelty ja sidottu yhtiön toiminnan kannalta ristiriitaisia etuja.
Esim. esakkeen ns. rajaton pelioikeus..Tässä pitäisi olla rajaus.
Kausikohtainen enimmäiskierrosmäärä tulisi olla määriteltynä. Esim. osakkeen omistajalla itsellä 50 kierrosta/kausi/perushoitovastike
– lisäkierrokset, osakkaalle itselleen ja/tai perheenjäsenille kohtuullisella lisämaksulla. Esim. perushoitovastike 2000 €/kausi..lisäkierrokset 20€.
– samalla tavalla myös varaus-, ym. edut osakkaille. Näiden tulisi olla ylivertaisia kaikkiien muihin (esim. vuokralaisiin) nähden.Pelioikeuden ulosvuokraaminen tulisi olla mahdollista vain kenttäyhtiön toimesta.
– osakkeenomistaja voi jättää osakkeensa vuokrattavaksi jolloin vastikemaksu hyvitetään..olettaen että osakkeen pelioikeus saadaan vuokrattua.
– vaikka psakas jättäisi kauden väliin niin hänellä säilyisi velvollisuus jonkinlaisen perusmaksun suorittamiseen.
– vuokrapelaajien kausihinta/kierros tulisi olla laskennallisesti vähintään 50% kalliimpi kuin omalla pelioikeudella pelaavien kustannus.(kausimaksu 3000/kausi/30 kierrosta,)
– greenfee pelaaminen aina vähintään 50-100% kallkiimpaa kuin osakkaan ka. kierroskustannus.Toki parasta olisi jos yhtiön kentällä pääsisi vain osakkaat, osakkaan perheenjäsenet sekä henkilökohtaiset vieraat.
– mahdollisesti jokin ulkopuolinen tilaisuus erityisen hyvää korvausta vastaan..(ammattilaiskisa tai vastaava.)
– erityisvieraat hyvää korvausta(= n.vuosimaksun suuruinen kertakorvaus) vastaan.
– mahdollisesti myös vieraat jotka esim. yöpyvät kentän faciliteeteissa..erikoigf:llä. jne.Ehkä tällainen yhtiömalli voisi toteutua pääkaupunkiseudulla joskus tulevaisuudessa.
– varsinkin jos sen myötä huomioitaisiin myös osakkaiden lasten ja junioreiden edulliset (=sisältyy kausimaksuun) harrastusmahdollisuudet.
– vrt. esim. kiekkojuniorin vuosikulut = luokkaa 5000+ kaudessa.Vuokralaisten hinnan kohdalla pitää miettiä halutaanko niitä vai ei. Jos ei haluta niin hinta voi olla mitä tahansa. Mutta jos halutaan mahdollisimman hyvä hinta niin asia onkin mutkikkaampi. Helpoin on saada vain omat kulut pois.
Varmaan kun pakkovastike ja pelioikeuden vuokrausmahdollisuus otetaan osakkaalta pois, kenttä oy voi hinnoitella pelioikeuden ei-osakkaalle järkevästi siten että tavoite saavutetaan, mikä se sitten onkin. Hirsalassa vähennettiin pelioikeuksien määrää ja nostettiin hintaa. Tavoitteena tietty tulo ja väljempi kenttä. Kuulostaa fiksulta tavoitteelta.
”Helpoin on saada vain omat kulut pois.”
Kaikkein helpointa on vuokrata tappiolla. Näinhän se useimmilla osakaskentillä on ollutkin. Laskelmissa pitää ottaa huomioon myös kentän rakentamiskustannukset (niiden muodostumisista Harmon viestissä perusteellinen selvitys), mikäli niihin on osallistunut, tai osakkeen hankintahinta. Jos on saanut poisvuokraamansa osakkeen ilmaiseksi, tappio on vain yhtiövastikkeen (= hoitovastike + rahoitusvastike) ja pelioikeuden vuokran erotus.
Jos itse olisin 22 vuotta sitten hankkinut osakkeeni sijoitusmielessä, enkä omaan käyttööni, olisin tällä hetkellä selvästi tappiolla. Tulevaisuudessa voisin kuitenkin vielä saada osakkeeni hankintahinnan takaisin vuokraamalla pelioikeuteni pois. Eikä siihen menisi 0 % korolla laskettuna kuin 220 vuotta edellyttäen, että niinä vuosina yhtiövastikkeen ja vuokratulon erotus olisi sata euroa positiivinen. Toivossa on hyvä elää…
”Hirsalassa vähennettiin pelioikeuksien määrää ja nostettiin hintaa. Tavoitteena tietty tulo ja väljempi kenttä. Kuulostaa fiksulta tavoitteelta.”
Hirsala on toiminut jo kuusi vuotta täysimääräisesti markkinaehtoisesti. Talouden tunnusluvut näyttävät hyviltä. Vuosina 2020-2024 kirjanpidollinen tappio oli yhteensä 676 000 €. Ei paha sekään. On mielenkiintoista tietää, miten pelioikeuksien määrän vähentäminen ja hintojen korotukset ovat vuoden 2025 liiketulokseen vaikuttaneet. Toivottavasti positiivisesti. Jos negatiivisesti, niin jatkossa varmaan jotain muuta. Markkinaehtoisesti toimien muutokset/kokeilut ovat helposti toteutettavissa.
Ne kentät mitkä tuntuu kiinnostavimmilta, niissä vuokraus on kalliimpaa kuin osakkaan vastike. Se on ihan ok ja hyväksyttävää. Ero varmaan tulisikin maksimoida niin että kauppa kuitenkin kävisi. Sitten voi katsella muita ominaisuuksia, oletko vuokralaisena ei-toivottu ja saat ehkö pelata jos osakkaille sopii. Eli vuokrauksella on hinta/laatu suhde. Pakko ei ole onneksi vuokrata mitään. Uudellamaalla on kenttiä minne mennä.
En ole törmännyt sellaiseen jossa vuokra olisi vastiketta pienemmpi. Ehkä niissä on jotain vikaa tai ei vaan muuten kiinnosta ketään.
Toki tuon ed. viestin kommenttini kirjoitin kenttä oyn kannalta. Kenttä oy joko haluaa ei halua vuokralaisia. Vuokralaisella ei siihen ole sanomista.
Kun olen aikani kuluksi katsellut, minusta näyttää että Lahden Golfissa on osakkaalla parhaat edut. On kuukauden vaihtopäiviä, Cookea edullisesti, Kultakortti. ties mitä. Monet valittaa ettei ole riittävästi jotta osakekauppa kävisi. Kai niitä etuja voisi olla. Harmi kun on liian kaukana ja vähän tylsä kenttä. En tiedä miten heidän osakekauppa käy.
Täällä raapustelee golffin halpuuttaja muutaman mielipiteen – ei osaketta, maksan gf täytenä tai annan gflipun yms
Nykyisellään ei ole insentiiviä ostaa osaketta oikeastaan millekään kentälle. Pelimahdollisuuksia on ja kaikenlaisia alennusmahdollisuuksia pilvin pimein. Löytyy Senior golf alennus, Supergolffia, kenttien itsensä myymät gf-lipukkeet esim nyt Black Fridayssa ja sitten näitä pelioikeuden konvertoijia, jotka myy ylimääräisiä gf-lippuja netissä. Melkein aina on jotain. Miksi sitoutua remonttimaksajaksi tilanteessa, jossa suurin osa kentistä on elinkaarensa ehtoopuolella? Monella kierroksella asiasta on random-pelikavereiden kanssa tullut juteltua ja kollektiivinen mielipide on ollut: ei ole mitään järkeä.
Eli asiaa kun miettii kentän kannalta niin mielestäni Pappa Tykki (vaikukaseoli) oli asiasta oikealla jäljellä kun totesi että Green Fee pelaaminen on liian halpaa vrt osakepelaaminen. Osakkeen omistamisen pitäisi tarjota enemmän arvoa tai GF olla kalliimpaa.
Vuokrapelioikeus konsepti joutaisi romukoppaan, mutta kohtuullisuuden nimissä jonkinlainen määräaikainen tauotus mahdollisuus vastikemaksuihin pitäisi systeemiin luoda.
Haardi kirjoitti 18r kentän perustamiskustannuksista laajan laskelman – lopputulos pelkistettynä:
”Mikäli investointi 21,4 milj eur jaettaisiin 500 osakkeeseen, osakkeen hinta olisi 42800 eur. Pickalassa osakkeita on noin 650/kenttä, Sarfvikissa 335/kenttä ja Mastersissa 500/kenttä. ”Suomessa on melko laajasti 800… 1000 osaketta/18r kenttä. Tästä seuraa: osaketta kohden on kapasiteettia 35….43 kierrosta/18r ja kierroksen keskihinta on 25… 35€/kierros. Hinta sisältää kentän ylläpidon, mutta poistot vain osittain. Kentän ja kentän rakennuskannan käyttöikään vaikuttaa merkittävästi se miten ne alunpitäen ovat perustettu ja rakennettu.
Erityisesti v 2000 taitteessa on rakennettu kenttiä vaikeasti ylläpidettäville ja huonosti aikaa kestäville maapohjille. Myöskin kastelujärjestelmissä ja kentän sähköisissä ohjausjärjestelmissä on menty siitä missä ”aita on matalin”. Oikeastaan osa tuona aikana käyttöönotetuista kentistä on tullut ”käyttöikänsä” päähän jo käyttöönottopäivänä. Ilmiö muistuuttaa ”hartiapannkirakentajan” muuttoa pahasti keskeneräiseen kotiinsa – rakentaminen jatkuu ja koskaan se ei ole valmis. Rakentamisesta siirrytään vähitellen korjausrakentamiseen.
Pikkalan Rock osakkeet ovat yhden yhtiön hallinnassa eikä myynnissä. Ehkä business perustuu rakennettavaan resorttiin.. Hieman hiljaista oli kesällä, toivottavasti malli yleistyy, jos se on ainoa tapa tehdä uusia kenttiä. Vaikka jos näin käy, halvalla pelaaminen on ohi Suomessa, tai siis tulee tasojako. Onhan kalliita kenttiä toki nytkin. Osa pelaa noilla tiensä päässä olevilla ja harmittelee kun osake ei mene kaupaksi. Vuokralaisten vika.
Jos Pickalan uudistus maksaa 10 milj ja 5000€ per osakas, niin mietin onnistuisiko jonkun kentän valtaus lähes ilmaiseksi. Sitten uudistus ja myyntiin.. käytännössä pitäisi olla tosi hyvä että kukaan maksaisi 5000€. Toinen malli olisi liittymismaksu jota ei saa takaisin mutta ei myöskään tule velvollisuuksia maksaa investointeja.
Tosin valtaus ei lisää kapasiteettia ollenkaan.
Heska: ”Vuokralaisten vika.”
Ei nyt sentään. Vuokrattavia pelioikeuksia on vain liikaa. Kysynnän ja tarjonnan laki.
@Eikka: Ei Haardi, vaan Harmo. (Ehkä kuitenkin 800-1000 pelioikeutta eikä osaketta per 18r kenttä?)@Harmo: 👍. (Pieni korjaus: Pickalassa on pelioikeuksia – ei osakkeita – noin 650/kenttä. Pelioikeuksia 2028, osakkeita 1438).
Pappa Tykki: ”Pelkäänpä, että pakkovastiikkeetomalla kentällä omistajilta voi olla vaikea nyhtää kentän uusinnan rahoitusta, jolloin käyttöikänsä pässä oleva kenttä yksinkertaisesti poistuu käytöstä.”
Tykin Papan teksti hyvine perusteluineen uppoaa yleensä kaaliini. Sama pelko tuosta nyhtäämisen vaikeudesta minullakin. Jäin kuitenkin miettimään, olivatko Sarfvikin Old (yli 40 v) ja Pickalan Park (lähes 40 v) jo käyttöikänsä päässä. Ja tulevatko muutkin hyvin hoidetut kentät käyttökelvottomiksi saman iän saavuttaessaan?
Itse olen kolmenkymmenen vuoden aikana pannut merkille sen, että iän karttuessa monet kentät sen kun vain paranevat. Vaatimustason kasvaessa halutaan kuitenkin vielä parempaa?
On hyvä, että kenttien tasoa nostetaan, vaikkei nykytilanteessa miljoonien eurojen satsaus niiden myyntiarvoa nosta senttiäkään. Silti myös vaatimattomalla kentällä golfin pelaaminen voi olla hauskaa. Mielestäni vanhakin kenttä voi säilyttää käyttöarvonsa jopa hamaan tulevaisuuteen, kunhan tarpeellisista hoito- ja korjaustoimenpiteistä huolehditaan.
Jospa osakkeeseen sidottua pelioikeutta ei olisi ollenkaan. Kaikki ostaisivat haluamansa pelioikeuden erikseen. Tokko kaikki osakkaat haluaa vain rajoittamatonta, monille varmasti riittäisi vähäisempikin. Pelioikeudethan voisi myydä osakkaille ensin tiettyyn hintaan, sitten nykyisille pelioikeutetuille omaan hintaan ja sitten avoimesti kaikille tiettyyn hintaan ne mitä jäi myytäväksi. Tuotteita olisi helpompi kehitellä kun pelioikeudet eivät olisi yhtiöjärjestyksessä. Erös kenttä näin toimiikin. Ei tuo mikään huononnus olisi osakkaille, vaikka siinä ei olisi kiinteästi pelioikeutta.
Jos osakkeessa on vain pari päivää parempi varausoikeus tai parin kympin säästö, se ei kyllä houkuttele ketään. Mutta jos siinä on todellisia etuja, vaihtopäiviä jne Kultakorttia, niin varmasti kiinnostaa monia.
Se aika alkaa olla ohitse kun piti sitoutua niin omaan kenttään ettei muualla saanut käydä tai oli petturi. Monet käy siellä täällä ja tuolla ja silti kuuluvat omaan kerhoon ja lätkivät kerhon kisoissa.
Ollaan aika kaukana siitä missä pk seudulla pelataan. Varmasti lähivuosina kuten nytkin.
PG: ”Jäin kuitenkin miettimään, olivatko Sarvikin Old (yli 40 v) ja Pickalan Park (lähes 40 v) jo käyttöikänsä päässä. Ja tulevatko muutkin hyvin hoidetut kentät käyttökelvottomiksi saman iän saavuttaessaan?”
Tätä on maallikkopohjalta hieman vaikea arvioida. Iso rajatun käyttöiän komponentti on ainakin kastelu/kuivatusjärjestelmä. Parkillahan on kyllä aina ollut kuivatusongelmia ja ainakin raffien osalta kastelukaan ei ole toiminut. Ongelmat ovat viime vuosina näin mutuna pahentuneet.
Tietysti 10 M€:a ei olisi tarvinnut laittaa uusintaan, 5-7 M€ olisi riittänyt. Merkittävä lisäkomponetti perusteltiin sillä, että haluttiin isot kastelualtaat ja siten poistaa riippuvuus Kvarnträskin vedestä. Vedenottoluvan päättymistä pidettiin merkittävän riskinä, joka haluttiin eliminoida. Tämä puolestaan johti siihen, että etuysin layout meni uusiksi ja hintaa tuli tuo 3-5 M€ lisää.
Joitain turhakkeitakin on. Viisi tiipaikkaa on mielestäni tarpeeton, mutta sen kustannus lienee alle 200 k€. Tiivaihtoehtoja olisi voitu luoda slouppaamalla USAssa hyvin tavallisella combo-mallin mukaan (osa väylistä yhdeltä, osa toiselta tiipaikalta).
Yksi Pickalan rahoituksen erityinen piirre on runsas asukaskanta alueella. Huippukuntoiset kentät nostavat kiinteistöjen arvoja, vaikka osakkeiden arvot eivät nousisikaan. Tämä oli itsellänikin pääasiallinen motiivi kannattaa kalleinta uusintavaihtoehtoa. Tietysti ne osakkaat, jotka eivät asu alueella, eivät tätä hyötyä saa.
Kiitos selvityksestä, Pappa Tykki. Päätös Parkin uudistamisesta tuntuu järkevältä. Pakkovastikkeettomassa yhtiössä ehdotus tuskin olisi mennyt läpi.
PG:”Pakkovastikkeettomassa yhtiössä ehdotus tuskin olisi mennyt läpi.”
Suurin ongelma lienee, että pakkovastikkeettomassa yhtiössä ei pystytä keräämaan projektin omarahoitusosuutta. Pankit vaativat omarahoitusosuutta ennen kuin antavat lainaa.
Pickalan tapauksessa omarahoitusosuus 4,5 milj eur, eli 2500 eur/osakkeen antama pelioikeus. Kun omarahoitusosuus on maksettu, pankit lainoittavat Pickalaa 3 milj eur 5,4 % korolla. Loput projektin rahoituksesta Pickala keräsi omasta toiminnasta ENNEN projektin aloittamista. Tiedot ilmenevät Pickalan kotisivuilta projektin päätöksenteko-aineistosta.
Sarfvikin tapauksessa omarahoitusosuus oli 2 milj eur (3000 eur/osake), veloitettu osakkailta ennen projektin käynnistämistä. Tällä omarahoituksella pankkilainaa irtosi 6 milj. eur. Loput rahoituksesta Sarfvikin kassavaroista.
Jotta pakkovastikkeeton golfyhtiö saisi kasaan omarahoitusosuudeksi 4,5 milj kassan, sen pitäisi vuosittaisten kulujen kattamisen lisäksi tehdä voittoa noin 6 milj eur, vaikkapa 3 vuoden kuluessa. Syynä se, että golfyhtiökin joutuu maksamaan voitosta veroa, Suomessa nykyään yrityksille 20 %. Esimerkiksi 3 vuodelle jaettuna 6 milj tarkoittaa 2 milj/vuosi. Jaettuna 30 000 kierrokselle (18-reikäinen kenttä) green fee nousisi noin 75 eur (66,6 eur + alv). Tällä rahoituksella, edellyttäen että golfyhtiöllä on antaa pankeille vakuudet, esim omistamansa maa-alue, lainaa voi saada maa-alueen arvoon suhteutettuna.
Pickalan Rockin rahoituksen osalta muistan pääomistajan haastattelun. Kertoi, että yksikään pankki ei suostunut antamaan lainaa järjellisillä ehdoilla. ”Rahoitin kentän sitten itse kokonaan omista varoistani.” Golfyhtiöt eivät rahoittajien osalta herätä kiinnostusta. Vakuudeksi ei ole antaa Makkaratalo-korttelia eikä Vanhaa Ylioppilastaloa.
Mitä pakkovastikkeeella tarkoitetaan:
– Kaikilta osakkailta kerättävää vuosittaista hoitovastiketta, riippumatta siitä pelaako vai ei
– Rahoitusvastike, jota kerätään tulevaa investointia varten, se ei ole riippuvainen pelaamisesta.Rahoitusvastike rahastoidaan ja siitä maksetaan veroja vasta kun se tuloutetaan.
Kenttäremontin yhteydessä rahastot ”kulutetaan” ja niistä maksetaan alvitMainitun esimerkkiremontin kustannuksina käytettiin 4,5 milj€. Lisäki liikevaihto painuu olemattomaksi parin vuoden ajaksi, jonka kaikkia vaikutuksia on vaikkeaa tarkasti arvioida. Kustannusvaikutukset ovat kaikkiaan noin 6 milj€
Jos kenttäyhtiöllä on 1000 osaketta, se tarkoittaisi n 5000€/osake (olettaen, että 1 milj€ käytettäisiin kassasta ja pankkilainana).
Lähes kaikkien kenttäyhtiöiden osakkeita saa 1… 5000€ hintaan. Mitenhän tämä asia kyetään myymään osakkaille. Pikkalan kohdalla jatkon seuraamukset realisoituvat lähivuosina – nähtäväksi jää.Rahoitusvastikkeen kerääminen jotensakin toimii, eikä se ole ”häiritsevä” pakkovastike, jos sitä kerätään 10… 20 vuotta.
On erikseen arvioitava voisiko saman asian hoitaa tehostetulla vuosittaisella ylläpidolla. Voitaisiin välttää korjausvelan kertymät.Kuvittelin että pakkovastikkeeton tarkoittaisi hoitovastiketta ja siihen liittyvää rajoittamatonta pelioikeutta. Jos tosiaan jossain osakkaan ei ole pakko osallistua korjauskustannuksiin ja investointeihin, niin sehän on kiva osake. Ei mitään velvollisuuksia, vain etuja. Sitten on turha selittää että joutuu vastaamaan investoinneista.Varmaan pieniä korjausia voidaan hoitaa tulorahoituksella mutta eipä osakas maksa niistä sen enempää kuin muutkaan.
Vai mitä PG ja Harmo tarkoittavat pakkovastikkeettomalla?
eikka, Heska: Käyttämäni termi pakkovastike oli väärä. Tarkoitin sellaista vastiketta yleensä, joka on pakko maksaa. Kuten asuntoyhtiöissä: vastike on pakko maksaa, vaikka asunto olisi tyhjillään. Normaaleissa osakeyhtiöissä vastketta ei ole. Pörssiyhtiö Sampo ei veloita vastiketta. Kun ostan Sammon osakkeen, jään odottelemaan osinkoa ja arvonnousua. Useimmissa golfyhtiöissä osingon jako on kielletty yhtiöjärjestyksessä, tältä osin golfyhtiö on sijoitus vain pelaamiseen.
Vastike voi – kuten asuntoyhtiöissäkin – jakautua hoitovastikkeeseen ja rahoitusvastikkeeseen. Vaikea uskoa, että golfyhtiön osakas, jonka ei tarvitse maksaa hoitovastiketta, suostuisi maksamaan rahoitusvastiketta kentän osalta, jossa ei edes itse pelaa. Varsinkin, kun vastikkeesta saa osakas itse olla päättämässä yhtiökokouksessa.
Ns. vastikkeettomuuteen on päädytty ainakin 3 eri tavalla:
1) Hill Side ja Kurk (esimerkiksi, näitä on muitakin). Näissä alkuperäiset osakkeenomistajat ovat menettäneet sijoituksensa konkurssin kautta, ja kentän omistus on siirtynyt yksityiselle sijoittajalle. Ehkä useammankin omistajavaihdoksen jälkeen nykyinen omistaja pyörittää golftoimintaa yritystoimintana, itselleen voittoa tavoitellen. Voiton tavoittelu on helpompaa, kun velat on nollattu ja sijoitettu pääoma alhainen, ehkä vain maa-alueen hinta.
2) Imatran golf: Yhtiön ylivoimaisesti suurin omistaja Stora Enso ei halunnut maksaa vastikkeita liiketoiminnalleen hyödyttömänä ja haki ratkaisua yhtiöstä irtoamiseen. Pyrki lunastamaan muut osakkaat ulos yhtiöstä, onnistui saamaan enemmistön, pyrki lunastamaan loputkin osakkeet 100 eur/osake. Olisi sen jälkeen myynyt maa-alueen ja rakennukset eniten tarjoavalle, vaikka metsän kasvatukseen. Looginen päätös pörssiyhtiöltä, golfkentän osakkeiden omistaminen ei lisää Stora Enson osakkeen arvoa. Golfpisteen sivuilta (uutiset) löytyy ajanjaksolta 28.2.2019 – 7.3.2020 aiheesta 12 artikkelia. Kenttä pelastui pelikäyttöön, kun Imatran kaupunki ja joukko paikallisia yrityksiä ostivat kentän maa-alueen ja rakennukset 150 000 eurolla. Pieni joukko jäseniä, muistelen että noin 60, perusti yhtiön, joka vuokrasi kenttä-alueen rakennuksineen uudelta omistajalta, ja osti myyntiin laitetut kentänhoidon koneet parilla sadalla tuhannella eurolla. Yhtiö pyörittää kenttää nyt voittoa tavoittelematta, pro bono. Mitään suurempia kehityshankkeita ei pystyttäne tekemään, kenttärankingissa ei kummoisia arvioita tule, mutta pelaaminen jatkuu eikä toisaalta ole pääomakulujakaan. Eikä yhtiölle maksettavaa vastiketta.
Hirsala: Hirsalan osakkaat maksoivat 3000 euron vastikkeen, osuutensa yhtiön veloista, siirtymäkauden jälkeen vastikevelvollisuus poistui. Samalla poistui pääomakulu. Osakkaat menettivät – olivat menettäneet jo vuosia sitten – sijoittamansa rahat, osake naksoi alkuvaiheessa 27 000 euroa. Hirsalan tapauksessa on paljon yhtäläisyyksia Imatran tapaukseen. Hirsalaa perustettaessa 2000-luvun alussa valtaosa osakkeista myytiin yrityksille, 4 – 12 osakkeen erinä. Nokia-hurman jälkeen ajat muuttuivat, golfosakkeet eivät kuulu yritysten ydinliiketoimintaan. Kun osakkeille ei ollut jälkimarkkinaan, isot yritykset kirjasivat osakkeiden arvon nollaksi taseissaan ja halusivat päästä myös vuosittaisista vastikkeista eroon. Keinona oli maksaa osuus yhtiön veloista vastikkeena, esim 10 osakkeen omistajalle kustansi 30 000 euroa, ja sen jälkeen osakkeet saattoi unohtaa. Jos Hirsalassa pitäisi tehdä iso kenttäremontti, nykyiset osakkaat eivät taatusti mitään uusia vastikkeita hyväksyisi. Hirsalan osalta Golfpisteen sivuilta löytyy useita artikkeleita. Kannattaa lukea ainakin Teemu Tyryn artikkeli perjantaina 18. toukokuuta 2007 sekä Teemu Tyryn artikkeli torstaina 15. maaliskuuta 2018.
Heska: Pakkovastikkeettomalla yhtiöllä on tällä Forumilla tarkoitettu yleensä sellaista golfyhtiötä, jossa hoitovastiketta ei tarvitse maksaa, jos ei pelaa. Rahoitusvastike on kuitenkin maksettava, jos yhtiöjärjestys sen sallii ja yhtiökokous niin päättää (esim. Kanavagolf). Aiemmassa viestissäni tarkoitin pakkovastikkeettomalla yhtiöllä myös täysin vastikkeetonta yhtiötä (esim. Hirsala).
”Jos kenttäyhtiöllä on 1000 osaketta, se tarkoittaisi n 5000€/osake”
Osakkeita on peräti 1438 kpl:
Yhtiön osakekanta on jaettu A, B, C ja D-sarjan osakkeisiin seuraavasti:
A-sarja 200 osaketta
B-sarja 200 osaketta
C-sarja 1028 osaketta
D-sarja 10 osaketta
Yhteensä 2038 pelioikeuttaA-sarjan osakkeet antavat kolme (3) pelioikeutta, B-sarjan kaksi (2) pelioikeutta ja kukin C- ja D-sarjan osake yhden (1) pelioikeuden.
5 § Vastike
Yhtiön omaisuuden hoitoa ja toiminnan ylläpitoa varten ovat osakkeenomistajat velvollisia maksamaan yhtiölle vastiketta, jonka suuruuden määrää yhtiökokous käyttäen perusteen 3 §:ssä mainittuja osakkeiden pelioikeusmääriä siten, että A-sarjan osakkeilta vastike suoritetaan kolminkertaisena, B-sarjan osakkeilta kaksinkertaisena ja C- ja D-sarjojen osakkeilta yksinkertaisena.
Siis
7500 €/A (200 kpl)
5000 €/B (200 kpl)
2500 €/ C (1028 kpl)
2500 €/D (10 kpl)
Keskimäärin 3500 €/osake
Keskimäärin 1,4 pelioikeutta/osakeAsian vierestä eli 2010 artikkelista:
”Pauli Pesosen kuningasajatuksia hänen piirrellessään Hirsalan toimintamalleja oli se, että päätöksenteko on yksinkertaista ja juohevaa, seuraan ei ole tästä johtuen tarkoitus perustaa yhtään toimikuntaa jotka monasti ainakin välillisesti ottavat valtaa ja sitovat toimivan johdon toimintamahdolllisuuksia.Lindforsin toimenkuvaan tämän strategian pohjalta piirrettiin se tavoite , että Hirsala Golf ry:lla ei ole käytännössä mitään toimintaa. Päätöksessä on pysytty sataprosenttisesti joka tekee seurasta varsin ainutlaatuisen Suomessa.”
Hieman erikoinen kuningasajatus. Mutta vieläkin havaittavissa vaikka jotain toimintaa onkin. Suurimmaksi osasta siellä pelataan kaverin kanssa kahden hengen aamulähtöjä. Vähän umpimielinen paikka suljettuine lähtöineen. Minusta seuratoiminta on osa harrastusta,
PG: ”Jos kenttäyhtiöllä on 1000 osaketta, se tarkoittaisi n 5000€/osake”
Osakkeita on peräti 1438 kpl:”
Laskelmassani tarkoitin 18r/1000 osaketta/5000€. On sitten toinen asia, onko pelioikeudet sidottava erilaisiin osakesarjoihin (a,b,c,d) ja onko se järkevää. Ymmärrän kyllä, että päätäntävastuu ja samalla välttämätön/todellinen taloudellinen vastuu sidotaan eri osakesarjoihin, mutta miksi pelioikeudet pitäisi sitoa erilaisiin osakesarjoihin, en pidä sitä järkevänä.
Yksi osakesarja helpottaa muutosten läpivientiä, lisäksi se joustavoittaa muutosten hallintaa osakkeiden omistajille. Erilaiset osakesarjaviritelmät voidaan korvata tariffirakenteella. Se tarkoittaa yhtiöjärjestyksen muutosta, joka tunnetusti on suorastaan mahdoton toteuttaa ”hyvän sään aikana”. Hirsalassa se tapahtui järkevän osakaskunnan aloitteesta, Peuramaalla kriisitilanteessa, Hill Sidessä ja KURKissa samoin ulkopuolisin voimin.Harmo aikaisemmin esitti laskelman kentän perustamisen kustannuksista. Olisikohan kellään tarjota toteutuneet laskelmat Kentänrakennusboomin loppuvaiheessa tehdystä kahdesta hankkeesta:
Kytäjä: prameita ovat kentät ja klubitalo
Hill Side: klubitalo ja 18r eka kenttä, klubitalo on pramea, mutta kenttä on tavanomainen. (toinen kenttä rakennettiin ja myöhemmin supistettiin 9r kentäksi, sitä ei kannattane laskemiin tuoda)Osakesarjoista:
Messilä Golfilla on kolme osakesarjaa: A, B ja C, joilla on erilaiset oikeudet ja äänivalta. A-osakkeilla (50 kpl) saa 20 ääntä ja 50 pelilippua per kausi. B-osakkeilla (300 kpl) saa yhden äänen, kaksi nimettyä pelioikeutta tai 20 pelilippua per pelioikeus. C-osakkeilla (550 kpl) saa yhden äänen ja yhden nimetyn pelioikeuden per kausi.
Käytönnössä siis 50 A- sarjalaista omaa aina enemmistön. Noita muita jaetaankin ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi. Etuja ei juuri ole ollenkaan. Ehkä usein täydelle kentälle pääsee varauksissa etuilemaan. Taitaa olla joku rahoitusvastikekin, ainakin muutama vuosi sitten oli.
Kovin nämä osakkeet on erilaisia eri kentillä. Jos osakkeen arvo on nolla, siihen on usein syynsä. Vaikka suoraan ei kenttää hyödytä osakkeiden vaihto kun pelaajia riittää.
eikka: ”Olisikohan kellään tarjota toteutuneet laskelmat Kentänrakennusboomin loppuvaiheessa tehdystä kahdesta hankkeesta:
Kytäjä: prameita ovat kentät ja klubitalo
Hill Side: klubitalo ja 18r eka kenttä, klubitalo on pramea, mutta kenttä on tavanomainen… ”Kytäjän rakentamisen on kerrottu maksaneen 22 M€. Toteutuneita laskelmia en ole nähnyt, mutta tuosta se ei varmaankaan kovin paljon heitä, muistaakseni siellä on kaksi 18r kenttääkin. Rakentaminen on noista ajoista kallistunut, mutta mielestäni Harmon laskelma kehä3:n tuntumassa olevalle 18r-kentälle 21,4 M€ ja yli 10 M€ maksanut Rock Golf (9r par3) Siuntiossa ovat hyviä vertailukohteita.
Muuten
Britannian suurin golflehti, Today’s Golfer, julkaisi marraskuussa 2025 uuden rankingin: Manner-Euroopan parhaat golfkentät https://www.todays-golfer.com/courses/best/golf-courses-in-europe/
– Kytäjän South East on parhaana suomalaisena sijalla 90
– Kytäjän North West on sijalla 130
Manner-Euroopassa on yli 5.000 golfkenttää
Britit taitavat tykätä prameista kentistä.
Niin ja
South East valittiin Suomen parhaaksi golfkentäksi kansainvälisessä World Golf Awardsin äänestyksessä, jo toisena vuotena peräkkäin.
10 miljuuna projektien sijaan näemme myös jatkuvaa parantamista. Vierumäen Cookea parennetaan joka syksy aina muutama griini/lyöntipaikka kerrallaan, samoin Hirsalassa on jatkuvaa muutosta, ja Master taisi päättää myös pienemmän vaihtoehdon. Ei tule kerralla niin kalliiksi osakkaille vaikka lopulta voi ollakin kallista. Vierumäellä kasvaa oma siirtonurmikko. Ehkä siinä säästää. Parasta olisi jos pystyisi rahoittamaan tulorahalla.
-
JulkaisijaArtikkelit