Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Minni merihädässä
-
JulkaisijaArtikkelit
-
B kirjoitti: (17.1.2013 10:48:07)
Tiedätkö muuten mikä ero on bad filteröinnillä ja no filteröinnillä. Ai et. Sama kuin punaisella ja vihreällä graafilla.Tiedän… mutta eihän tuo järjettömyydeltään poikkeaisi lainkaan kaikista muista postauksistasi.
Et muuten tiedä.
B kirjoitti: (17.1.2013 10:51:12)
Et muuten tiedä.Todellakin tiedän, mutta eihän tuo järjettömyydeltään poikkeaisi lainkaan kaikista muista postauksistasi.
Oliskohan ylläpidon taas aika siirtää tuo neiti B täältä jäähylle keskusteluja häiritsemästä. Herätyyyyys!!!
What really are acceleration and deceleration?
Aikamoinen kysymys svingitutkijalta 😀
B kirjoitti: (17.1.2013 11:31:00)
What really are acceleration and deceleration?
Aikamoinen kysymys svingitutkijalta 😀
I don’t know why to even try to explain things to guy like you, but…
B kirjoitti: (17.1.2013 11:31:00)
What really are acceleration and deceleration?
Aikamoinen kysymys svingitutkijalta 😀
On aivan loistava kysymys tuo. Tosin tyhmemmät ei sitä todellakaan ymmärrä edes selitettynä, mutta sille taas ei voi mitään, kuten on tullu monest todettua.
Harmi että sä sait tän palstan kustua niin totaalisesti, että täällä ei noita syvempiä kysymyksiä enää kannata yrittää käsitellä. Tosin korvanappiin tulleen tiedon mukaan aika paljon saattaa vihdoin tapahtua tämän fooruminkin osalta ja trollit saada kyytiä.
B kirjoitti: (17.1.2013 11:33:33)
B kirjoitti: (17.1.2013 11:31:00)
What really are acceleration and deceleration?
Aikamoinen kysymys svingitutkijalta 😀
I don’t know why to even try to explain things to guy like you, but…
Niin ja tosiaan ennen luulin sinua netin tyhmimmäksi tapaukseksi, mutta onneksi tuli tuo jenkilän lakimies osoittamaan oikeat rajat sillekin ominaisuudelle. Ero ei tosin kovin suuri ole, mutta havaittavissa kuitenkin
ts kirjoitti: (17.1.2013 12:37:31)
On aivan loistava kysymys tuo.
Kysymys on loistava. Sitä pohti jo Galileo Galileikin. Ja Myöhemmin Newton. Havaintonsa julkaisivat, kuten tiedemiehillä on tapana. Päätyivät nuo sitten koulukirjoihinkin teille Pisalandiaan.
Todistamattahan nuo mekaniikan peruslait ovat, että silleensä rempallaan. Toimivat toki.ts kirjoitti: (17.1.2013 12:37:31)
Harmi että sä sait tän palstan kustua niin totaalisesti, että täällä ei noita syvempiä kysymyksiä enää kannata yrittää käsitellä.
Sulla on muuten joka forumilla jokunen Tekosyy, Oletko huomannut. Nesbit on ilmeisesti typerä, kun ei pelkää trolleja, vaikka niillä olisi miten hyvät vehkeet tahansa. Julkaisee ja raportoi sekä käy keskustelua tieteellisillä argumenteilla. En ole huomannut, että kukaan varteenotettava tutkija esiintyisi Ainoan Oikean Tiedon Haltijana.
ts kirjoitti: (17.1.2013 12:37:31)
Tosin korvanappiin tulleen tiedon mukaan aika paljon saattaa vihdoin tapahtua tämän fooruminkin osalta ja trollit saada kyytiä.
Tuliko hakkergatesta mitään. Jos pyydät nimismieheltä ruokatoiveet ja tiedot mahdollisista allergioista ja intoleransseista, niin voin järjestää jotain pientä naposteltavaa rynnäkköosastolle.Kannattaa portilta soitella, niin laitetaan dobermannit kiinni.
Näköjään vähän aihe lipsunut, mutta tuossa linkki Minnin sivustolle ja yksi kuva loppuasennosta. Siitä voinee ammati-ihminen päätellä mistä se ’merihätä’ johtuu;). Tuoreempaa kuvaa ei näytä olevan saatavilla, toivottavasti tuolle on tehty jotain.
Toivottavasti tuo linkki nyt johtaa oikeaan kuvaan……
Rauski kirjoitti: (17.1.2013 15:45:39)
Näköjään vähän aihe lipsunut, mutta tuossa linkki Minnin sivustolle ja yksi kuva loppuasennosta. Siitä voinee ammati-ihminen päätellä mistä se ’merihätä’ johtuu;). Tuoreempaa kuvaa ei näytä olevan saatavilla, toivottavasti tuolle on tehty jotain.Toivottavasti tuo linkki nyt johtaa oikeaan kuvaan……
No eipä tietysti tullut kuva vaan galleria, se on se oikean yläkulman kuva…
ts kirjoitti: (17.1.2013 8:54:05)
Lyhyesti:Jos olis olemassa yksi totuus, kuten tuon Nesbitin tutkimus esim antaa ymmärtää, olisin sellaisen julkaissut jo varmaan aikaa sitten. Sellainen totuus saadaan aikaiseksi vain riittävän pienellä otannalla sekä pelaajien määrän, että myös heidän lyömiensä lyöntien määrän kautta.
On yksittäisiä asioita, jotka esiintyvät LÄHES kaikiilla parhailla pelaajilla ja selkeitä korrelaatioita, mutta niistä ei noissa julkaistuissa tutkimuksissa näy juuri palaakaan. Sen lisäksi on kasa eri tavalla toimivia palikoita joilla kaikilla voidaan ainakin yksitäiseen lyöntiin saavuttaa sama lopputulos. Noiden piirteiden esiintymisestä tilastollisesti hyvään pallonlyöntiin on sitten kirjoituksia kyllä, mutta varsinaista tutkimusta ei ole näkynyt.
Täähän käy mielenkiintoiseksi. Olet siis sitä mieltä, että tutkimuksissa löytyy jotakin korrelaatiota hyvien pelaajien ja muutamien muuttujien suhteen, mutta muitakin metodeja ja muuttujia hyödyntäen voi menestyä hyvässä pallonlyönnissä. Tieteen kannalta ei ole väliä onko totuuksia vain yksi. Joka tapauksessa ne golftieteen totuudet, joita jokainen hyvä pelaaja pelatessaan noudattaa noudattaa väistämättä luonnontieteitä.
Edellisen pistämättömän summaukseni perusteella hämmästelen suuresti sitä rintaääntä, jota näkemyksesi kyseenalaistajat kohtaa jokaisessa ketjussa, jossa he argumentoivat näkökantaasi.
Jossain vaiheessa, jos kyetään rakentamaan empirian absoluuttisesti havaitseva mittalaite, voidaan ehkä todistaa, että golf kaikkineen on niin epätarkka tieteenhaara, että siinä voidaan tavoittaa erinomaisuus fysikaalisessa mielessä ja fysiikan näkökulmasta epätäydellisyyttä noudattaen.
Ainakin on selvää, että ihminen ei pysty sadan seuraavan vuoden aikana toteuttamaan yhtään swingipariaan toistuvasti samanlaisena. Ihminen voi kuitenkin pystyä toistamaan swinginsä ja muut lyöntinsä riittävän samanlaisena voittaakseen jollain ammattilaistourilla kerran, useammin tai rahalistan.
Alle OT, kiitos.
Sellaista vekotinta eikä edes kaavaa(data&B) ole olemassakaan jolla voitaisiin golflyöntiä analysoida 100% tarkkuudella. Eikä myöskään tule lähimpien vuosikymmenien kuluessa. Pallon kaarta ja lentoa sekä kierrettä toki voidaan jo nykyään tulkita ja lukea minkä tietysti kaikki tietävätkin. Ehkä joku päivä pelurille asetetaan joku kelmu tms päälle jossa on xxxxxx kpl sensoreita, antureita jne ja niiden tuottama data laitetaan graafisen muotoon niin a vot !. Toisin sanoen äijästä luodaan 3-d mesh riittävän pienellä ruudukolla, mikä se sitten lieneekin.
Se mitä nykyisin käytössä olevalla tekniikalla saadaan aikaiseksi lienee varmaan kuitenkin riittävä taso ja lopunhan luonnollisesti asiantunteva pro hoitaa kotiin. Mitä esim. ts on mieltä tästä ?My 2 cents…
Mietitäänpä niin yksinkertaista liikettä kuin hauiskääntö seisten. Se, kuinka paljon pystyt nostamaan riippuu pääasiassa kolmesta asiasta;
-hauislihaksen absoluuttinen voima
-hauiksen kiiinnitys kyynärvarteeen, etäisyys kyynärnivelestä
-kyynärvarren pituusKaikissa kolmessa voi olla selkeitä eroja yksilöiden välillä. Kun niveliä otetaan lisää mukaan johonkin liikkeseen, mekaaniset mittasuhteet, niiden erot, sekä erot voimabalansseissa eri lihasryhmien välillä aiheuttaa sen, että eri kropat tuottaa voimaa jossain määrin eri lailla kun tarkemmin asiaa katsotaan. Sylivälissä voi olla saman pituisilla kavereilla huomattava ero, selän pituus vaihtele jne. Toisella vahvemmat jalat suhteessa yläkroppaa ja päinvastoin. Svingissä on mukana koko kroppa ja sitä kautta minun mielestä se on aivan kuten ts sanoi, samat lait pätee tiettyyn pisteeseen asti, mutta joku x% jää eroja mikä optimia millekkin keholle.
Pekka Pelimies kirjoitti: (17.1.2013 16:13:59)
[
Edellisen pistämättömän summaukseni perusteella hämmästelen suuresti sitä rintaääntä, jota näkemyksesi kyseenalaistajat kohtaa jokaisessa ketjussa, jossa he argumentoivat näkökantaasi..
Siis mitä??
Sä et nyt Petteri taaskaan ole ilmeisesti ihan oikeesti lukenu tai ymmärtäny asioita.
Näytä mulle yks mun teksti jossa väittäisin kaikkien tekevän jotenkin tai että ehdottomasti on tehtävä jotain.
Rauta 1 kirjoitti: (17.1.2013 16:35:04)
Sellaista vekotinta eikä edes kaavaa(data&B) ole olemassakaan jolla voitaisiin golflyöntiä analysoida 100% tarkkuudella. Eikä myöskään tule lähimpien vuosikymmenien kuluessa. Pallon kaarta ja lentoa sekä kierrettä toki voidaan jo nykyään tulkita ja lukea minkä tietysti kaikki tietävätkin. Ehkä joku päivä pelurille asetetaan joku kelmu tms päälle jossa on xxxxxx kpl sensoreita, antureita jne ja niiden tuottama data laitetaan graafisen muotoon niin a vot !. Toisin sanoen äijästä luodaan 3-d mesh riittävän pienellä ruudukolla, mikä se sitten lieneekin.
Se mitä nykyisin käytössä olevalla tekniikalla saadaan aikaiseksi lienee varmaan kuitenkin riittävä taso ja lopunhan luonnollisesti asiantunteva pro hoitaa kotiin. Mitä esim. ts on mieltä tästä ?Tutkat ei näe pallon lentoa tai lavan tapahtumia tarkasti. Silti niit voidaan hyvin käyttää opetuksessa kun ymmärretään niiden vajavaisuus eikä sokeasti luoteta niiden antamiin lukuihin. Hyviälaitteita, mutta tieteen tekoon niistä ei ainakaan tällä hetkellä ole.
Muista kehon liikkeitä mittaavista laitteista en halua kovin paljon sanoa, mutta 4D:stä sen verran, että sen tarkkuus on varsin riittävä, joskus liiallinenkin olennaisten asioiden löytämiseen ja siitä saadaan hyvin ulos se swingin ’iso kuva’ ja mutamia olennaisia pienempiä liikkeitä. Lisäksi sen tarkoitus on seuranta ja vertailu, eli sen kautta voidaan noita swingejä verrata parempiin pelaajiin tai sitten omiin aiempiin. Tähän asti ainakin voi sanoa, että iso kuva noiden parempien lyöjien liikkeissä on harrastajaan niin suuri, että analysoinnin tarkkuus aivan varmasti riittää ja pystytään olennainen kertomaan. Samoin se riittää parempien pelaajien kohdalla kertomaan toistettavuudesta sen, jos lyönnissä alkaa olemaan oikeesti peliin vaikuttavia mutoksia tai vaihtelua. Mutta…
Mikään laite, kuten sanoit, ei koskaan tule kertomaan kaikkea, eikä siinä olisi mitään järkeäkään mittausten osalta. On turha tuijotaa lukuja ja niiden kautta antaa selityksiä pallon käyttäytymiselle. Toki esim nopeuksista saadaan selkeät arvot, mutta käytetään sitten mitä vaan edellämainituista laitteista, aina jää todelliseksi ratkaisevaksi asiaksi pelaajan vaistot ja lavan hallinta, kunhan siis ensin ollaan ns riittävällä tasolla. On aivan turha kuvitella, että aletaan toivomaan asteen sisällä jatkuvasti pysyvää lavan asentoa ja rataa, tai että ylipäätään joku swingitekniikka olisi sellainen, joka toteutettuna pallon lipulle saattelee.
Ei ole, vaan hyvän tekniikan varaan on helpompi rakentaa kruunuksi se käden taito jolla ne viimeiset metrit linajsta säädetään. Tietysti sen lisäksi, että se antaa tehokkaan voimantuoton ja hyvän peruskaaren pallon lentoon.Ja oli sitten mitattu mitä tahansa ja miten tahansa, vielä on se valmentaja joka sen opin ja tiedon saa pelaajalle välitettyä, sekä se pelaaja, joka työn tekee ja asiat kuntoon laittaa.
J_M kirjoitti: (17.1.2013 17:32:16)
My 2 cents…Mietitäänpä niin yksinkertaista liikettä kuin hauiskääntö seisten. Se, kuinka paljon pystyt nostamaan riippuu pääasiassa kolmesta asiasta;
-hauislihaksen absoluuttinen voima
-hauiksen kiiinnitys kyynärvarteeen, etäisyys kyynärnivelestä
-kyynärvarren pituusKaikissa kolmessa voi olla selkeitä eroja yksilöiden välillä. Kun niveliä otetaan lisää mukaan johonkin liikkeseen, mekaaniset mittasuhteet, niiden erot, sekä erot voimabalansseissa eri lihasryhmien välillä aiheuttaa sen, että eri kropat tuottaa voimaa jossain määrin eri lailla kun tarkemmin asiaa katsotaan. Sylivälissä voi olla saman pituisilla kavereilla huomattava ero, selän pituus vaihtele jne. Toisella vahvemmat jalat suhteessa yläkroppaa ja päinvastoin. Svingissä on mukana koko kroppa ja sitä kautta minun mielestä se on aivan kuten ts sanoi, samat lait pätee tiettyyn pisteeseen asti, mutta joku x% jää eroja mikä optimia millekkin keholle.
Niin, onks se enää hauiskääntö seisaalta, jos käytetään koko vartaloa hauiksen kääntämiseen…
ts:n viesti 334 ansaitsee virtuaaliset taputukset. Erittäin valaiseva teksti !
ts kirjoitti: (17.1.2013 8:54:05)
Lyhyesti:Jos olis olemassa yksi totuus, kuten tuon Nesbitin tutkimus esim antaa ymmärtää, olisin sellaisen julkaissut jo varmaan aikaa sitten.
Mihin niistä viittaat? En ole huomannut viitteitä yhteen totuuteen muualla kuin nettikohinassa.
B kirjoitti: (17.1.2013 19:44:45)
ts kirjoitti: (17.1.2013 8:54:05)
Lyhyesti:Jos olis olemassa yksi totuus, kuten tuon Nesbitin tutkimus esim antaa ymmärtää, olisin sellaisen julkaissut jo varmaan aikaa sitten.
Mihin niistä viittaat? En ole huomannut viitteitä yhteen totuuteen muualla kuin nettikohinassa.
Sitten kannattaa varmaan lukea niitä tutkimuksia.
Olen lukenut ne, eikä yhdessäkään puhuttu yhden ja ainoan totuuden löytämisestä.
B kirjoitti: (17.1.2013 20:09:13)
Olen lukenut ne, eikä yhdessäkään puhuttu yhden ja ainoan totuuden löytämisestä.Hyvä. Eikä niistä toki sellaista kuvaa kukaan ole saanutkaan…
Voisitkos sä ihan oikeesti hiljalleen lopettaa tän palstan terrorisoinnin? K-päisyytes olet jo riittävästi todistanut ja muuta antia ei tunnu olevan, niin kaikki varmasti ilahtuisivat häipymisestäsi.
Ja tuo Nesbitin tutkimus esimerkiksi mahtipontisesti Work and power of the golf swing.
Sivulta 525 voi sitten katsoa tuon kattavan tutkimuksen otannan jolla suurta tiedettä tehtiin ja kerrottiin miten voimat swingissä tuotetaan. Mallina vallan scr tason pelaaja!!
ts kirjoitti: (17.1.2013 19:05:54)
Hyviälaitteita, mutta tieteen tekoon niistä ei ainakaan tällä hetkellä ole.
Riippuu aivan kysymyksenasettelusta. Jos haluaisin selvittää , onko vasureilla ja oikealta lyövillä tilastollisesti merkitsevää eroa vaikkapa tukivoimassa, uskon, että saattaisin käyttää myös Trackmania selvittämään osuma-arvoja.
Kyse on tutkimuksen tarpeesta. Laite on riittävästi dokumentoitu.ts kirjoitti: (17.1.2013 20:23:12)
Ja tuo Nesbitin tutkimus esimerkiksi mahtipontisesti Work and power of the golf swing.
Sivulta 525 voi sitten katsoa tuon kattavan tutkimuksen otannan jolla suurta tiedettä tehtiin ja kerrottiin miten voimat swingissä tuotetaan. Mallina vallan scr tason pelaaja!!
Mahtipontisuus on katsojan silmissä. Minusta tuo otsikko kertoo hyvin artikkelin aiheen.
Kohdassa : CONCLUSIONS
mielestäni varsin tieteelle ominaista neutraalia asiallisuutta.This paper presented a study of the 3D mechanics of
the golf swing using an energy based approach to
investigate the work, power, kinetic energy, strain
energy, energy conversions, and efficiencies of the
body joints and the club. This energy approach in
combination with a detailed club model and a fullbody model yielded new information on swing
mechanics, determined the force and torque
components that accelerated the club, illustrated
which segments of the body produced work,
determined the timing of internal work generation,
measured swing efficiencies, calculated shaft energy
storage and release, and proved that forces and range
of motion are equally important in developing club
head velocity. The energy information derived from
the models made it possible to describe and
characterize the swings of four diverse subjects, and
to identify how differences in swing style and skill
level were revealed in the motion, force, and energy
characteristics of the swing. The general energy
information made it possible to provide a more
comprehensive mechanical description of the
downswing.Minusta aivan kohtuulliset konkluusiot .
B kirjoitti: (17.1.2013 20:36:02)
ts kirjoitti: (17.1.2013 19:05:54)
Hyviälaitteita, mutta tieteen tekoon niistä ei ainakaan tällä hetkellä ole.
Riippuu aivan kysymyksenasettelusta. Jos haluaisin selvittää , onko vasureilla ja oikealta lyövillä tilastollisesti merkitsevää eroa vaikkapa tukivoimassa, uskon, että saattaisin käyttää myös Trackmania selvittämään osuma-arvoja.
Kyse on tutkimuksen tarpeesta. Laite on riittävästi dokumentoitu.
HOH!! Juupati juu… heidän itsensä toimesta…
Et kai sä ihan oikeesti edelleen kuvittele että nuo näkee mailan lavan?
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Minni merihädässä