Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Minean reverse release kateissa?
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Bulls Hit kirjoitti: (3.8.2009 16:47:42)
Mozze kirjoitti: (3.8.2009 12:41:19)
Ei datalta tulla kuulemaan yhtään mitään perusteluja hänen tietämykselleen koska häntä on nyt vaan liikaa kiusattu täällä ja kukaan ei kuuntele häntä.Kyllä täällä on datan kuuntelijoita ja monen muunkin. Tähän keskusteluun kun vaan ei ole järkevää lähteä mukaan, niin väittäisin suurimman osan olevan lukupuolella.
Hauskan näistä tarinoista tekee suuren johtajan takana räksyttävät puudelit.Kyllä minäkin kuuntelisin jos hän vaan jotain sanoisi.
kukas toi suuri johtaja on? data ja meinaakko puudeleilla GIRiä? Vai meinaatko ts:ää ja hänen takanaan (missä helvetin takana) räksyttäviä ’puudeleita’?
Mistähän tuo mahtanee johtua???? Olisko jälkimmäinen aikas kivasti perustellut näkemyksiään ja taitaa taustalla olla vielä millä perustella. Mitä datalla on?Luulisi nyt datan puolustavan ns. omaa kantaansa mutta aina hän vaan vetoaa johonkin shaisseen.
Vessu kirjoitti: (3.8.2009 18:17:50)
Millä metodilla oikeat liikeradat on sitten opittu, ellei harjoittelemalla? Sanoit ’sattumalta’, mutta toisaalta tuskin aiemmin on harjoiteltu pelkästään oikeita ratoja, eli mukana on tietysti paljon myös vääriä tekeleitä, siis tuossa ’harjoittelun häiritsemättömässä’ swingissä, joka aina palautuu kun on pidetty tauko harjoittelusta(?)Eikös ole kuitenkin niin, että harjoittelusta jää aina kuitenkin jotain sinne ’perusswingiin’ eli jos pidän joka vuosi kolmen kuukauden harjoittelutauon (tai kuukauden, you name it), niin jokaisen tauon jälkeen esiin tuleva perusswingi on erilainen verrattuna edellisen vuoden vastaavaan? Loogisesti tuntuisi luonnolliselta, että tämä nyt esiin tuleva swingi on huonompi kuin edellisen vuoden vastaava, jos olen vuoden harjoittelun aikana tehnyt lähinnä vääriä harjoitteita ja mennyt alaspäin. Vai ovatko lapsena opitut hermotukset niin vahvoja, että aikuisiällä tehdyt tökkimiset eivät niihin vaikuta?
Siis olet ihan oikeassa. Jos harjoitellaan vääriä asioita, se pikkuhiljaa heikentää svingiä myös pitkässä juoksussa. Mutta jos hiljattain on harjoiteltu väärin, ’lähimuisti’ (siis se tietoista yrittämistä ohjaava muisti, mikä lie) nollautuu ja tauko voi olla hyvästä. Yleensä tauon jälkeen aloitetaan taas perusasioista, mitkä hyvillä pelaajilla on koko lailla oikein, ja siksi he ovatkin hyviä pelaajia, kuten Mikko Korhonenkin.
Mutta pitkässä juoksussa ratkaisee, tekeekö näitä kausipyöriä koko ajan väärin. Jos tekee, niin pikku hiljaa poistuu takavasemmalle ja putoaa tourilta. Jostain syystä Suomessa tosi moni pelaaja kehittyy 20-23-vuotiaaksi helvetin hyväksi, mutta sitten tulee näitä negatiivisen kehityksen kausipyöriä monta peräjälkeen, ja siihen liiton herrat toteaa: Nyt katse nuoriin, sieltä on tulossa taas hyviä yksilöitä.
Bulls Hit kirjoitti: (3.8.2009 16:47:42)
Mozze kirjoitti: (3.8.2009 12:41:19)
Ei datalta tulla kuulemaan yhtään mitään perusteluja hänen tietämykselleen koska häntä on nyt vaan liikaa kiusattu täällä ja kukaan ei kuuntele häntä.Kyllä täällä on datan kuuntelijoita ja monen muunkin. Tähän keskusteluun kun vaan ei ole järkevää lähteä mukaan, niin väittäisin suurimman osan olevan lukupuolella.
Hauskan näistä tarinoista tekee suuren johtajan takana räksyttävät puudelit.…joita myös ’perskärpäsiksi’ kutsutaan. Yksi jo pörräs haas…..
Scoop kirjoitti: (3.8.2009 13:19:04)
Juuri tätä samaa mä olen yrittänyt sanoa lukuisia kertoja. Swingiä ei mielestäni voi redusoida mailan ja pallin osumahetkeen, vaikka sen ymmärtäminenkin on tärkeää. Pääasiassa on kuitenkin pyritty keskustelemaan siitä, miten ja millä ehdoilla voimaa, tarkkuutta ja toistettavuutta pystytään ja kannattaa yrittää tuottaa. Mä oon yrittänyt penätä sitä toistuvasti, mutta vielä en ole saanut kuulla edes alustavaa näkemystä datalta siitä, miten nuo kaksi maailmaa (kärjistetysti osuman fysiikka ja swingin biomekaniikka) kohtaisivat. Ja edelleen sen toivoisin kuulevani.Pieni välikommentti minultakin, vaikka olen pättänyt pysyä poissa näistä keskusteluista ja käyttää aikani paremmin.
Joskus taannoin yritin täällä esittää kolmitasoista tarkastelua, jossa ajatuksena oli, että
1) Mailanpään liiketila osumahetkellä määrää pallon lentoradan riippumatta siitä, miten tuo liiketila on saatu aikaan.
2) Mailanpään liiketilaa svingin aikana (ja siis myös osumahetkellä) voi tarkastella mekaanisella svingimalliilla, joka kuvaa mailan 3d-liikkeen svingin aikana mailaan kohdistuvien voimien aikariippuvuuksina.
3) Biomekaanisena tarkasteluna, jossa tutkitaan, miten ihmisen lihaksilla saadaan aikaan nuo kohdan 2 voimat.Kaksi ensimmäistä kohtaa ovat puhtaasti kuollutta mekaniikkaa (biomekaniikan vastakohta, hehheh). Riittävän hyvästä high-speed stereo- tai mielellään vielä monikameraisemmastakin videosta voidaan irrottaa tuo kohdan 2 liike ja laskea voimat. Kun olen nähnyt ts:n videokuvaa (sorry, paikalle en ole vieläkään ehtinyt), uskon, että sitä voisi analysoida juuri näin. Ehkä tästä oppisi jotain – ta sitten ei. Tieteessä analyysi tulee ymmärrettävämmäksi, kun tarkasteltava ilmiö onnistutaan jakamaan osiin, joilla on selkeät rajapinnat.
Minua kyllä häiritsee aivan suunnattomasti tämä poteroituminen, kun tässä olisi kyllä käyttöä kaikkien osaamiselle. Minusta kaikille noille kolmelle osa-alueelle löytyy täältäkin foorumilta osaajansa, joiden pitäisi panna kokonaisuus kasaan typerän jänkäämisen sijaan.
Toisaalta eipä tässä juuri ole rahoitusta näkynyt eli ei tämä oikeasti taida ketään kiinnostaa. Niin, että pöljä minkin kun käytän tähän edes viestiin kuluneet kymmenen minuuttia. 🙁
Pappa Tykki kirjoitti: (3.8.2009 19:54:59)
[Joskus taannoin yritin täällä esittää kolmitasoista tarkastelua, jossa ajatuksena oli, että
1) Mailanpään liiketila osumahetkellä määrää pallon lentoradan riippumatta siitä, miten tuo liiketila on saatu aikaan.
Mä sanoisin, että tuo asia tunnetaan aika tarkkaan. Ainakin sillä tarkkuudella, mihin ihminen pystyy vaikuttamaan. Tosin tuostakin taitaa olla aika monella hieman harhainen käsitys teorian ja käytännön osalta esim osumassa. Aika vähän on pelimiehen mailat kuluneet nimittäin swetarin kohdalta.
Pappa Tykki kirjoitti: (3.8.2009 19:54:59)
2) Mailanpään liiketilaa svingin aikana (ja siis myös osumahetkellä) voi tarkastella mekaanisella svingimalliilla, joka kuvaa mailan 3d-liikkeen svingin aikana mailaan kohdistuvien voimien aikariippuvuuksina.
Tätähän täällä pajalla tehdään päivittäin.
Pappa Tykki kirjoitti: (3.8.2009 19:54:59)
3) Biomekaanisena tarkasteluna, jossa tutkitaan, miten ihmisen lihaksilla saadaan aikaan nuo kohdan 2 voimat.
Tämä on lopulta ainoa merkittävä tutkimuskohde, koska kaksi edeltävää ovat välillisiä.
Ihminen ei voi vaikuttaa pallon lentoon eikä mailan liikkeeseen suoranaisesti. Ainoa asia mitä harjoitellessa voi kehittää, on oman kehon liikkeet. Kun swingiä tutkitaan nivelpisteiden geometrisena 4D-mallina (x,y,z ja aika) opitaan ymmärtämään mihin suuntaan milloinkin lihasten pitäisi työtä tehdä. Tätä voi myös tutkia yksinekrtaisesti pysäytyskuvista ja mallaamalla omaa vartaloaan vastaaviin kohtiin ja liittämällä siihen pohdinnan, mitä joutuu tekemään päästäkseen niihin asemiin. Fukke jossain alkutaipaleella jo kirjoitti, että menkäöä siihen Hoganin osuma-asentoon ja miettikää miten siihen pääsee. Kyllä mulle ainakin valkeni sillä samalla hetkellä mistä on kyse.
Kun tuon lihastyön ymmärtää (joka on juuri päinvastoin kuin näkee päivttäin satojen rangella tekevän) on tuon mallin siirtäminen omiin liikkeisiin todellakin yllättävän helppoa.
ts kirjoitti: (3.8.2009 21:42:09)
Ihminen ei voi vaikuttaa pallon lentoon eikä mailan liikkeeseen suoranaisesti. Ainoa asia mitä harjoitellessa voi kehittää, on oman kehon liikkeet. Kun swingiä tutkitaan nivelpisteiden geometrisena 4D-mallina (x,y,z ja aika) opitaan ymmärtämään mihin suuntaan milloinkin lihasten pitäisi työtä tehdä. Tätä voi myös tutkia yksinekrtaisesti pysäytyskuvista ja mallaamalla omaa vartaloaan vastaaviin kohtiin ja liittämällä siihen pohdinnan, mitä joutuu tekemään päästäkseen niihin asemiin. Fukke jossain alkutaipaleella jo kirjoitti, että menkäöä siihen Hoganin osuma-asentoon ja miettikää miten siihen pääsee. Kyllä mulle ainakin valkeni sillä samalla hetkellä mistä on kyse.
Ehkä triviaalihko huomautus, mutta: asento/geometria ei määritä liiketilaa yksikäsitteisesti, vaan liiketila muodostuu paikka- nopeusvektorien yhdistelmästä. Näin ollen pysäytyskuvasta asiaa ei voi tutkia eikä siitä voi havaita voimia. Juuri tätä ajan takaa noilla kohdilla 1) ja 2). Olen samaa mieltä, että teillä pajalla on dataa (hehheh, jos sanaleikki sallitaan), mutta ei ymmärtääkseni toistaiseksi laskentaa (pisteiden koordinaatit ja nopeusvektorit -> voimat). Tässä olisi työmaata monenlaisille osaajille, laskijoille ja biomekaanikoille.
Lentävästä nuolesta otetusta pysäytyskuvasta et voi päätellä, onko nuoli viuhumassa eteenpäin vai onko joku vain tipauttamassa sitä maahan.
Pappa Tykki kirjoitti: (3.8.2009 23:13:14)
. Olen samaa mieltä, että teillä pajalla on dataa (hehheh, jos sanaleikki sallitaan), mutta ei ymmärtääkseni toistaiseksi laskentaa (pisteiden koordinaatit ja nopeusvektorit -> voimat). Tässä olisi työmaata monenlaisille osaajille, laskijoille ja biomekaanikoille.Tuossa on käsityksesi väärä. Tai siis voimia ei lasketa, mutta nopeudet ja vektorit kylläkin
Pappa Tykki kirjoitti: (3.8.2009 23:13:14)
[
Ehkä triviaalihko huomautus, mutta: asento/geometria ei määritä liiketilaa yksikäsitteisesti, vaan liiketila muodostuu paikka- nopeusvektorien yhdistelmästä. Näin ollen pysäytyskuvasta asiaa ei voi tutkia eikä siitä voi havaita voimia.
Mutta pysäytyskuvasta voi varsin tarkaan hahmottaa, mihin suuntaan nivelpisteet toisiinsa nähden ovat liikkuneet. Tästähän on koko keskustelussa kysymys ollut ainakin RR:n osalta.
Ja kun otetaan sen jälkeen riittävän hyvä pallonlyöjä tarkasteluun, nähdään mitä siellä kehossa ja raajoissa tapahtuu. Ei siinä vaiheessa ole mitään merkitystä sillä, saako jollain tavoin tehtynä tuotettua 2mph suuremman lavan nopeuden. Tuossa vaiheessa, kun riittävä pituus on saavutettu (tourin yläkvartaali esim) kyse on puhtaasti siitä, miten tuo liike lapaan saadaan tuotettua vakaimmin ja vähimmin muuttujin.
Sen jälkeeen voidaankin sitten alkaa valmennustyöhön, kun lyödä jo osataan 😉
BayStream kirjoitti: (3.8.2009 12:16:06)
Golfinn kirjoitti: (28.7.2009 5:10:06)
Juttelin just Minnin kanssa ja ihan hyvilla mielin siella ollaan. Ei paniikkia havaittavissa. Golf on golfia, niin kun yks viisas kerran sanoi 😉Nyt on aivan pakko kysyä… ja suuttua ei saa…
Tarkoittaako siellä valtamerentakana juttelu sitä, että lähettää tekstiviestin ’What a S…’-tyyliin (eikö ollut aika hyvä sittaattiarvaus)? Täällä Suomessa keskustelulla tarkoitetaan yleensä suullista sanojen vaihtoa…
En ymmartanyt sitaattiarvausta… Mulla on tossa vieressa se meidan edellinen tekstiviestikeskustelu eika siella mitaan tollasta kylla lue… 🙁
Ilmeisesti olet kysynyt tata Minnilta ja tunnet hanet. Kysypa myos monestiko me ollaan ihan oikeesti puhuttu puhelimessa, ja… krhm… MIKSI? Ei ihan hirveen monesti, lol. Meidan kommunikaatio on aina ollut tekstiviesti-juttelua. Niin Tourilla kun sen jalkeenkin. Ota myos huomioon meidan aikaero (10 tuntia kun han on Suomessa) ja se, etta hanella on edelleen kaiketi vaan suomalainen puhelinnumero. Tulee halvemmaksi lahettaa tekstareita 😉 Viimeksi ollaan juteltu ’face-to-face’… noh, kysy hanelta, jos kiinnostaa.
Ja ei, en suutu 😉 Ihmettelen vaan miksi tallanen pitaa tuoda esille ja yrittaa kuittailla mun ja hanen valisilla asioilla? Vahan noloo…
…tai itse asiassa, panes mulle meilia tulemaan. Mulla on pari asiaa sulle enka viitti taalla naista enaa puhua. Naa ei kuulu tanne.
Pappa Tykki kirjoitti: (3.8.2009 19:54:59)
Minua kyllä häiritsee aivan suunnattomasti tämä poteroituminen, kun tässä olisi kyllä käyttöä kaikkien osaamiselle. Minusta kaikille noille kolmelle osa-alueelle löytyy täältäkin foorumilta osaajansa, joiden pitäisi panna kokonaisuus kasaan typerän jänkäämisen sijaan.
Kyllä osaajia löytyy joka osa-alueella, mutta Pappa ja ts puhuvat kahdesta kokonaan eri tutkimustoiminnasta. Pappa hakee perustutkimusta, jolle on ominaista, ettei alussa tiedetä, mihin päädytään tai ketä se loppujen lopuksi tulee hyödyttämään. Myös aikajänne on pitkä, miehet voivat vaihtua jne., minkä vuoksi kyseinen toiminta kuuluisi jonkin instutuution hallintaan.
ts on valmentaja, joka tekee soveltavaa tutkimusta, ja sen tulokset näkyvät nopeammin ja ovat selkeästi päämäärähakuisiia. Valmennettavat tarvitsevat tuloksia varsin pian ja selkeästi tiedetään, mitä haetaan.
Pappa Tykki kirjoitti: (3.8.2009 19:54:59)
Toisaalta eipä tässä juuri ole rahoitusta näkynyt eli ei tämä oikeasti taida ketään kiinnostaa. Niin, että pöljä minkin kun käytän tähän edes viestiin kuluneet kymmenen minuuttia. 🙁
Tyypillinen suomalainen virkamiesasenne. ’Vittu mäen tee mitään, jos joku ei anna rahaa’. Jos sua Pappa kiinnostaa, niin sä teet sitä sydämestäs, jos ei kiinnosta, niin liity johonkin ammattiliittoon.
Golfinn kirjoitti: (4.8.2009 0:15:17)
Ota myos huomioon meidan aikaero (10 tuntia kun han on Suomessa) ja se, etta hanella on edelleen kaiketi vaan suomalainen puhelinnumero. Tulee halvemmaksi lahettaa tekstareita 😉 Viimeksi ollaan juteltu ’face-to-face’… noh, kysy hanelta, jos kiinnostaa.
Näämä pitää alkaa aina kirjoittamaan, että älä nyt suutu mutta….
Eli, älä nyt suutu mutta mulla oli aikoinaan sielläpäin rapakon takana eräs kaveri ja hänen kanssa oltiin yllättävän paljon ihan puhelimessa jutustelemassa ja ei se aikaero nyt niin kauhee juttu ole. Ja nykyään, siis nykyään, on kaikenmaailma skypet ja muut, niillä on näppärä kommunikoida mikäli molemmilla on se mahdollisuus.
Mutta onhan se tekstailukin ihan jees, kokonaista 160 merkkiä kerrallaan yhdessä viestissä.
Itse en sitä laske edes kommunikoinniksi vaan lähinnä informaation lähettämiseksi.Eikös Minnilla ole vielä ketään operaattoria tukemassa hänen maailmalla oloaan?
fukke diise saisse kirjoitti: (3.8.2009 19:07:51)
Siis olet ihan oikeassa. Jos harjoitellaan vääriä asioita, se pikkuhiljaa heikentää svingiä myös pitkässä juoksussa. Mutta jos hiljattain on harjoiteltu väärin, ’lähimuisti’ (siis se tietoista yrittämistä ohjaava muisti, mikä lie) nollautuu ja tauko voi olla hyvästä. Yleensä tauon jälkeen aloitetaan taas perusasioista, mitkä hyvillä pelaajilla on koko lailla oikein, ja siksi he ovatkin hyviä pelaajia, kuten Mikko Korhonenkin.Mutta pitkässä juoksussa ratkaisee, tekeekö näitä kausipyöriä koko ajan väärin. Jos tekee, niin pikku hiljaa poistuu takavasemmalle ja putoaa tourilta. Jostain syystä Suomessa tosi moni pelaaja kehittyy 20-23-vuotiaaksi helvetin hyväksi, mutta sitten tulee näitä negatiivisen kehityksen kausipyöriä monta peräjälkeen, ja siihen liiton herrat toteaa: Nyt katse nuoriin, sieltä on tulossa taas hyviä yksilöitä.
Tästä päästäänkin näppärästi ainakin minua jokseenkin paljon häirinneeseen ongelmaan. Miten tietää treenaavansa oikeita liikkeitä? Tietysti, jos treenaa valmentajan tiukassa valvonnassa ja valmentaja näkee ja ymmärtää koska liikkeet ovat oikeita, on vastaus jokseenkin triviaali.
Mutta entäpä tällaisen klubituupparin omakohtainen tekeminen? Pallon lentoonhan tässä hommassa ei ainakaan heti alkuun pitäisi keskittyä, koska silloin lähdetään helposti kompensaatioiden tielle. Toisaalta omat tuntemuksetkaan eivät kerro täyttä totuutta tapahtuneesta, sillä niitä sotkevat aiemmin opitut väärät hermotukset. Ja aina kun asioita muutetaan, tuntuu muutos aluksi hirveältä, vaikka oikeita asioita tekisikin (tai näin ainakin Ben-setä muistaakseni tokaisi).
Sitten on tietysti vielä oman svingin videointi, mutta ei siitäkään täydellä varmuudella pysty sanomaan oliko suoritteessa oikeita liikkeitä, erityisesti niiden osien kohdalla, joihin svingissä oli keskitytty (tämä siis tapauksessa, jossa pyritään treenaamaan vaikkapa mailan ja kyynärpään vetoa selän taakse bsw:n huipulta lähdettäessä).
Vaikeintahan hommasta tekee oman uskon loppuminen omaan tekemiseen. Sitä haluaisi kovasti nähdä ’uusien viritelmien’ tuottavan ainakin ajoittain lupaavia tuloksia, jotta tietäisi olevansa oikealla tiellä.
Vessu kirjoitti: (4.8.2009 9:36:02)
Tästä päästäänkin näppärästi ainakin minua jokseenkin paljon häirinneeseen ongelmaan. Miten tietää treenaavansa oikeita liikkeitä? Tietysti, jos treenaa valmentajan tiukassa valvonnassa ja valmentaja näkee ja ymmärtää koska liikkeet ovat oikeita, on vastaus jokseenkin triviaali.
Hyvää tarinaa Vessulta, joka ansaitsee palautetta.
Ensimmäiseks pitää heittää roskikseen väärin tekemisen pelko. Ei ole merkitystä sillä, meneekö homma just oikein, vaan tärkeintä on se suunta, mihin on kulkemassa. Selkeet mielikuvat ja ajatukset aktiivisessa tekemisessä, niin jossain vaiheessa alkaa tulosta syntyä.
Toisekseen pitää kääntää miettiminen aina pois siitä, mitä tapahtui huonossa lyönnissä. Usein näkee pelaajan jäävän pohtimaan swingiä epäonnistuneen lyönnin jälkeen, mutta harvoin onnistumisen, vaikka juuri niihin tuntemuksiin pitäisi päästä kiinni. Miltä silloin tuntui kehossa, kun hyvä lyönti lähti? Millainen loppuasento ja tasapaino?
Sun swingivideoista näkee, että ajatukset on terveitä. Ei ylimmäräistä häröilyä eikä teräviä käskytyksiä missään vaiheessa. Sokkeli on siis valettu oikein. Loppu on sitten vaisojen kautta tapahtuvaa oppimista pallon lennosta ja eri tilanteiden luomista, koska niistä pitää oppia selviytymään. Keep on good work!
Vessu kirjoitti: (4.8.2009 9:36:02)
Tästä päästäänkin näppärästi ainakin minua jokseenkin paljon häirinneeseen ongelmaan. Miten tietää treenaavansa oikeita liikkeitä?Tämähän on juuri golfin suurin ongelma KAIKILLA tasoilla, jonka myöntäminen on toisille niin mahdottoman vaikeaa.
Tuli vaan mieleen muutama vuosi sitten Golf Digestissä julkaistu Nick Faldon haastattelu sen jälkeen kun hän oli jo voittanut kaikki Majorinsa ja kirjoittanut kirjansa jne. Hän vain totesi, että ’golf on kummallinen laji, harjoittelet pitkiä päiviä, lyöt kymmeniä tuhansia palloja ja yhtäkkiä huomaat, että oletkin tullut vain huonommaksi’
…..niin että kyllä sitä paremmissakin piireissä.
Nimetönts kirjoitti: (3.8.2009 23:34:32)
Tai siis voimia ei lasketa….
Tämä ominaisuusko tekee laitteesta väittämäsi maailman edistyneimmän?
fukke diise saisse kirjoitti: (4.8.2009 7:35:02)
Kyllä osaajia löytyy joka osa-alueella, mutta Pappa ja ts puhuvat kahdesta kokonaan eri tutkimustoiminnasta. Pappa hakee perustutkimusta, jolle on ominaista, ettei alussa tiedetä, mihin päädytään tai ketä se loppujen lopuksi tulee hyödyttämään. Myös aikajänne on pitkä, miehet voivat vaihtua jne., minkä vuoksi kyseinen toiminta kuuluisi jonkin instutuution hallintaan.
Perustutkimuksen tulokset näkyvät varmaankin hitaammin, mutta sanoisinko, että
hieman varmemmin positiivisesti. Nimittäin, jotta voisi yleensä tehdä onnistunutta soveltavaa tutkimusta, on ensin ymmärrettävä tutkittavan alueen lainalaisuudet.PT varmaan osaisi kertoa aiheesta paremmin ja toivottavasti kertookin. Nyt kun taas kerran osoitit, mikä sinun käsityksesi asiallisesta keskustelusta on, niin pelkäänpä, että ei vaivaudu. Tähänkö muuten pyrit? Ensimmäinen hieman epämieluisa kannanotto, niin johan alkoi suun soitto. Aloitapa nyt taas ne kaunopuheet siitä, kuinka tärkeää on yhdessä keskustella ja saada ihmiset funtsimaan.
Ja kun otetaan sen jälkeen riittävän hyvä pallonlyöjä tarkasteluun, nähdään mitä siellä kehossa ja raajoissa tapahtuu. Ei siinä vaiheessa ole mitään merkitystä sillä, saako jollain tavoin tehtynä tuotettua 2mph suuremman lavan nopeuden. Tuossa vaiheessa, kun riittävä pituus on saavutettu (tourin yläkvartaali esim) kyse on puhtaasti siitä, miten tuo liike lapaan saadaan tuotettua vakaimmin ja vähimmin muuttujin.
Sen jälkeeen voidaankin sitten alkaa valmennustyöhön, kun lyödä jo osataan 😉
Tämä onkin mielenkiintoinen pointti, porukalla ollaan aina ’ihmetellyt’ tunnetusti hyvien svingaajien lyönnin vaivattomuutta, aina kun on niitä päässyt seuraamaan, pelaaja ei näytä lyövän ollenkaan- siis ettei svingissä ole ylimääräisiä liikkuvia osia- ja kuitenkin pallo lähtee ’vittuilematta’ todella pitkälle, esim. Anssi Kankkonen PGA:n mestaruuskisoissa v. 1996, järjestään 300 metrin draiveja, samoin viime vuoden SK Challengessa seurattiin esim. Mark Tulloa ja Fredrik Hengeä, Tullohan on pieni kaveri, n 170 cm, mutta kyllä sai pallon lähtemään!
Klubipelaajilla, itse mukaan lukien tuntuukin olevan tarkoituksena todellakin lyödä se pallo pitkälle, ja tällöin kropan isoja lihaksia ei varmasti osata käyttää voimantuottoon, jostain luinkin ettei käsivarren lihaksista saa sellaista tehoa irti, jota svingissä tarvitaan…
Lisätään tähän että Ilonenhan pelasi 2. päivänä SK Challengessa juuri Tullon ja Hengen kanssa! Eli seurattiin Ilostakin…
ts kirjoitti: (3.8.2009 23:34:32)
Mutta pysäytyskuvasta voi varsin tarkaan hahmottaa, mihin suuntaan nivelpisteet toisiinsa nähden ovat liikkuneet. Tästähän on koko keskustelussa kysymys ollut ainakin RR:n osalta.
Ja kun otetaan sen jälkeen riittävän hyvä pallonlyöjä tarkasteluun, nähdään mitä siellä kehossa ja raajoissa tapahtuu. Ei siinä vaiheessa ole mitään merkitystä sillä, saako jollain tavoin tehtynä tuotettua 2mph suuremman lavan nopeuden. Tuossa vaiheessa, kun riittävä pituus on saavutettu (tourin yläkvartaali esim) kyse on puhtaasti siitä, miten tuo liike lapaan saadaan tuotettua vakaimmin ja vähimmin muuttujin.
Sen jälkeeen voidaankin sitten alkaa valmennustyöhön, kun lyödä jo osataan 😉
Alkaa tuntua aika tieteelliseltä..entäs jos kohde ei opikaan lyömään optimaalisella tavalla kuten piirroslevy-mainoksen lapsi joka tiesi, että sen teho perustuu kohdistuspisteisiin ( TV-mainos lapsuudestani ).
Miksi pitää osata lyödä opettaakseen..luulisi noita kuvia oppia katselemaan paremmin se joka on kuvien katselemiseen erikoistunut. Eihän Jeff Hawkinskaan ole koskaan ollut mustassa aukossa tahi edes astronautti ja silti tietää niistä avaruudellisista asioista ( 3D jopa 4D ) enemmän kuin kukaan muu ( tai ainakin hänen tulkkinsa tietää ).
Joka tapauksessa aika mielenkiintoista…mutta pysyykö kannettu vesi kaivossa..eikö näitä kande itsekkin opetella itsekseen ?…:)
data kirjoitti: (4.8.2009 10:45:04)
PT varmaan osaisi kertoa aiheesta paremmin ja toivottavasti kertookin. Nyt kun taas kerran osoitit, mikä sinun käsityksesi asiallisesta keskustelusta on, niin pelkäänpä, että ei vaivaudu. Tähänkö muuten pyrit? Ensimmäinen hieman epämieluisa kannanotto, niin johan alkoi suun soitto. Aloitapa nyt taas ne kaunopuheet siitä, kuinka tärkeää on yhdessä keskustella ja saada ihmiset funtsimaan.Tässä on nyt keskusteltu Minnin ja parin muunkin ongelmista ja niiden mahdollisista syistä.
Joka kerta kun mä tulen tänne osallistumaan ajankohtaiseen keskusteluun, niin sinä ja Pappa alatte halkomaan protoneja ja itkemään, kun kukaan ei ole kiinnostunut osumahetken teorioista. Perustutkimus ja ihan jees ja sä voit Papan kanssa vapaasti simuloida pallon puristumista tai varsien taipumista. Mua se ei kiinnosta, koska sieltä ei mun mielestä löydy vastausta siihen, mihin lahjakkaiden nuorten pelaajien taidot häviävät.
Kiitokset vain rohkaisuista ja kehuista, niitä tarvitaan aina välillä matkan varrella. Eteenpäin siis, sanoi mummokin siellä kuuluisassa lumihangessa …
ts kirjoitti: (4.8.2009 10:14:42)
Ensimmäiseks pitää heittää roskikseen väärin tekemisen pelko. Ei ole merkitystä sillä, meneekö homma just oikein, vaan tärkeintä on se suunta, mihin on kulkemassa. Selkeet mielikuvat ja ajatukset aktiivisessa tekemisessä, niin jossain vaiheessa alkaa tulosta syntyä.Tämähän se taitaa olla useimmissa lajeissa ja miksei oppimisessa ylipäätään tärkeää. Joskus tuntuu, että meillä suomalaisilla tuo epäonnistumisen (tai väärin tekemisen) pelko istuu varsin sitkeänä. Hyväkään pelaaja ei onnistu tekemisessään, jos pelot ohjaavat toimintaa.
ts kirjoitti: (4.8.2009 10:14:42)
Toisekseen pitää kääntää miettiminen aina pois siitä, mitä tapahtui huonossa lyönnissä. Usein näkee pelaajan jäävän pohtimaan swingiä epäonnistuneen lyönnin jälkeen, mutta harvoin onnistumisen, vaikka juuri niihin tuntemuksiin pitäisi päästä kiinni. Miltä silloin tuntui kehossa, kun hyvä lyönti lähti? Millainen loppuasento ja tasapaino?Tätäpä en ollut tullut ajatelleeksikaan. Rangella tulee tosiaan pohdittua enemmän asioita epäonnistuneiden lyöntien jälkeen. Hyvä lyönti on mukamas se normi suoritus, jota on turha sinänsä makustella. Onneksi kentällä on pikku hiljaa oppinut iloitsemaan enemmän hyvistä suorituksista ja murehtimaan vähemmän huonoja suorituksia. Täytyypä yrittää treenatessa samanlaista mentaalista moodia.
fukke diise saisse kirjoitti: (4.8.2009 10:25:54)
Tämähän on juuri golfin suurin ongelma KAIKILLA tasoilla, jonka myöntäminen on toisille niin mahdottoman vaikeaa.Tuli vaan mieleen muutama vuosi sitten Golf Digestissä julkaistu Nick Faldon haastattelu sen jälkeen kun hän oli jo voittanut kaikki Majorinsa ja kirjoittanut kirjansa jne. Hän vain totesi, että ’golf on kummallinen laji, harjoittelet pitkiä päiviä, lyöt kymmeniä tuhansia palloja ja yhtäkkiä huomaat, että oletkin tullut vain huonommaksi’
…..niin että kyllä sitä paremmissakin piireissä.
Eikös Nildo muuten purkanut svinginsä nuorehkona miehenä osiin ja kokosi sen uudestaan tehden tarpeelliset muutokset?
Päättelen viittauksesi tarkoittavan, että sen myöntäminen itselleen, että mahdollisesti treenaa vääriä asioita, on golfin kaikilla tasoilla vaikeinta? Tästähän voidaan toisaalta päätyä juuri tuohon ikuiseen noidankehään, jossa juuri uskoo aina tekevänsä jotakin väärin ja ei sitten uskalla tehdä oikein mitään (vrt. ts:n viesti, johon kaksi aiempaa kappaletta viittaavat).
Miten sitten löytää se ’fine line’ väärin tekemisen pelkojen ja kunnon tekemisen välille? Perusteet kuntoon, (teoriassa) oikeat käskytykset mielessä ja määrätietoiset harjoitteet lienevät avain onneen. Harjoittelun tiimellyksessä on valitettavan vaikea pitää mieli kirkkaana ja keskittyä riittävän harvaan liikkeeseen kerrallaan. Ainakin itse huomaan poukkoilevani treenini yhteydessä lantion kiertoon keskittymisestä oikean kyynärpään liikkeisiin, ranteen kulmiin tmstms. Pitäisi vaan ottaa yksi tavoite per treenikerta, kun vaan malttais.
TP Combo kirjoitti: (4.8.2009 10:49:30)
Tämä onkin mielenkiintoinen pointti, porukalla ollaan aina ’ihmetellyt’ tunnetusti hyvien svingaajien lyönnin vaivattomuutta, aina kun on niitä päässyt seuraamaan, pelaaja ei näytä lyövän ollenkaan- siis ettei svingissä ole ylimääräisiä liikkuvia osia- ja kuitenkin pallo lähtee ’vittuilematta’ todella pitkälle, esim. Anssi Kankkonen PGA:n mestaruuskisoissa v. 1996, järjestään 300 metrin draiveja, samoin viime vuoden SK Challengessa seurattiin esim. Mark Tulloa ja Fredrik Hengeä, Tullohan on pieni kaveri, n 170 cm, mutta kyllä sai pallon lähtemään!
Siis toi on ihan totta oikeestikin, koska hyvien svingaajien downsvingissä ja läpilyönnissä ei itse asiassa tapahdu mitään UUTTA kesken liikkeen. Ylhäällä (ja osin jo bäkärin aikana) perustetut lihasten supistuskäskyt vaikuttavat samaan suuntaan ja pelaaja gliidaa svingin läpi ilman mitään ylimääräistä, ei ajoitusta, ei vapautusta, ei mitään. Se todellakin näyttää siltä, ettei mitään effortia tapahdu.
Ja sen taustalla on ihan järkeenkäypä lihaskäskytyssarja, ja toimii monien lihasryhmien osalta täysin eri tavalla kuin ’yleisesti hyväksytyt’ svingiopit kertovat.
data kirjoitti: (4.8.2009 10:45:04)
fukke diise saisse kirjoitti: (4.8.2009 7:35:02)
Kyllä osaajia löytyy joka osa-alueella, mutta Pappa ja ts puhuvat kahdesta kokonaan eri tutkimustoiminnasta. Pappa hakee perustutkimusta, jolle on ominaista, ettei alussa tiedetä, mihin päädytään tai ketä se loppujen lopuksi tulee hyödyttämään. Myös aikajänne on pitkä, miehet voivat vaihtua jne., minkä vuoksi kyseinen toiminta kuuluisi jonkin instutuution hallintaan.
Perustutkimuksen tulokset näkyvät varmaankin hitaammin, mutta sanoisinko, että
hieman varmemmin positiivisesti. Nimittäin, jotta voisi yleensä tehdä onnistunutta soveltavaa tutkimusta, on ensin ymmärrettävä tutkittavan alueen lainalaisuudet.PT varmaan osaisi kertoa aiheesta paremmin ja toivottavasti kertookin. Nyt kun taas kerran osoitit, mikä sinun käsityksesi asiallisesta keskustelusta on, niin pelkäänpä, että ei vaivaudu. Tähänkö muuten pyrit? Ensimmäinen hieman epämieluisa kannanotto, niin johan alkoi suun soitto. Aloitapa nyt taas ne kaunopuheet siitä, kuinka tärkeää on yhdessä keskustella ja saada ihmiset funtsimaan.
Täytyy oikeesti olla vääntynyt mieli, jos tuosta Fukken postauksesta löytää jotain negatiivista ja dissaavaa. Mun mielstä se selvitti vaan analyyttisesti, miten eri asioiden parissa pohdinnat liikkuu.
Edelleen ne osumahetken tilanteet on riittävällä toleranssilla luettavissa pallon lennosta, mutta kehon liikket on se, mistä tarvitaan tietoa.
Voimia ei ole mitään syytä laskea, koska tässä lajissa ei ole kyse siitä, että joku saisi pallon lyötyä mterin kauemmas, kuin joku toinen. Kyse on kohdepelistä, jonka pelaamiseen tarvitaan riittävä määrä tuotettua voimaa. Me nähdään tasan tarkkaan, mistä se voima saa alkunsa ja miten erilaisin tavoin sitä voidaan tuottaa riittävä määrä. Toistettavin ja vähemmän toistettavin.
Nyt linnnaan….
Vessu kirjoitti: (4.8.2009 11:09:41)
Eikös Nildo muuten purkanut svinginsä nuorehkona miehenä osiin ja kokosi sen uudestaan tehden tarpeelliset muutokset?Päättelen viittauksesi tarkoittavan, että sen myöntäminen itselleen, että mahdollisesti treenaa vääriä asioita, on golfin kaikilla tasoilla vaikeinta? Tästähän voidaan toisaalta päätyä juuri tuohon ikuiseen noidankehään, jossa juuri uskoo aina tekevänsä jotakin väärin ja ei sitten uskalla tehdä oikein mitään (vrt. ts:n viesti, johon kaksi aiempaa kappaletta viittaavat).
Miten sitten löytää se ’fine line’ väärin tekemisen pelkojen ja kunnon tekemisen välille? Perusteet kuntoon, (teoriassa) oikeat käskytykset mielessä ja määrätietoiset harjoitteet lienevät avain onneen. Harjoittelun tiimellyksessä on valitettavan vaikea pitää mieli kirkkaana ja keskittyä riittävän harvaan liikkeeseen kerrallaan. Ainakin itse huomaan poukkoilevani treenini yhteydessä lantion kiertoon keskittymisestä oikean kyynärpään liikkeisiin, ranteen kulmiin tmstms. Pitäisi vaan ottaa yksi tavoite per treenikerta, kun vaan malttais.
Siis joo, analyyttinen kaveri, joka rakensi itselleen aika hyvän svingin – tsäkällä tai tietoisella toiminnalla, en tiedä, mutta veikkaan tsäkää. Hän voitti ensimmäisen British Openin jo, ennen kuin tiesi Leadbetterin olevan olemassakaan. Ledu sai siis valmiin kaverin ja alkoi häntä määrätietoisesti pilaamaan. Pohja oli kuitenkin niin vahva, että Ledunkin opit alkoivat vaikuttaa vasta noin viiden vuoden päästä.
Koska Faldo ei sitten koskaan saanut palettia enää toimimaan, niin se vahvistaa oletamusta, että nuoruudessa opittu svingi oli sittenkin monien asioiden yhteensattumaa.
ts kirjoitti: (4.8.2009 11:12:53)
Voimia ei ole mitään syytä laskea, koska tässä lajissa ei ole kyse siitä, että joku saisi pallon lyötyä mterin kauemmas, kuin joku toinen.Nyt linnnaan….
Osumatarkkuus antaa enemmän pituutta kuin hallitsematon voima.
– tuntematon golffari Skotlannista 1755- -
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Minean reverse release kateissa?