-
JulkaisijaArtikkelit
-
Ballmarker kirjoitti: (20.12.2008 6:17:36)
Tässä sinulle neuvoksi kokeneen sijoittajan lausunto (Tomi Salo: Viisas raha 10/2008): ”Osakeostot on paras sijoittaa niihin hetkiin, kun usko osakemarkkinoiden tulevaisuuteen on heikoimmillaan. Tällöin on poimittava terveitä yhtiöitä, niitä joilla on parhaat edellytykset selviytyä huonoista ajoista ja hyvä perusta nousulle, kun markkinoiden luottamus palautuu.”
Tämä on erinomainen vinkki. Toisaalta sen voisi muotoilla myös niin, että osta silloin, kun osakkeet ovat halvimmillaan. Se onkin sitten hankalampi tietää, mikä on tämä hetki. Itse luulin esim. vuoden 2008 alkupuolella, että usko osakemarkkinoihin olisi heikoimmillaan ja meinasin sijoittaa rahani osakkeisiin. Usko tulevaisuuteen oli heikoimmillaan siihen mennessä, mutta kehittyikin vielä heikompaan suuntaan. Ennustaminen on vaikeaa – etenkin tulevaisuuden.
NimetönBallmarker kirjoitti: (20.12.2008 6:17:36)
GIR kirjoitti: (19.12.2008 10:35:56)
Se mitä sinä oikeastaan sanot (vaikkakin aika naivilla tavalla) on, että jos globaalitalous ei romahda vaan alkaa sen sijaan elpymään ja rahoitusmarkkinakriisi myös hellittää lähiaikoina niin mainitsemiisi osakkeisiin kannattaa sijoittaa.Jos näin todellakin kävisi niin on lähes sama mitä osakkeita listaasi laittaa, kurssinousu on taattu. Ongelmana kun vain on se, että osakemarkkinat (ja moni muukin asia siinä sivussa) ovat romahtaneet juuri sen takia, mitä paraa aikaa tapahtuu. Tilanne on todellakin historiallisen paha, tarkastelee sitä sitten mistä näkökulmasta tahansa.
Toivon itsekin, että asiat alkaisivat pikkuhiljaa kääntymään parempaan suuntaan. Merkkejä siitä ei valitettavasti vain ole edes tunnelin päässä.
Oletko siis sitä mieltä että tästä ei enää koskaan nousta??? Juuri tällä hetkellä merkkejä ei tosiaankaan ole tunnelin päässä, mutta ellei niitä ole parin vuoden kuluttua niin johan on piru merrassa! Ellei tästä enää koskaan nousta takaisin normaalitilaan niin sehän on sitten lähestulkoon maailmanloppu.
Tässä sinulle neuvoksi kokeneen sijoittajan lausunto (Tomi Salo: Viisas raha 10/2008): ”Osakeostot on paras sijoittaa niihin hetkiin, kun usko osakemarkkinoiden tulevaisuuteen on heikoimmillaan. Tällöin on poimittava terveitä yhtiöitä, niitä joilla on parhaat edellytykset selviytyä huonoista ajoista ja hyvä perusta nousulle, kun markkinoiden luottamus palautuu.”
Minä uskon, että markkinoiden luottamus palautuu, mutta minä en käyttänyt omassa tekstissäni sanaa ”lähiaikoina”, sen sinä olet sinne lisännyt.
Kyllä se on Ballmaker nyt parasta ja turvallisinta sijoittaa Rukkas-Antin systeemillä rukkasiin.
Ostat 10000 eurolla rukkasia ja myyt ne viidellä tuhannella eurolla,niin 100 prosenttia tulee voittoa eli 5000 euroa.
Tästä ei enää sijoitusneuvo parane.Ballmarker kirjoitti: (20.12.2008 6:17:36)
Oletko siis sitä mieltä että tästä ei enää koskaan nousta??? Juuri tällä hetkellä merkkejä ei tosiaankaan ole tunnelin päässä, mutta ellei niitä ole parin vuoden kuluttua niin johan on piru merrassa! Ellei tästä enää koskaan nousta takaisin normaalitilaan niin sehän on sitten lähestulkoon maailmanloppu.
Tässä sinulle neuvoksi kokeneen sijoittajan lausunto (Tomi Salo: Viisas raha 10/2008): ”Osakeostot on paras sijoittaa niihin hetkiin, kun usko osakemarkkinoiden tulevaisuuteen on heikoimmillaan. Tällöin on poimittava terveitä yhtiöitä, niitä joilla on parhaat edellytykset selviytyä huonoista ajoista ja hyvä perusta nousulle, kun markkinoiden luottamus palautuu.”
Minä uskon, että markkinoiden luottamus palautuu, mutta minä en käyttänyt omassa tekstissäni sanaa ”lähiaikoina”, sen sinä olet sinne lisännyt.
Kiitoksia Tomi Salon ”osta halvalla myy kalliilla” siteerauksesta, siitä on varmasti suuri apu sijoituspäätöksiä tehtäessä 😉 Uskon, että jakelet näitä sijoitusneuvojasi vilpittömässä mielessä joten yritän pysyä asialinjalla.
Sijoitustoiminnassa (niin kuin monessa muussakin asiassa) perusedellytys menestykseen on asioiden ymmärtäminen. Tapa jolla aiemmassa viestissä sekoitit yhteen Obaman hallintoa, Kiinan ja Venäjän poliittista vakautta sekä talouden kehityksen osoittivat, että monet asiat eivät ole sinulle vielä kovin selkeitä. Et selvästikään tajua kuinka reaalitalous ja rahoitusmarkkinat ovat vuorovaikutuksissa keskenään, mihin talous- ja rahapoliittisilla toimilla (tai julkisen vallan toimilla ylipäätään) voidaan vaikuttaa, ja miksi tilanne tällä hetkellä on poikkeuksellisen hankala monessa mielessä.
Talouskehityksen ennustaminen ei ole kovin helppoa puuhaa edes ns. normaalioloissa. Ennustemallit eivät perinteisesti ole kovin tarkkoja ja siksi ennustehorisontti on varsin lyhyt (1-2 vuotta). Lisäksi ennusteita yleensä päivitetään 6 kk välein. Tällä hetkellä kuukauden vanha ennuste on jo niin vanhaa tavaraa, ettei sillä tee yhtään mitään. Lisäksi asioita tapahtuu sellaisella nopeudella, että luotettavien ennusteiden tekeminen vuodeksi eteenpäin on käytännössä täyttä arvailua. Ja valitettavasti korjaukset ovat jatkuvasti ainoastaan alaspäin.
Ongelmat ovat vasta leviämässä (rahoitusmarkkinoilta) reaalitalouteen eikä rahoitusmarkkinakriisikään vielä ole millään tavoin ohi. Se ”tiedetään” että 2009 mennään alaspäin, kuinka lujaa niin se jää nähtäväksi. Oma ”ennustukseni” on että paljon lujempaa kuin mitä viralliset arviot tällä hetkellä ovat. Käännepistettä saadaan todennäköisesti odottaa ennustettua pidempään ja lisäksi toipuminen vie selkeästi kauemmin kuin normaalisti.
Tällä hetkellä on siis huomattavasti todennäköisempää että kurssit vielä laskevat kuin nousevat, ja jos huono tuuri käy niin jopa merkittävästi. On myös hyvä muistaa, että terveitäkin yrityksiä voi mennä (ja on mennyt) konkurssiin. Siksi en jaksa uskoa, että kovin moni sijoittaja, joista moni on viimeisen 15 kuukauden aikana menettänyt 2/3 osakesalkkunsa arvosta (ja joista suurin osa oli ammattilaisia), jaksaa arvostaa sinun sijoitustipsejäsi tai Tomi Salo siteerauksiasi.
En ole sitä mieltä, että ”tästä ei enää koskaan nousta” enkä usko maailmanloppuihin. Sen sijaan uskon, että tilanne on huomattavasti monimutkaisempi ja hankalampi kuin monet innokkaat (yleensä toisten rahoilla pelaavat) sijoitusneuvojat tuntuvat tajuavan.
Tätä ketjua on hauska seurata ja jokin vinksahti päässä, kun tulee mieli kommentoida.
Koska yleinen pörssikehitys heijastaa uskoa tulevaisuuteen, niin on pakko tehdä pieni katsaus menneisyyteen, ennen kuin voi ymmärtää missä ollaan ja minne ehkä mennään. Kaikki elossa olevat sukupolvet ovat tottuneet siihen, että maailmantalouden kasvu perustuu USA:ssa vallitsevaan kulutukseen. Amerikkalaiset kuluttavat ja muut perustavat tuotantonsa heille myymiseen. Tässä on sivutuotteena syntynyt vientihakuisille maille myös omaa hyvää, eli muissakin maissa on päästy osalliseksi kulutusjuhlista vähän niin kuin siivellä. Ainakaan nykyinen lama ei muuta tätä tilannetta, sillä mikään muu maa tai talousalue ei ole vielä riittävän suuri ottamaan veturin roolia. Siksi katseet on edelleenkin suunnattava lihaviin ja sikamaisiin amerikkalaisiin.
No mitä täällä on tapahtunut? Kerron oman kokemukseni siitä, mitä olen havainnut tämän 10 vuoden aikana, kun olen asunut maassa. Minulle oli jostain muodostunut käsitys amerikkailaisesta unelmasta (American dream, jonka perään en tosin lähtenyt). Elin luulossa, että keskivertoamerikkalaisella on oma asunto, kaksi autoa, muhkeat eläkesäästöt, lapsille koulusäästöt (yksityiskouluja varten) ja paljon rahaa käytössään, mikä kaikki on mahdollista suurten tulojen ja pienten verojen ansiosta. Kaiken lisäksi eläminen on halpaa, ruoka puolet halvempaa, jne. Tämä onkin totta, tarkemmin sanottuna tämä oli totta, sillä mennyt sukupolvi rakensi tämän vaurauden omille lapsilleen – siis meille.
Kun olen kulkenut silmät auki, olen saanut havaita, että se on nyt kaikki mennyttä. Amerikkalaiset eivät enää omistakaan autoja, ne on kaikki liisattu. Asunnot ovatkin pankin omistuksessa ja varsinaisen asuntolainen lisäksi niihin on kiinnitetty toinen asuntolaina (Second mortgage), joka on jouduttu ottamaan luottokorttilainojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Tämä uudelleenjärjestely toimi niin kauan asuntojen hinnat olivat nousussa, ei enää. Yhden käden sormilla tiedän perheet, jotka ovat tehneet koulusäästöjä. Nykyisin amerikkalainen opiskelija lainaa koulutuksensa (10-50 donaa vuodessa). Eläkesäästöjä on yhä harvemmalla, ja liian usein näkee vanhuksia vielä töissä. Lisäksi amerikkalaiselle luottokortti ei ole maksuväline (kuten suomalaiselle) vaan lainainstrumentti. Verot ovat nousseet tasaista tahtia ja on muistettava myös niihin rinnastettavat maksut (esim. 60000 tienaavalla perheellä voi olla kiinteistövero 6000 taalaa). Terveysvakuutus keskimäärin 500 taalaa per perhe per kk, autovakuutus samat 500 per kk. Ja koska täällä maassa toimii palkkajousto, tienestit ovat pienentyneet, mediaani perhetulo (median household income) on 46000 taalaa v 2006.
Viimeisen 20 vuoden aikana amerikkalaiset eivät ole mässänneet tuloillaan. Sanalla sanoen he ovat kuluttaneet isiensä luoman vaurauden eikä enää ole mitään sellaista omaisuutta, mitä vastaan saisi lisää lainaa. Valtion bail out -paketit (700 miljardia iso summa tosin) ovat vain rusina sopassa. Ja niiden vaikutuksena lieneekin vain viivyttää isoa pamausta.
Edelleenkin katastrofaalisen suuriin mittasuhteisiin paisunut rahoitussektori jatkaa samaa rataa. Tämä ala ei luo pääomia vaan siirtelee sitä. Kaiken lisäksi siellä on edelleen 4 kertaa suurempi palkkataso kuin muilla aloilla. Pankkien lukumäärän pitää puolittua, ennen kuin nousua voidaan osoittaa.
Autoteollisuus hakee apua voidakseen jatkaa ylituotantoaan. Pitkään ylistetty markkinamekanismi ei yhtäkkiä olekaan hyvä asia, jos se alkaa vaikuttaa toisinpäin. Kaikkien valtioiden keinotekoinen ohjailu vain viivyttää tuotannon soputtamista, jo on tehtävä ennemmin tai miehemmin. Suuri pamaus on siis vielä edessä.
Autoteollisuuden jälkeen ainakin Amerikassa ovat vuorossa vielä terveysvakuutusyhtiöt ja lääketeollisuus, koulujärjestelmä (yksityisyliopistot), kulutuselektroniikka, viihdeteollisuus, ammattilaisurheilu ja rippeet raskaasta konepajateollisuudesta. Jonoon voivat liittyä myös osia IT-sektorista and you name it.
Suurimpia ongelmia ovat ihmisten ahneus ja eriarvoisuus ja siitä on tullut globaali ilmiö. Edelleenkään kukaan ei oikeasti ole puuttunut amerikkalaisten johtajien bonuksiin, Fortumin optioihin ja ties mihin palkkioiksi naamioituihin ryöväyksiin, joilla suuryhtiöiden johtajat ovat kusseet institutionaalista omistajaa silmään. Ei riitä, että niitä paheksutaan, esimerkinomaisesti on säädettävä lakeja, joilla kohtuuttomuudet voidaan tasauttaa oikeisiin mittatuhteisiin. Muussa tapauksessa on moraalisesti väärin vaatia työväkeä nousutalkoisiin. Kehottaisin seuraamaan Paul Krugmanin (Nobelin palkinto) kolumneja NY Timesista, sillä jätkällä on kaikki kotona.
Mitään näistä asioista ei ole oikeasti korjattu, ihmiset eivät ole vielä edes asennoituneet tekemään enemmän töitä kuin kuluttamaan. Odotellaan vain valtioiden apua – ja valtiot ovat jo nyt ihan PA. Siksi olisikin parasta unohtaa voitontavoittelu pörssissä ja pyrkiä turvaamaan nykyinen omaisuus ja jos intoa riittää, niin rikastumisen oikotie on opiskelu, innovointi ja ahkeruus. Kaikki muu on pelkkää unelmaa, paitsi golf, jota kannattaa pelata omistamalla osake, vuokraamalla se tai vaikkapa vain greenfeellä.
NimetönNoin pitkä viesti eikä yhtään kirosanaa, kyllä nyt ollaan minä ja Ulla tyytyväisiä 🙂
Hyviä ajatuksia fukkelta. Ja vaikka en itse aivan yhtä synkeänä jenkkitaloutta näekään, niin eihän siellä asiat kovin hyvässä kunnossa ole.
Krugmanista samaa mieltä, harvinaisen selväjärkinen taloustieteilijä. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kaikista taloustieteilijöistä, ei edes Nobelin palkinnon saaneista.
Mikäs tässä taluodellisessa tilanteessa muka on niin kauhean kamalaa? Kaikki toitottaa tiedoitusvälineissä ja muualla, että hirveetä on ja kohta on ihan järkyttävää. Höpö höpö.
Nythän asiat on loistavasti. Lähes kaikkea saa nyt ostettua hyvin edullisesti. Ja vuoden päästä saa ostettua aivan mielettömän edullisesti. Tästähän seuraa yhtä juhlaa, eikä mitään kamalaa.
GIR kirjoitti: (20.12.2008 19:09:55)
Hyviä ajatuksia fukkelta. Ja vaikka en itse aivan yhtä synkeänä jenkkitaloutta näekään, niin eihän siellä asiat kovin hyvässä kunnossa ole.
Krugmanista samaa mieltä, harvinaisen selväjärkinen taloustieteilijä. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kaikista taloustieteilijöistä, ei edes Nobelin palkinnon saaneista.
Samaa mieltä fuken kirjoituksesta. Toivottavasti tästä kaiken pahan alusta ja juuresta eli pohjattomasta ahneudesta päästäisiin hiljalleen eroon. Eräskin Nobel-palkittu, joka oli vähäväkisessä pohjoisessa maassa korkeassa valtiollisessa virassa, tuomitsi jyrkästi yritysjohdon optiot puheessaan virkakaudellaan, mutta heti virkakautensa jälkeen tultuaan valituksi erään pörssiyhtiön hallitukseen ja päästyään tuon yhtiön optiojärjestelmän piiriin, katsoi jo ansainneensa ko. edut.
En ole koskaan pienosakkeenomistajana hyväksynyt käsittämättömiä etuja, mistä yhtiöiden palkkajohtajat pääsevät nauttimaan, vaikka heillä ei ole edes minkäänlaista henkilökohtaista yrittäjäriskiä. Tässä pienessä maassa nämä piirit ovat varsin pienet ja veljet sopivat keskenään eduista ’sulle-mulle’- pohjalta ja pienosakkeenomistajat eivät voi asialle mitään tässä kusetuksen kurjimuksessa.
Mitä pörssikursseihin tulee, niin ne tulevat aina uudelleen ja uudelleen nousemaan ja laskemaan siitäkin huolimatta, että on olemassa aiempaa enemmän epävarmuustekijöitä. Ihmiskunta tulee kuitenkin aina löytämään keinot uudelleenvaurastumiseen. Aina ennenkin on juuri senaikainen lama mitä eletään tuntunut ylipääsemättömältä.
fukke diise saisse kirjoitti: (20.12.2008 18:05:38)
Tätä ketjua on hauska seurata ja jokin vinksahti päässä, kun tulee mieli kommentoida.Koska yleinen pörssikehitys heijastaa uskoa tulevaisuuteen, niin on pakko tehdä pieni katsaus menneisyyteen, ennen kuin voi ymmärtää missä ollaan ja minne ehkä mennään. Kaikki elossa olevat sukupolvet ovat tottuneet siihen, että maailmantalouden kasvu perustuu USA:ssa vallitsevaan kulutukseen. Amerikkalaiset kuluttavat ja muut perustavat tuotantonsa heille myymiseen. Tässä on sivutuotteena syntynyt vientihakuisille maille myös omaa hyvää, eli muissakin maissa on päästy osalliseksi kulutusjuhlista vähän niin kuin siivellä. Ainakaan nykyinen lama ei muuta tätä tilannetta, sillä mikään muu maa tai talousalue ei ole vielä riittävän suuri ottamaan veturin roolia. Siksi katseet on edelleenkin suunnattava lihaviin ja sikamaisiin amerikkalaisiin.
No mitä täällä on tapahtunut? Kerron oman kokemukseni siitä, mitä olen havainnut tämän 10 vuoden aikana, kun olen asunut maassa. Minulle oli jostain muodostunut käsitys amerikkailaisesta unelmasta (American dream, jonka perään en tosin lähtenyt). Elin luulossa, että keskivertoamerikkalaisella on oma asunto, kaksi autoa, muhkeat eläkesäästöt, lapsille koulusäästöt (yksityiskouluja varten) ja paljon rahaa käytössään, mikä kaikki on mahdollista suurten tulojen ja pienten verojen ansiosta. Kaiken lisäksi eläminen on halpaa, ruoka puolet halvempaa, jne. Tämä onkin totta, tarkemmin sanottuna tämä oli totta, sillä mennyt sukupolvi rakensi tämän vaurauden omille lapsilleen – siis meille.
Kun olen kulkenut silmät auki, olen saanut havaita, että se on nyt kaikki mennyttä. Amerikkalaiset eivät enää omistakaan autoja, ne on kaikki liisattu. Asunnot ovatkin pankin omistuksessa ja varsinaisen asuntolainen lisäksi niihin on kiinnitetty toinen asuntolaina (Second mortgage), joka on jouduttu ottamaan luottokorttilainojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Tämä uudelleenjärjestely toimi niin kauan asuntojen hinnat olivat nousussa, ei enää. Yhden käden sormilla tiedän perheet, jotka ovat tehneet koulusäästöjä. Nykyisin amerikkalainen opiskelija lainaa koulutuksensa (10-50 donaa vuodessa). Eläkesäästöjä on yhä harvemmalla, ja liian usein näkee vanhuksia vielä töissä. Lisäksi amerikkalaiselle luottokortti ei ole maksuväline (kuten suomalaiselle) vaan lainainstrumentti. Verot ovat nousseet tasaista tahtia ja on muistettava myös niihin rinnastettavat maksut (esim. 60000 tienaavalla perheellä voi olla kiinteistövero 6000 taalaa). Terveysvakuutus keskimäärin 500 taalaa per perhe per kk, autovakuutus samat 500 per kk. Ja koska täällä maassa toimii palkkajousto, tienestit ovat pienentyneet, mediaani perhetulo (median household income) on 46000 taalaa v 2006.
Viimeisen 20 vuoden aikana amerikkalaiset eivät ole mässänneet tuloillaan. Sanalla sanoen he ovat kuluttaneet isiensä luoman vaurauden eikä enää ole mitään sellaista omaisuutta, mitä vastaan saisi lisää lainaa. Valtion bail out -paketit (700 miljardia iso summa tosin) ovat vain rusina sopassa. Ja niiden vaikutuksena lieneekin vain viivyttää isoa pamausta.
Edelleenkin katastrofaalisen suuriin mittasuhteisiin paisunut rahoitussektori jatkaa samaa rataa. Tämä ala ei luo pääomia vaan siirtelee sitä. Kaiken lisäksi siellä on edelleen 4 kertaa suurempi palkkataso kuin muilla aloilla. Pankkien lukumäärän pitää puolittua, ennen kuin nousua voidaan osoittaa.
Autoteollisuus hakee apua voidakseen jatkaa ylituotantoaan. Pitkään ylistetty markkinamekanismi ei yhtäkkiä olekaan hyvä asia, jos se alkaa vaikuttaa toisinpäin. Kaikkien valtioiden keinotekoinen ohjailu vain viivyttää tuotannon soputtamista, jo on tehtävä ennemmin tai miehemmin. Suuri pamaus on siis vielä edessä.
Autoteollisuuden jälkeen ainakin Amerikassa ovat vuorossa vielä terveysvakuutusyhtiöt ja lääketeollisuus, koulujärjestelmä (yksityisyliopistot), kulutuselektroniikka, viihdeteollisuus, ammattilaisurheilu ja rippeet raskaasta konepajateollisuudesta. Jonoon voivat liittyä myös osia IT-sektorista and you name it.
Suurimpia ongelmia ovat ihmisten ahneus ja eriarvoisuus ja siitä on tullut globaali ilmiö. Edelleenkään kukaan ei oikeasti ole puuttunut amerikkalaisten johtajien bonuksiin, Fortumin optioihin ja ties mihin palkkioiksi naamioituihin ryöväyksiin, joilla suuryhtiöiden johtajat ovat kusseet institutionaalista omistajaa silmään. Ei riitä, että niitä paheksutaan, esimerkinomaisesti on säädettävä lakeja, joilla kohtuuttomuudet voidaan tasauttaa oikeisiin mittatuhteisiin. Muussa tapauksessa on moraalisesti väärin vaatia työväkeä nousutalkoisiin. Kehottaisin seuraamaan Paul Krugmanin (Nobelin palkinto) kolumneja NY Timesista, sillä jätkällä on kaikki kotona.
Mitään näistä asioista ei ole oikeasti korjattu, ihmiset eivät ole vielä edes asennoituneet tekemään enemmän töitä kuin kuluttamaan. Odotellaan vain valtioiden apua – ja valtiot ovat jo nyt ihan PA. Siksi olisikin parasta unohtaa voitontavoittelu pörssissä ja pyrkiä turvaamaan nykyinen omaisuus ja jos intoa riittää, niin rikastumisen oikotie on opiskelu, innovointi ja ahkeruus. Kaikki muu on pelkkää unelmaa, paitsi golf, jota kannattaa pelata omistamalla osake, vuokraamalla se tai vaikkapa vain greenfeellä.
Jos tämä tosiaan on näkemyksesi maasta 10vuoden kokemuksella niin suosittelen katsomaan taloushistoriaa vielä hieman pidemälle. Siellä on koettu pahempaakin kuin muutaman pörssiyrityksen kompurointi.
Hörhö kirjoitti: (20.12.2008 19:50:50)
Mikäs tässä taluodellisessa tilanteessa muka on niin kauhean kamalaa? Kaikki toitottaa tiedoitusvälineissä ja muualla, että hirveetä on ja kohta on ihan järkyttävää. Höpö höpö.Nythän asiat on loistavasti. Lähes kaikkea saa nyt ostettua hyvin edullisesti. Ja vuoden päästä saa ostettua aivan mielettömän edullisesti. Tästähän seuraa yhtä juhlaa, eikä mitään kamalaa.
VOI ,VOI!!
Googletappa sana DEFLAATIO.
Chip Greenside kirjoitti: (20.12.2008 20:11:51)
GIR kirjoitti: (20.12.2008 19:09:55)
Hyviä ajatuksia fukkelta. Ja vaikka en itse aivan yhtä synkeänä jenkkitaloutta näekään, niin eihän siellä asiat kovin hyvässä kunnossa ole.
Krugmanista samaa mieltä, harvinaisen selväjärkinen taloustieteilijä. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kaikista taloustieteilijöistä, ei edes Nobelin palkinnon saaneista.
Samaa mieltä fuken kirjoituksesta. Toivottavasti tästä kaiken pahan alusta ja juuresta eli pohjattomasta ahneudesta päästäisiin hiljalleen eroon. Eräskin Nobel-palkittu, joka oli vähäväkisessä pohjoisessa maassa korkeassa valtiollisessa virassa, tuomitsi jyrkästi yritysjohdon optiot puheessaan virkakaudellaan, mutta heti virkakautensa jälkeen tultuaan valituksi erään pörssiyhtiön hallitukseen ja päästyään tuon yhtiön optiojärjestelmän piiriin, katsoi jo ansainneensa ko. edut.
En ole koskaan pienosakkeenomistajana hyväksynyt käsittämättömiä etuja, mistä yhtiöiden palkkajohtajat pääsevät nauttimaan, vaikka heillä ei ole edes minkäänlaista henkilökohtaista yrittäjäriskiä. Tässä pienessä maassa nämä piirit ovat varsin pienet ja veljet sopivat keskenään eduista ’sulle-mulle’- pohjalta ja pienosakkeenomistajat eivät voi asialle mitään tässä kusetuksen kurjimuksessa.
Mitä pörssikursseihin tulee, niin ne tulevat aina uudelleen ja uudelleen nousemaan ja laskemaan siitäkin huolimatta, että on olemassa aiempaa enemmän epävarmuustekijöitä. Ihmiskunta tulee kuitenkin aina löytämään keinot uudelleenvaurastumiseen. Aina ennenkin on juuri senaikainen lama mitä eletään tuntunut ylipääsemättömältä.
Te ette koskaan tule ymmärtämään jenkkejä, heitä ei kiinnosta pätkän vertaa mitä johto tienaa jos kurssi vain nousee. Jenkki johtajaa ei taas kiinnosta pätkän vertaa mitä työntekijä tienaa kunhan tienaa itse moninkertaisen summan. Työntekijä tienaa just sen verran kuin kun sille kannattaa maksaa, maailman johtava markkinatalousdemokratia nousee taas hetken kuluttua.
otso kirjoitti: (20.12.2008 20:19:35)
Hörhö kirjoitti: (20.12.2008 19:50:50)
Mikäs tässä taluodellisessa tilanteessa muka on niin kauhean kamalaa? Kaikki toitottaa tiedoitusvälineissä ja muualla, että hirveetä on ja kohta on ihan järkyttävää. Höpö höpö.Nythän asiat on loistavasti. Lähes kaikkea saa nyt ostettua hyvin edullisesti. Ja vuoden päästä saa ostettua aivan mielettömän edullisesti. Tästähän seuraa yhtä juhlaa, eikä mitään kamalaa.
VOI ,VOI!!
Googletappa sana DEFLAATIO.
Niinpä niin!!
Tuo deflaatio tekee tilanteen erittäin herkulliseksi.
Chip Greenside kirjoitti: (20.12.2008 20:11:51)
Samaa mieltä fuken kirjoituksesta. Toivottavasti tästä kaiken pahan alusta ja juuresta eli pohjattomasta ahneudesta päästäisiin hiljalleen eroon. Eräskin Nobel-palkittu, joka oli vähäväkisessä pohjoisessa maassa korkeassa valtiollisessa virassa, tuomitsi jyrkästi yritysjohdon optiot puheessaan virkakaudellaan, mutta heti virkakautensa jälkeen tultuaan valituksi erään pörssiyhtiön hallitukseen ja päästyään tuon yhtiön optiojärjestelmän piiriin, katsoi jo ansainneensa ko. edut.
En ole koskaan pienosakkeenomistajana hyväksynyt käsittämättömiä etuja, mistä yhtiöiden palkkajohtajat pääsevät nauttimaan, vaikka heillä ei ole edes minkäänlaista henkilökohtaista yrittäjäriskiä. Tässä pienessä maassa nämä piirit ovat varsin pienet ja veljet sopivat keskenään eduista ’sulle-mulle’- pohjalta ja pienosakkeenomistajat eivät voi asialle mitään tässä kusetuksen kurjimuksessa.
Mitä pörssikursseihin tulee, niin ne tulevat aina uudelleen ja uudelleen nousemaan ja laskemaan siitäkin huolimatta, että on olemassa aiempaa enemmän epävarmuustekijöitä. Ihmiskunta tulee kuitenkin aina löytämään keinot uudelleenvaurastumiseen. Aina ennenkin on juuri senaikainen lama mitä eletään tuntunut ylipääsemättömältä.
Suomalaisia yritysjohtajia ei ole mitenkään erityisen hyvin palkittu. Verrattuna moniin muihin maihin, joissa yrittäjyyden/yrittämisen arvostus on paljon korkeammalla. Eikä piensijoittajat missään päätä yritysjohdon optioista tai muistakaan palkkioista. Yleensä on tapana että varsinaiset omistajat asettavat tavoitteita ja päättävät kuinka ja keitä niiden saavuttamisesta palkitaan. Joka tapauksessa omistajat odottavat/edellyttävät tuottoa sijoituksilleen. Jos piensijoittaja tuntee kokevansa vääryyttä niin lienee parempi luopua osakkeistaan.
Olen myös eri mieltä ikävästi vihjaamasi Nobelistin tekemisistä. Häntä arvostetaan erittäin korkealle suomalaisen liike-elämän johdossa. Virkakaudellaan hän veti lukemattomia liikemiesvaltuuskuntia maailmalla, avaamassa suhteita joiden avulla kymmenet yritykset loivat pohjaa menestykselleen. Kysymys ei ollut pelkästään yritysten menestymisestä, sitä kautta saatiin Suomeen satojatuhansia työpaikkoja. Hän jos kuka on optionsa ja Nobelinsa ansainnut. Hän on myös golfari joten sitäkin suuremmalla syyllä – Onneksi olkoon!
Jotta hieman sivuttaisiin varsinaista topic’ia niin sanoisin että nyt kannattaa pysyä osakkeiden suhteen ostolaidalla. Se taas on toinen asia kannattaako enää sijoittaa varojaan Suomessa. Mutta jokainen päättäkööt tekemisistään omalta kohdaltaan.
Hörhö kirjoitti:
otso kirjoitti:
Hörhö kirjoitti: Lähes kaikkea saa nyt ostettua hyvin edullisesti. Ja vuoden päästä saa ostettua aivan mielettömän edullisesti.
Googletappa sana DEFLAATIO.
Tuo deflaatio tekee tilanteen erittäin herkulliseksi.
Superinflaatio vai deflaatio – Suomen/maailman taloustilanne on kuin harakka lankulla joka on tervattu, nokka vai pyrstö tarttuu kiinni vuoronperään, riippuen kumpi osuu 🙂
Me jotka omistamme osakkeen olemme rakentaneet golfkentät joilla Te kaikki muutkin pelaatte.
rex kirjoitti: (20.12.2008 21:36:07)
Me jotka omistamme osakkeen olemme rakentaneet golfkentät joilla Te kaikki muutkin pelaatte.Sama johdon mukainen ajatusjana koskee varmaan vaimoasi.
Jos emme olisi kateellisia,emmehän tarvitsisi omia vaimojakaan?
rex kirjoitti: (20.12.2008 21:48:57)
Jos emme olisi kateellisia,emmehän tarvitsisi omia vaimojakaan?No nimenomaan pay and play.
Jylan kirjoitti: (20.12.2008 21:06:15)
Suomalaisia yritysjohtajia ei ole mitenkään erityisen hyvin palkittu. Verrattuna moniin muihin maihin, joissa yrittäjyyden/yrittämisen arvostus on paljon korkeammalla. Eikä piensijoittajat missään päätä yritysjohdon optioista tai muistakaan palkkioista. Yleensä on tapana että varsinaiset omistajat asettavat tavoitteita ja päättävät kuinka ja keitä niiden saavuttamisesta palkitaan. Joka tapauksessa omistajat odottavat/edellyttävät tuottoa sijoituksilleen. Jos piensijoittaja tuntee kokevansa vääryyttä niin lienee parempi luopua osakkeistaan.
Olen myös eri mieltä ikävästi vihjaamasi Nobelistin tekemisistä. Häntä arvostetaan erittäin korkealle suomalaisen liike-elämän johdossa. Virkakaudellaan hän veti lukemattomia liikemiesvaltuuskuntia maailmalla, avaamassa suhteita joiden avulla kymmenet yritykset loivat pohjaa menestykselleen. Kysymys ei ollut pelkästään yritysten menestymisestä, sitä kautta saatiin Suomeen satojatuhansia työpaikkoja. Hän jos kuka on optionsa ja Nobelinsa ansainnut. Hän on myös golfari joten sitäkin suuremmalla syyllä – Onneksi olkoon!
Jotta hieman sivuttaisiin varsinaista topic’ia niin sanoisin että nyt kannattaa pysyä osakkeiden suhteen ostolaidalla. Se taas on toinen asia kannattaako enää sijoittaa varojaan Suomessa. Mutta jokainen päättäkööt tekemisistään omalta kohdaltaan.
Tiedän, että palkitseminen ei ole sen suurempaa kuin muuallakaan, se on kuitenkin aivan liian avokätistä niin meillä kuin muuallakin. Tunnen myös päätöksentekomekanismin, jossa palkitsemisesta päättävät yksilöt ovat itse samassa asemassa palkittavien kanssa, lähes poikkeuksetta myös päättämässä kavereiden eduista puolin ja toisin. ’Pidä nyt huoli, että tämä minun asiani käsittely sujuu hallituksessa luonnikkaasti, niin minä pidän sitten huolta vastavuoroisesti sinun asiastasi.’
Mitä nobelistiin tulee, niin takinkääntöä en hyväksynyt, olisi ymmärtänyt pitää suunsa kiinni virassaollessaan niin ei olisi ollut tarvetta kertoa samasta suusta päinvastaista asiaa myöhemmin.
Chip Greenside kirjoitti: (20.12.2008 23:25:00)
Mitä nobelistiin tulee, niin takinkääntöä en hyväksynyt, olisi ymmärtänyt pitää suunsa kiinni virassaollessaan niin ei olisi ollut tarvetta kertoa samasta suusta päinvastaista asiaa myöhemmin.Pitäisit Chip kerrankin mölyt mahassasi. Täysin lapsellista puhetta.
Me jotka omistamme osakkeen olemme rakentaneet golfkentät joilla Te kaikki muutkin pelaatte.
(rex 20.12.2008 21:36:07)
*************************************************************************
Suuret kiitokset tästä.Jos käyttäisin nimimerkkiä niin se olisi: ’Entinen golf-osakkeen omistaja’
toveri kirjoitti: (20.12.2008 20:15:06)
Jos tämä tosiaan on näkemyksesi maasta 10vuoden kokemuksella niin suosittelen katsomaan taloushistoriaa vielä hieman pidemälle. Siellä on koettu pahempaakin kuin muutaman pörssiyrityksen kompurointi.Kokemukseni perustuu koko elämäni mittaiseen oppimiseen, josta 10 viime vuoden aikana olen nähnyt livenä sen, mitä aiemmin sai lukea lehdistä. Asiassa on kaksi totuutta.
Ja jos peilaa taloushistoriaa vielä pidemmälle kuten ehdotit, niin yksi asia on varsin selkeä. Me ei olla tässä lamassa vielä koettu mitään sellaista, joka olisi maininnan arvoista tulevissa historian kirjoissa.
toveri kirjoitti: (20.12.2008 20:27:32)
Te ette koskaan tule ymmärtämään jenkkejä, heitä ei kiinnosta pätkän vertaa mitä johto tienaa jos kurssi vain nousee.Tätä mieltä oli vielä muutama vuosi sitten eräs kaverini, joka on AA:n pilotti. Nyt hän on toista mieltä. Niin kuin monet muutkin jenkit.
toveri kirjoitti: (20.12.2008 20:27:32)
Jenkki johtajaa ei taas kiinnosta pätkän vertaa mitä työntekijä tienaa kunhan tienaa itse moninkertaisen summan.Olen täysin samaa mieltä, ja lisäisin vielä siihen kaikki muutkin johtajat. Ja suomalaiset tulevat perässä, palkkoja nostetaan vertaamalla jenkkilään ja uhataan johtajien karkaamisella ulkomaille. Sellaiset johtajat kyllä kannattaisikin päästää.
toveri kirjoitti: (20.12.2008 20:27:32)
Te ette koskaan tule ymmärtämään jenkkejä, heitä ei kiinnosta pätkän vertaa mitä johto tienaa jos kurssi vain nousee.Tätä mieltä oli vielä muutama vuosi sitten eräs kaverini, joka on AA:n pilotti. Nyt hän on toista mieltä. Niin kuin monet muutkin jenkit.
toveri kirjoitti: (20.12.2008 20:27:32)
Jenkki johtajaa ei taas kiinnosta pätkän vertaa mitä työntekijä tienaa kunhan tienaa itse moninkertaisen summan.Olen täysin samaa mieltä, ja lisäisin vielä siihen kaikki muutkin johtajat. Ja suomalaiset tulevat perässä, palkkoja nostetaan vertaamalla jenkkilään ja uhataan johtajien karkaamisella ulkomaille. Sellaiset johtajat kyllä kannattaisikin päästää.
toveri kirjoitti: (20.12.2008 20:27:32)
Työntekijä tienaa just sen verran kuin kun sille kannattaa maksaa, maailman johtava markkinatalousdemokratia nousee taas hetken kuluttua.Näin on, täällä toimii palkkajousto ja ihmiset ovat kuin ’jackintheboxeja’. Töitä tehdään vaihteeksi halvemmalla, kun taas toisaalla lyödään perse penkkiin. Sitten kun se nousu tulee, valitettavasti siinä eivät ole kaikki mukana – eikä varsinkaan ammattiliittojen valloittama Eurooppa.
Mutta odotella pitää ja olen pettynyt siihen, että järjestäytynyt yhteiskunta (nykyiset poliitikot) ei pysty ongelmaa ratkaisemaan, vaan sen lopulta korjaa anarkia. Ikävää, koska siihen liittyy myös väkivaltaa ja surua.
-
JulkaisijaArtikkelit