Aihe: Miksi Driveria pidetään mörkönä? - Golfpiste.com

19.11.–26.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[4][2]
KilpailuaSuomalaista

Miksi Driveria pidetään mörkönä?

Etusivu Foorumit Yleistä Miksi Driveria pidetään mörkönä?

Esillä 22 viestiä, 1 - 22 (kaikkiaan 22)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Miksi jokapaikassa touhotetaan ettei Driveriin tai puumailoihin pidä koskea ennen kuin vasta parin kolmen pelivuoden jälkeen? Itse aloittelin aika pian pelleilemään niiden kanssa ja sain mielestäni niilä paljon hyötyä aikaan. Esim. Vasta driverilla harjoitellessa sain korjattua slaissin kokonaan pois lyönneistäni. Driverin pitkän varren takia jouduin myös rauhoittamaan swingiäni ja ottamaan varresta hyödyn. Tulos: pitkillä raudoilla alkoi tulla toivottua mittaa (ennen kaikki seiskaa pienemmät lensivät samoille pituuksille). Eli itse koen puumailoilla harjoittelun tuovan hyötyä myös vähän aloittelijaa kokeneemmalle pelaajalle.

    Hyvä huomio tuo draiverikammoisuus. Pitkä varsi opettaa rauhoittamaan svingiä, mikä lienee oleellista. Hyvä väline oikean tuntemuksen ja liikeradan oppimiseen on svingaaminen pallo-ongella-kupin voi ottaa pois-.

    Joskus muuten ihmetyttää mikä on näitten ammattiopettajien idea? Annetaan kaikenmaailman nippelitietoa. Golfsvingissähän on yksinkertaisesti kyse siitä etteivät kädet ja käsivarret ota ylivaltaa svingissä. Vaan että vartalo ja käsivarret kulkevat samassa tahdissa, maila suoraan navan jatkeena. Ei niin, että vartalo kääntyy ensin ja maila yrittää tulla siellä jossain perässä.

    Minusta se ohje siitä, ettei ihan ekana oteta draiveria käteen on ihan paikallaan.

    Lähdetään nyt liikkeelle vaikka ihan siitä, että ennen kun mailanpäässä alkaa olla sitä vauhtia, niin draiverilla ei tule yhtään sen enempää mittaa kuin esim puufemmalla tai -kolmosella.

    Lisäksi ei-toivotun sivukierteen riski ainakin oman kokemukseni mukaan moninkertaistuu kun lofti putoaa femman 19:sta draiverin n 10:een varren samalla kasvaessa. Ihan tarpeeksi saa kentällä katsella ekaa kesää pelaavia sankareita, joiden kierroksen ainoa kunnolla osunut hartiavoimin murjottu draivi lähtee 50m slaissilla metsään. Ja sitten etsitään. Kadonneet pallot ovat edelleen golfin sujuvuuden vihollinen #1!

    Kolmas pointti: draiveri on yleensä se bägin kallein maila, ja sen hankintaa kannattaa lykätä sen verran, että tietää mitä siltä haluaa. Ettei tule tehtyä kallista hukkaostosta esim liian löysällä varrella tai liian alhaisella loftilla.

    Kaikkihan me ollaan yksilöitä, ja jotkut oppivat nopeammin kuin toiset, tuo draiverisuositus on tietty vain viitteellinen. Itse hankin draiverini vuoden pelin jälkeen n 25:n händärillä, ja suoraan sanoen olisin pärjännyt ilmankin vielä jonkin aikaa.

    Mutta siinä olen PeliToopen kanssa yhtä mieltä, että jokin puu siellä bägissä kannattaa olla mahdollisimman aikaisin. W5 on hyvä alku.

    Kyllähän se on selvä, että moni ns. pelimieskin pelaisi parempaa tulosta, jos jättäisi draiverin kotiin.

    Mutta draivaaminenhan on golfin suola. Pitkistä draiveista puhutaan paljon enemmän kuin onnistuneista puteista tai hyvistä lähestymisistä.

    Minä suosittaisin kyllä ottamaan draiverin heti mailavalikoimaan. Draiverilla tuot itsellesi pelinautintoa. Ja kuten jokú totesi draiverin käyttö opettaa parantamaan svingiäsi, koska draiveri ei anna anteeksi niin paljon kuin muut mailat.

    Kun lyöt draiverilla alusta alkaen sinulle ei kehity koskaan draiverikammoa.

    Kun ostat vielä hyvän draiverin, varmasti lyöt sillä pitemmälle kuin muilla mailoilla. En näkisi riskiä myöskään varren jäykkyyden kanssa. Eiköhän valtaosa pelaa regulareilla pitkän aikaa.

    Golfissa yritetään pallo lyödä tiiltä kuppiin mahdollisimman vähillä lyönneillä, useimmat aloittelijat pääsevät pidemmälle lyömällä kaksi lyöntiä wedgellä kuin kolmannella lyönnillä drivellä tiiltä. Pelaajasta riippuu, onko mieliala parempi kahden onnistuneen rautalyönnin vai maata pitkin kierivän puulyönnin jälkeen.
    Drive kannattaa ottaa kierrokselle mukaan vasta sitten, kun suunilleen tietää, mihin sillä pystyy. Yksittäinen epäonnistuminenkin on helpompi kestää, kun voi rehellisesti ajatella, että ’en normaalisti lyö tuollaisia’.

    Minun teoriani draiverikammoon on, että draiveri mielletään mailaksi, jolla tulee lyödä pitkälle. Tällöin golfarin alitajunta sanoo, että tulisi lyödä lyödä lujempaa. Kaikkihan tietävät, ettei repimisellä saavuteta mitään, vaan draiverilla tulisi lyödä juuri samalla tavalla, kuin sillä varmalla puu femmalla.. Kannattaa ostaa heti alkuunsa ainakin grafiitti vartinen draiveri, ettei ala hakkamaan, millään rautavartisella halolla.. Slaissit poistuvat ja siitä on takuu

    mikä maila antaa takuun siitä, että sillä slaissit oikenevat?

    Koska se on vaikea maila! – Toivoisin hartaasti että jos ei osaa driveria käyttää niin ei menisi kokeilemaan ’jos nyt sattuisi kuitenkin’ – lyöntejä pelikentälle; siitä kärsivät kaikki. Driveri kannattaa omistaa heti alussa mutta sitä on käytettävä rangella kunnes lyönti on riittävän varmaa. (koskee kyllä muitakin mailoja)

    Vaan eipä taida tosiaan tavallisista klubipelaajista paljon pelaajien, jotka voivat rehellisesti draivin olevan ’varmaa’. Ainakin itse huomasin keväällä draiverilla kokeillessa, ettei se todellakaan ole vielä minun mailani. Komea, suora kaari rauta 3 tai 4 mailalla lyötynä kohottaa minulle paljon enemmän peli fiilistä, kuin hirveä slaissi draiverilla metsikköön…

    Muttapa tavalliset klubituupparit eivät tunnu tajuavan että jos haluaa kehittyä(varsinkin hieman iäkkäämmät) niin täytyy lyödä sellanen 2 koria päivässä ja otta prolta jokunen tunti että saa sen svingin edes näyttämään joltain.

    Kyllä pysyy draivikin pelissä kun yhden kesän treenaa kunnolla.

    Joo. Tuo on ihan totta. Viimekesänä pelaamista aloittaessani ja kurssin suoritettua tuli treenattua keväällä todella paljon, noin 1-2 tuntia rangella ja harjoitusmontussa päivässä. Syksymmällä treeni väheni minimiin (äkkiä 20 palloa ilmaan ennen kierrosta), mikä aiheutti sen, että oli todella harvinaista herkkua päästä kierros omaan paariin. Nyt kuitenkin olen malttanut harjoitella noin tunnin päivässä ennen kierrosta tai pari tuntia päivässä, jos ei lähde kiertämään. Hymyssä suin voinkin sanoa rautapelini olevan ihan hyvässä kunnossa. Varmaan draiverinkin saa kulkemaan, mutta paljon se vaatii itseltäni harjoittelua. Ensin pitäisi ’vannotella’ itselle, ettei sillä tarvi lyödä kaksi kertaa kovemmalla svingillä kuin raudoilla, vaan vähempikin riittää… =)

    Hyvää peli kesää kaikille!

    Aloitin pelaamisen viime elokuussa, ja ainoat puut bägissä ovat vielä w4 ja w7. Ei tasoituksen tippuminen ainakaan Driverin avulla olis nopeutunut. Koska nyt lyön tiiltä keskiverroin n. 190 m – 200 m 17 asteisella puulla, eikä slaissi enää vaivaa, niin olen ajatellut Driverin hankintaa.

    Se on kyllä totta, että puut opettavat tarvittavaa rauhallisuutta.

    Nyt en vaan oikein tiedä mikä Driveri sopisi. Oma Callawayn SteelHead Plus Reg. w4 tuntuu tosi hyvältä, joten tulisko Driveri jotenkin sopia siihen???

    Kerroit, että sinulla on Callawayn puunelonen. Mikäli olet ostamassa draiveria suosittelen, että pysyt merkkimailoissa, esim. Callaway tai Taylormade.

    Vaarana on nimittäin, ettei ’huonompi’ ja halvempi draiveri anna sinulle edes samoja mittoja, suunnasta ja pelivarmuudesta puhumattakaan.

    Oman kokemukseni perusteella merkkimailojen ominaisuudet kulkevat omassa sarjassaan.

    Draiveri on totta tosiaan mailasarjan vaikeimpia mailoja johtuen sen pitkästä varresta ja etenkin erittäin ’jyrkästä’ lyöntipinnasta, joka tuo svingin virheet esiin erittäin herkästi.

    Mutta miksi klubipelaajat sitten lyövät draiverilla? Tietysti siksi että se on niin kivaa. Draiveri on ehdottomasti mukavin maila lyödä, kevyt, isopäinen (ainakin nykyään) ja se ääni mikä siitä kuuluu….se on musiikkia korville.

    Tietysti draiverin käytössä kannattaa käyttää kuitenkin järkeä, ja kapeilla kentillä saattaa usein olla hyvinkin viisasta jättää se pois bägistä.

    Ja TEL:lle tiedoksi että se onko mailassa grafiitti- vai metallivarsi ei vaikuta slaissiin mitenkään. Varren oikea kiertojäykkyys on draiveria valittaessa tärkeää, mutta jos kovalyöntinen pelaaja ostaa regu-grafiittivartisen mailan, lyö hän takuu varmasti slaissia.

    Ja puheenollen voiman käytöstä draivatessa. Draiverilla lyödessä ei saa ikinä hidastella, pitää aina lyödä kovasti! Tämä ei tarkoita että pitää lyödä 100% tehoilla, niin että itse lentää melkein perässä, vaan noin 90% tehoilla, joka raudoilla lyötäessä tuntuisi jo repimiseltä, raudoille hyvä teho 70%. Ja tämä ei ole itse keksimäni juttu, lukekaapa golfammattilaisten kirjoittamia kirjoja.

    kaksi pikku juttua;
    1) mailanpään nopeudesta riippumatta liian löysä varsi kovalyöntisellä aiheuttaa hukkia, ei slaissia, ja liian jäykkä slaissia
    2) on ihan totta, että oppikirjat kehottaa olemaan lyömättä täysillä, mutta tieto on osittain vanhentunutta. Mm. Nick Price on todennut, että merkittävin ero tämän päivän nuorten huippujen ja menneen maailman tähtien välillä on siinä, etä nykyiset nuoret huiput mättävät palloa surutta, hänen nuoruudessaan välineet eivät kerta kaikkiaan toimineet täysillä lyötäessä. Vain hyvin harva vanha stara on lähtenyt muuttamaan lyöntitekniikkaansa nuorena oppimastaan.
    Täysillä lyöminen tarkoittaa tietysti suurinta nopeutta, jossa mailan vielä pystyy hallitsemaan, ammatilaiset ovat ikänsä harjoitelleet tätä hallintaa , joten he tietysti pystyvät parempaan kuin vasta-alkajat

    En ole ihan samaa mieltä sinun kanssa ’vieraspelaaja’. Itsehän juuri sanoin että nykyiset oppikirjat opettavat lyömään täysillä. No kuitenkin, tämä varren jäykkyys juttu. Eli ensinnäkin monethan luulevat että mitä ’löysempi’ varsi on, sitä enemmän se taipuu ihan fyysisesti. Varsien jäykkyydet tarkoittavat kuitenkin kiertojäykkyyttä. Ja mietippä nyt asiaa. Jos on liian löysä varsi lyöjän mailanpäännopeuteen verrattuna, tulee mailanpää vasta ranteiden jälkeen (oikeaoppisessa svingissä), ja juuri siitähän slaissi johtuu. Uskon kyllä että myös hookia saa aikaan itselleen sopimattomalla varren jäykkyydellä, mutta suurin syy taitaa kuitenkin olla ranteiden liiallinen/liian vähäinen käyttö.

    1. Kaikki varret sekä taipuvat että kiertyvät, teräsvarret noin 2 asetetta, grafiitit joko alle 2 tai jopa 8 astetta, joten kyllä on ihan oikein puhua jäykkyydestä molemmissa mielessä.

    En halua ryhtyä juupas-eipäs kinaamiseen liian jäykän varren vaikutuksesta, joten vetoan korkeampiin auktoriteetteihin.

    Mailanvalmistajat suosittelevat slaissin korjaamiseen nimenomaan löysempää vartta (more torque and flex), ei jäykempiä varsia.

    Voit tarkistaa asian esim osoitteesta http://www.swingweight.com/slicers_alert.htm, tai kysyä täällä asiaa expertiltä, Markku Huotelinilta, joka mielestäni ainakin kertaalleen on kysymykseen vastannutkin.

    Vieraspelaaja on oikeassa kiertojäykkyyden vaikutuksesta slaissiin.

    Swingweigt saitilla on hyviä artikkeleita mailojen mitoituksesta ja kielitaidottomille on jopa kuva kiertojäykkyyden vaikutuksesta: =>Choosing the right driver, Part two

    Lue lisää: Kiertojäykkyys ym.

    Kuvitellaan että mailassa olisi varsi, joka ei taivu mihinkään suuntaan eikä kierry ollenkaan…

    Jos tällaisella mailalla lyö slaissin niin syy ei ole siinä että on liian jäykkä varsi vaan siinä että ranteet ovat auki tai sitten mailan rata on ulkoalta sisään. Ja tämä minun käsitykseni mukaan on virheellinen svingi. Eli on turha sanoa aloittelijoille että sinulla on liian jäykkä varsi jos lyö slaissia.

    Jos tällä varrella lyö hukkia niin syy ei ole siinä että on liian löysä varsi vaan siinä että ranteet ovat suljetut tai sitten rata on sisältä ulos. Ja tämäkin on minun käsitykseni mukaan virheellinen svingi.

    Eli jos lyö jäykällä varrella vinoon, niin kyse ei ole siitä että varsi olisi väärä vaan siitä että svingi on virheellinen.

    Liian löysä varsi taas voi tuottaa hukkia kovalyöntisillä pelaajilla, koska mailanpää tulee hieman jäljessä, jolloin ranteet ovat jo ehtineet sulkeutua.

    Erilaisilla jäykkyyksillä haetaan niin sanottua potkua joka antasi mailanpäälle lisä nopeutta ja näin ollen pallolla lisä pituutta. Mutta kun varsi antaa ns. potkua niin suunnan kontrollointi vaikeutuu. Tämän vuoksi kaikilla(raaka yleistys) ammattilaisilla onkin mailoissaan niin jäykät varret kuin löytyy…

    Ja muistakaa että draiverilla on tarkoitus lyödä pituttta ja raudoilla suuntaa. Toki molemmat ovat kummassakin tärkeitä mutta näin ne painottuvat.

    Draiverilla kannattaa aloittaa harjoitella heti kun sellainen bägistä löytyy, jotta svingistä kehittyisi monipuolinen. (ei pelkästään lyhyille raudoille sopiva).

    Kyllä tämä driveri on vaikea maila – se aiheuttaa jopa akateemista kinaa ja epätietoisuutta milloin se edes voisi toimia.

    Itsekin olen sitä mieltä että sillä on erittäin kiva lyödä, mutta palloa on niin hiivatin tylsää etsiä.

    Menee vähän off-topiciksi, mutta auttakaahan miestä hädässä. Olen ostamassa uutta driveri ja muutama hyvä on jo kiikarissa. Pulmana on loft, 8,9,10,11 asteisia on tarjolla, mutta en tiedä minkä valita. En halua kovin korkeaa lentorataa palloon, en ole kova lyöjä vaan keskiverto. Millaisia lofteja itse käytätte?

    9,5-10.5 on hyvä lofti.. Sopii periaatteessa kaikille terveille miehille (lukuunottamatta seniorit). 8,5 ja alaspäin alkaa olla jo powerhitterin lofti, joten niihin ei kannata koskea.

Esillä 22 viestiä, 1 - 22 (kaikkiaan 22)
Vastaa aiheeseen: Miksi Driveria pidetään mörkönä?

Etusivu Foorumit Yleistä Miksi Driveria pidetään mörkönä?