-
JulkaisijaArtikkelit
-
Samaa mieltä Paksupekan ja Jampan kanssa. Kun aloittelin golfuraani niin muistan lukeneeni artikkelin jossa valotettiin tasoituksen syvempää olemusta. Siitä jäi mieleen että tasoitus on suurin piirtein kohdallan kun pelaa n. 10 % kierroksistaan alle tasoituksensa (= se erinomainen kierros). Hyvät kierrokset menee sitten puskuriin ja huonot yli, niinkuin pitääkin.
Koska monilla meistä tasoitus ei putoa tasaisesti vaan pikemminkin tyyliin ’romahdus – pitkä kuiva kausi – romahdus – jne.’ niin kisoihin aina mahtuu niitä jotka ovat tuossa romahdusvaiheessa. He keräävät sitten yli neljänkymmenen pisteen tuloksia. Minusta se pitää heille suoda eikä heti alkaa ruikuttaa händärihuijauksesta. Kyllä meillä kaikilla on joskus se hyväkin päivä ja on ihan kiva jos se sattuu kilpailupäiväksi ja siitä saa jonkun pienen muiston palkinnon muodossa.
Händärihuijarin tunnistaa parhaiten siitä että kaveri pärjää kisassa kuin kisassa eikä tasoitus putoa millään, pikemminkin vain nousee.
Eri tasoitussysteemit ovat keskiarvoistuskoneita jotka laskevat vähän eri tavalla painotettuja keskiarvoja pelatuista kierroksista. Joku tilastotieteilijä/matemaatikko voisi valaista asiaa enemmän, mutta käsittääkseni oikean keskiarvon (= tässä tapauksessa se oikea händäri) laskemiseen tärkein tekijä on se että input dataa (= pelattuja kierroksia) on riittävä määrä. Veikkaisin että 10 ei vielä riitä ihan oikeaan tulokseen vaan pitäisi olla vähintään parikymmentä kierrosta, mielellään useampiakin. Ja jos niitä kierroksia on riittävästi niin sitten sillä tasoitussystemillä ei ole niin väliä, suurin piirtein saman tuloksen ne antavat kaikki.
Se on oikea tasoitus mikä on saatu sääntöjä noudattamalla, eli voi vaihdella aika paljon.
NimetönMuistan joku vuosi lukeneeni ilmeisesti Golflehdestä, että tasoitus on likipitäen oikea, jos kotikentällään noin kerran viittä pelattua kierrosta kohti noin yksi menee tasoitukseen (eli 36 p) ja muut sen alle. Eli tätä taustaa vasten ainakin jos
enemmistö kotikierroksista rupeaa menemään välille 36-38, niin tasoituksen päivitystä alaspäin kannattaisi seuraavalla 36:n ylityksellä miettiä.
Vastaavasti jos 36:een ei kotikentällä tunnu millään yltävän, niin nostavaa korttia voisi harkita.
Tuolla hehtaaritasolla toimittaessa ei luulisi vieraskilpailuissakaan haukkuja tulevan, koska ainakaan 45:een tai yli menevään pistelukemaan ei pitäisi törmätä (poislukien tilanne tosi nopeasti kehittyvien junioreilla tai aloittelijoilla) kuin ainoastaan sen harvinaisen kerran, jolloin golfjumalat niin haluavat ja sitä ei todella tapahdu usein!
Se, kuinka mones kierros pitää mennä alle tasoituksen riippuu kyllä merkittävästi siitä, missä tasoitusryhmässä pelaaja on. Ei voida yleisesti sanoa, että joka viides tms.
Ensimmäisessä tasoitusryhmässä, jossa tasoitus laskee vain 0.1/alittava lyönti ja bufferikin on vain yksi lyönti on pelaajan pelattava alle tasoituksensa vähintään joka kolmas tai neljäs kierros (vaikeampaa pelata useita lyötejä alle tasurin). Esim. kolmannessa taas riittänee noin joka viidestoista kerta (helpompi pelata useita lyöntejä alle).
Tuolla hehtaaritasolla toimii iso osa golffareista ja sillä saa sen halutun muutaman lyönnin ilmaa niitä suffelikisoja varten.
Siispä toistan itseäni. Pitäkää tasoitusta oikein, älkääkä kikkailko. Tasoituksen pitäisi olla vertailuluku, mitä se ei voi olla, jos mutulla valitaan milloin kortti on aika jättää.
Hauska Vappua ja hyviä pelejä kaikille. Ja kentät auki pian!
Oikea tasoitus kuvaa ’potentiaalia’, se EI vaihtele kovin paljon – toisin kun jotkut täällä ovat asian ymmärtäneet.
Mielestäni olisi jätettävä aina laskeva kortti koska se osoittaa että sinulla on ’potentiaalia’ pelata paremmin kun nykyinen tasoituksesi kuvastaa. Asia kääntyy toisin päin kun ikä alkaa painaa tai jonkin muu syy esim. pysyvä vamma vie tasoasi alaspäin – silloin nostavat kortit peliin mukaan ja tasoitus kuvastamaan oikeaa ’potentiaalia’.
Katselinpa tuossa vappukisojen tuloksia eri kentiltä.Paras bogipistetulos,mitä löysin voittajalta oli VAIN 61 bogipistettä.Onnea voittajalle,tosi pelimies.
Ihan noin pelkistäen tuntuu siltä, että erittäin monilla on tärkeintä hankkia mahdollisimman matala tasoitus, jotta sitten voi paistatella pelimiehenä, vaikka svingi on aivan …stä. Kuinka usein ryhmänne jäsenet palaavat omiin tasoituksiinsa? Oman kokemukseni mukaan tällainen on aika harvinaista. Mistä muuten johtuu, että tasoitusten 4 ja 5 välissä on iso kynnys?
Eniten haittaa vääristä tasoituksista on mielestäni peliryhmiä koottaessa, koska on ilmoitettu todellista tasoa vastaamattomat tasoitukset, eikä kenttä vedä, kun joka ryhmässä parin jäsenen palloa etsitään joka lyönnin jälkeen metsästä.
Tasoero 4-5 tasoituksilla johtunee siitä, että 4,5:stä alaspäin alkaa 1. tasoitusryhmä, jolloin vain kilpailukortit kelpaavat.
Tuolla alempana on joissain viesteissä todettu, että on normaalia, että tasoitukseensa pelaaja yltää muutaman kerran kaudessa. Minun järkeni tasoitus on liian korkea, jos pelaaja järjestään pelaa tasoituksensa tuntumaan.
Kevään ensimmäsillä kierroksilla on hädin tuskin ylletty parikymmeen pb-pisteeseen. Kierrosajat ovat olleet silti normaaleja, neljän tunnin pinnassa. Vika on siinä kun käyttää viimeisiin 15-50 metriin 4-5 lyöntiä.
Mitä metsähallituksen puolelle eksyviin palloihin tulee, vika on kyllä useammin mailavalinnassa kuin tasoituksessa. 54:t ja naiset lyövät lyhyemmin kuin mopotankeillaan draivaavat, mutta kun pysytään väylällä, ei etenemistahti ole yhtään hitaampi.
Eivät metsään karanneet pallot ole mikään ongelma, kun käytetään etsintään korkeintaan normaalit 5 min.
Enpä usko, että tämä voi olla juurikaan ongelma. matalammilta händäreillä tasoitus (jos sitä pidetään muuten oikein) on maksimissaan pari lyöntiä liian alhainen, jos ei nostavia kortteja jätä. Vasta-alkajilla peli voi tietysti heitellä helpommin myös huonoon suuntaan, varsinkin jos pelaa vähän, mutta ei sen pitäisi pelin etenemistä oleellisesti haitata, kun muuten toimii ripeästi.
Tasoitusten 4 ja 5 välistä eroa voi hahmottaa kuvitteellisella esimerkillä muutamasta pelikierroksesta ja niiden vaikutuksesta tasoitukseen:
Kaksi pelaajaa, joiden tasoitukset ovat 5,0 ja 4,0 pelaavat seuraavanlaisen sarjan kierroksia: 80, 82, 78, 79 ja 76. (Yksinkertaisuuden vuoksi slope ja CR:ää ei otettu huomioon) Mitkä ovat heidän tasoituksensa tämän jälkeen?
Tasoitus 5,0 on pysynyt samana ja tasoitus 4,0 on noussut 4,4:ään. Suurin syy on nimenomaan se, että kerroin, jolla tasoituksia lasketaan muuttuu 4,5 kohdalla 0,1:een.
Tasoituksen 5 voi helposti pitää pelaamalla yksittäisiä hyviä kierroksia kun taas tasoituksen 4 pitämiseksi noita hyviä kierroksia pitää tulla huomattavasti enemmän.
Osa kentistä on jo siirtynyt sarjajaossa 0-18, 18-35 ja sitten alottelijoiden sarjaan hcp 36 – 54. Tietty sitten vielä paras scratch palkitaan.
Tuolla tavalla myös singelipelaajilla on mielenkiintoa osallistua hcp sarjoihin. Ei heti jää tasoituksella 36 pelaavan jalkoihin.
Onhan niitä händärihuijareita joka sorttia; joku pelaa omalla kentällään viikolla ma-pe aina päivittäin surkean kierroksen ja tasoitus nousee. Sitten kisaan la ja yllätys , yllätys ollaankin taas palkinnolla. Ja sama rumba alkaa taas. Ja miksi; kyllähän hcp sarjoissakin on hyvät palkinnot, jos niitä viikoittain kotiin kantaa. Lahjakorttia, mailoja, gore-tex asuja, neulepaitaa…eihän ne palkinnot 200€ nouse, mutta kuitenkin.
Itse käyn kisoissa kauden aikana n.40 kertaa ja ehkä palkinnoilla 0-2 kert. koko kauden aikana. Jollei tuo 40 riitä kertomaan todellista tasoitusta niin mikä sitten…kyllä se hcp sarjojen voittoputki katkeaa kaikilla, kun tasoitus alkaa laskemaan 0-18 sisälle.
Miten ihmeessä joku pystyy tahallaan nostamaan tasoitustaan niin paljon, että sillä olisi merkitystä kilpailuissa? Eikös tasoitus voi maksimissaan nousta lähtötasostaan 2 lyöntiä max. kauden aikana? Tuollaisella kahden yksikön nousulla tai nostattamisella ei minun käsitykseni mukaan ole mitään käytännön merkitystä kilpailuissa, jos oma tasoitus on kaksinumeroinen?
Kokonaan toinen juttu, jos jättä tahallaan jättämättä laskevat kortit.
Kunnon palkintojen metsästä tekee kuten neggeri kertoin: pelaa kisat hyvit ja jättää nostavat kortit viikolla ja viikonloppuna kisoissa loistaa. Tosi-tosi palkintojen metsästäjä valkkaa lisäksi kisat kentän ja sään mukaan siten, että pokaalin pääsee pokkaamaan liikaa tasoistusta laskematta (vesisade ja kenttä missä slopeen on vaikeahko pelata). 🙂
Pikkuhiljaa avoimet yleisen sarjan tasoituskisat voisi unohtaa, mikäli kolopallosta ruvetaan puhumaan urheilulajina tai vähintään palkintojen jaossa pitäsi siirtyä periaatteeseen vain paras hcp/pb tulos palkitaan. Urheilullisempi tapa olisi jakaa muut palkinnot 2-6 tasoituskategoriassa lyöntitulosten perusteella. Hcp kisoissa voi todella olla 200 e palkinnot ja voihan sitä omaa omatuntoa pönkittää nappaamalla säännöllisesti kunnon palkintoja ja samalla voi kotona perustella, että ei golf kuitenkaan niin kallis laji ole.
Seniorisarjalaisille hcp -kisat on hyvä juttu, koska heidän tasoituksensa ei hirveästi heittele.
Olisin tyytyväinen, jos harjoituskierrokset pelaisin bufferiin ja kisat slopeen tai paremmin. Pitäähän sitä kisoissa pystyä pelaamaan vähintään omalla tasolla. Siksi ihmettelenkin hieman niitä, jotka jättävät kortinsa vain laskeakseen tasoitusta. Kuten kenttäoppaassa tasoitussäännöissä sanotaan: harjoituskierros tulee etukäteen rekisteröidä.
Jokin minusta mättää tuossa tasoituskikkailussa. Oletetaan, että jokaisessa kisassa palkintosijoille vaaditaan pb-kilpailuissa yli 36 p.
Esim. omassa kategoriassani 38 pb-pistettä merkitsee tasoituksen laskua 0,8. Jos seuraavalla viikolla tahkoan rundin joka päivä ja jätän nostavan korin (7×0,1), palataan lähtöruutuun. Seuraavassa kisassa ehkä 42 p, tasoitus romahtaa 2,4 pykälää. Pakkohan sen oikean tason on tulla vastaan, jos kilpailee säännöllisesti.
Haluaisin esimerkin, missä oikeasti joku pystyy hankkimaan jatkuvaa etua tasoituskikkailullaan. Yhden kerran huijauksen ymmärrän.
Omalla kohdalla tasoituksen pitäisi olla mielestäni 10-12 lyöntiä nykyistä heikompi, että kuvittelisin sillä olevan jotain merkitystä? Mitään muuta keinoa niin suureen nostamiseen en keksi kuin lähestyä tasoitustoimikuntaa. Sekään tuskin uskoo tason äkilliseen romahtamiseen heti.
Kaikkien viimevuotisten kierrosten perusteella (jos kakki harkkarundit olisi jätetty) oma tasoitus on nykyisellään vajaat pari lyöntiä liian matala.Mutta kaity se on oikea, koska perustuu pariinkymmeneen kilpailuun ja pariin jätettyyn harkkakierrokseen.
Niin eipä tahallisella korotuksella juuri merkitystä olekkaan kun nousu on niin pieni 0.1 yksikköä.
Hyötyä saadaan ainoastaan silloin jos oma hcp sattuu olemaan juuri siinä rajalla että 0.1 yksikön
nostaminen tuottaa yhden slope-lyönnin lisää.
Sinähän olet mielestäni tehnyt aivan oikein. Kilpaillut ahkerasti ja händäri tippunut kokoajan. Varmasti harjoittelet viikkoisin kohtuullisesti ja harjoituskierroksia tullee vähän – ainakaan kotikentällä.
Sinulla on kunniotettava asenne pelin kehittämistä kohtaan ja tottahan se on, että tulos tehdään rangella (ja ajatuksen kanssa). Sinunlaisia kehittyviä urheillusesti ajattelevia pelaajia on pääkaupunkiseudulla pilvin pimein ja kokoajan tulee lisää. Harmittaahan se kalliin osakkeen omistajaa (joka hyvin menneillä harjoituskierroksilla on tasoituksen laskenut hieman liian alas) kun teidänlaisenne tulee nappaamaan palkinnot heidän kisosta yli 36 pisteellä 🙂
Hymiöin varustettu kirjoitukseni tasoituskikkailusta oli vain pohdihta, miten voisi hieman tasoituksen kanssa voisi ’kikkailla’.
Mielenkiintoista ajatusleikkiä maja, jossa oli ainakin puolivakavaa yritystä taholtani miettiä, voiko händärihuijauksen kilpailuissa tehdä useamman kuin yhden kerran?
Seniori-ikäisenä on pakko 😉 harjoitella talvella viikottain ja kesällä päivittäin, että pysyy edes paikallaan. Niin kauan kun homma maistuu, range ja kierrokset, aion jatkaa. Parempaa ulkoilumuotoa en tiedä.
Palkintopöytien tyhjentämiseen en valitettavasti ole pystynyt pariin kolmeen vuoteen. Händäri on kait valunut liian alas, kun olen tyhmyyksissäni :=D jättänyt kaikki alentavat kortit. Pelikavereiden kanssa harkkakierroksilla sovitaan automaattisesti, että pidetään kirjaa toisten lyönneistä (myös motivointitekijä) ja tapana on ilmoittaa merkkarille myös esim. kaksoiskosketukset, 30 cm:n chipit, yms. vaikka merkkari ei niitä havaitsisi. Se on myönnettävä, että nostavia kortteja ei tule jätettyä koska ne parikymmentä kilpailukierrosta hoitavat sen puolen.
Eikö olisi parempi että tasoitus muodostuu kilpailutulosten perusteella. Varsinkin jos kilpailee parikymmentä kertaa kaudessa muodostuu näin aika totuudenmukainen tasoitus.
Itse ja myös muutamat pelikavereistani jättävät kortin vain kilpailutuloksista, ts. ei tarvitse edes jättää vaan ne kirjautuu automaattisesti. Näitä tulee kaudessa riittävästi.
Harjoituskierroksista ei yleensä jätetä mitään kortteja oli ne sitten nostavia tai laskevia. Tasoitukseen vaikuttavasta harjoituskierroksesta kun pitäisi ilmoittaa etukäteen (myös klubille, eikä pelkästään merkkarille).
Harjoituskierroksella nimen mukaisesti harjoitellaan. Testaillaan erilaisia mailoja, kokeillaan miten mihinkin tilanteeseen pitäisi pelata. Tai sitten vaan pelataan vapautuneesti ilman paineita, tab-in putteja annetaan jne. No, ehkä pieni skini kavereita vastaan aiheuttaa silloin tällöin kilpailua.
Muttei näistä kierroksista oikein kehtaisi jättää kortteja.
Maassa on aikamoinen läjä golffareita, jotka eivät kilpaile ollenkaan, siksi kait harjoituskierrokset hyväksytään tasoituskierroksiksi.
Olen samaa mieltä, että kahdessa parhaassa tasoitusryhmässä tasoitusten pitäisi muodostua kilpailukierrosten perusteella. Klubituupparitasolla (johon itse kuulun) minusta asialla ei ole kovin suurta merkitystä. Jos kilpailee, on hölmöä pitää väärää (liian alhaista) tasoitusta, joka syntynyt kenties tuurikierroksella. Kertaalleen olen jättänyt 42 pisteen kortin ja silloin tasoitus alkoi 3:lla. Toinen yli 40 p:n kierros jäi silloin omaan arkistoon. Jos nyt napsahtaisi selvästi yli 40:n pisteen kierros, miettisin pitkään kortin jättöä? Mielestäni todellista edistymistä kuvaa tasoituksen loiva aleneminen eli tasaisesti 37-38 pisteeseen pelaaminen.
Oo tehty tutkimuksia eri kentiltä.Noin 80 prosenttia ei kilpaile tai kilpailee parissa kolmessa firmakisassa kaudessa.Nämä kyllä sitten korjaa palkinnot,jos ei harjoituskierroksia hyväksyttäisi.
Jos tapanasi on jättää kortteja ja sitten alat pihtaamaan jättämistä kun ’tuli liian hyvä kierros’ niin kyllä alkaa kuulostamaan selkeältä händärimanipulaatiolta minusta. Jos händäri on reilusti yli 20 niin silloin ei pelata tasaisesti 37-38 pisteen kierroksia, varsinkaan kilpailuissa.
( pl. ne pelaajat jotka pistävät loppureiìllä käsijarrun päälle, ettei tule liian kovaa tulosta… )
Tasoitus on oikea silloin kun hyvänä päivänä pystyt siihen pelaamaan. Et joka kerta.
Pitäiskö kortti siis aina tehdä kun ei ole kisakiekkalla vaan vain pelailee? Itse pelaan kauden aikana ehkä 10 kisaa ja näistä tulee tietenkin kortti.
Harjoituskiekoista pitää aina kertoa, että sellaisesta jättää kortin. Itselläni ei ole ainakaan mitään halua jätellä ja kirjailla joka harkkarundini kortteja, vaan kirjaan sellaisen vain, mikäli tuloskuntoni tosiaan vaikuttaa olevan ristiriidassa tasoitukseni kanssa. Tosin harvemmin se alentava kortti silloin tulee 🙂
Nykyinen tasoitusjärjestelmä harjoituskorttioilmoittamisineen jne. on liian jäykkä siihen, että jokaisesta onnistuneesta kierroksesta pitäisi jättää kortti. Mikäli olisi tarkoitus että onnistunut kierros pitäisi kirjata tasoituskierrokseksi, pitäisi tämä korttikiekasta ilmoittaminen mielestäni jättää pois.
Händäri huijaukset on sitten asia erikseen, mutta jos kiertää kaudessa yli 10 kilpailua tasoitus ei mielestäni voi olla kovinpaljon metsässä.
-
JulkaisijaArtikkelit