-
JulkaisijaArtikkelit
-
My point exactly.
Parempi onkin Hippo, ettet lähde sellaiseen keskusteluun kommentoimaan, josta et edes oman sanontasi mukaan juurikaan mitään tiedä. Voit leikkiä omalla clubillasi tasoitusmääräyksien kanssa ihan niinkuin haluat ja ivata niitä, jotka kentän viritys- toimintaasi arvostelee.
Kentän tasoituskelpoisuuden päälle vanhan systeemin mukaan on hyvin moni pelaaja ymmärtänyt kohtalaisen hyvin. 100 metriä on ollut tuttu luku suurelle osaa aktiivisista pelaajista. Tämä 10 metrin sääntö on oudompi, mutta siitäkin on ollut golflehdessä useampiakin uutisia ja myös clubien sivuilla. Minua ihmetytti, että sinulle tämä oli uutinen, on tai oli kuitenkin peruskauraa. Tykkänään sitten toinen asia on tämä CBA-kerroin, josta ei ota selvää Erkkikään. Nyt tämä uusi 2016 alusta tullut uusi versio onkin sitten jo taas luku sinänsä.
Mitä tulee kentän slouppaukseen, niin ei se hetkessä synny, jos kenttä ei ole tehnyt etukäteen kotiläksyjään. Varsinkin väylien vaikeusjärjestyksen laatiminenkin vie oman aikansa. Mutta siihenjkin on omat työkalunsa, tosin työläät. Mielenkiintoista olisi nähdä tällaisen Hillin tai Hyvigolfin tiimerkkien siirto jopa eri tiiauspaikoille. Miten se vaikuttaa reikien vaikeusjärjestykseen ja sitä kautta tasoituksen muuttumiseen.
Muistuu mieleeni 90-luvun alku, kun ei vielä näitä slouppauksia ollut ja olin Nordikan jäsen. Freamillahan ei tasoitusta juurikaan laskettu, koska kenttä oli sika vaikea. Syytettiin sitten tasoitushuijariksi, kun eksyit muille kentille kilpailuihin. Sitten tuli slouppaussysteemi ja meikäläinenkin sai 8 lyöntiä hyvää. Kyllä alkoi tasoitus tippumaan.”TIRSK”
Parempi onkin Hippo, ettet lähde sellaiseen keskusteluun kommentoimaan, josta et edes oman sanontasi mukaan juurikaan mitään tiedä. Voit leikkiä omalla clubillasi tasoitusmääräyksien kanssa ihan niinkuin haluat ja ivata niitä, jotka kentän viritys- toimintaasi arvostelee.
Hahahaha 😀
Hyvä asia on että päätit lopettaa lapselliset kommenttisi. Huono, että päätit vajota vielä sen alle henkilökohtaisuuksien ja vittuilun suuntaan 🙂 Noh, se on sinun valintasi, ei minun ja se kertoo sinusta enemmän kuin minusta. Kuten sinulle jo aikanaan sanoin kun tätä asiaa viimeksi käsiteltiin.
Sinulle sopisi peili paremmin kuin kiikaritähtäin. Tälläkin kerralla.
Over and Out.
Siis hra +++++mies on sitä mieltä, että vanhat suositukset olivat hemmetin hyvät? Tämä typerä sääntöhän rajaa periaatteessa esim. ”keltaisen” tiiboksin pituudeksi maksimissaan 14 metriä? Aika pieni? Kyllä nykyaikana kentällä voidaan siirtää teemerkkejä boksista toiseen järkeä käyttäen…ei kai tää niin jäykkää ole? Tietenkin pitäen kiinni kentän kokonaispituudesta.
Mielenkiintoinen havainto. Enpä ole ajatellut asiaa noin. Eikä varmaan moni muukaan.
Nin.. onhan se hassua miten meillä niin tiukasti pidetään asioista kiinni, mutta esim WAGR-tason kisoissa Espanjassa tiipaikkoja siirrellään toiseen boxiin säiden takia ja säädetään kenttää sopivaksi. Samoin EGA:n miehet itse isossa KV-kisassa vievät tiin 40m eteen parilla väylällä keliolojen ja kentän pehmeyden vuoksi. Eikä kukaan noissakaan yhteyksissä puhu mitään tasoituskelpoisuuden poistamisesta
Niin.. onhan se hassua miten meillä niin tiukasti pidetään asioista kiinni, mutta esim WAGR-tason kisoissa Espanjassa tiipaikkoja siirrellään toiseen boxiin säiden takia ja säädetään kenttää sopivaksi. Samoin EGA:n miehet itse isossa KV-kisassa vievät tiin 40m eteen parilla väylällä keliolojen ja kentän pehmeyden vuoksi. Eikä kukaan noissakaan yhteyksissä puhu mitään tasoituskelpoisuuden poistamisesta
@+++++
Ei reikäkohtaisilla indekseillä ja kentän slouppauksella ole mitään tekemistä keskenään. Ensinmainitun tekevät liiton kouluttamat ihmiset ja jälkkmmäisen kentän oma porukka omien kriteeriensä mukaisesti.
Ei reikäkohtaisilla indekseillä ja slouppauksella olekaan mitään tekemistä keskenään, mutta tasoituksen muodostumisiin sillä on. Esim. pitkän ja vaikean par nelosen indeksit ovat sieltä vaikeimmasta ja väylää lyhentämällä siitä saadaan helpompi. Reikäkohtaiset indeksit määritellään yleensä toteutuneina keskiarvoina. Muitakin tapoja on.
Ts sanoo tämän oleellisen. Isoissa kisoissa, joissa pelataan tasoituksettomia lyöntipelejä, ei tasoitusmääräyksillä ole mitään merkitystä, koska nämä miekkoset ei tasoituksia tarvitse.
Minä olen puhunut koko ajan kisoista, joissa harrastetaan myös tasoituksen pitämistä. Niissä suurempi ongelma on tasapuoliset olosuhteet kaikille, joka näkyy kisojen keskeyttämisinä.
Tämä Penn´.: mainitsema mitta on väärä ja vanha ohje rajaa tiiauspaikan pituudeksi n. 24 metriä , kun mittapaalu asetetaan keskelle. Tämän pitempiä tiiauspaikkoja ei edes juurikaan ole.
Tämän varmaan on hokannut kaikki muut Hippoa lukuunottamatta. Mitä tulee lapsellisiin kommentteihin ja tietämättömyyteen, niin siinä ei sinua voita kukaan. Kaiken huippu on se, että jopa ivaat oman kenttäsi pelaajia julkisesti JA NIMITTELET heitä julkisesti itkupilleiksi, jotka arvostelevat merkintöjäsi. Sitä tuskin kukaan ylittää edes tällä palstalla. Yhteistyökyky sinulta näyttää puuttuvan jopa oman seurasi pelaajien kanssa. Kysäseppä vaikka Kokkisen Matilta.”TIRSK”
+++++
Ts sanoo tämän oleellisen. Isoissa kisoissa, joissa pelataan tasoituksettomia lyöntipelejä, ei tasoitusmääräyksillä ole mitään merkitystä, koska nämä miekkoset ei tasoituksia tarvitse.
Minä olen puhunut koko ajan kisoista, joissa harrastetaan myös tasoituksen pitämistä.Melkein oikein, mutta ei ihan. Mainitsemani WAGR ja nuo pari EGA:n kisaa ovat kuitenkin amatöörikisoja ja vaikuttivat tasoitukseen. Yhdessä niistä jopa poistettiin bunkkerit kokonaan pelistä, joka nyt varmasti on jopa mittaa suurempi merkitykseltään kentän vaikeuden suhteen.
Tämä koko tasoituskelpoisuus on vaan taas yksi case, jossa suomalaiset ovat paavillisempia kuin paavi itse. Järjestelmän kirjaimellinen noudattaminen on siis tärkeämpää kuin toiminta jolla tarkoitus saavutetaan. Maailmalla pelataan kuitenkin jatkuvasti kisoja joissa on amatöörejä vähintään mukana, ellei jopa koko fieldi, tiimerkkejä kuskataan eri boxeihin eri päivinä, eikä kukaan edes viitsi miettiä tasoituskelpoisuutta, vaan muutokset kirjataan tulosten ja CBA:n mukaan
Tämän varmaan on hokannut kaikki muut Hippoa lukuunottamatta. Mitä tulee lapsellisiin kommentteihin ja tietämättömyyteen, niin siinä ei sinua voita kukaan.
Näin se varmaan on jos sinä näin sanot. Siitäkin huolimatta, että kaikki muut tässä keskustelussa sanoo että sinä et nyt ole oikein sisäistänyt asiaa 🙂
Kaiken huippu on se, että jopa ivaat oman kenttäsi pelaajia julkisesti JA NIMITTELET heitä julkisesti itkupilleiksi, jotka arvostelevat merkintöjäsi
Väärin. Tämäkin. Itkupilli ei ole sellainen joka itkee yhdesä asiasta, vaan sellainen joka itkee kaikesta. Ihan kaikesta. Kysesä on moneltakin klubilta tuttu ilmiö: ilmapiirin myrkyttäjät jotka itkevät aivan kaikesta. Tässä ei ole kyse mistään syy-seuraus asiasta, kuten väärin ymmärsit.
Siinä olet toki oikeassa, että tämä ei ole ehkä se kaikkein paras paikka alkaa heistä puhumaan. Mutta se ei olut koko aiheen pointti, vaan irrallinen ulkopuolinen palanen jonka nyt väkisin halusit minua vastaan hyökätessäsi irroittaa.
Tämä sinun kanssasi keskustelu noudattaa täsmälleen yhtä toista keskustelua jota pari vuotta sitten yhden toisen nimimerkin kanssa kävin. Silloinkaan solvausten keskellä peiliä ei koskaan ollut lähettyvillä, vaikka se olisi todella ollut aiheellista 😉
Mutta olen jo kaksi kertaa sanonut että tällaiseen harrastamaasi trollailuun en halua olla osallinen, nyt tosiaan keskityn muihin aiheisiin. Varmaankin jatkat solvauksiasi, mutta toivottavasti kuitenkin keskityt ennemmin aiheeseen. Siihen sinulla kuitenkin selvästi on annettavaa, vaikka muiden mielestä oletkin hieman hakoteillä.
Kentän pituuden tms. muokkaaminen vallitsevien olosuhteiden mukaan on erityisesti pelinopeuden ja kilpailijoiden pelinautinnon kannalta erittäin kannatettavaa. Kysymys kuuluukin, kuka on se velho, joka kykenee ’säätämään’ kenttää siten, että sen CR ja Slope säilyvät samoina kerta toisensa jälkeen. Kun tähän kysymykseen on vastattu, ettei sellaista olekaan, voidaan vielä kerran kysyä kysymys:
Miksi kaikkien kierrosten tulisi olla tasoituskelpoisia?
Tulee tässä väkisinkin mieleen Mikael Salmisen muutama vuosi sitten Vuosaaressa pelaama huikea tulos 60 (-12), joka ei ole Vuosaaren kenttäennätys siitä yksinkertaisesta syystä, että ko. kisassa oli käytössä mailanmitan siirtosääntö. Kenttä ei siis ollut tasoituskelpoinen eikä sen vuoksi kenttäennätystäkään hyväksytty. Jokainen voi mielessään arvailla olisiko Mikke pelannut saman tuloksen 15 cm:n siirtosäännöllä, jolloin tulos olisi kenttäennätys. En tiedä kenen maailma kaatui vai kaatuiko kenenkään siksi, ettei tuo kierros vaikuttanut yhdenkään pelaajan tasoituksiin.
P.S. Mielestäni aletaan olla vaarallisilla vesillä, jos jokainen kisajärjestäjä saa muutella kenttää (tai muita tasoitusmääräysten asioita) halujensa mukaan ja silti kierrokset vaikuttavat tasoituksiin. Tämä johtaa äkkiä siihen, etteivät pelaajien tasoitukset ole millään muotoa vertailukelpoisia (jos ne ylipäätään koskaan ovat sitä….) ja koko slouppaus menettää merkityksensä. Tästä päästäänkin taas siihen esittämääni kysymykseen…
KL
Jokainen voi mielessään arvailla olisiko Mikke pelannut saman tuloksen 15 cm:n siirtosäännöllä, jolloin tulos olisi kenttäennätys.Ei muuten olisi. Siirtosäännön ollessa voimassa, kenttäennätystä ei hyväksytä. Tasoituskelpoisuus säilyy tuon 15cm myötä, mutta poistuu mailanmitan kautta.
Loppu hyvää pohdintaa ja kertoo aika olennaisen asian. Ne händärit eri kenttien välillä on aivan metsässä kuitenkin
Ei muuten olisi. Siirtosäännön ollessa voimassa, kenttäennätystä ei hyväksytä.
Kiitos tiedosta, tuota en tiennyt.
Kysymys kuuluukin, kuka on se velho, joka kykenee ’säätämään’ kenttää siten, että sen CR ja Slope säilyvät samoina kerta toisensa jälkeen. Kun tähän kysymykseen on vastattu, ettei sellaista olekaan, voidaan vielä kerran kysyä kysymys:
Miksi kaikkien kierrosten tulisi olla tasoituskelpoisia?
Tässä voi nähdä kaksi linjaa:
– Toisten mielestä kenttä voi olla niin erilainen tasoituslaskennnan mielessä (esim. sääolosuhteiden takia), jotta sitä tulee ”tuunata” vastaamaan lähemmäksi ”oikeaa”. Tällöin pelattaessa saadun tuloksen vaikutus tasoitukseen on lähempänä oikeaa.
– Toisten mielestä kentän ollessa liian erilainen tasoituslaskennan mielessä tasoituslaskentaa ei tule suorittaa.
Siitä, että kenttää voi kilpailua varten ”tuunata” ei lienee epäselvyyttä.Täsmällisesti ottaen, tasoituskelvottomaksi julistaminen on tasoitusten kannalta varmasti oikeudenmukaisempi. Tällä vältetään epävarmuuden lisäämistä tasoitusluvun muodostamisessa.
Käytännössä kuitenkin koko tasoituslukulaskentaan liittyy niin paljon epävarmuutta, että todellisuudessa virhe häviää muiden virhelähteiden alle.
Eli minun käsitykseni mukaan tämä on vain yksi osoitus siitä, että tasoitusluku on vain suuntaa antava luku kyseisen pelaajan potentiaalista ja siihen ei tulisi suhtautua kovin suurella vakavuudella 🙂Ei reikäkohtaisilla indekseillä ja slouppauksella olekaan mitään tekemistä keskenään, mutta tasoituksen muodostumisiin sillä on. Esim. pitkän ja vaikean par nelosen indeksit ovat sieltä vaikeimmasta ja väylää lyhentämällä siitä saadaan helpompi. Reikäkohtaiset indeksit määritellään yleensä toteutuneina keskiarvoina.
EGAn manuaalissa on asiaa sivuava lause:
It is an established fact that the stroke index allocation has virtually no influence on the Stableford result and therefore on handicap adjustments.
Eikös näin todettu tälläkin palstalla jo vuosia sitten?
Pelkkä keskiarvo ei mielestäni riitä indeksin määrittelyyn, eikä sitä näytä suosittelevan EGA eikä USGA. Keskiarvoja käytetään kyllä reiän vaikeuden määrittelyyn aluksi, mutta esimerkiksi kentän pisin par-4 ei välttämättä ole kentän indeksi 1 reikä. Kyseisellä reiällä voi bogi olla normi tulos kaikilla, joten ko reiällä ei tarvita tasoituslyöntejä. Verrattuna lyhyempään par-5:een, missä scratch pelaaja on aina kahdella päällä ja bogipelaaja pelaa paria/bogia.
Kuinka modella kentällä indeksit on oikeasti mietitty ja palvelevat erityisesti reikäpeliä?
EGAn manuaalissa on asiaa sivuava lause:
It is an established fact that the stroke index allocation has virtually no influence on the Stableford result and therefore on handicap adjustments.
Vihkiydyin tähän asiaan (jälleen kerran) viime kuussa pelattuani Katinkullan Nuas-kenttää. Siellä indeksointi on tehty EGA:n mallin mukaisesti ja näyttää pistebogiin orientoituneen pelaajan silmissä varsin hassulta. Lähtökohta kuitenkin on reikäpelityyppinen indeksointi eikä oikeastaan lainkaan reiän vaikeustasoon liittyvä.
On hyvä muistaa, että yksittäisen reiän vaikeus riippuu pelaajan taitotasosta ja myös sukupuolesta. Niinpä täydellinen reikien keskinäiseen vaikeustasoon nojaava indeksointi käsittäisi normikentällä 4×6+3×6=42 erilaista indeksiä tiin, sukupuolen ja tasoitusryhmän mukaan. Jokainen varmaankin ymmärtää, ettei siinä olisi yhtään mitään järkeä.
Tämä reikäindeksi on aina ollut kiistanalainen asia. Par -4 ei suinkaan aina ole kentän indeksi 1 reikä, mutta usein se sitä on havaintoni mukaan. Pelkkä keskiarvo ei suinkaan ole se ainoa arvo, mutta sillä lähdetään yleensä liikkeelle.Keskiarvoja on kaiken lisäksi monenlaisia, on naisten, miesten kekiarvoja ja yleensä vielä neljältä eri tiiltä pelattuina. Oleellista on myös se , että etuysillä on yleensä parittomat indeksit ja takaysillä parilliset indeksit.
Mitä tulee tasoitukseen, niin sehän on vain vertailuluku, joka kuvaa pelitaitoa hyvissä olosuhteissa ja onnistuneessa pelissä. Oleellista on , että voidaan suorittaa vertailuja myös kenttien kesken. Nythän on erilaisia toureja, tai ainakin ennen on ollut, joihin pääsee pelaamaan tasoituksen mukaisessa järjestyksessä. Syntyykö tässä pian kilpailu kenttien kesken siitä, missä on helpoin pudottaa tasoitusta, jotta pääsee toureille. Pelaajan imagoakin se saattaa nostaa. Ennen ainakin oli senioritoureilla ja junioritoureilla ihmeellisen pieniä tasoituksia, kun niitä vertaili sitten tourin kilpailujen tuloksiin.
Minusta mennään ojasta allikkoon, jos jokainen kenttä saa mielensä mukaan häärätä kentällä muutellen lyöntipaikkoja ja siitä huolimatta tulokset vaikuttavat tasoituksiin.
Vertailukelpoisuus häviää. Kenttää tosiaan voi muokata esim. sääolosuhteitten mukaan, mutta pitää vain hyväksyä se seikka, ettei kenttä ole siinä kisassa tasoituskelpoinen.
Miksi tämä kentän tasoituskelpoisuus on joillekin kynnyskysymys.
Muutoksia voi myös tehdä näissä tasoitusmääräysten rajoissa aika paljonkin, mikäli tiipaikkojen merkitsijä hallitsee hommansa.Niinpä täydellinen reikien keskinäiseen vaikeustasoon nojaava indeksointi käsittäisi normikentällä 4×6+3×6=42 erilaista indeksiä tiin, sukupuolen ja tasoitusryhmän mukaan. Jokainen varmaankin ymmärtää, ettei siinä olisi yhtään mitään järkeä.
Ja tästä syystä jompikumpi tai molemmat (EGA&USGA) mainitsevat, että olisi hyvä päätyä yhteen indeksiin per reikä.
Useilla kentillä on käytössä lyöntipeli ja reikäpeli indeksit erikseen. Tosin taitaa ainakin Suomessa olla poikkeuksellista.
Muutoksia voi myös tehdä näissä tasoitusmääräysten rajoissa aika paljonkin, mikäli tiipaikkojen merkitsijä hallitsee hommansa.
Kyse ei ole pelkästään väyläpituuksista vaikka isoin merkitys niillä onkin. Meillä Kytäjällä karheikot ovat tänä vuonna olleet helpompia pelata kuin aikaisemmin (ainakin omasta mielestäni), samoin monia aikaisemmin umpiheinässä olleita alueita on leikattu. En tiedä millä spekseillä kentät muutama vuosi sitten sloupattiin, mutta helpomman tuntuinen tämä on kuin aikaisemmin.
Kannattaa lukasta, spikebar tasoitukset samalle viivalle, jossa Mika Wikström aloittaa seurata uuden yleismaailmallisen tasoitusjärjestelmän rakentamista. Sen arvellaan valmistuvan kolmen vuoden päästä. Kirjoitus on muutoinkin hyvä ja kuvaa hyvin asian vaikeutta.
Meillä Kytäjällä karheikot ovat tänä vuonna olleet helpompia pelata kuin aikaisemmin (ainakin omasta mielestäni), samoin monia aikaisemmin umpiheinässä olleita alueita on leikattu.
Niinpä niin, slope-järjestelmä ei mitenkään voi ottaa huomioon kaikkea, etenkään vuodenaikoja. Jokainen, joka on pelannut vaikkapa Vuosaaren kentän tietää millainen ero on pelata kenttää huhtikuussa verrattuna heinäkuuhun. Pikkaisen on eroa heinän pituudessa.
Koko EGA:n (ja USGA:n) tasoitusjärjestelmä perustuu olettamuksiin ja keskimääräisyyteen. Niinpä pelaajien tasoituksetkin ovat keskimäärin oikeat, jos määräyksiä keskimäärin noudatetaan.
KL
Koko EGA:n (ja USGA:n) tasoitusjärjestelmä perustuu olettamuksiin ja keskimääräisyyteen. Niinpä pelaajien tasoituksetkin ovat keskimäärin oikeat, jos määräyksiä keskimäärin noudatetaan.
Teoriassa. Käytännössä ne ovat keskimäärin täysin metsässä, noudatettiin niitä tai ei.
Hauskaa verrata tuolla tietyn tason kisoissa kun kaveri -2 hcp:llä painaa +1 ukkoja pataan järjestäen 4 lyöntiä/ kierros. Mitähän silloin on pielessä, vai systeemi?
Päivän lukema on 2,9 eli ihan kelvollinen stimp.
Greenkeeper, missä? Ja onko kaikki greenit tasaisia vai löytyykö rosoisuutta?
-
JulkaisijaArtikkelit