Aihe: Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2 - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][1]
KilpailuaSuomalaista

Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2

Esillä 25 viestiä, 126 - 150 (kaikkiaan 639)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts kirjoitti: (10.6.2013 17:27:31)
    Eopä ole juurikaan ollut käytössä mittauslaitteita ja siksi monet swingiteoriat perustuvat olettamuksiin ja ovat kovin puutteellisia tai jopa vääriä.

    Oletko itse nähnyt tutkimuksia tai laitteita jotka kertovat lavan nopeuden hit pointissa ja separation pointissa? Tai jotka oikeesti mittaavat lavan liikettä riittävällä tarkkuudella?

    En ihmettelisi, vaikka kuvailemasi kaltaisiin swingiteorioihin joskus voisi törmätäkin. Kärkitutkimus kuitenkin on varsin laadukasta eikä niissä arvailla (oleteta) mitään. Pätevä tutkija saattaa toki selkeyttää mallejaan jättämällä epäolennaisia tekijöitä pois. Tällöin tietysti selvitetään aina mahdollinen aiheutunut virhe tutkitun kohteen suhteen.

    En tiedä mihin käsityksesi mittalaitteiden puutteesta pohjautuu. Itse ainakin olen huomannut niitä löytyvän paljonkin. Esim. USGA:lla oli ainakin jo 1995 koko swingin 3D:nä mittaava laite. Nesbitillä tutkimuksissaan 2005 erittäin monipuolinen mittalaite.

    En osaa tarkasti kertoa, mihin tarkkuuteen nykyiset välinevalmistajien parhaat mittalaitteet pääsevät. Rajat eivät mielestäni kuitenkaan tule vastaan ihan perus ongelmissa, jotka liittyvät suoraan pelaajien tekemisiin.

    ts

    data kirjoitti: (11.6.2013 10:22:50)

    ts kirjoitti: (10.6.2013 17:27:31)
    Eopä ole juurikaan ollut käytössä mittauslaitteita ja siksi monet swingiteoriat perustuvat olettamuksiin ja ovat kovin puutteellisia tai jopa vääriä.

    Oletko itse nähnyt tutkimuksia tai laitteita jotka kertovat lavan nopeuden hit pointissa ja separation pointissa? Tai jotka oikeesti mittaavat lavan liikettä riittävällä tarkkuudella?

    En ihmettelisi, vaikka kuvailemasi kaltaisiin swingiteorioihin joskus voisi törmätäkin. Kärkitutkimus kuitenkin on varsin laadukasta eikä niissä arvailla (oleteta) mitään. Pätevä tutkija saattaa toki selkeyttää mallejaan jättämällä epäolennaisia tekijöitä pois. Tällöin tietysti selvitetään aina mahdollinen aiheutunut virhe tutkitun kohteen suhteen.

    En tiedä mihin käsityksesi mittalaitteiden puutteesta pohjautuu. Itse ainakin olen huomannut niitä löytyvän paljonkin. Esim. USGA:lla oli ainakin jo 1995 koko swingin 3D:nä mittaava laite. Nesbitillä tutkimuksissaan 2005 erittäin monipuolinen mittalaite.

    En osaa tarkasti kertoa, mihin tarkkuuteen nykyiset välinevalmistajien parhaat mittalaitteet pääsevät. Rajat eivät mielestäni kuitenkaan tule vastaan ihan perus ongelmissa, jotka liittyvät suoraan pelaajien tekemisiin.

    Jos olisit oikeesti hetken perehtynyt noiden mittalaitteiden antamaan tietoon ja toimintaan, ymmärtäisit myös niiden vakavat puutteet. On helppo uskoa ’suuria nimiä’ ja olla kritiikitön, varsinkin jos ei teknologiaa kovin hyvin tunne, mutta totuus valkenee aika vähällä tutkimisella.

    Viimeinen kappale on hyvä esimerkki ajtusten perustumisesta uskoon, jolla on tapana loppua kun näemme totuuden. Juuri tuo tarkkuuden puute estää meitä näkemästä ne olennaiset ilmiöt miksi liki samoilla arvoilla tuotetaan niin erilaista pallon lentoa. Ennen mittalaitteita pelimiehet tunnistivat tuon osuman tuntemuksesta käsissä ja kertoivat ilmiöstä ’heavy hit’ Sitä voi olla kympin händärillä pelaavan vaikea hahmottaa kun ei ole sitä kokenut, jonka vuoksi olisi hyvä kuunnella edistyneempiä tuon asian tiimoilta. On siinä nimittäin pelaaja ja mittaaja ihmeissään kun entinen mailanpään nopeus 115mph tuotti lyhyemmän kaaren kuin 106mph 😉

    ts kirjoitti: (11.6.2013 10:42:12)
    Ennen mittalaitteita pelimiehet tunnistivat tuon osuman tuntemuksesta käsissä ja kertoivat ilmiöstä ’heavy hit’ Sitä voi olla kympin händärillä pelaavan vaikea hahmottaa kun ei ole sitä kokenut, jonka vuoksi olisi hyvä kuunnella edistyneempiä tuon asian tiimoilta. On siinä nimittäin pelaaja ja mittaaja ihmeissään kun entinen mailanpään nopeus 115mph tuotti lyhyemmän kaaren kuin 106mph 😉

    Esiintyykö tuota havy hit ilmiötä myös draiverilla korkealta tiiltä lyötäessä mielestäsi.
    Vai onko kyseessä enemmän raudoilla maasta lyöminen. Omakohtaisiin kokemuksiin
    pohjautuen näkisin tuon rautalyönnin oleellisemmaksi, mutta toki koetussa osumarekyylissä
    on selviä eroja draiverillakin.

    ts

    data kirjoitti: (11.6.2013 11:58:25)

    ts kirjoitti: (11.6.2013 10:42:12)
    Ennen mittalaitteita pelimiehet tunnistivat tuon osuman tuntemuksesta käsissä ja kertoivat ilmiöstä ’heavy hit’ Sitä voi olla kympin händärillä pelaavan vaikea hahmottaa kun ei ole sitä kokenut, jonka vuoksi olisi hyvä kuunnella edistyneempiä tuon asian tiimoilta. On siinä nimittäin pelaaja ja mittaaja ihmeissään kun entinen mailanpään nopeus 115mph tuotti lyhyemmän kaaren kuin 106mph 😉

    Esiintyykö tuota havy hit ilmiötä myös draiverilla korkealta tiiltä lyötäessä mielestäsi.
    Vai onko kyseessä enemmän raudoilla maasta lyöminen. Omakohtaisiin kokemuksiin
    pohjautuen näkisin tuon rautalyönnin oleellisemmaksi, mutta toki koetussa osumarekyylissä
    on selviä eroja draiverillakin.

    Esiintyy varsin paljon myös draiverilla. Itselläni viime viikoilla esiintynyt valitettavan harvoin ja siksi ei oikeen pallo matkaa taita vaikka vauhdit ja muu on kohdallaan.

    Toinen juttu on sitten se, että tällä ei ole enää mitään tekemistä voimantuoton kanssa vaan voimina ilmenenvien lopputulosten. Voimantuotto syntyy kehon liikkeistä ja välittyy lapaan. Voimien välittyminen pallon lentoon on kokonaan toinen tarina.

    ts kirjoitti: (11.6.2013 12:01:39)

    data kirjoitti: (11.6.2013 11:58:25)

    ts kirjoitti: (11.6.2013 10:42:12)
    Ennen mittalaitteita pelimiehet tunnistivat tuon osuman tuntemuksesta käsissä ja kertoivat ilmiöstä ’heavy hit’ Sitä voi olla kympin händärillä pelaavan vaikea hahmottaa kun ei ole sitä kokenut, jonka vuoksi olisi hyvä kuunnella edistyneempiä tuon asian tiimoilta. On siinä nimittäin pelaaja ja mittaaja ihmeissään kun entinen mailanpään nopeus 115mph tuotti lyhyemmän kaaren kuin 106mph 😉

    Esiintyykö tuota havy hit ilmiötä myös draiverilla korkealta tiiltä lyötäessä mielestäsi.
    Vai onko kyseessä enemmän raudoilla maasta lyöminen. Omakohtaisiin kokemuksiin
    pohjautuen näkisin tuon rautalyönnin oleellisemmaksi, mutta toki koetussa osumarekyylissä
    on selviä eroja draiverillakin.

    Esiintyy varsin paljon myös draiverilla. Itselläni viime viikoilla esiintynyt valitettavan harvoin ja siksi ei oikeen pallo matkaa taita vaikka vauhdit ja muu on kohdallaan.

    Toinen juttu on sitten se, että tällä ei ole enää mitään tekemistä voimantuoton kanssa vaan voimina ilmenenvien lopputulosten. Voimantuotto syntyy kehon liikkeistä ja välittyy lapaan. Voimien välittyminen pallon lentoon on kokonaan toinen tarina.

    Kokemus osumarekyylistä liittyy varren taipumakäytökseen yhdistettynä osumaääneen. Varren taipumakäytöstä osuman aikana voidaan tutkia tietokonelaskelmin tai nopeilla kameroilla. Vaikutukset pallon lähtöarvoihin saadaan samalla. En tiedä onko tutkimusta koetun rekyylin ja pallon lähtöarvojen vastaavuuden suhteen tehty.

    ts

    data kirjoitti: (11.6.2013 12:40:21)
    . En tiedä onko tutkimusta koetun rekyylin ja pallon lähtöarvojen vastaavuuden suhteen tehty.

    On. Ja noihin löytyy varsin hyvä selityskin.

    ts kirjoitti: (11.6.2013 12:51:51)

    data kirjoitti: (11.6.2013 12:40:21)
    . En tiedä onko tutkimusta koetun rekyylin ja pallon lähtöarvojen vastaavuuden suhteen tehty.

    On. Ja noihin löytyy varsin hyvä selityskin.

    En epäile tuota, mutta ulkopuolista näkökulmaa asiaan saadaan mahdollisesti vain, jos täsmälliset mittauspöytäkirjat astuvat esiin.

    ts

    data kirjoitti: (11.6.2013 13:40:52)

    ts kirjoitti: (11.6.2013 12:51:51)

    data kirjoitti: (11.6.2013 12:40:21)
    . En tiedä onko tutkimusta koetun rekyylin ja pallon lähtöarvojen vastaavuuden suhteen tehty.

    On. Ja noihin löytyy varsin hyvä selityskin.

    En epäile tuota, mutta ulkopuolista näkökulmaa asiaan saadaan mahdollisesti vain, jos täsmälliset mittauspöytäkirjat astuvat esiin.

    Heh… fishing… fishing.. earth calling…

    Kyllä noita lukuja on kuule ihan riittävän viisaiden ja ymmärtävien ihmisten kanssa jo riittävästi käyty läpi eikä niistä mitään ihmeellistä löydy. Lähinnä asioita jotka jo vanhat pelimannet tosiksi tiesivät vaikka yleinen käsitys ei niitä tukenutkaan.

    ts kirjoitti: (11.6.2013 14:29:02)

    Kyllä noita lukuja on kuule ihan riittävän viisaiden ja ymmärtävien ihmisten kanssa jo riittävästi käyty läpi eikä niistä mitään ihmeellistä löydy. Lähinnä asioita jotka jo vanhat pelimannet tosiksi tiesivät vaikka yleinen käsitys ei niitä tukenutkaan.

    Vanhojen pelimiesten vinkkejä kannattaa kuunnella kunhan suhtautuu varauksella heidän mahdollisiin teoreettisiin selityksiinsä. Itse pidän parhaana lähtökohtana hyviin pallon lähtöarvoihin pääsemiseksi tietokoneen avulla tapahtuvaa laskentaan pohjautuvaa suunnittelua. Tätä metodia olen itse käyttänyt erinomaisin tuloksin, mutta ymmärrän toki, että monet pelaajat haluavat käyttää maanläheisempiä metodeja. Niillä ei ehkä saavuteta ymmärrystä kovin helposti, mutta uuttera työn teko voi tuottaa silti tulosta.

    ts

    data kirjoitti: (12.6.2013 12:33:43)

    ts kirjoitti: (11.6.2013 14:29:02)

    Kyllä noita lukuja on kuule ihan riittävän viisaiden ja ymmärtävien ihmisten kanssa jo riittävästi käyty läpi eikä niistä mitään ihmeellistä löydy. Lähinnä asioita jotka jo vanhat pelimannet tosiksi tiesivät vaikka yleinen käsitys ei niitä tukenutkaan.

    Vanhojen pelimiesten vinkkejä kannattaa kuunnella kunhan suhtautuu varauksella heidän mahdollisiin teoreettisiin selityksiinsä. Itse pidän parhaana lähtökohtana hyviin pallon lähtöarvoihin pääsemiseksi tietokoneen avulla tapahtuvaa laskentaan pohjautuvaa suunnittelua. Tätä metodia olen itse käyttänyt erinomaisin tuloksin, mutta ymmärrän toki, että monet pelaajat haluavat käyttää maanläheisempiä metodeja. Niillä ei ehkä saavuteta ymmärrystä kovin helposti, mutta uuttera työn teko voi tuottaa silti tulosta.

    Kerrotko meille hieman noista erinomaisista tuloksista?

    Miten ne palvelevat pelaajan kehonkäyttöä ja millaista tietoa niistä on saatu harjoittelun pohjaksi?

    B

    Golfin harrastajat ovat ihmisiä ja ihmiset maksavat paremmin unelmista kuin faktoista.
    Draiverimallit lisäävät joka vuosi lyönnin pituutta pikkurahalla 10-parikymmentä% ja ovat vuosi vuodelta yhä paremmin lähes kaiken anteeksiantavia.
    Golfopettajilta ei haluta ostaa työtä ja hikeä vaan ilmaista yardigea. Mailan uskotaan liikkuvan sentrifugaalivoimalla ja maapallon uskotaan antavan ilmaista voimaa sentrifuugin pyörittämiseen.
    Pallon halutaan uskoa saavan ylimääräisen fysikaalisten lakien ylittävän voimapotkun ja tuota todistellaan epämääräisillä ’aika liki’ mittausarvoilla.
    Koska nähdään 2.0 SF:ään tykittävä tukivoimalikko?

    B

    B kirjoitti: (8.6.2013 9:50:08)
    Svingin voimantuoton pohdinta on järkevintä aloittaa voimantuoton päätetapahtumasta eli lavan ja pallon kontaktista.
    Aihe on hankala vaikka sen mallintaminen onnistuu lähes lukiotason fysiikalla. (Pallon spinneihin ja ballistiikkaan vaikuttava lavan kolmen tason liike impactin aikana vaatii raskaampaa matemaattista jumppaa.)
    Lyhyesti: olemme nähneet eri lähteistä, että esimerkkinomaisesti valittu draivi, jossa on 100mph mailanpään vauhti (tangentiaalinopeus osuman hetkellä), lavan massa 200g, lyönnin cor 0.8 ja impactin kesto 0.0004 s tuottaa laskennallisesti pallon lähtönopeuden 146 mph+osia.
    Osumassa voimat palloon ja lapaan ovat jkv päälle keskimäärin 7100 N läpi osuman maximin ollessa päälle 21000 N.
    Nämä ovat kaiken maalaisjärkiajattelun ylittäviä arvoja ja lisää seuraa.
    Lisävoimaa pallokontaktiin lavan kautta tuottaa 2 lähdettä:
    1. mailanvarren lavan hidastumista jarruttava voima. Sen suuruusluokka voidaan laskea yksinkertaisesti laittamalla grippi kiinni ’ruuvipenkkiin’ ja laskemalla tunnetusta lavan negatiivisesta kiihtyvyydestä matka, jonka lapa siirtyy impactin keston aikana eli yksinkertaistettuna varren taipuma millmetreissä lavan painopisteen kohdalla .
    Tulos on hämmästyttävä lähes 3 millimetriä. Käyttämällä realistista varren ’jousivakiota’ esim. 140 N/m sadaan kertomalla suoraan voima jolla varsi vastustaa lavan hidastumista ja sen suuruus on hämmästyttävä vajaat 0.5N ! (vastaan 7000 N)
    Tässä on syy, miksi letkuvarsi toimii fysikaalisesti osumassa jokseenkin yhtä hyvin kuin xxstiffi.
    2. Pelaajan tuottama ulkoinen lisävoima:
    Edellisessä laskelmassa grippipäässä oli maksimaalinen tuki. Näinollen pelaaja ei voi lisäpuristuksella tai nojalla saada mitään hyödyllistä voimantuottoon (haittaa kylläkin)
    Se mitä pelaaja voi tehdä, on tuottaa osumassa mailanpäähän lisäkiihtyvyyttä kohdistamalla grippiin vääntömomentin (torque). Kyseessä on voima, jolla mailanpäätä kiihdytetään koko dsw:n ajan ja jonka suuruus pakottavasti laskee rajusti rannekulman purkautuesa ja vartalonkierron ’ehtyessä’.
    Laskennallisesti realistinen vääntömomentilla tuotettava lisävoima lapaan voi olla esim 20N luokkaa.
    Sillä saavutetaan pallon lähtönopeuteen olematon 0.05% lisäys.

    Näinollen svingin voimantuotto on puhtaasti kysymys lavan kiihdyttämisestä ennen osumaa. Se miten kiihdytetään pitää sisällään kaikki lyönnit ja voimantuoton täytyy olla suhteessa hyvän osuman toistettavuuteen.

    Miksi kuitenkin mittausten mukaan käsinopeus näyttää hidastuvan impactin aikana?
    Kyseessä on ns 4D harha eli laitteiston kyvyttömyys riittävän tarkkaan mittaukseen. Toisinsanoen mittauspisteiden spatiaalinen tiheys on riittämätön.
    Jos x-stiffin draiverinvarren frekvenssi ilmoitetaan syklinä per impacti, tulee luvuksi 0.00 ja osia.
    Suomennettuna: viesti käsille saapuu myöhässä.

    B

    ts kirjoitti: (11.6.2013 10:42:12)
    On siinä nimittäin pelaaja ja mittaaja ihmeissään kun entinen mailanpään nopeus 115mph tuotti lyhyemmän kaaren kuin 106mph 😉

    Olisit kertonut, että osuma usein paranee, kun riuhtominen rauhoittuu. Tämä ohje on pätevä ja ilmainen 😉

    ts

    B kirjoitti: (12.6.2013 15:00:20)

    Näinollen svingin voimantuotto on puhtaasti kysymys lavan kiihdyttämisestä ennen osumaa. Se miten kiihdytetään pitää sisällään kaikki lyönnit ja voimantuoton täytyy olla suhteessa hyvän osuman toistettavuuteen.

    Miksi kuitenkin mittausten mukaan käsinopeus näyttää hidastuvan impactin aikana?
    Kyseessä on ns 4D harha eli laitteiston kyvyttömyys riittävän tarkkaan mittaukseen. Toisinsanoen mittauspisteiden spatiaalinen tiheys on riittämätön.
    Jos x-stiffin draiverinvarren frekvenssi ilmoitetaan syklinä per impacti, tulee luvuksi 0.00 ja osia.
    Suomennettuna: viesti käsille saapuu myöhässä.

    Ja höpö höpö. Voi kun edes pienen osan tuosta ymmärtäisit, voisi syntyä asiallistakin keskustelua.

    Viestillä käsille ja aikaikkunalla ei ole tuossa mitään merkitystä. Kaikki tarvittava on tehty jo ennen osumaa ja jatkuu läpi osuman. Mittauksissa se sitten näkyy erilaisin ilmiöin, joillain jopa vasemman ranteen kiityvytenä osuman seurauksena. Valitettavan monella.

    ts kirjoitti: (12.6.2013 12:38:28)

    data kirjoitti: (12.6.2013 12:33:43)

    ts kirjoitti: (11.6.2013 14:29:02)

    Kyllä noita lukuja on kuule ihan riittävän viisaiden ja ymmärtävien ihmisten kanssa jo riittävästi käyty läpi eikä niistä mitään ihmeellistä löydy. Lähinnä asioita jotka jo vanhat pelimannet tosiksi tiesivät vaikka yleinen käsitys ei niitä tukenutkaan.

    Vanhojen pelimiesten vinkkejä kannattaa kuunnella kunhan suhtautuu varauksella heidän mahdollisiin teoreettisiin selityksiinsä. Itse pidän parhaana lähtökohtana hyviin pallon lähtöarvoihin pääsemiseksi tietokoneen avulla tapahtuvaa laskentaan pohjautuvaa suunnittelua. Tätä metodia olen itse käyttänyt erinomaisin tuloksin, mutta ymmärrän toki, että monet pelaajat haluavat käyttää maanläheisempiä metodeja. Niillä ei ehkä saavuteta ymmärrystä kovin helposti, mutta uuttera työn teko voi tuottaa silti tulosta.

    Kerrotko meille hieman noista erinomaisista tuloksista?

    Miten ne palvelevat pelaajan kehonkäyttöä ja millaista tietoa niistä on saatu harjoittelun pohjaksi?

    Lyhyesti osuman suhteen esim.
    -Draiverilla erinomainen mitta mailanpään nopeuteen nähden.
    -Raudoilla tieto haluttuun lentokaareen.
    Näihin saatavissa tietokoneelta ohjeistus kehon geometriseen toimintaan.

    ts

    data kirjoitti: (12.6.2013 15:15:50)

    Lyhyesti osuman suhteen esim.
    -Draiverilla erinomainen mitta mailanpään nopeuteen nähden.
    -Raudoilla tieto haluttuun lentokaareen.
    Näihin saatavissa tietokoneelta ohjeistus kehon geometriseen toimintaan.

    Noihin vois lisätä toki että hyvä osuma on aina edullinen ja lavan oikea asento antaa pallolle oikean suunnan.

    Kysymys oli lähinnä noista erinomaisista tuloksista mitä olet saavuttanut tuon avulla. Ja tietysti voisit avata meille myös tuota tietoa kehon geometrisestä toiminnasta. Mitä toimintoja tarkoitat?

    B

    Parti kirjoitti: (10.6.2013 13:28:42)
    En lähtisi optimoimaan omaa swingiäni pitämällä voimantuottoa ja mailanpään nopeutta ykkösprioriteettina.

    Ykkösprioriteettina ovat osuma-arvot. Hyviä sellaisia haetaan harjoittelulla ja kun alkavat löytyä, harjoitellaan lisää.
    Toinen ykkösprioriteetti on mailanpään nopeus osumassa, mikä yhdessä edellisen kanssa määrää sen, kuinka lähelle tai kauas pallo halutusta laskeutumispisteestä lentää ja kuinka pitkälle rullii.
    Koen tällä hetkellä aika isona tekijänä myös svingin hyvälle osumalle sen, millä ajatuksella ja tavalla voimaa grippiin tuotetaan. Kaikissa lyönneissä.

    ts

    B kirjoitti: (12.6.2013 15:23:37)

    Ykkösprioriteettina ovat osuma-arvot. Hyviä sellaisia haetaan harjoittelulla ja kun alkavat löytyä, harjoitellaan lisää.

    Älä hemmetissä??? Toi olikin mullistavaa tietoa että osuma-arvoilla on jotain merkitystä tässä pelissä…

    ts

    ts kirjoitti: (12.6.2013 15:25:48)

    B kirjoitti: (12.6.2013 15:23:37)

    Ykkösprioriteettina ovat osuma-arvot. Hyviä sellaisia haetaan harjoittelulla ja kun alkavat löytyä, harjoitellaan lisää.

    Älä hemmetissä??? Toi olikin mullistavaa tietoa että osuma-arvoilla on jotain merkitystä tässä pelissä…

    Niin ja toki ne saadaan loistavasti selville yhdellä 30fps videokameralla ja datan softalla.

    Mistä näitä oikeen sikiää….

    B

    ts kirjoitti: (12.6.2013 15:05:45)
    Ja höpö höpö. Voi kun edes pienen osan tuosta ymmärtäisit, voisi syntyä asiallistakin keskustelua.

    Viestillä käsille ja aikaikkunalla ei ole tuossa mitään merkitystä. Kaikki tarvittava on tehty jo ennen osumaa ja jatkuu läpi osuman. Mittauksissa se sitten näkyy erilaisin ilmiöin, joillain jopa vasemman ranteen kiityvytenä osuman seurauksena. Valitettavan monella.

    En olettanutkaan,että kykenet asialliseen argumentointiin.
    Mittalaitteesi ei tiedä impactistä mitään.

    ts kirjoitti: (12.6.2013 15:22:38)

    data kirjoitti: (12.6.2013 15:15:50)

    Lyhyesti osuman suhteen esim.
    -Draiverilla erinomainen mitta mailanpään nopeuteen nähden.
    -Raudoilla tieto haluttuun lentokaareen.
    Näihin saatavissa tietokoneelta ohjeistus kehon geometriseen toimintaan.

    Noihin vois lisätä toki että hyvä osuma on aina edullinen ja lavan oikea asento antaa pallolle oikean suunnan.

    Kysymys oli lähinnä noista erinomaisista tuloksista mitä olet saavuttanut tuon avulla. Ja tietysti voisit avata meille myös tuota tietoa kehon geometrisestä toiminnasta. Mitä toimintoja tarkoitat?

    Minulla ei ole näyttöjä korkealta tasolta kilpagolfin puolelta. Muunlaiset näytöt tuskin
    lukijoita kiinnostavat.

    Pallon lähtöarvot ovat seurausta mutkikkaasta kokonaisuudesta, johon vaikuttavat mailan ja pallon ominaisuudet hyvin laajalti sekä pelaajan tekemiset niin geometrian kuin voiman tuoton osalta. Tämän kokonaisuuden hallinta ilman tietokonelaskentaa on aika haastavaa. Toki hyviin tuloksiin voi päästä ihan kokeilemallakin, mutta kokonaisvaltaisen ymmärryksen saavuttaminen voi olla vaikeaa silloin.

    Tietenkin geenit tulevat ohjaamaan tätäkin lajia vielä vuosia, eikä tällaisilla laskelmilla huonosta
    pelaajasta tehdä hyvää. Pienen edun niillä voi toki saada, jos ymmärtää sen edun ottaa. Niin kuin sanoin, kovalla työlläkin voi päästä hyviin tuloksiin. En näitä laskelmia sen ihmeemmin tyrkytä kenellekään. Oikaisin nyt vain lähinnä esiintyneitä väärinkäsityksiä ja vähättelyjä.

    Vaikuttaa siltä, että tässä ketjussa puolin ja toisin snobbaillaan sellaisella nippelitieteellä, jolla ei ole suurempaa mielenkiintoa klubituuppareiden ja satunnaisten harrastelijoiden keskuudessa. Vai onko kiinnostuneita?

    ts

    B kirjoitti: (12.6.2013 15:29:17)

    ts kirjoitti: (12.6.2013 15:05:45)
    Ja höpö höpö. Voi kun edes pienen osan tuosta ymmärtäisit, voisi syntyä asiallistakin keskustelua.

    Viestillä käsille ja aikaikkunalla ei ole tuossa mitään merkitystä. Kaikki tarvittava on tehty jo ennen osumaa ja jatkuu läpi osuman. Mittauksissa se sitten näkyy erilaisin ilmiöin, joillain jopa vasemman ranteen kiityvytenä osuman seurauksena. Valitettavan monella.

    En olettanutkaan,että kykenet asialliseen argumentointiin.
    Mittalaitteesi ei tiedä impactistä mitään.

    En ole koskaan niin väittänytkään että tietäisi. Tosin pirun paljon enemmän kuin datan 30fps videokamera. Toisaalta on pirun hauska lukea kommenttiasi aiheesta, koska sinä taas et tiedä laitteesta yhtään mitään.

    Valitettavaa on se, että ei oikeen tiedä mikään muukaan laite ja sen takia vaelletaan uskomusten varassa.

    Sen sijaan se tietää pirun paljon tapahtumista impactin aikana ja jälkeen ja niiden vaikutuksista pallon lähtöarvoihin vertailujen kautta. Vielä enemmän se tietää kehon liikkeistä koko swingin aikana ja myös osuman aikana. Niitä on sitten hieno vertailla oikeesti hyvä pallonlyöjän tuloksia vertailuna käyttäen. Jostain syystä ne tekee isoimman osan asioista juuri päinvastoin kuin aiemmin on kerrottu.

    Sitä paitsi argumentointini oli kohtalaisen asiallista. Se, että sinä et sitä ymmärrä taas ei ole kenenkään muun ongelma

    ts

    Ballmarker kirjoitti: (12.6.2013 17:23:29)
    Vaikuttaa siltä, että tässä ketjussa puolin ja toisin snobbaillaan sellaisella nippelitieteellä, jolla ei ole suurempaa mielenkiintoa klubituuppareiden ja satunnaisten harrastelijoiden keskuudessa. Vai onko kiinnostuneita?

    Ei varmaankaan ja miksipä pitäisikään olla. Mun ymmärtääkseni satunnaisia harrastelijoita ei pätkääkään kiinnosta pelinsä parantaminen, aika harvaa klubituuppariakaan. Mutta eiköhän kuitenkin anneta niiden olla asioista kiinnostuneita jotka ovat, vai pitäisikö mielestäsi kaikkien lakata olemaan kiinnostunut lyöntinsä kehittämisestä?

    B

    ts kirjoitti: (12.6.2013 21:52:29)
    En ole koskaan niin väittänytkään että tietäisi. Tosin pirun paljon enemmän kuin datan 30fps videokamera. Toisaalta on pirun hauska lukea kommenttiasi aiheesta, koska sinä taas et tiedä laitteesta yhtään mitään.

    asiallista? relevanttia??

    ts kirjoitti: (12.6.2013 21:52:29)
    Valitettavaa on se, että ei oikeen tiedä mikään muukaan laite ja sen takia vaelletaan uskomusten varassa.

    Mitä parempi matemaattis-fysikaalinen pohja on, sitä paremmin uskomukset karisevat.

    ts kirjoitti: (12.6.2013 21:52:29)
    Sen sijaan se tietää pirun paljon tapahtumista impactin aikana ja jälkeen ja niiden vaikutuksista pallon lähtöarvoihin vertailujen kautta. Vielä enemmän se tietää kehon liikkeistä koko swingin aikana ja myös osuman aikana. Niitä on sitten hieno vertailla oikeesti hyvä pallonlyöjän tuloksia vertailuna käyttäen. Jostain syystä ne tekee isoimman osan asioista juuri päinvastoin kuin aiemmin on kerrottu.

    Mielestäni teit aikoinaan suuren virheen, kun torjuit yhteistyön sellaisen tahon kanssa, jonka tuella olisit voinut saada aikaiseksi aitoa tutkimusta ja mahdollisesti julkaistavaa tulosta.

    ts kirjoitti: (12.6.2013 21:52:29)
    Sitä paitsi argumentointini oli kohtalaisen asiallista. Se, että sinä et sitä ymmärrä taas ei ole kenenkään muun ongelma

    Ei edes aika liki.

Esillä 25 viestiä, 126 - 150 (kaikkiaan 639)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #207802 kohteessaMikä on svingi? Voimantuotto vol. 2

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2