Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Siitä ryhdikkäämmästä suunnasta en tiedä mut sattu vissiin veltolle lödelle lepsu päivä.
Mä ainakin taas yritän vaikka ei aina ole helppoa.
Tästä se ehkä taas alkaa,tsiigataan kauan lääkkeet skulaa.
Pelejä.B kirjoitti: (27.5.2013 18:29:25)
Parti kirjoitti: (27.5.2013 12:06:46)
B kirjoitti: (27.5.2013 7:11:27)
Halusit varmaan sanoa, että Ks. mallin heikkous mielestäsi perustuu enemmän svingin mekaaniseen mallintamiseen kuin matematiikkaan?Niinhän mä sanoin 🙂
Jos mallintamisen mekaniikka perustuu oletuksiin joita reaali-swingissä ei ole olemassa niin on aika sama kuinka hyvin laskenta sujuu. Ja tarkoitan aivan perusasioita, en nippelinappeli-osaston asioita.
Lähestyisin asiaa mieluummin mallien vahvuuden kautta. Miten näet ne?
Mun kokemuksen mukaan mallit ovat enintään suuntaa antavia jos perustuvat suureen määrään annettuja alkuarvoja. joita vääntämällä saadaan sitten haluttu lopputulos. Hyvä malli ottaa kaikki fysikaaliset reunaehdot huomioon ja laskee kaiken fysikaalisten ilmiöiden kautta. Näin ei ainakaan ole niissä mihin minä olen tutustunut työssä aika läheisesti. Niillä harvoin on antaa suurempaa arvoa kuin että kiva tietää jos olisi näin;)…..kun ei vaan ole hyvin, hyvin usein. Arvaamalla ja ymmärtämällä saadaan usein parempi lopputulos.
B kirjoitti: (27.5.2013 18:29:25)
Lähestyisin asiaa mieluummin mallien vahvuuden kautta. Miten näet ne?En ole perehtynyt asiaan juurikaan, joten arvaukseksi menee.
Jos malliin pystyy syöttämään maila- / pallokohtaisia parametrejä niin mallinnusta voi käyttää helpottamaan väline-optimointia.
Itse swingiin liittyen en keksi ko mallista vahvuuksia.Parti kirjoitti: (27.5.2013 21:48:40)
B kirjoitti: (27.5.2013 18:29:25)
Lähestyisin asiaa mieluummin mallien vahvuuden kautta. Miten näet ne?En ole perehtynyt asiaan juurikaan, joten arvaukseksi menee.
Jos malliin pystyy syöttämään maila- / pallokohtaisia parametrejä niin mallinnusta voi käyttää helpottamaan väline-optimointia.
Itse swingiin liittyen en keksi ko mallista vahvuuksia.Tämä on kyllä hieno keskustelu, jossa B koettaa selvitä mahdollisimman vähin vahingoin… 🙂
Tiedätte varmasti sen komiikkaleikin, jossa kysymykseen vastataan kysymyksellä ja se voittaa jonka pokkapitää kauemmin ja kuka kykenee aina esittämään uuden kysymyksen. Silloinhan peli / leikki ei koskaan lopu, ellei toinen mokaa… Itse odotan malttamattomana miten tämä päättyy, koska mitään järkeähän tässä keskustelussa ei vaan ole ja B käyttää loistavaa viivytystaktiikkaa…
Mutta aina voi esittää kysymyksiä, myös sellaisia jotka ovat aivan puutaheinää, mutta olisihan se hienoa, jos kysyjä voisi oikeasti faktoilla vastata vaikka ihan itsekkin. Pelkkien numeroiden ja arvioiden heittely kun tuskin johtaa oikeasti mihinkään.
Mutta itsekkin jatkan keskustelun / väittelyn / kirjoittelu / huumorin lukemista ja katsotaan kuinka paljon saadaan lukukertoja tähän keskusteluun, niiden avulla kun golfpiste.fi saa taas kertoa sponsoreilleen kuinka helvetin paljon heillä on lukijoita… Tämäkin on aivan loistava kusetus muuten.. 🙂
Ruudulla pyörii erinomainen dokkari maailman korkeimmasta dyykkauksesta. Huima tiimi ja Austrian hemmo laittoi aika paljon peliin.
Hankkeen tieteellisen johtajan suusta: ”We created computer models. Trying to see what we think is what’s going to happen. But after doing all the maths. It’s still a guess.”
Svingin voimantuoton pohdinta on järkevintä aloittaa voimantuoton päätetapahtumasta eli lavan ja pallon kontaktista.
Aihe on hankala vaikka sen mallintaminen onnistuu lähes lukiotason fysiikalla. (Pallon spinneihin ja ballistiikkaan vaikuttava lavan kolmen tason liike impactin aikana vaatii raskaampaa matemaattista jumppaa.)
Lyhyesti: olemme nähneet eri lähteistä, että esimerkkinomaisesti valittu draivi, jossa on 100mph mailanpään vauhti (tangentiaalinopeus osuman hetkellä), lavan massa 200g, lyönnin cor 0.8 ja impactin kesto 0.0004 s tuottaa laskennallisesti pallon lähtönopeuden 146 mph+osia.
Osumassa voimat palloon ja lapaan ovat jkv päälle keskimäärin 7100 N läpi osuman maximin ollessa päälle 21000 N.
Nämä ovat kaiken maalaisjärkiajattelun ylittäviä arvoja ja lisää seuraa.
Lisävoimaa pallokontaktiin lavan kautta tuottaa 2 lähdettä:
1. mailanvarren lavan hidastumista jarruttava voima. Sen suuruusluokka voidaan laskea yksinkertaisesti laittamalla grippi kiinni ’ruuvipenkkiin’ ja laskemalla tunnetusta lavan negatiivisesta kiihtyvyydestä matka, jonka lapa siirtyy impactin keston aikana eli yksinkertaistettuna varren taipuma millmetreissä lavan painopisteen kohdalla .
Tulos on hämmästyttävä lähes 3 millimetriä. Käyttämällä realistista varren ’jousivakiota’ esim. 140 N/m sadaan kertomalla suoraan voima jolla varsi vastustaa lavan hidastumista ja sen suuruus on hämmästyttävä vajaat 0.5N ! (vastaan 7000 N)
Tässä on syy, miksi letkuvarsi toimii fysikaalisesti osumassa jokseenkin yhtä hyvin kuin xxstiffi.
2. Pelaajan tuottama ulkoinen lisävoima:
Edellisessä laskelmassa grippipäässä oli maksimaalinen tuki. Näinollen pelaaja ei voi lisäpuristuksella tai nojalla saada mitään hyödyllistä voimantuottoon (haittaa kylläkin)
Se mitä pelaaja voi tehdä, on tuottaa osumassa mailanpäähän lisäkiihtyvyyttä kohdistamalla grippiin vääntömomentin (torque). Kyseessä on voima, jolla mailanpäätä kiihdytetään koko dsw:n ajan ja jonka suuruus pakottavasti laskee rajusti rannekulman purkautuesa ja vartalonkierron ’ehtyessä’.
Laskennallisesti realistinen vääntömomentilla tuotettava lisävoima lapaan voi olla esim 20N luokkaa.
Sillä saavutetaan pallon lähtönopeuteen olematon 0.05% lisäys.Näinollen svingin voimantuotto on puhtaasti kysymys lavan kiihdyttämisestä ennen osumaa. Se miten kiihdytetään pitää sisällään kaikki lyönnit ja voimantuoton täytyy olla suhteessa hyvän osuman toistettavuuteen.
Vo voi miten pihalla B on edelleen swingin tapahtumista ja siihen vaikuttavista fysikaalisista ilmiöistä.
Tietysti kun mitattu tieto puuttu, thedään hienoja laskelmia joista taas puuttuu muutama olennainen muuttuja.
B kirjoitti: (8.6.2013 9:50:08)
Svingin voimantuoton pohdinta on järkevintä aloittaa voimantuoton päätetapahtumasta eli lavan ja pallon kontaktista.
Aihe on hankala vaikka sen mallintaminen onnistuu lähes lukiotason fysiikalla. (Pallon spinneihin ja ballistiikkaan vaikuttava lavan kolmen tason liike impactin aikana vaatii raskaampaa matemaattista jumppaa.)
Lyhyesti: olemme nähneet eri lähteistä, että esimerkkinomaisesti valittu draivi, jossa on 100mph mailanpään vauhti (tangentiaalinopeus osuman hetkellä), lavan massa 200g, lyönnin cor 0.8 ja impactin kesto 0.0004 s tuottaa laskennallisesti pallon lähtönopeuden 146 mph+osia.
Osumassa voimat palloon ja lapaan ovat jkv päälle keskimäärin 7100 N läpi osuman maximin ollessa päälle 21000 N.
Nämä ovat kaiken maalaisjärkiajattelun ylittäviä arvoja ja lisää seuraa.
Lisävoimaa pallokontaktiin lavan kautta tuottaa 2 lähdettä:
1. mailanvarren lavan hidastumista jarruttava voima. Sen suuruusluokka voidaan laskea yksinkertaisesti laittamalla grippi kiinni ’ruuvipenkkiin’ ja laskemalla tunnetusta lavan negatiivisesta kiihtyvyydestä matka, jonka lapa siirtyy impactin keston aikana eli yksinkertaistettuna varren taipuma millmetreissä lavan painopisteen kohdalla .
Tulos on hämmästyttävä lähes 3 millimetriä. Käyttämällä realistista varren ’jousivakiota’ esim. 140 N/m sadaan kertomalla suoraan voima jolla varsi vastustaa lavan hidastumista ja sen suuruus on hämmästyttävä vajaat 0.5N ! (vastaan 7000 N)
Tässä on syy, miksi letkuvarsi toimii fysikaalisesti osumassa jokseenkin yhtä hyvin kuin xxstiffi.
2. Pelaajan tuottama ulkoinen lisävoima:
Edellisessä laskelmassa grippipäässä oli maksimaalinen tuki. Näinollen pelaaja ei voi lisäpuristuksella tai nojalla saada mitään hyödyllistä voimantuottoon (haittaa kylläkin)
Se mitä pelaaja voi tehdä, on tuottaa osumassa mailanpäähän lisäkiihtyvyyttä kohdistamalla grippiin vääntömomentin (torque). Kyseessä on voima, jolla mailanpäätä kiihdytetään koko dsw:n ajan ja jonka suuruus pakottavasti laskee rajusti rannekulman purkautuesa ja vartalonkierron ’ehtyessä’.
Laskennallisesti realistinen vääntömomentilla tuotettava lisävoima lapaan voi olla esim 20N luokkaa.
Sillä saavutetaan pallon lähtönopeuteen olematon 0.05% lisäys.Näinollen svingin voimantuotto on puhtaasti kysymys lavan kiihdyttämisestä ennen osumaa. Se miten kiihdytetään pitää sisällään kaikki lyönnit ja voimantuoton täytyy olla suhteessa hyvän osuman toistettavuuteen.
Ihan oikeasti, jos tuollaista paskaa syytää niin on pihalla kuin lumiukko tästä pelistä. Tosta ei ole kenelläkään pelaajalle yhtään hevon paskan hyötyä. Tulikohan nyt bännit paska sanan käytöstä, onko täällä joku mode?
ts ja aisankannattajana toimiva Rauski voisivat pistää peliin omat teoriansa. Jos mittaustuloksia ei jostain syystä haluta julkaista, olisi vähintäänkin kohtuullista kertoa mikä B:n esityksessä on väärin ja miksi.
jm26 kirjoitti: (8.6.2013 21:54:55)
ts ja aisankannattajana toimiva Rauski voisivat pistää peliin omat teoriansa. Jos mittaustuloksia ei jostain syystä haluta julkaista, olisi vähintäänkin kohtuullista kertoa mikä B:n esityksessä on väärin ja miksi.Ne faktat on tullut niin tuhanteen kertaan jo eri puolilla kerrottua, että ei jaksa jauhaa.
Ja toisekseen, jos et itse huomannut, B:n viestissä ei ollut pätkääkään mitään olennaista joka voisi pelaajalle jotain apua antaa. Pelkkää tyhjää sanojen ja arveltujen lukujen pyörttämistä
jm26 kirjoitti: (8.6.2013 21:54:55)
ts ja aisankannattajana toimiva Rauski voisivat pistää peliin omat teoriansa. Jos mittaustuloksia ei jostain syystä haluta julkaista, olisi vähintäänkin kohtuullista kertoa mikä B:n esityksessä on väärin ja miksi.Mua ei tosiaankaan kiinnosta teknisesti montako kN siinä mailanpäässä on tai mikä on impactin kesto, sillä ei nyt vaan ole mitään tekemistä pelaajan kannalta joka sitä avausta lyö. Olennaisinta on että pelaaja tietää mistä sen voiman vetoon rakentaa, millaisella swingillä se pallo lentää haluttuun kohteseen riittävän tarkasti toistettavasti. Tää on tarkkuuspeliä, ei voimapeliä. Tossa vaan on niin monta muuttujaa joita ei pystytä mitenkään laskennallisesti osoittamaan että se toimii juuri noin, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Täällä on tosin usealta taholta jo esitetty mitä kaikkea pitäisi huomioida, turha sitä on kerrata.
B kirjoitti: (8.6.2013 9:50:08)
Lyhyesti: olemme nähneet eri lähteistä, että esimerkkinomaisesti valittu draivi, jossa on 100mph mailanpään vauhti (tangentiaalinopeus osuman hetkellä), lavan massa 200g, lyönnin cor 0.8 ja impactin kesto 0.0004 s tuottaa laskennallisesti pallon lähtönopeuden 146 mph+osia.
Pannaanpa pieni kyusymys ja katsotaan kuinka pitkä hiljaisuus seuraa:
Kerrotko hieman noista eri lähteistä ja niiden antamien mittaustulosten luotettavuudesta, sekä siitä, miten itse olet varmistunut tuosta luotettavuudesta?
Onko lisäksi mitattua ja varmaa tietoa lavan nopeudesta pallon irtoamishetkellä ja paljonko vaikuttaa esim 5mph lavan nopeusero irtoamishetkellä vaikka osumahetken nopeus olisi sama.
Eikös ole muuten jännä asia, että muutaman gramman heitto lavan painopisteen suhteen osumassa vaikuttaa niin paljon, mutta grippipään tuki ei mitään?
Ainiin ja viimeisenä… joskaan ei kysymyksenä vaan kehotuksena: Lakkaa hemmetissä kertomasta ihmisille että niiden pitäis kohdistaa lapaan voimaa kiihdyttämällä sitä ohi käsien. Siitä ajatuksesta lähtevät kaikkien maailman harrastajien suurimmat ongelmat joita saa katselle rangella aamusta iltaan. Mä en ainakaan haluais nähdä niitä yhtään lisää vaan ihmisiä jotka oikeesti oppii lyömään palloa hieman paremmin
Esimerkkejä laskennan tai teoreettisen tarkastelun tuottamasta
hyödyllisestä tiedosta1. Pelaajan mailaan osuman aikana tuottamien voimien vaikutus
pallon lähtöarvoihin ( spinni, nopeus, lähtökulma )2. Pelaajan mailaan swingin aikana tuottamien voimien vaikutus
mailanpään liiketilaan ja asentoon3. Pelaajan liikkeiden geometrinen vaikutus lavan asentoon
swingin aikanaEsimerkkejä asioista, joita ei voida ainakaan toistaiseksi ratkaista laskennan
avulla johtuen riittämättömästä tiedosta1. Mielikuvien vaikutus pelaajan kykyyn toistaa swingi haluttuna
2. Hermoston väsymisen vaikutukset pelaajan kykyyn toistaa swingi haluttuna
3. Pelaajan motivaation vaikutukset oppimiseen
Mikäli johonkin ilmiöön ei löydy selitystä laskennan avulla, on sitä haettava jostain sen ulottumattomissa olevasta tekijästä kuten esim. hermosto tai aivot. Swingiin liittyy paljon tekijöitä, jotka voidaan ratkaista matemaattisesti, mutta myös, sanoisinko valitettavasti, paljon orgaaniseen massaan liittyviä vaikeasti hallittavia ongelmia. Arkikielessä yksi yleisnimitys hallitsemattomille tekijöille on ”lahjakkuus”.
Kerrotko data miten nuo kolme ensimmäistä kohtaa on mittauksin tarkistettu ja kuinka luotettavina tuloksia voidaan pitää?
Laskentaa harrastetaan toki maailmalla useiden tahojen toimesta. Yksi merkittävistä on tietysti välineteollisuus. Suurnopeuskamerat lienevät tarkimpia pallon lähtöarvojen mittalaitteita varsinkin spinnin osalta. Yksittäinen tutkija ilman suurta budjettia joutuu toki tyytymään usein muiden tekemiin mittauksiin tarkistusten osalta.
Mekaniikan lait ja sovelletun mekaniikan johdetut lausekkeet, joihin laskenta nojaa, ovat sinänsä valideja. Tästä syystä, mikäli laskenta ei sisällä karkeita virheitä, tulee tuloksista suorastaan väkisinkin suhteellisen tarkkoja. Tietysti on kohtia, joiden laskeminen alkaa olla varsin mutkikasta touhua kuten vaikkapa pallon massa-alkioiden liike ja muodonmuutostilan määrittäminen osuman aikana ajallisesti. Näiden laskelmien tarkistus mittauksin voi olla haastavaa. Onneksi pelaajan näkökulmasta tulokset ovat riittävän tarkkoja, mutta saattaa olla, että pallosuunnittelun vaatimukset asettavat laskentaohjelmistot koville.
Joskus on kuitenkin luotettava omiin laskelmiin lujasti, vaikka jotkut mittaukset hieman muuta osoittaisivat. Esim. oma ohjelmani on antanut pallon lähtökulmaksi hieman alempaa arvoa tietyillä spin loft arvoilla verrattuna joihinkin tunnettuihin mittalaitteisiin. Myöhemmin muistaakseni foralla oli linkki tarkkoihin suurnopeuskameran mittauksiin, jotka tukivat vahvasti oman ohjelmistoni tuloksia.
Et sitten vastannut taaskaan lainkaan tuohon suoraan kysymykseen, vaan keskityit väistelemään olennaista.
Sitten kun löydät selityksen sille, miksi liki samoilla arvoilla tuotetaan varsin erilaisia pallon lentoja, ymmärrät myös miksi laskentamallisi ovat niin kovin puutteellisia.
Toisekseen voin kertoa, että riittävään tarkkuuteen yltäviä mittauslaitteita ei ainakaan minulla tiedossa ole. Ei meillä eikä muilla, mutta tarkkuudet ovat sitä luokkaa, että voidaan hyvällä syyllä joitain vanhoja perusoletuksia kumota täysin ja osalle antaa vahvistus. Tuo kumoaminen toki tässä suuremmassa roolissa on pelin kannalta.
En voi ottaa mitään kantaan koejärjestelyihin, joista minulla ei ole tarkkoja tietoja. Toistaiseksi en ole törmännyt ilmiöihin, jotka johtaisivat mainittuihin päätelmiin laskentamallien osalta. Kehotan kaikkia kiinnostavien löydösten tekijöitä julkaisemaan täsmällisen ja johdonmukaisen esityksen aiheestaan. Aivan varmasti löydämme selitykset ilmiöille.
data kirjoitti: (9.6.2013 17:10:27)
En voi ottaa mitään kantaan koejärjestelyihin, joista minulla ei ole tarkkoja tietoja. Toistaiseksi en ole törmännyt ilmiöihin, jotka johtaisivat mainittuihin päätelmiin laskentamallien osalta. Kehotan kaikkia kiinnostavien löydösten tekijöitä julkaisemaan täsmällisen ja johdonmukaisen esityksen aiheestaan. Aivan varmasti löydämme selitykset ilmiöille.Hyvä. Monet meistä asiaan perehtyneistä ovat löytäneet sen selityksen jo kauan sitten, mutta silloin pitää nähdä asiat tarpeeksi laajassa valossa.
Hienoa kuienkin, että vihdoin myönnät noiden laskentamallien puutteellisuuden.
Pelaajan on ensimmäiseksi ymmärrettävä koko mailan nopeuden merkitys lavan nopeuden sijaan. Sen jatkoksi sitten ne liikkeet ja eri nivelpisteiden liikkeet ja vastaliikkeet jotka sen synnyttävät eri variaatiioissa. Sen kautta rakentuukin sitten myös vallan uusia ajatuksia esim fyysisen harjoittelun kehittämiseen.
Lisäksi voimantuotollinen tarkastelu on hyvin pieni osa koko totuutta. Voimaa pitää pystyä tuottamaan riittävästi, mutta se pitää myös saada kohdistumaan oikein parhaan pallon käyttäytymisen saavuttamiseksi. Silloin aletaan lähestymään peliä nimeltään golf.
ts kirjoitti: (9.6.2013 17:23:23)
data kirjoitti: (9.6.2013 17:10:27)
En voi ottaa mitään kantaan koejärjestelyihin, joista minulla ei ole tarkkoja tietoja. Toistaiseksi en ole törmännyt ilmiöihin, jotka johtaisivat mainittuihin päätelmiin laskentamallien osalta. Kehotan kaikkia kiinnostavien löydösten tekijöitä julkaisemaan täsmällisen ja johdonmukaisen esityksen aiheestaan. Aivan varmasti löydämme selitykset ilmiöille.Hyvä. Monet meistä asiaan perehtyneistä ovat löytäneet sen selityksen jo kauan sitten, mutta silloin pitää nähdä asiat tarpeeksi laajassa valossa.
Hienoa kuienkin, että vihdoin myönnät noiden laskentamallien puutteellisuuden.
Pelaajan on ensimmäiseksi ymmärrettävä koko mailan nopeuden merkitys lavan nopeuden sijaan. Sen jatkoksi sitten ne liikkeet ja eri nivelpisteiden liikkeet ja vastaliikkeet jotka sen synnyttävät eri variaatiioissa. Sen kautta rakentuukin sitten myös vallan uusia ajatuksia esim fyysisen harjoittelun kehittämiseen.
Lisäksi voimantuotollinen tarkastelu on hyvin pieni osa koko totuutta. Voimaa pitää pystyä tuottamaan riittävästi, mutta se pitää myös saada kohdistumaan oikein parhaan pallon käyttäytymisen saavuttamiseksi. Silloin aletaan lähestymään peliä nimeltään golf.
Minusta tuossa noin yleisellä tasolla kertoilet aihepiireistä, jotka nimenomaan ovat
laskentamallien heiniä. En oikein ymmärrä penseää suhtautumista tässä mielessä.data kirjoitti: (9.6.2013 18:00:57)
ts kirjoitti: (9.6.2013 17:23:23)
data kirjoitti: (9.6.2013 17:10:27)
En voi ottaa mitään kantaan koejärjestelyihin, joista minulla ei ole tarkkoja tietoja. Toistaiseksi en ole törmännyt ilmiöihin, jotka johtaisivat mainittuihin päätelmiin laskentamallien osalta. Kehotan kaikkia kiinnostavien löydösten tekijöitä julkaisemaan täsmällisen ja johdonmukaisen esityksen aiheestaan. Aivan varmasti löydämme selitykset ilmiöille.Hyvä. Monet meistä asiaan perehtyneistä ovat löytäneet sen selityksen jo kauan sitten, mutta silloin pitää nähdä asiat tarpeeksi laajassa valossa.
Hienoa kuienkin, että vihdoin myönnät noiden laskentamallien puutteellisuuden.
Pelaajan on ensimmäiseksi ymmärrettävä koko mailan nopeuden merkitys lavan nopeuden sijaan. Sen jatkoksi sitten ne liikkeet ja eri nivelpisteiden liikkeet ja vastaliikkeet jotka sen synnyttävät eri variaatiioissa. Sen kautta rakentuukin sitten myös vallan uusia ajatuksia esim fyysisen harjoittelun kehittämiseen.
Lisäksi voimantuotollinen tarkastelu on hyvin pieni osa koko totuutta. Voimaa pitää pystyä tuottamaan riittävästi, mutta se pitää myös saada kohdistumaan oikein parhaan pallon käyttäytymisen saavuttamiseksi. Silloin aletaan lähestymään peliä nimeltään golf.
Minusta tuossa noin yleisellä tasolla kertoilet aihepiireistä, jotka nimenomaan ovat
laskentamallien heiniä. En oikein ymmärrä penseää suhtautumista tässä mielessä.Ei ne ole laskentamallien asioita, joskin toki laskettuja todellisista hyvien pallonlyöjien swingeistä mittausten perusteella.
Toisekseen niitä ei pystytä mallintamaan, koska niissä on kasa liikkeitä eri suuntiin ja lisäksi vielä samaan tulokseen voidaan päästä pirun montaa kautta ja hyvinkin erilaisin liikkein.
Sitten pitää ensin osata löytää se olennainen ydin ja sen jälkeen pelaaja kerrallaan katsoa mitä kautta tuo yksilö sen olennaisen luottaa.
Multa on perätty joskus raporttia tutkimuksistani ja se tulee tässä:
Pelaaja voi tuottaa voimaa missä osassa kehoa tahansa, kunhan vastavoimat ovat kohdallaan. Ei ole yhtä oikeaa tapaa, mutta lukuisia huonoja. Veto voi pysähtyä tai jatkua, se voi olla lantiojohteinen tai hartiajohteinen, jopa jossain määrin ojentuvalla takakäsivarrella tuotettu, tai rannevapautus ja käsivarsien rotaatio. Kaikilla noilla päästään voimantuotollisesti samaan lopputulokseen.
Siksi pitääkin ymmärtää, mikä sen jälkeen on olennaista kun tuo on ensin sisäistetty.
B kirjoitti: (8.6.2013 9:50:08)
Diipadaapa diipadaaba…Näinollen svingin voimantuotto on puhtaasti kysymys lavan kiihdyttämisestä ennen osumaa. Se miten kiihdytetään pitää sisällään kaikki lyönnit ja voimantuoton täytyy olla suhteessa hyvän osuman toistettavuuteen.
Pitkä kirjoitus, jonka pääosa ei juurikaan herätä mun kiinnostusta.
Lopun yhteenvetoon voisi kommentoida sen verran että mailanpään nopeus ennen osumaa on vain yksi tekijä toimivassa ja toistettavassa swingissä.En lähtisi optimoimaan omaa swingiäni pitämällä voimantuottoa ja mailanpään nopeutta ykkösprioriteettina.
ts kirjoitti: (9.6.2013 18:32:49)
data kirjoitti: (9.6.2013 18:00:57)
ts kirjoitti: (9.6.2013 17:23:23)
data kirjoitti: (9.6.2013 17:10:27)
En voi ottaa mitään kantaan koejärjestelyihin, joista minulla ei ole tarkkoja tietoja. Toistaiseksi en ole törmännyt ilmiöihin, jotka johtaisivat mainittuihin päätelmiin laskentamallien osalta. Kehotan kaikkia kiinnostavien löydösten tekijöitä julkaisemaan täsmällisen ja johdonmukaisen esityksen aiheestaan. Aivan varmasti löydämme selitykset ilmiöille.Hyvä. Monet meistä asiaan perehtyneistä ovat löytäneet sen selityksen jo kauan sitten, mutta silloin pitää nähdä asiat tarpeeksi laajassa valossa.
Hienoa kuienkin, että vihdoin myönnät noiden laskentamallien puutteellisuuden.
Pelaajan on ensimmäiseksi ymmärrettävä koko mailan nopeuden merkitys lavan nopeuden sijaan. Sen jatkoksi sitten ne liikkeet ja eri nivelpisteiden liikkeet ja vastaliikkeet jotka sen synnyttävät eri variaatiioissa. Sen kautta rakentuukin sitten myös vallan uusia ajatuksia esim fyysisen harjoittelun kehittämiseen.
Lisäksi voimantuotollinen tarkastelu on hyvin pieni osa koko totuutta. Voimaa pitää pystyä tuottamaan riittävästi, mutta se pitää myös saada kohdistumaan oikein parhaan pallon käyttäytymisen saavuttamiseksi. Silloin aletaan lähestymään peliä nimeltään golf.
Minusta tuossa noin yleisellä tasolla kertoilet aihepiireistä, jotka nimenomaan ovat
laskentamallien heiniä. En oikein ymmärrä penseää suhtautumista tässä mielessä.Ei ne ole laskentamallien asioita, joskin toki laskettuja todellisista hyvien pallonlyöjien swingeistä mittausten perusteella.
Toisekseen niitä ei pystytä mallintamaan, koska niissä on kasa liikkeitä eri suuntiin ja lisäksi vielä samaan tulokseen voidaan päästä pirun montaa kautta ja hyvinkin erilaisin liikkein.
Sitten pitää ensin osata löytää se olennainen ydin ja sen jälkeen pelaaja kerrallaan katsoa mitä kautta tuo yksilö sen olennaisen luottaa.
Multa on perätty joskus raporttia tutkimuksistani ja se tulee tässä:
Pelaaja voi tuottaa voimaa missä osassa kehoa tahansa, kunhan vastavoimat ovat kohdallaan. Ei ole yhtä oikeaa tapaa, mutta lukuisia huonoja. Veto voi pysähtyä tai jatkua, se voi olla lantiojohteinen tai hartiajohteinen, jopa jossain määrin ojentuvalla takakäsivarrella tuotettu, tai rannevapautus ja käsivarsien rotaatio. Kaikilla noilla päästään voimantuotollisesti samaan lopputulokseen.
Siksi pitääkin ymmärtää, mikä sen jälkeen on olennaista kun tuo on ensin sisäistetty.
Kun laskentamallien tuloksia verrataan mitattuihin arvoihin, niin tulokset vastaavat kuitenkin aika hyvin toisiaan. Onhan näitä malleja lisäksi käytetty paljon julkaistuissa tutkimuksissakin varsin korkeasti koulutettujen ihmisten ja toimesta. Ei niiden toimivuudesta ole mitään epäselvyyttä asiantuntijoiden keskuudessa. Swingistä ei ole myöskään löydetty viime vuosina mitään erikoista, joka muuttaisi tätä asetelmaa. Tietysti laskentamalleja voidaan kehittää ja tuloksia voidaan saada tarvittaessa tarkemmaksi joihinkin käyttötarkoituksiin.
data kirjoitti: (10.6.2013 14:07:02)
Kun laskentamallien tuloksia verrataan mitattuihin arvoihin, niin tulokset vastaavat kuitenkin aika hyvin toisiaan. Onhan näitä malleja lisäksi käytetty paljon julkaistuissa tutkimuksissakin varsin korkeasti koulutettujen ihmisten ja toimesta. Ei niiden toimivuudesta ole mitään epäselvyyttä asiantuntijoiden keskuudessa. Swingistä ei ole myöskään löydetty viime vuosina mitään erikoista, joka muuttaisi tätä asetelmaa. Tietysti laskentamalleja voidaan kehittää ja tuloksia voidaan saada tarvittaessa tarkemmaksi joihinkin käyttötarkoituksiin.
Sulla nyt vaan ei ole käytettävissäsi mitään tuon laskennan pohjaksi, kuten ei juuri asiaa tutkineillakaan.
Joskus olis ihan hyvä pohtia miksi aika liki samoilla arvoilla lavan osalta saadaan niin kovin erilaiset pallon lennot aikaiseksi. Laskentamallithan eivät tuota ymmärrä.
ts kirjoitti: (10.6.2013 16:43:16)
data kirjoitti: (10.6.2013 14:07:02)
Kun laskentamallien tuloksia verrataan mitattuihin arvoihin, niin tulokset vastaavat kuitenkin aika hyvin toisiaan. Onhan näitä malleja lisäksi käytetty paljon julkaistuissa tutkimuksissakin varsin korkeasti koulutettujen ihmisten ja toimesta. Ei niiden toimivuudesta ole mitään epäselvyyttä asiantuntijoiden keskuudessa. Swingistä ei ole myöskään löydetty viime vuosina mitään erikoista, joka muuttaisi tätä asetelmaa. Tietysti laskentamalleja voidaan kehittää ja tuloksia voidaan saada tarvittaessa tarkemmaksi joihinkin käyttötarkoituksiin.
Sulla nyt vaan ei ole käytettävissäsi mitään tuon laskennan pohjaksi, kuten ei juuri asiaa tutkineillakaan.
Joskus olis ihan hyvä pohtia miksi aika liki samoilla arvoilla lavan osalta saadaan niin kovin erilaiset pallon lennot aikaiseksi. Laskentamallithan eivät tuota ymmärrä.
Mistä johtuu mielestäsi, että laskennan pohjaksi ei ole mitään? Ilmeisesti
tarkoittanet mittaustuloksia? Eikö käytössä ole ollut mittalaitteita vai mitattavia?En voi etsiä ratkaisua ellei käytössäni ole tarkkaa mittauspöytäkirjaa kuvailemastasi tilanteesta.
Eopä ole juurikaan ollut käytössä mittauslaitteita ja siksi monet swingiteoriat perustuvat olettamuksiin ja ovat kovin puutteellisia tai jopa vääriä.
Oletko itse nähnyt tutkimuksia tai laitteita jotka kertovat lavan nopeuden hit pointissa ja separation pointissa? Tai jotka oikeesti mittaavat lavan liikettä riittävällä tarkkuudella?
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2