Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2

[ts]

Data, lopeta toi mitäänsanomaton lässytys ja vastaa konkretialla sulle esitettyyn kysymykseen.

[Parti]

data kirjoitti: (9.7.2013 13:32:56)
Lyhyesti. Voiman siirron ymmärrys on ehto voiman tuoton reunaehtojen asetukselle. Eli suomeksi sanottuna swingin tekniikkaa ei voi koskaan ymmärtää syvällisesti ilman ymmärrystä voimansiirron lainalaisuuksista. Mutta toki kokeilemalla ja apinoimalla hyviä pelaajia ja lukemalla tietoa voidaan päästä hyviin tuloksiin. Syvällinen ymmärrys jää pois, mutta kaikki eivät sitä tietenkään kaipaa. Jotkut kaipaavat.

Oikein hyvä ja selkeä vastaus.
Oma mielipiteeni asiasta on se että dp-malli ei tuota minkäänlaista syvempää ymmärrystä golf-swingin kannalta olennaisista asioista.
Näillä mennään.

[data]

Parti kirjoitti: (9.7.2013 13:43:11)

data kirjoitti: (9.7.2013 13:32:56)
Lyhyesti. Voiman siirron ymmärrys on ehto voiman tuoton reunaehtojen asetukselle. Eli suomeksi sanottuna swingin tekniikkaa ei voi koskaan ymmärtää syvällisesti ilman ymmärrystä voimansiirron lainalaisuuksista. Mutta toki kokeilemalla ja apinoimalla hyviä pelaajia ja lukemalla tietoa voidaan päästä hyviin tuloksiin. Syvällinen ymmärrys jää pois, mutta kaikki eivät sitä tietenkään kaipaa. Jotkut kaipaavat.

Oikein hyvä ja selkeä vastaus.
Oma mielipiteeni asiasta on se että dp-malli ei tuota minkäänlaista syvempää ymmärrystä golf-swingin kannalta olennaisista asioista.
Näillä mennään.

Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että mielipiteesi on tuo. Minusta on hyvä asia, että mielipiteen vapaus on olemassa.

[ts]

data kirjoitti: (9.7.2013 13:32:56)
[
Lyhyesti. Voiman siirron ymmärrys on ehto voiman tuoton reunaehtojen asetukselle.

Itse asiassa tämä oli varsin hyvä.

Ongelma onkin siinä, että sinä et noita voimansiirron kaavoja ymmärrä ja syynkin olemme saaneet täältä moneen kertaan lukea; DB-malli, joka jättää paljon olennaista pois.

Sen kautta johdat yksinekrtaistettuja kehäpäätelmiä, joilla ei ole pelaajalle tai valmentajalle mitään merkitystä.

[Parti]

data kirjoitti: (9.7.2013 14:06:05)
Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että mielipiteesi on tuo. Minusta on hyvä asia, että mielipiteen vapaus on olemassa.

Juurikin näin. Olen valmis muuttamaan mielipidettäni tästä asiasta jos ruudulleni päätyy julkaisuja joissa osoitetaan dp-mallin tuovan syvällisempää ymmärrystä golf-swingistä.
Saa laittaa linkkejä.

[J.J.]

Joskus olin itsekin kiinnostunut matemaattisista malleista – myös golfsvingin suhteen – mutta en enää jaksa niihin kauheasti paneutua.

Matskua löytyy netistä ihan älyttömästi. Tässä vähän valmiiksi jäsenneltyä taustaa niille, jotka haluavat alkaa miettiä asiaa. Ehkäpä joku on tuhannen viestin aikana tämän ja vastaavia jo aiemminkin postannut. Viitteitä löytyy lopusta paljon.

Golf swing modeling

[Näprääjä]

ts kirjoitti: (6.7.2013 20:15:16)

data kirjoitti: (6.7.2013 19:48:54)

Näprääjä kirjoitti: (6.7.2013 19:40:36)

data kirjoitti: (6.7.2013 19:13:21)

Tarviiko vielä erikseen kertoa, miksi tänne ei kannata asioita laajemmin perustella ja miksi tämä foorumi sopii paremmin viihdekäyttöön. Katsele viestejä tässä vähän edellä.

Pikku perustelu ois paikallaan.
Mistä se 60% liike energian lisäys tulee?

Mp nopeuden lisäys/ lapa klo9 -osuma (käsinopeus sama tai laskee)

Mä voin tulkita sulle ton Näprääjän kysymyksen ni voit ehkä ymmärtää vastata siihen:

Mistä se 60% liike-energian lisäys tulee?

data mistä tuo 60% liike-energian lisäys tulee?
Katsos kun tyhjästä se ei tule.
Tiedän että et kykene vastaamaan koska,
pikemminkin voisi laskea kuinka paljon liike-energiaa tuossa tuhlataan, koska se on fakta. Ihan pikkaisen mutta kuitenkin…

[ts]

J.J. kirjoitti: (9.7.2013 15:58:31)
Joskus olin itsekin kiinnostunut matemaattisista malleista – myös golfsvingin suhteen – mutta en enää jaksa niihin kauheasti paneutua.

Matskua löytyy netistä ihan älyttömästi. Tässä vähän valmiiksi jäsenneltyä taustaa niille, jotka haluavat alkaa miettiä asiaa. Ehkäpä joku on tuhannen viestin aikana tämän ja vastaavia jo aiemminkin postannut. Viitteitä löytyy lopusta paljon.

Golf swing modeling

Kiitokset J.J. Siinä mukavaa iltalukemista. Pisti silmään yksi kohta tuplaheilurin isiltä:

Therefore, some researchers have introduced another hinge in the model representing a simplified shoulder joint. Cochran and Stobbs state that they considered this option when suggesting their model and mention that they found that adding another joint to their model helped to achieve increased club head velocity at impact. However, they concluded that utilizing another joint would make it more difficult to coordinate the segments in a way that would result in an efficient swing.

ja myöhemmin muiden osalta

Unsurprisingly, they were able to demonstrate that if the model configuration was set to ignore physiological muscle limits, higher club head velocities could be achieved. However, the unrealistic, steep changes in joint torque showed that the resulting motion patterns could never be reproduced by real golfers. This shows that the physiological properties of muscle have to be kept in mind when modeling the swing.

Using inverse dynamics, they calculated the joint torques applied by the golfers. Results for the wrist joint were almost the same for both models. For the shoulder joint, however, some characteristics of the individual swings were no longer distinguishable when using the two-link model of the swing.
Iwatsubo et al. [28] concluded that the more complex, four-link model of the swing is better suited to analyze the skill level of golf players.

ja voi kuinka vanhan mieli hyrrääkään lukiessaan tällaista..

Golfers perform their swing in 3-D space, and it is unclear how much the simplified view of regarding the swing as a planar motion influences the results of the studies presented in the previous section. Therefore, potentially more realistic, yet also more complex models have been developed that consider the movement of up to 15 body segments in 3-D space

Using this model, they showed that by keeping the shoulder torque constant, the ki- netic energy of the club head at impact could be maximized if the wrist release coincided with the time point at which the deflection of the oscillating shaft became zero for the second time. Once the optimum release point had been identified, they theorized that additional energy could be transmitted to the club if the players applied a ramp-like shoulder torque profile. They proved that these torque profiles could in fact increase club head velocity and suggested that highly-skilled players could use their full-body motion in order to be able to create these torque profiles

Ja vastaavatpa vielä datan kysmykseenkin DB-mallin puutteista

Typical characteristics of some of the 2-D swing models are:
1. Club head, hands, and a fixed pivot point (‘shoulder’ or ‘neck’) all stay in one static plane for the entire down- swing.
2. There is no translational movement of the pivot point of the upper segment.
3. The distance between the central fixed pivot and the wrist pivot point remains constant throughout the downswing.
4. Only rotations at a small number (two to four) of
simplified joints are assumed to have a meaningful effect on the outcome of the swing; the movement of the rest of the body is neglected.
5. The effect of gravity on the swing dynamics is neglected.
6. The shaft is considered to be rigid.
7. The centre of gravity of the club head is projected to the
tip end of the shaft; there is no offset from the swing plane.
8. The torque profiles that drive the model are simplified.
9. The right arm is not included.
10. Analysis starts from the point at which the downswing commences; the backswing is not included.

Minust on hienoa, että maailmalla jaksetaan asioita tutkia. Samoin on hienoa päästä päivittäin tutkimaan vastaavin tiedoin omien oppilaiden tuotoksia.

[ts]

Ja tätähän ei voi olla lainaamatta:

In summary, this article has shown that modeling and simulation have been used in various investigations to analyze the mechanics of the golf swing. The sophistication of the models range from very simple (for example, a gravity-driven double pendulum model in the first part of White’s study [16]) to very complex (for example, a full-body model that includes various sub-models, such as that proposed by Nesbit [39]). Each model has its justification and purpose, but it appears at this point in time that more realistic models have the greatest potential to improve our under- standing of the dynamics of the golf swing, while not becoming over-complicated

[Johtaja XXL]

Näprääjä kirjoitti: (9.7.2013 15:59:27)

ts kirjoitti: (6.7.2013 20:15:16)

data kirjoitti: (6.7.2013 19:48:54)

Näprääjä kirjoitti: (6.7.2013 19:40:36)

data kirjoitti: (6.7.2013 19:13:21)

Tarviiko vielä erikseen kertoa, miksi tänne ei kannata asioita laajemmin perustella ja miksi tämä foorumi sopii paremmin viihdekäyttöön. Katsele viestejä tässä vähän edellä.

Pikku perustelu ois paikallaan.
Mistä se 60% liike energian lisäys tulee?

Mp nopeuden lisäys/ lapa klo9 -osuma (käsinopeus sama tai laskee)

Mä voin tulkita sulle ton Näprääjän kysymyksen ni voit ehkä ymmärtää vastata siihen:

Mistä se 60% liike-energian lisäys tulee?

data mistä tuo 60% liike-energian lisäys tulee?
Katsos kun tyhjästä se ei tule.
Tiedän että et kykene vastaamaan koska,
pikemminkin voisi laskea kuinka paljon liike-energiaa tuossa tuhlataan, koska se on fakta. Ihan pikkaisen mutta kuitenkin…

Vastaan, kun data ei tiedä: kisapapilta!

[Rauski1]

ts kirjoitti: (9.7.2013 16:45:02)
Ja tätähän ei voi olla lainaamatta:

In summary, this article has shown that modeling and simulation have been used in various investigations to analyze the mechanics of the golf swing. The sophistication of the models range from very simple (for example, a gravity-driven double pendulum model in the first part of White’s study [16]) to very complex (for example, a full-body model that includes various sub-models, such as that proposed by Nesbit [39]). Each model has its justification and purpose, but it appears at this point in time that more realistic models have the greatest potential to improve our under- standing of the dynamics of the golf swing, while not becoming over-complicated

Päästiinköhän vihdoinkin Datasta ja B:stä eroon? Toivottavasti ainakin swingidynamiikan osalta.

[kebax]

Johtaja XXL kirjoitti: (9.7.2013 19:04:22)
… Vastaan, kun data ei tiedä: kisapapilta!

Tämä takautuma vaatii kyllä hymiön. Kas näin 😀

[ts]

Näprääjä kirjoitti: (9.7.2013 15:59:27)

data mistä tuo 60% liike-energian lisäys tulee?
Katsos kun tyhjästä se ei tule.
Tiedän että et kykene vastaamaan koska,
pikemminkin voisi laskea kuinka paljon liike-energiaa tuossa tuhlataan, koska se on fakta. Ihan pikkaisen mutta kuitenkin…

Tää on itse asiassa vallan hyvä viesti ja ei taida moni tuota tulla ajatelleeksi kun vaan kasvavia vauhteja tuijotetaan. Paljonko oikeesti katoaa ja miksi?

[B]

B kirjoitti: (9.7.2013 10:02:58)

ts kirjoitti: (8.7.2013 9:01:50)
Onhan se. Hassua sinänsä, että samaan aikaan törmää maailmalla tällaiseen jolla ei varmasti ole mitään yhteyttä tämän palstan keskusteluihin:

The term ”’ RELEASING ”’ has done more damage to folks trying to learn this game than anything else –EVER ! It was incorrect 70 years ago – it is incorrect today and it will be

Törmäämisessä en näe mitään hassua. Kohdallasi se on jopa äärettömän todennäköistä, koska omia sanojasi ( eri foorumeja koskien) lainatakseni ’you live there’.
Lainaamasi release- lausahdus toisaalta on puutteellinen ilman määrittelyä siitä, mitä se kirjoittajalle tarkoittaa.
Teksteistäsi voi päätellä, että olet samaa mieltä kirjoittajan kanssa ja sen, että edustatte kantaa, jossa releasea pidätellään alusta loppuun, mutta se kuitenkin tapahtuu tehokkaasti.

Erikoista on, että saat käännetyksi asian niin päin, että releasesta ei ole hyötyä ja lisäksi niin, että kaksoisheilurimalli edustaa jollain kummallisella tavalla tuon käsityksenne vastakohtaa ja nimeätte sen ’lavan kiihdyttämiseksi koko mailan sijasta’.

Kaikkein huvittavinta tässä keitoksessa on se, että tuo mielipide perustuu- ARVASITTE!:
Kaksoisheilurimallinnuksiin :-DD

Kelvottoman mallin antama tulos siis kelpaa vahvan mielipiteen pohjaksi vaikka 4D mittaus ei asiasta mitään ymmärrä. Voi siis vetää johtopäätöksen, että yksinkertaiset mallit ovat hyödyllisiä golfsvingin tapahtumien selvittelyssä.
Katselin tuossa hiljan emäntäjoukkoa, joka oli tullut tukemaan paikallisen golfpron elinkeinoa GC-kurssille. Olipa joukossa jokunen könsikäskin ja pari kenespoikaa.
Huonosti olivat kaksoisheilurin opiskelleet puhumattakaan Nesbitistä. Kaksoisheiluriperiaatteen pitäisi kuulua jokaisen GC-kurssin pääsyvaatimuksiin. Liitto voisi tuottaa vihkosen ’Golfphysics for mummies’ ja kohta kenttämme vilisevät mammoja, jotka raivaavat kaksviiskymmentjaardisia tiukka mutru huulessa.

[mesikämmen]

B kirjoitti: (10.7.2013 9:39:10)

B kirjoitti: (9.7.2013 10:02:58)

ts kirjoitti: (8.7.2013 9:01:50)
Onhan se. Hassua sinänsä, että samaan aikaan törmää maailmalla tällaiseen jolla ei varmasti ole mitään yhteyttä tämän palstan keskusteluihin:

The term ”’ RELEASING ”’ has done more damage to folks trying to learn this game than anything else –EVER ! It was incorrect 70 years ago – it is incorrect today and it will be

Törmäämisessä en näe mitään hassua. Kohdallasi se on jopa äärettömän todennäköistä, koska omia sanojasi ( eri foorumeja koskien) lainatakseni ’you live there’.
Lainaamasi release- lausahdus toisaalta on puutteellinen ilman määrittelyä siitä, mitä se kirjoittajalle tarkoittaa.
Teksteistäsi voi päätellä, että olet samaa mieltä kirjoittajan kanssa ja sen, että edustatte kantaa, jossa releasea pidätellään alusta loppuun, mutta se kuitenkin tapahtuu tehokkaasti.

Erikoista on, että saat käännetyksi asian niin päin, että releasesta ei ole hyötyä ja lisäksi niin, että kaksoisheilurimalli edustaa jollain kummallisella tavalla tuon käsityksenne vastakohtaa ja nimeätte sen ’lavan kiihdyttämiseksi koko mailan sijasta’.

Kaikkein huvittavinta tässä keitoksessa on se, että tuo mielipide perustuu- ARVASITTE!:
Kaksoisheilurimallinnuksiin :-DD

Kelvottoman mallin antama tulos siis kelpaa vahvan mielipiteen pohjaksi vaikka 4D mittaus ei asiasta mitään ymmärrä. Voi siis vetää johtopäätöksen, että yksinkertaiset mallit ovat hyödyllisiä golfsvingin tapahtumien selvittelyssä.
Katselin tuossa hiljan emäntäjoukkoa, joka oli tullut tukemaan paikallisen golfpron elinkeinoa GC-kurssille. Olipa joukossa jokunen könsikäskin ja pari kenespoikaa.
Huonosti olivat kaksoisheilurin opiskelleet puhumattakaan Nesbitistä. Kaksoisheiluriperiaatteen pitäisi kuulua jokaisen GC-kurssin pääsyvaatimuksiin. Liitto voisi tuottaa vihkosen ’Golfphysics for mummies’ ja kohta kenttämme vilisevät mammoja, jotka raivaavat kaksviiskymmentjaardisia tiukka mutru huulessa.

Yritän kirjoittaa hyvin mitäänsanomattoman viestin, josta ei löydy sanaakaan asiaa ja sillä viestillä tuomaan esiin ymmärtämättömyyteni ja miten pihalla olen. Jos kuitenkin jotain asiallista viestiin eksyy, on se ollut puhdas vahinko ja pyrin tulevissa viesteissä olemaan tarkempi..

[data]

ts kirjoitti: (9.7.2013 16:45:02)
Ja tätähän ei voi olla lainaamatta:

In summary, this article has shown that modeling and simulation have been used in various investigations to analyze the mechanics of the golf swing. The sophistication of the models range from very simple (for example, a gravity-driven double pendulum model in the first part of White’s study [16]) to very complex (for example, a full-body model that includes various sub-models, such as that proposed by Nesbit [39]). Each model has its justification and purpose, but it appears at this point in time that more realistic models have the greatest potential to improve our under- standing of the dynamics of the golf swing, while not becoming over-complicated

This article shows that swing modeling and simulation has
significantly improved our understanding of a number of factors
influencing golf performance

Tuossahan oli mukana Nesbitin käyttämä laite, joka ei ole laskentamalli varsinaisesti vaan mittalaite. Mittalaite kertoo vain mitattavasta henkilöstä, mutta laskentamallilla voidaan kokeilla ja luoda uusia asioita. Tämä ero on syytä pitää mielessä. Tietenkin tuo Nesbitin laite antaa huomattavasti yksityiskohtaisemman kuvan voimien osalta siitä, mitä kehon eri osissa tapahtuu. Se on selvä. Sehän on myös 3D geometrinen mittalaite eli käsittääkseni yksi kehittyneimmistä ellei kehittynein mittalaite tällä alueella maailmassa. En nyt kuitenkaan usko, että tuo laite sopii ihan joka pojan kukkarolle. Tärkeää siinä kuitenkin on nimenomaan voimien, työn ja tehon mittaus, mitkä monista laitteista puuttuu. Toki merkittävästä tiedosta joutuu aina maksamaan.

Nopeasti katsoen vaikutti, että pääasiassa varsinaiset laskentamallit olivat perus tyypiltään dp-malleja. Mittalaitteet olivat 3D laitteita. Täytyy muistaa, että monissa dp-malleissa on erilaisia rajoitteita, jotka vähentävät niiden käyttöaluetta. Niissä on esimerkiksi rajoitteita millainen vääntömomenttien ajallinen muuntuminen voi olla. Niissä on myös rajoitteita kulman purkautumisen tavalle. Tästä esitettiin kritiikkiä totta kai. Minun mallissani ei ole tällaisia rajoitteita ja siinä huomioidaan myös varren jakautunut massa ja taipumat. Tämän lisäksi minulla on myös virhearviota varten malli, jossa keskiö voi liikkua ja ykkösvivun säde voi muuttua.

Dp-malleissa on toki virhelähteitä, mutta niin on mittalaitteissakin. On aivan turha kuvitella, että ne edustaisivat jotain absoluuttista totuutta. Myös eri laitteiden välillä erot voivat olla suuriakin. On tietysti valmistaja kohtaista, että ilmoitetaanko tarkkuutta. Toki harjaantunut silmä näkee virheen tason karkeasti.

Virhettä on geometrian osalta kahdenlaista
-peräkkäisten mittausten välinen pimeä alue, joka voi pahimmillaan olla luokkaa 30cm!
-mittapisteen paikan tarkkuus

arvioisin, että riittävä tarkkuus paikan suhteen olisi:
-tutkimuskäyttö max 1cm
-opetuskäyttö max 2cm

[ts]

data kirjoitti: (10.7.2013 10:33:35)
Tärkeää siinä kuitenkin on nimenomaan voimien, työn ja tehon mittaus, mitkä monista laitteista puuttuu.

Siis ihan oikeestiko uskot tuon laitteen mittaavan nuo asiat??

Meillä on muuten 27 nivelpistettä seurannassa. Paljonko tuossa Nesbitin laitteessa?

Olennaista asian tiimoilta et vieläkään tunnu ymmärtävän vaikka se on monen toimesta sitä sinulle yritetty selittää. Itse katson tilanteen siltä osin toivottomaksi ja tyydyn siihen että 99,9% ihmisistä sen näistä kirjoituksista ymmärtää.

[data]

ts kirjoitti: (10.7.2013 10:42:30)

data kirjoitti: (10.7.2013 10:33:35)
Tärkeää siinä kuitenkin on nimenomaan voimien, työn ja tehon mittaus, mitkä monista laitteista puuttuu.

Siis ihan oikeestiko uskot tuon laitteen mittaavan nuo asiat??

Meillä on muuten 27 nivelpistettä seurannassa. Paljonko tuossa Nesbitin laitteessa?

Olennaista asian tiimoilta et vieläkään tunnu ymmärtävän vaikka se on monen toimesta sitä sinulle yritetty selittää. Itse katson tilanteen siltä osin toivottomaksi ja tyydyn siihen että 99,9% ihmisistä sen näistä kirjoituksista ymmärtää.

Monesti mittaustuloksen ulos saaminen vaatii myös laskentaa. Tämän varmaan ymmärrät jo tuon pimeän välin täyttämisen osalta. Nesbitin tutkimuksessa on esitetty aika hyvä selostus laitteen toimintaperiaatteesta ja sieltä löytyy myös matematiikkaa liittyen näihin laskelmiin.

[data]

Näprääjä kirjoitti: (9.7.2013 15:59:27)

data mistä tuo 60% liike-energian lisäys tulee?
Katsos kun tyhjästä se ei tule.
…

Minusta tässä sä olet jo itse antanut riittävän tarkan vastauksen liittyen todisteluni ideaan.

[B]

ts kirjoitti: (10.7.2013 8:25:56)
Tää on itse asiassa vallan hyvä viesti ja ei taida moni tuota tulla ajatelleeksi kun vaan kasvavia vauhteja tuijotetaan. Paljonko oikeesti katoaa ja miksi?

Jos satakiloinen golfpro liikkuu reipasta kävelyvauhtia, josta äkkiseltään jähmettyy tuijottamaan tuota asiaa, että paljonko oikeesti jne, tulee kineettisen energian miinussarakkeeseen energiahäviö, jonka korvaamiseen tulee aamiaisella nauttia Ingmanin kahvijogurttipurkillisen massasta suhteellinen osuus, jonka numeerinen arvo on vain n. viidennes impactin kestosta.
Mutta asiaan:
Positiivista on, että jos mailan lavan nopeus lisääntyy , kasvaa sen kineettinen energia ’täysin verrannollisesti’.

[Näprääjä]

data kirjoitti: (10.7.2013 11:17:15)

Näprääjä kirjoitti: (9.7.2013 15:59:27)

data mistä tuo 60% liike-energian lisäys tulee?
Katsos kun tyhjästä se ei tule.
…

Minusta tässä sä olet jo itse antanut riittävän tarkan vastauksen liittyen todisteluni ideaan.

OK, u r lost ball..

[ts]

data kirjoitti: (10.7.2013 11:14:49)

ts kirjoitti: (10.7.2013 10:42:30)

data kirjoitti: (10.7.2013 10:33:35)
Tärkeää siinä kuitenkin on nimenomaan voimien, työn ja tehon mittaus, mitkä monista laitteista puuttuu.

Siis ihan oikeestiko uskot tuon laitteen mittaavan nuo asiat??

Meillä on muuten 27 nivelpistettä seurannassa. Paljonko tuossa Nesbitin laitteessa?

Olennaista asian tiimoilta et vieläkään tunnu ymmärtävän vaikka se on monen toimesta sitä sinulle yritetty selittää. Itse katson tilanteen siltä osin toivottomaksi ja tyydyn siihen että 99,9% ihmisistä sen näistä kirjoituksista ymmärtää.

Monesti mittaustuloksen ulos saaminen vaatii myös laskentaa. Tämän varmaan ymmärrät jo tuon pimeän välin täyttämisen osalta. Nesbitin tutkimuksessa on esitetty aika hyvä selostus laitteen toimintaperiaatteesta ja sieltä löytyy myös matematiikkaa liittyen näihin laskelmiin.

Eli väitteesi mittaamisesta oli täyttä sontaa. Vain sijainteja mitataan, kaikki muu lasketaan niistä. Asia jonka jokainen vähänkin aiheeseen perehtynyt ymmärtää.

Sitten alkaa se mielenkiintoinen osuus jota kukaan maailmassa ei ole yksiselitteisesti tehnyt, eli erilaisten olettamusten perusteella tehtävä laskenta, joka varsinkin työn osalta on erittäin monimutkaista, koska kiihtyvyys esim ei aina lainkaan tarkoita työtä. Lisäksi pitää hahmottaa kiihtyvyyden suunnat ja suhteuttaa laskennat niihin.

Onneks ei tarvitse opettaessa mennä tuollaisiin asiihin lainkaan vaan riittää kun ymmärtää mihin suuntaan ja miten vahvasti eri nivelpisteiden pitäisi kiihtyä swingin aikana… ja pysyä mahdollisimman kaukana tuollaisesta db-mallin mielikuvasta, joka on tuhonnut maailmassa eniten golfarita.

[Quid Pro Quo]

data kirjoitti: (9.7.2013 11:51:53)
Miksi sitten uskoit, että ylänivel on olkapäässä. Eihän se nyt siellä ole. Tästä pystyin päättelemään, että et ole perehtynyt dp-malliin. Tähän tilanteeseen ei nyt auta jälkikäteen etsityt lainaukset. Parti sentään älysi, että jotain oli nyt vinossa ja äkkiä tarkensi näkemyksiään. Suosittelen myös korjaamaan käytöstä hieman fiksumpaan suuntaan. Itse olen kirjoittanut varsin asiallisesti, joten odotan sitä myös vastapuolelta.

Lue näitä viestejä ja luule vähemmän. Tiedehenkilönä suosittelen sinulle lämpimästi silloin tällöin sisäisen ’golfswingi on kaksoisheiluri’ -äänen kytkemistä pois päältä ja muiden mahdollisuuksien ennakkoluulotonta arviointia. Voit oppia jotakin uutta ja arvokasta.

Ja nyt siis kuulo päälle:

1. En usko, että dp-mallin ylänivel on olkapäässä. Golfin maallikkoina useimmat tutkijat sijoittavat sen rintalastan ja niskan väliselle alueelle.

2. Juuri siksi tiedän, että dp-mallista on enemmän haittaa kuin hyötyä tosielämän tehokkaan golfswingin selittäjänä.

Pelaa nyt edes se yksi kierros yhden aloittelijan kanssa ja tee havaintoja miten rintalastaa pyöritetään staattisen jalkakolmion päässä, jotta palloon voisi ylipäätään osua sormiohjatulla rannevipillä. Kysy pelaajan mielikuva ja tule vasta sitten kertomaan, että dp-malli ei ole vaarallinen.

[ts]

Quid Pro Quo kirjoitti: (10.7.2013 12:11:18)

1. En usko, että dp-mallin ylänivel on olkapäässä. Golfin maallikkoina useimmat tutkijat sijoittavat sen rintalastan ja niskan väliselle alueelle.

2. Juuri siksi tiedän, että dp-mallista on enemmän haittaa kuin hyötyä tosielämän tehokkaan golfswingin selittäjänä.

Pelaa nyt edes se yksi kierros yhden aloittelijan kanssa ja tee havaintoja miten rintalastaa pyöritetään staattisen jalkakolmion päässä, jotta palloon voisi ylipäätään osua sormiohjatulla rannevipillä. Kysy pelaajan mielikuva ja tule vasta sitten kertomaan, että dp-malli ei ole vaarallinen.

1. Sehän tässä on yksi hauskuus, että monet sen kuvaamaasi paikkaan sijoittavat, mutta kuitenkin kuvaavat ylempää vartta käsivartena. On niillä oudossa paikassa käsivarsi kiinni 🙂

Mutta hei.. ei datan tarvi mennä kentälle katsomaan mitä ihmiset tekee ja mihin se db-mallin ajattelu on johtanu. Sillähän on tota varten tietokonesimulaatio…

[B]

ts kirjoitti: (10.7.2013 11:47:09)
Sitten alkaa se mielenkiintoinen osuus jota kukaan maailmassa ei ole yksiselitteisesti tehnyt, eli erilaisten olettamusten perusteella tehtävä laskenta, joka varsinkin työn osalta on erittäin monimutkaista, koska kiihtyvyys esim ei aina lainkaan tarkoita työtä. Lisäksi pitää hahmottaa kiihtyvyyden suunnat ja suhteuttaa laskennat niihin.

Nää on aina yhtä hauskoja! :-DD

ts kirjoitti: (10.7.2013 11:47:09)
Onneks ei tarvitse opettaessa mennä tuollaisiin asiihin lainkaan vaan riittää kun ymmärtää mihin suuntaan ja miten vahvasti eri nivelpisteiden pitäisi kiihtyä swingin aikana… ja pysyä mahdollisimman kaukana tuollaisesta db-mallin mielikuvasta, joka on tuhonnut maailmassa eniten golfarita.

Tämäkin säilyttää tuoreutensa vuosien kulumisesta huolimatta!

[Julkaisija]

Artikkelit