Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2
-
JulkaisijaArtikkelit
-
data kirjoitti: (8.7.2013 12:52:29)
Eli ts, Parti ja Quid Pro Quo kaikki näkevät kaksoisheilurissa tuon nivelen sijainnin
olkapäässä ainakin yhdeksi merkittäväksi ongelmaksi, joka nakertaa mallin uskottavuutta.Sitten ihan ensin sellainen yleisluontoinen kysymys herroille. Eli mitä olette mieltä, että
tulisiko ihmisen antaa tai pystyykö ihminen antamaan järkeviä kommentteja aiheesta, johon
ei ole tutustunut lainkaan. Eli voisinko minä esim. väittellä Rooman historiasta uskottavasti
jonkun historian tutkijan kanssa, vaikka en olisi sanaakaan aiheesta lukenut tai aiheeseen
mitenkään perehtynyt. Tietäisin vain, että on olemassa kaupunki nimeltä Rooma.En dum kan fråga mer än tio vis kan svara på… Mutta yritetään.
Kuten jo tuossa aiemmin totesin, dp-mallissa ei ole mitään ongelmaa, ja se on täysin uskottava, sijaitsipa heiluri missä kohdassa avaruutta tahansa.
Golfswingin kanssa sillä on yhtä vähän tekemistä kuin veitsellä on saksien toiminnan kuvaajana – reilusti enemmän kuin puolet jää selittämättä.
data kirjoitti: (8.7.2013 21:03:03)
Muutoin tämän tyyppisen tiedon pääosoite maailmalla on tutkimus. Sieltä sitä viedään opetusportaan kautta pelaajille enemmän tai vähemmän onnistuneesti.En kyllä osta tätä tulkintaa. Tutkimuksen päämääränä on viedä asioita eteenpäin. Dp-mallin avulla ei golf-swingiä voi kehittää mitenkään. Mä olen aika satavarma siitä että swingi-tutkimuksen painopiste on jossain aivan muualla kuin dp-mallinnuksen optimoimisessa.
Quid Pro Quo kirjoitti: (9.7.2013 10:15:04)
Pelaa joskus kierros juuri greencardin saaneen kanssa, tee havaintoja hänen tavastaan heiluttaa mailaa ja kysy mihin hän swingissään pyrkii.
En todellakaan kysy.
Quid Pro Quo kirjoitti: (9.7.2013 10:15:04)
Katso joskus alle kouluikäisen toimintaa normaalipainoisen mailan kanssa – tai vaihtoehtoisesti ota käteesi rautakanki, swingaa sitä ja kysy itseltäsi mistä hait voiman ja mihin sen välitit.Miksi keskustelisin itseni kanssa, kun täällä on niin lupsakkaa ja viisasta väkeä?
Parti kirjoitti: (9.7.2013 10:34:13)
data kirjoitti: (8.7.2013 21:03:03)
Muutoin tämän tyyppisen tiedon pääosoite maailmalla on tutkimus. Sieltä sitä viedään opetusportaan kautta pelaajille enemmän tai vähemmän onnistuneesti.En kyllä osta tätä tulkintaa. Tutkimuksen päämääränä on viedä asioita eteenpäin. Dp-mallin avulla ei golf-swingiä voi kehittää mitenkään. Mä olen aika satavarma siitä että swingi-tutkimuksen painopiste on jossain aivan muualla kuin dp-mallinnuksen optimoimisessa.
Täytyy kuitenkin yrittää ymmärtä dataa. Kun on koko ajan ratkonut ongelmia tuollaisen yksinkertaistetun mallin kautta ja vieläpä rakentanut ’hienon’ analyysisoftan sen varaan, ei voi olla helppoa myöntää edes itselleen, että se mänty mihin osui oli sittenkin autoa vahvempi.
Toisaalta ei tuosta datan vouhkaamisesta täällä taida enää kenellekään haittaa olla kun uskottavuus on niin rajusti pakkasen puolella. Fiksumpi olis ymmärtäny väistyä jo aikaa sitten. Oikeen fiksu oppia ymmärtämään ja muttamaan ajatuksiaan terveempään suuntaan.
Quid Pro Quo kirjoitti: (9.7.2013 10:30:34)
Kuten jo tuossa aiemmin totesin, dp-mallissa ei ole mitään ongelmaa, ja se on täysin uskottava, sijaitsipa heiluri missä kohdassa avaruutta tahansa.
…..
– reilusti enemmän kuin puolet jää selittämättä.Tämähän on selvää. Siksi on fiksua keskittyä siihen, mitä sillä voi tutkia. Eikö?
B kirjoitti: (9.7.2013 10:45:51)
Quid Pro Quo kirjoitti: (9.7.2013 10:30:34)
Kuten jo tuossa aiemmin totesin, dp-mallissa ei ole mitään ongelmaa, ja se on täysin uskottava, sijaitsipa heiluri missä kohdassa avaruutta tahansa.
…..
– reilusti enemmän kuin puolet jää selittämättä.Tämähän on selvää. Siksi on fiksua keskittyä siihen, mitä sillä voi tutkia. Eikö?
Ei. Miksi puutteellisella mallilla pitäisi tutkia yhtään mitään kun siitä ei ole apua yhdellekään pelaajalle. Fiksumpaa on oikeesti tutkia niitä asioita jotka vaikuttaa voimantuottoon ja pallon lentoon.
B kirjoitti: (9.7.2013 10:02:58)
ts kirjoitti: (8.7.2013 9:01:50)
Onhan se. Hassua sinänsä, että samaan aikaan törmää maailmalla tällaiseen jolla ei varmasti ole mitään yhteyttä tämän palstan keskusteluihin:The term ”’ RELEASING ”’ has done more damage to folks trying to learn this game than anything else –EVER ! It was incorrect 70 years ago – it is incorrect today and it will be
Törmäämisessä en näe mitään hassua. Kohdallasi se on jopa äärettömän todennäköistä, koska omia sanojasi ( eri foorumeja koskien) lainatakseni ’you live there’.
Lainaamasi release- lausahdus toisaalta on puutteellinen ilman määrittelyä siitä, mitä se kirjoittajalle tarkoittaa.
Teksteistäsi voi päätellä, että olet samaa mieltä kirjoittajan kanssa ja sen, että edustatte kantaa, jossa releasea pidätellään alusta loppuun, mutta se kuitenkin tapahtuu tehokkaasti.Erikoista on, että saat käännetyksi asian niin päin, että releasesta ei ole hyötyä ja lisäksi niin, että kaksoisheilurimalli edustaa jollain kummallisella tavalla tuon käsityksenne vastakohtaa ja nimeätte sen ’lavan kiihdyttämiseksi koko mailan sijasta’.
Kaikkein huvittavinta tässä keitoksessa on se, että tuo mielipide perustuu- ARVASITTE!:
Kaksoisheilurimallinnuksiin :-DD
Mallinnuksiin perustuva mielipide on kuitenkin OK, kunhan lähde on pimennossa ja tuo mielipide voidaan esittää omien ’tutkimusten’ tuloksena.
Parti kirjoitti: (9.7.2013 10:34:13)
data kirjoitti: (8.7.2013 21:03:03)
Muutoin tämän tyyppisen tiedon pääosoite maailmalla on tutkimus. Sieltä sitä viedään opetusportaan kautta pelaajille enemmän tai vähemmän onnistuneesti.En kyllä osta tätä tulkintaa. Tutkimuksen päämääränä on viedä asioita eteenpäin. Dp-mallin avulla ei golf-swingiä voi kehittää mitenkään. Mä olen aika satavarma siitä että swingi-tutkimuksen painopiste on jossain aivan muualla kuin dp-mallinnuksen optimoimisessa.
Voit olla oikeassa tutkimuksen painopisteen suhteen. Tutkimus voi liittyä jo enemmän niihin johdannaisalueisiin joihin käsiksi pääseminen edellyttää voimansiirron ymmärrystä, joka taas on jo dp-malleilla on saavutettu.
data kirjoitti: (8.7.2013 16:45:29)
Näytön ohuuden vuoksi jätetään Parti pois laskuista, mutta meillä on täällä nyt kaksi herraa, jotka eivät ole selvästikään perehtyneet dp-malliin ja silti varsin tukevalla rintaäänellä ovat esittäneet siitä virheellisiä väittämiä. Ja kuten Jamasakin tiesi, ilman tietoa mielipiteiden merkitys on pyöreä nolla.
Yksi dp-tutkimussuosikeistani on Jorgensen, taitaa olla sinunkin.
Asiaan perehtymättömille, heidän aikansa säästämiseksi, tässä parhaita paloja:
The swing of a golf club is indeed an example of what physicist calls a bouble pendulum: the arms of the golfer act as one pendulum connected to the club, which acts as another pendulum.
(…)
(…) fundamental approach to my reseach: how I find from a photograph what a professional golfer does when he swings a driver and how I establish a mathematical model using Newtonian dynamics that allows me to make calculations that give me the same clubhead speed curves as I obtained from the photograph. With the same mathematical expressions, I find that I am then able to calculate all sorts of things concerning the golf swing.
(…)
Usually, little progress can be made in understanding a physical event, such as the swing of a golf club, if the event is initially considered in all its complexity. The investigator must choose a simplified model to simulate the event.
Tedin kirjaa myydään (ainakin Akateemisessa) muovikelmussa.
Takasivun mainosteksti kuitenkin näkyy:
Improve your golf game by learning the underlying fundamentals of the golf swing in this acclaimed, unique contribution to the sport. Finally, you’ll understand:
* why shortening your backswing doesn’t substantially decrease clunhead velocity
* what components contribute to the optimal swing and what variations are acceptable
* how and why properly shifting your weight adds to distance
* why a golf ball behaves ans spins as it doesand much more.
Written by a physicist after some twenty years of research, Physics of Golf is the only book devoted exclusively to explaining the science behind a succesfull golf game. Technical appendices offer details for the so inclined.
Tämähän on todellinen filosofian/tekniikan ylioppilaan märkä uni. Ei muuta kuin tiedettä tekemään: mittailemaan kulmia valokuvista, lisäämään arvot valmiisiin yhtälöihin ja voila´ – Nobelia odottelemaan. Tai alkaisiko mieluummin miljonääriksi yrityssektorilla ja kehittäisi jonkin kivan mittalaitteen… Vaikeita valintoja.
B kirjoitti: (9.7.2013 10:45:51)
Quid Pro Quo kirjoitti: (9.7.2013 10:30:34)
Kuten jo tuossa aiemmin totesin, dp-mallissa ei ole mitään ongelmaa, ja se on täysin uskottava, sijaitsipa heiluri missä kohdassa avaruutta tahansa.
…..
– reilusti enemmän kuin puolet jää selittämättä.Tämähän on selvää. Siksi on fiksua keskittyä siihen, mitä sillä voi tutkia. Eikö?
Ilman muuta – jos uskoo, että sakset on veitsi ja ympyrä on nelio.
Muutenhan ylioppilaalla hajoaa pää – tai ainakin todellisuudentaju hämärtyy.
data kirjoitti: (9.7.2013 11:21:57)
Parti kirjoitti: (9.7.2013 10:34:13)
data kirjoitti: (8.7.2013 21:03:03)
Muutoin tämän tyyppisen tiedon pääosoite maailmalla on tutkimus. Sieltä sitä viedään opetusportaan kautta pelaajille enemmän tai vähemmän onnistuneesti.En kyllä osta tätä tulkintaa. Tutkimuksen päämääränä on viedä asioita eteenpäin. Dp-mallin avulla ei golf-swingiä voi kehittää mitenkään. Mä olen aika satavarma siitä että swingi-tutkimuksen painopiste on jossain aivan muualla kuin dp-mallinnuksen optimoimisessa.
Voit olla oikeassa tutkimuksen painopisteen suhteen. Tutkimus voi liittyä jo enemmän niihin johdannaisalueisiin joihin käsiksi pääseminen edellyttää voimansiirron ymmärrystä, joka taas on jo dp-malleilla on saavutettu.
Aha. Niin kai sitten.
Eikun piti kirjottaa että höpö höpö.
Nuo laskelmat ei ole koskaan pystyneet selittämään sitä, miksi toinen pelaaja lyö samalla mp-nopeudella toista pidempiä lyöntejä. Raudoilla ero tuntuu varmaan tuollaisesta kotifyysikosta tutkimuksen kannalta pieneltä, mutta 10m ero tätä peliä pelatessa on aika paljon.
Samoin nuo laskelmat eivät ole koskaan pystyneet ratkomaan mp nopeuden syntyä, vaan yksinkertaistavat asioita kaavoihin, unohtaen monta merkittävää osaa siitä.
DB-heiluri on 2D malli, jossa ylänivelen paikallaanpysymisen lisäksi on täysin jäänyt huomiotta se fakta, että mitään tasoa jolla palikat liikkuisivat ei ole olemassakaan. Samoin siinä on 2D harhan vuoksi ymmärretty täysin väärin käsinopeuden laskeminen ja sen merkitys mp-nopeudelle.
Tämän kaiken voisin kirjoittaa toisellakin nimimerkillä jos se tapoihini kuuluisi. Se nikki olisi: ’Yli 10 vuotta kaksoiheliurin harhaan uskonut ja sitä ihmisille opettanut, kunnes valo tavoitti’. Aika pitkä siis, mutta ah… niin osuva ja oikea. Vielä parempi jos sen perään lisäisi sanan ’Antteksi’
data kirjoitti: (9.7.2013 11:21:57)
Tutkimus voi liittyä jo enemmän niihin johdannaisalueisiin joihin käsiksi pääseminen edellyttää voimansiirron ymmärrystä, joka taas on jo dp-malleilla on saavutettu.Juuei. Tutkimus ei voi perustua dp-mallilla saavutettuihin yksinkertaistuksiin. Se latu on koluttu loppua myöden ja puutteelliseksi havaittu.
Nykytutkimus perustuu seuraaviin askeleihin, ei heikoksi havaitun mallin johdannaisiin.Quid Pro Quo kirjoitti: (9.7.2013 11:28:44)
data kirjoitti: (8.7.2013 16:45:29)
Näytön ohuuden vuoksi jätetään Parti pois laskuista, mutta meillä on täällä nyt kaksi herraa, jotka eivät ole selvästikään perehtyneet dp-malliin ja silti varsin tukevalla rintaäänellä ovat esittäneet siitä virheellisiä väittämiä. Ja kuten Jamasakin tiesi, ilman tietoa mielipiteiden merkitys on pyöreä nolla.
Yksi dp-tutkimussuosikeistani on Jorgensen, taitaa olla sinunkin.
Tämähän on todellinen filosofian/tekniikan ylioppilaan märkä uni. Ei muuta kuin tiedettä tekemään: mittailemaan kulmia valokuvista, lisäämään arvot valmiisiin yhtälöihin ja voila´ – Nobelia odottelemaan. Tai alkaisiko mieluummin miljonääriksi yrityssektorilla ja kehittäisi jonkin kivan mittalaitteen… Vaikeita valintoja.
Miksi sitten uskoit, että ylänivel on olkapäässä. Eihän se nyt siellä ole. Tästä pystyin päättelemään, että et ole perehtynyt dp-malliin. Tähän tilanteeseen ei nyt auta jälkikäteen etsityt lainaukset. Parti sentään älysi, että jotain oli nyt vinossa ja äkkiä tarkensi näkemyksiään. Suosittelen myös korjaamaan käytöstä hieman fiksumpaan suuntaan. Itse olen kirjoittanut varsin asiallisesti, joten odotan sitä myös vastapuolelta.
Parti kirjoitti: (9.7.2013 11:46:57)
data kirjoitti: (9.7.2013 11:21:57)
Tutkimus voi liittyä jo enemmän niihin johdannaisalueisiin joihin käsiksi pääseminen edellyttää voimansiirron ymmärrystä, joka taas on jo dp-malleilla on saavutettu.Juuei. Tutkimus ei voi perustua dp-mallilla saavutettuihin yksinkertaistuksiin. Se latu on koluttu loppua myöden ja puutteelliseksi havaittu.
Nykytutkimus perustuu seuraaviin askeleihin, ei heikoksi havaitun mallin johdannaisiin.Kysyn sinulta uudestaan. Kuinka suuri virhe saa mielestäsi olla, jotta malli on mielestäsi käyttökelpoinen. Haluan sinulta nyt tarkan määritelmän käsitteelle puutteellinen.
Voit antaa muunkin luvun.a) 5 %
b) 1%
c) 0.000000000001%data kirjoitti: (9.7.2013 11:51:53)
Miksi sitten uskoit, että ylänivel on olkapäässä. Eihän se nyt siellä ole.
Nyt on kyllä Nukarin metsien sienet saavuttaneet jo suurimman mahdollisen vaikutuksensa
data kirjoitti: (9.7.2013 11:51:53)
Itse olen kirjoittanut varsin asiallisesti, joten odotan sitä myös vastapuolelta.
Korostan edelleen että kuluttajana en ole millään tavalla ”vastapuoli” ajatuksillesi tai mallillesi. Voi olla että kuulun kriittiseen vähemmistöön jolle ei niele automaattisesti kaikkea ”tieteellisesti todistettua” jos näkee että pohjat ovat puutteeliset. Silti, en ole ”vastapuoli”.
Off-topic: Mä nauran joka kerta kun näen mainoksen jossa joku voide vähentää tutkitusti 37% ryppyjä kahden viikon käytön jälkeen. 🙂
data kirjoitti: (9.7.2013 11:59:48)
Kysyn sinulta uudestaan. Kuinka suuri virhe saa mielestäsi olla, jotta malli on mielestäsi käyttökelpoinen. Haluan sinulta nyt tarkan määritelmän käsitteelle puutteellinen.
Voit antaa muunkin luvun.a) 5 %
b) 1%
c) 0.000000000001%Mä olen tän kirjoittanut jo vähitään kaksi kertaa per vuosi viimeiset viisi vuotta. Toivon että tämä olisi valomerkki asialle.
Kyse ei ole laskennan tarkkuudesta tai virheprosenteista. Sillä ei ole minulle mitään merkitystä koska dp:n mekaaninen malli perustuu oletuksille joita ihmisen mailanheilutuksessa ei ole. Oikeassa elämässä lapa tai grippi ei liiku yhdellä samalla tasolla. Grippi ei myöskään kierrä swingin oletettua keskipistettä yhdellä tietyllä etäisuudellä. Nämä noin aluksi. Voisin jatkaa muuttuvista massoista, nivelessä vaikuttavista voimista, taipumista jne, mutta ne ovat nippeleitä näihin perusasioihin nähden.
Musta olis kyllä hauska kuulla, että minkähän ohjeen data antais db-malliin perustuen pelaajalle jolla mailanpään nopeus on alhainen?
Miten siis data hyödyntäisit tuon mallin antamaa tietoa opetuksessa?
Parti kirjoitti: (9.7.2013 12:09:00)
data kirjoitti: (9.7.2013 11:51:53)
Itse olen kirjoittanut varsin asiallisesti, joten odotan sitä myös vastapuolelta.
Korostan edelleen että kuluttajana en ole millään tavalla ”vastapuoli” ajatuksillesi tai mallillesi. Voi olla että kuulun kriittiseen vähemmistöön jolle ei niele automaattisesti kaikkea ”tieteellisesti todistettua” jos näkee että pohjat ovat puutteeliset. Silti, en ole ”vastapuoli”.
Off-topic: Mä nauran joka kerta kun näen mainoksen jossa joku voide vähentää tutkitusti 37% ryppyjä kahden viikon käytön jälkeen. 🙂
Kyllä sä sillä tavalla olet vastapuoli, että sä epäilet vain toisen väittelyn osapuolen väittämiä, mutta toisen et lainkaan.
Parti kirjoitti: (9.7.2013 12:26:24)
data kirjoitti: (9.7.2013 11:59:48)
Kysyn sinulta uudestaan. Kuinka suuri virhe saa mielestäsi olla, jotta malli on mielestäsi käyttökelpoinen. Haluan sinulta nyt tarkan määritelmän käsitteelle puutteellinen.
Voit antaa muunkin luvun.a) 5 %
b) 1%
c) 0.000000000001%Mä olen tän kirjoittanut jo vähitään kaksi kertaa per vuosi viimeiset viisi vuotta. Toivon että tämä olisi valomerkki asialle.
Kyse ei ole laskennan tarkkuudesta tai virheprosenteista. Sillä ei ole minulle mitään merkitystä koska dp:n mekaaninen malli perustuu oletuksille joita ihmisen mailanheilutuksessa ei ole. Oikeassa elämässä lapa tai grippi ei liiku yhdellä samalla tasolla. Grippi ei myöskään kierrä swingin oletettua keskipistettä yhdellä tietyllä etäisuudellä. Nämä noin aluksi. Voisin jatkaa muuttuvista massoista, nivelessä vaikuttavista voimista, taipumista jne, mutta ne ovat nippeleitä näihin perusasioihin nähden.
Jos, tulokset ovat suht tarkkoja, niin se tarkoittaa, että tehdyt oletukset ovat riittävän oikeita tai mahdolliset huomiotta jätetyt seikat eivät vaikuta oleellisesti lopputulokseen. Tämä tasapainottelu on täysin normaalia touhua tieteessä. Tuolla periaatteella sä joudut kiistämään melkein kaiken laskennan, mitä maailmassa tehdään.
Tasoista ja tarkoista malleista tuli jotain kautta mieleen parin vähän paremman pallonlyöjän kommentit siitä että he eivät koskaan pysty ymmärtämään tavoitetta lyödä palloa suoraan. Mr Hogan ja sir Faldo. Hogan meni jopa niin pitkälle että kutsui Moen pallonlyöntiä friikiksi ilmiöksi. Eikä ollut välttämättä väärässä.
data kirjoitti: (9.7.2013 12:43:33)
Kyllä sä sillä tavalla olet vastapuoli, että sä epäilet vain toisen väittelyn osapuolen väittämiä, mutta toisen et lainkaan.En ole kenenkään nickin bandwagonissa. En kirjoita kenenkään puolesta tai ketään vastaan. Kaikki mun epäilyt suuntautuvat vain ja ainoastaan dp-malliin. Ei sitä puolustavia nickejä vastaan tai sen epäilijöitä tukemaan.
On totta että keskustelu on mennyt jossain kohtaa henkilökohtaiselle tasolle mutta minä en ole siihen junaan lähtenyt.ts kirjoitti: (9.7.2013 12:39:58)
Musta olis kyllä hauska kuulla, että minkähän ohjeen data antais db-malliin perustuen pelaajalle jolla mailanpään nopeus on alhainen?Miten siis data hyödyntäisit tuon mallin antamaa tietoa opetuksessa?
Mä odotan innolla vastausta tähän.
data kirjoitti: (9.7.2013 12:46:10)
Jos, tulokset ovat suht tarkkoja, niin se tarkoittaa, että tehdyt oletukset ovat riittävän oikeita tai mahdolliset huomiotta jätetyt seikat eivät vaikuta oleellisesti lopputulokseen. Tämä tasapainottelu on täysin normaalia touhua tieteessä. Tuolla periaatteella sä joudut kiistämään melkein kaiken laskennan, mitä maailmassa tehdään.Jos tasapainottelu yksinkertaistamisen kautta tuottaa jotain lisäarvoa niin se sallittakoon.
Kerro minulle mitä mitä lisäarvoa dp-mallin kautta saatu yksinkeraistettu ”tieto” tuo swingitutkimukseen tai käytännön tasolle.Niinkuin eilen kirjoitin, ilman tätä linkkiä dp-mallin ja oikean swingin välillä nämä kaksi elävät omaa elämäänsä. Se että dp-malli pystyy imitoimaan jollakin virhemarginaalilla oikeaa swingiä ei tarkoita sitä että siitä olisi jollakin tapaa hyötyä tutkijoille, valmentajille tai pelaajille.
Missän on tämän homman pihvi?Parti kirjoitti: (9.7.2013 13:13:33)
data kirjoitti: (9.7.2013 12:46:10)
Jos, tulokset ovat suht tarkkoja, niin se tarkoittaa, että tehdyt oletukset ovat riittävän oikeita tai mahdolliset huomiotta jätetyt seikat eivät vaikuta oleellisesti lopputulokseen. Tämä tasapainottelu on täysin normaalia touhua tieteessä. Tuolla periaatteella sä joudut kiistämään melkein kaiken laskennan, mitä maailmassa tehdään.Jos tasapainottelu yksinkertaistamisen kautta tuottaa jotain lisäarvoa niin se sallittakoon.
Kerro minulle mitä mitä lisäarvoa dp-mallin kautta saatu yksinkeraistettu ”tieto” tuo swingitutkimukseen tai käytännön tasolle.Niinkuin eilen kirjoitin, ilman tätä linkkiä dp-mallin ja oikean swingin välillä nämä kaksi elävät omaa elämäänsä. Se että dp-malli pystyy imitoimaan jollakin virhemarginaalilla oikeaa swingiä ei tarkoita sitä että siitä olisi jollakin tapaa hyötyä tutkijoille, valmentajille tai pelaajille.
Missän on tämän homman pihvi?Lyhyesti. Voiman siirron ymmärrys on ehto voiman tuoton reunaehtojen asetukselle. Eli suomeksi sanottuna swingin tekniikkaa ei voi koskaan ymmärtää syvällisesti ilman ymmärrystä voimansiirron lainalaisuuksista. Mutta toki kokeilemalla ja apinoimalla hyviä pelaajia ja lukemalla tietoa voidaan päästä hyviin tuloksiin. Syvällinen ymmärrys jää pois, mutta kaikki eivät sitä tietenkään kaipaa. Jotkut kaipaavat.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2