Aihe: Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2 - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][1]
KilpailuaSuomalaista

Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2

Esillä 25 viestiä, 426 - 450 (kaikkiaan 639)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts kirjoitti: (3.7.2013 22:24:59)

    Niklaus kirjoitti: (3.7.2013 16:48:09)

    Voidaan vaikka järjestää siellä pieni mittaustilaisuus, jos se todistaa minut vääräksi.

    Mietipä noita, ennen kuin vastaat.

    Nuo on helppo näyttää koneelta ja myös testata itse.

    Tosin tuollainen releasevapaan swingin määritelmä on vähän outo, koska millään tavalla ei voi rannekulmat jäädä purkautumatta tiettyyn suuntaan jos halutaan palloon osua. Ei sellaista varmasti kukaan ole väittänytkään, vaan että sivaltamalla lapa osumaan tultaessa ranteilla vauhtiin ei tuo mitään lisävauhtia lavalle.

    Eli väite yksinkertaistettuna: heittämällä lapaa käsien ohi ns. toisen vivun avulla ei anna mailanpäälle lisävauhtia josta jotain hyötyä olisi, jos pelaaja osaa riittävän käsinopeuden pohjalle tuottaa.

    No nyt on jo vähän tolkkua tuossa, mutta ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä käsitteen release ja rannevipin välille. Rannevippi on tapa kiihdyttää lapaa, mutta hyvin voimaton sellainen. Ei voi tuosta myöskään vetää johtopäätöstä releasen tarpeettomuudelle mitenkään. Releasen aikana vaikuttavat suurimmat voimat swingissä ja lapa saa paljon lisäenergiaa silloin. Hyvät pelaajat ja tuupparit tuottavat keskimäärin selkeästi eri tavalla voimaa releasen aikana. Tästä kerron lisää ehkä myöhemmin

    ts

    data kirjoitti: (3.7.2013 23:45:30)
    Tästä kerron lisää ehkä myöhemmin

    Varmaan samalla sittten vastaat tuohon kysymykseenikin?

    On se silti jännää, että maailmalla isosti valistetaan ihmisiä nykyään siitä, miten lapa ei saisi saavuttaa ja ohitta käsiä, mutta täällä vielä sen releasen puolesta hehkutetaan innolla.. vieläpä vahvojen ja vanhojen uskomusten pohjtalta.

    Pelaajan ei tule vapauttaa lapaa, eikä päästää sitä vapaasee heilahdukseen. Sen sijaan pitää pitää huolta grippipään mahdollisimman kovasta vauhdista ja sitä kiihdyttävästä työstä läpi osuman. Voimantuotollisesti lopputulos on aika liki sama, pallon lähtöarvot eri, kuten myös lyönnin stabiilius. Piste.

    ts kirjoitti: (4.7.2013 0:26:52)

    On se silti jännää, että maailmalla isosti valistetaan ihmisiä nykyään siitä, miten lapa ei saisi saavuttaa ja ohitta käsiä, mutta täällä vielä sen releasen puolesta hehkutetaan innolla.. vieläpä vahvojen ja vanhojen uskomusten pohjtalta.

    Pelaajan ei tule vapauttaa lapaa, eikä päästää sitä vapaasee heilahdukseen. Sen sijaan pitää pitää huolta grippipään mahdollisimman kovasta vauhdista ja sitä kiihdyttävästä työstä läpi osuman. Voimantuotollisesti lopputulos on aika liki sama, pallon lähtöarvot eri, kuten myös lyönnin stabiilius. Piste.

    Olen tätä (ja muita vastaavia) ketjuja seurannut innolla. Ja itse kokeillut, videoinut, tutkinut, käynyt usealla eri prolla – ja jopa vaihtanut puolta.

    Alunperin ongelmanani oli, että lyönti on jäykkä ja mittaa puuttuu. Pron (ihan top-kamaa ja ammattilaisia coachaava) mukaan ’sun maila ei vapaudu’ ja ’vasemman kämmenen pitäisi näkyä oikean käden alta saatossa’ jne. Ei mennyt kaaliin, kun yritin – näistä asioista mitään tietämättä – jostain syystä automaattisesti kontrolloida ja rajoittaa releasea. Joskus sattui sitten lähtemään reippalla crossauksella ja sitten pro kehui.

    Vaihdoin puolta, ja kas, lyönti alkoi toimia tähän tapaan:
    Ernie

    Ja toinen kas, mittaa tuli pari kolmekin mailaa lisää ja draiviin 50 metriä. Peli-ilo kasvoi samassa suhtessa. Jep, huonona päivänä menee vinoon ja tulokset huonompia. Mutta hyvänä päivänä paljon parempia. Ja pelaaminen on kivempaa, lyönti tuntuu vapaammalta ja rennommalta ja mieli on kirkkaampi.

    Ostan – periaatteessa – ajatuksen tuosta releasen ’rajoittamisesta’ tai millä sitä nyt kutsutaankaan, mutta samalla väitän, että ei se ole ainoa totuus. Itse olen sen hylännyt.

    Flippaamisesta ei toki nyt puhuta, mutta ylläoleva kuva on mulla tyynyn alla ja yritän muistella sitä aina kun lyönti ei toimi 🙂

    Mäkeläinen kirjoitti: (3.7.2013 21:24:05)
    …mutta tieteeseen kuuluu myös asioiden kyseenalaistaminen oikeilla argumenteilla. [clip] Ellei ole todellista tietoa ei voi kyseenalaistaa.

    Eikö tiede ole olemassa olevan tiedon kyseenalaistamista? Jos ei voisi kyseenalaistaa ilman todellista tietoa, olisi maapallo edelleen pannukakku. Niin, ja fysiikka ja matematiikka ovat olemassa olevaa tietoa. B/data ovat esittäneet joitain laskelmia (ja minä silloin pari vuotta olleessa ketjussa), jotka nekin tyrmättiin aika suorilta.

    Muutoin allekirjoitan sanomisesi. Fiksua tekstiä.

    Minä luulen, että osa tätä vääntöä tulee siitä, että termejä tulkitaan eri tavalla ja omalta kannaltaan kukin varsin yksioikoisesti.

    ts

    Niklaus kirjoitti: (4.7.2013 9:00:23)

    Mäkeläinen kirjoitti: (3.7.2013 21:24:05)
    …mutta tieteeseen kuuluu myös asioiden kyseenalaistaminen oikeilla argumenteilla. [clip] Ellei ole todellista tietoa ei voi kyseenalaistaa.

    Eikö tiede ole olemassa olevan tiedon kyseenalaistamista? Jos ei voisi kyseenalaistaa ilman todellista tietoa, olisi maapallo edelleen pannukakku. Niin, ja fysiikka ja matematiikka ovat olemassa olevaa tietoa. B/data ovat esittäneet joitain laskelmia (ja minä silloin pari vuotta olleessa ketjussa), jotka nekin tyrmättiin aika suorilta.

    Muutoin allekirjoitan sanomisesi. Fiksua tekstiä.

    Minä luulen, että osa tätä vääntöä tulee siitä, että termejä tulkitaan eri tavalla ja omalta kannaltaan kukin varsin yksioikoisesti.

    Älä hemmetti 😀

    Ja kukahan nyt oikeesti on kyseenalaistanut vanhat opit ja yrittää kertoa että maa ei ole pannukakku? Kuka kertoo, että tuosta onnettomasta heilurimallista puuttuu niin monta vipua ja liikettä, että sillä ei ole mitään tekemistä golfswingin tutkimisen kanssa?

    Ja sitten kotifyysikot ja matemaatikot tihrustaa itkua nkun niiden laskelmia ei sukota, vaikka niistä puuttuu vaan 80% tarvittavista muuttujista 🙂

    Niin ja toisekseen… onkos tätä oikeesit joku muukin tutkinut. Olis mukava kuulla tuloksista jos sellaisia on.Vai tarkoitatko tuollaisia B-luokan vetoja, josissa videolta katseoen kerrotaan että hitausmomentti ei ole hidastanut käsiä?

    ts kirjoitti: (3.7.2013 22:24:59)
    Tosin tuollainen releasevapaan swingin määritelmä on vähän outo, koska millään tavalla ei voi rannekulmat jäädä purkautumatta tiettyyn suuntaan jos halutaan palloon osua. Ei sellaista varmasti kukaan ole väittänytkään, vaan että sivaltamalla lapa osumaan tultaessa ranteilla vauhtiin ei tuo mitään lisävauhtia lavalle.

    Olen entistä varmempi, että olemme tästä asiasta loppujen lopuksi samaa mieltä. Eli siis rannekulma vapautuu (passiivisesti) niin myöhään, että lapa ei ehdi käsien edelle ennen osumaa? Tällöin kädet ovat pallon edellä osumassa ja käsien liikerata on aiemmin kuvaamasi kaltainen (eli kädet eivät liiku osumassa suoraan kohteeseen).

    ts kirjoitti: (4.7.2013 9:22:25)
    Älä hemmetti 😀

    Ja kukahan nyt oikeesti on kyseenalaistanut vanhat opit ja yrittää kertoa että maa ei ole pannukakku? Kuka kertoo, että tuosta onnettomasta heilurimallista puuttuu niin monta vipua ja liikettä, että sillä ei ole mitään tekemistä golfswingin tutkimisen kanssa?

    Minä olen edelleen sitä mieltä, että heilurimalli kuvastaa yhtä osaa svingistä yksinkertaistettuna. Minä en väitä, että siinä on svingin täydellinen malli ja että vain tuolla heilurimallilla on merkitystä. Ymmärrän hyvin, että svingissä on niin paljon erilaisia voimantuottajia, että yksittäisten komponenttien vaikutusten laskeminen on erittäin haastavaa ja minulle itselleni mahdotonta oikeiden välineiden puuttuessa.

    Minulle kokonaisuuden hahmottaminen on helpompaa, jos ymmärrän edes auttavasti pienempien palasten merkityksen. Edes karkealla tasolla.

    J.J. kirjoitti: (4.7.2013 8:47:42)
    Vaihdoin puolta, ja kas, lyönti alkoi toimia tähän tapaan:
    Ernie

    Kuinkahan paljon tuossa on crossattu? Kuvassasi oleva crossaus on luonnollinen keskipakovoiman tuotos. Tapahtuu vasta osuman jälkeen.

    Tuossa Ernien koko svingi ihailtavaksi.

    Ernie FO Slow Motion

    Poodri Hoo kirjoitti: (4.7.2013 9:38:53)

    Kuinkahan paljon tuossa on crossattu? Kuvassasi oleva crossaus on luonnollinen keskipakovoiman tuotos. Tapahtuu vasta osuman jälkeen.

    Toki. Enkä tietenkään tarkoitakaan sitä että pitäisi jotenkin tietoisesti crossata tai kiihdyttää releasea. Tarkoitan vaan tuntemuksia. ts:n mukaan ’Pelaajan ei tule vapauttaa lapaa, eikä päästää sitä vapaaseen heilahdukseen’. Noin kun *itse* teen, tulos on huono. Se ei toki tarkoita sitä että tämä todistaisi yleisesti mitään.

    Fred Couples puhuu vähän samasta asiasta, sanoessaan, että silloin kun timing on hyvä, tunne on, että just osumahetkellä maila vapautuu täydellisesti. Siihen asti rajoitetaan.

    ts

    J.J. kirjoitti: (4.7.2013 9:52:56)

    Poodri Hoo kirjoitti: (4.7.2013 9:38:53)

    Kuinkahan paljon tuossa on crossattu? Kuvassasi oleva crossaus on luonnollinen keskipakovoiman tuotos. Tapahtuu vasta osuman jälkeen.

    Toki. Enkä tietenkään tarkoitakaan sitä että pitäisi jotenkin tietoisesti crossata tai kiihdyttää releasea. Tarkoitan vaan tuntemuksia. ts:n mukaan ’Pelaajan ei tule vapauttaa lapaa, eikä päästää sitä vapaaseen heilahdukseen’. Noin kun *itse* teen, tulos on huono. Se ei toki tarkoita sitä että tämä todistaisi yleisesti mitään.

    Juuri näin.

    Käsinopeus on riippuvainen muutamasta muusta kehon pisteen nopeudesta tai pelaajan kyvystä saada muuten käsinopeutta kasvatettua heilauttamalla niitä suhteessa vartaloon. Jos nuo nopeudet jäävät alahaisiksi, voi rannevapautuksella saada pienen lisävauhdin mailanpäähän, mutta sekin jää todellakin pieneksi ja saa silti aikaiseksi runsaan lavan kiertymän osuma-alueella ja siten sivuhajontaa lyöntiin. Toimii hyvänä päivänä kuten todettu, mutta tuottaa suurimmalle osalle pelaajia lähinnä suunnatomia ongelmia osuman ja suunnan suhteen.

    Toinen vaihtoehto on oppia käyttämän kehoa niin, että lisätään vauhtia noihin sisäkehän pisteisiin ja sitä kautta grippiin ilman mitään ajatusta vapauttamisesta. Surimmalle osalle kaiken tason pelaajista tuottaa suuren hämmästyksen se, kun pallo pakeneekin kauemmas kuin flipillä tai crossauksella ja pysyy jopa kentän rajojen sisällä.

    Mä muten taidan olla ensimmäinen joka tuon postaamasi animaation tänne joskus 8-9 vuotta sitten postasi todistaakseni heilurin tuottaman voiman määrää. Silloin minäkin vielä elin vahvassa tuon suuntaisessa uskossa, mutta uskolla on tapumus väistyä kun totuus pamahtaa silmille.

    Muutama täällä on varsin oikein todennut, että release tapahtuu, mutta se tapahtuu myöhemmin kuin on luultu. Pelaaja toki tuntee releasen sen johdosta, mutta ei hän tiedä vaikuttiko se oikeesti pallon lentoon vai muuttuiko joku muu asia. Uskoo sitten tuntemuksiinsa ja olennainen muutos jää havaitsematta. Kuten sekin, että vieressä kaveri paukuttaa palloa pidemmälle vapauttamatta mailaa lainkaan.

    ts kirjoitti: (4.7.2013 0:26:52)

    data kirjoitti: (3.7.2013 23:45:30)
    Tästä kerron lisää ehkä myöhemmin

    Varmaan samalla sittten vastaat tuohon kysymykseenikin?

    On se silti jännää, että maailmalla isosti valistetaan ihmisiä nykyään siitä, miten lapa ei saisi saavuttaa ja ohitta käsiä, mutta täällä vielä sen releasen puolesta hehkutetaan innolla.. vieläpä vahvojen ja vanhojen uskomusten pohjtalta.

    Pelaajan ei tule vapauttaa lapaa, eikä päästää sitä vapaasee heilahdukseen. Sen sijaan pitää pitää huolta grippipään mahdollisimman kovasta vauhdista ja sitä kiihdyttävästä työstä läpi osuman. Voimantuotollisesti lopputulos on aika liki sama, pallon lähtöarvot eri, kuten myös lyönnin stabiilius. Piste.

    En ole kyllä missään väittänyt, että lavan tulisi ohittaa kädet ennen osumaa. Se, että releasea ei viedä loppuun ennen osumaa ei tarkoita, että sitä ei tapahdu tai että se on hyödytön. En ole myöskään puhunut mistään vapaista heilahduksista.

    Saattaa olla, että jos kaikki käytössä olevat epämääräiset käsitteet saataisiin ”tulkattua” fyysikoille, niin sieltä saattaisi paljastua ihan järkevääkin ideaa ja niille löytyisi ihan oikea fysikaalinen selitys. Nyt tuntuu, että yhteistä kieltä on vaikea löytää ja tässä väittelyssä vastapuolella ei tunnu siihen haluakaan löytyvän.

    ts

    data kirjoitti: (4.7.2013 12:21:18)
    En ole myöskään puhunut mistään vapaista heilahduksista.

    Kyllä olet ja usein. Samoin kuin crossauksen ja aksiaalisuljennan merkityksestä, joista kumpaakaan ei tule tehdä vaan vastustaa. Sen tajuaa heti kun oppii tuottamaan kropalla voimaa oikealla tavalla ja riittävästi. Silloin häipyy pimeyteen myös koko kaksivipuisen mallin ajattelu ja aletaan kiinnittämään huomiota niihin oikeisiin voimaa tuottaviin vipuihin ranteiden ympäri tapahtuvan heilahduksen sijaan.

    Niklaus kirjoitti: (3.7.2013 13:38:25)

    Quid Pro Quo kirjoitti: (3.7.2013 13:17:21)

    Niklaus kirjoitti: (2.7.2013 15:20:10)

    Jos golfaajan etummaisen käden kyynerpää elää svingin aikana, on svingi pielessä. Kädenhän kuuluu olla varsin suora. Tätä vasten animaatio on varsin tarkkaa tekemistä etummaisen käden ja mailan suhteesta. Alhaalla oleva nivel on ranne. Muita niveliä välillä olkapää-ranne ei ainakaan minulta löydy.

    Animaation ylänivel, oikean elämän olkapää, voi liikkua eteen ja sivuilla ja minne tahansa, mutta sen voimavaikutus on varmastikin suhteellisen pieni.

    Niin, ja lähinnä linkitin tuon animaation kuvaamaan releasen vaikutusta vs. maila suorana käden jatkeena koko svingin ajan. Jälkimmäinen on vaihtoehto, jos releasen vaikutus kiistetään.

    Aloittelijat, jos luette palstaa, älkää uskoko tätä bulshittiä. Varsinkaan tätä:

    Niklaus kirjoitti: (2.7.2013 15:20:10)
    Animaation ylänivel, oikean elämän olkapää, voi liikkua eteen ja sivuilla ja minne tahansa, mutta sen voimavaikutus on varmastikin suhteellisen pieni.

    Jokunen vuosi sitten Mark O´Meara matkallaan The Openiin laskeutui KiIlleen Castle:iin ja antoi klinikan klubin jäsenille ja meille Peltz Scoring Game Schoolin oppilaille. Ensimmäinen asia, jonka hän maila kädessä sanoi oli: ’Hit it with your shoulder.’

    Tässä on malliesimerkki vastauksesta, joka ei sisällä yhtään mitään informaatiota. Tarve tuoda oma ääni kuuluviin käy hyvin ilmi.

    Avaatko vähän väittämiäsi. Mikä on esimerkiksi bullshittiä siinä, ettei etummaisen käden kyynerpään kuulu elää? Opetettiinko sinulle Pelzin golfkoulussa laittamaan kyynerpää koukkuun?

    Minulla ei ole tarvetta tuoda omaa ääntä kuuluviin vaan pelastaa edes yksi aloittelija hukkumasta levittämääsi kaksoisheiluribullshittiin, kuten: ’Animaation ylänivel, oikean elämän olkapää, voi liikkua eteen ja sivuilla ja minne tahansa, mutta sen voimavaikutus on varmastikin suhteellisen pieni.’

    Golfswingi EI ole kaksoisheiluri, ei edes yksinkertaistettuna.

    Kaksoisheiluri on golfswingin syöpä. Sama kuin yrittäisi kuvata saksien toimintaa yksinkertaistettuna veitsellä.

    Sain green cardin 80-luvun lopulla ex-jääpalloilijalta. Mielikuvissa plane oli pystyssä ja swingi sen mukainen. Palloon osui, kun piti jalat tiukasti maassa, ja vartalon paikallaan. Ja kun ’taito’ kehittyi, oivalsi nopeasti, miten lapaan saa helposti lisää vauhtia: ranteista – kuten jääpalloilijat tekevät.

    Sitten 1990 ilmestyi David Leadbetterin The Golf Swing. Kirjasta opeteltiin asentoja, pystyssä seisovasta kellotaulusta. Tasoitus pieneni, mutta slaissi vaivasi. Davidin mukaan syy oli osumassa avoimissa hartioissa. Niinpä koetettiin saada hartiat suoraksi osumassa. Mutta pallo ei vaan koskaan kääntynyt oikealta vasemmalle, paitsi joskus, jolloin se lähti sinne suoraan.

    No, maisema vaihtui, ja vuosituhat. Videot tulivat mukaan kuvaan, golfopetukseenkin. Taisi olla Forssellin studio Kullossa, jossa oli ensimmäisenä samanlaiset laitteet kuin Leadbetter Academyssa. Siispä sinne tuntia ottamaan. Liekö alkukankeutta laitteissa tai käyttäjässä, mutta yksi swingeistä tallentui vahingossa kattokamerasta… Eppur si mueve!

    Voi kunpa saisi nuo kaksoisheilurille menetetyt 20 vuotta takaisin. On nimittäin helavatallinen työ oppia pois tuo vanha, jo selkäytimeen tarttunut kuona.

    Aloittelija, älä tee samaa virhettä. Golfswingi EI ole kaksoisheiluri.

    ts

    Quid Pro Quo :

    Kiitos! Kaikkien aloittelijoiden ja pelaajien puolesta. Jos edes jokunen saadaan tuolta riesalta säästettyä näillä kirjoituksilla, ollaan tehty hyvä työ. Puhumattakaan junnuista jotka lähtevät lajin huipulle tähtäämään.

    Quid Pro Quo kirjoitti: (4.7.2013 12:29:59)
    Minulla ei ole tarvetta tuoda omaa ääntä kuuluviin vaan pelastaa edes yksi aloittelija hukkumasta levittämääsi kaksoisheiluribullshittiin, kuten: ’Animaation ylänivel, oikean elämän olkapää, voi liikkua eteen ja sivuilla ja minne tahansa, mutta sen voimavaikutus on varmastikin suhteellisen pieni.’

    Golfswingi EI ole kaksoisheiluri, ei edes yksinkertaistettuna.

    Jos tuossa olisi lukenu ’…voimavaikutus on varmastikin suhteellisen pieni kaksoisheiluriin.’, niin ehkä sitten suostuisit ymmärtämään mitä lauseella tarkoitin. Ehkä muotoilin tuon lauseen epäselvästi.

    Alkaa käydä tylsäksi toistaa itseään, mutta toistan silti: en ole missään väittänyt, että golfsvingi on kaksoisheiluri, eikä mitään muuta. Väitän, että tuo kaksoisheiluri on osa golfsvingiä. Etummainen käsi ja maila tekevät tuon releasessa riippumatta siitä millä akselilla tai planella tai mihin aikaa release tehdään.

    Hyvässä svingissä työtä tekee jotakuinkin koko kroppa. Siitä lienemme sentään samaa mieltä?

    Jos haluaa lukea kommentteja kuin piru raamattua, voi varmaan jokaisessa kommentissa tarttua sanoihin tai lauseisiin ja hyökätä niitä vastaan.

    Quid Pro Quo kirjoitti: (4.7.2013 12:29:59)

    Golfswingi EI ole kaksoisheiluri, ei edes yksinkertaistettuna.

    .

    Kaksoisheiluri on matemaattinen malli eikä sitä ole tarkoitettu kopiotavaksi suoraan ihmisen swingimalliksi. Ajatus on naiivi eikä sitä ole esittänyt kuin maallikot. Tätä mallia on käytetty tohtoritason kaverien toimesta monissa julkaistuissa tutkimuksissa. On täysin turhaa lähteä höpöttämään aiheesta, johon ei ole perehtynyt lainkaan.

    Lisätietoa kaksoisheilurin käytöstä

    The physics of golf
    A Raymond Penner
    Physics Department, Malaspina University-College, Nanaimo, British Columbia, V9R 5S5,
    Canada
    Received 31 October 2002
    Published 20 December 2002
    Online at stacks.iop.org/RoPP/66/131

    Niklaus kirjoitti: (4.7.2013 9:00:23)

    Mäkeläinen kirjoitti: (3.7.2013 21:24:05)
    …mutta tieteeseen kuuluu myös asioiden kyseenalaistaminen oikeilla argumenteilla. [clip] Ellei ole todellista tietoa ei voi kyseenalaistaa.

    Eikö tiede ole olemassa olevan tiedon kyseenalaistamista? Jos ei voisi kyseenalaistaa ilman todellista tietoa, olisi maapallo edelleen pannukakku. Niin, ja fysiikka ja matematiikka ovat olemassa olevaa tietoa. B/data ovat esittäneet joitain laskelmia (ja minä silloin pari vuotta olleessa ketjussa), jotka nekin tyrmättiin aika suorilta.

    Muutoin allekirjoitan sanomisesi. Fiksua tekstiä.

    Minä luulen, että osa tätä vääntöä tulee siitä, että termejä tulkitaan eri tavalla ja omalta kannaltaan kukin varsin yksioikoisesti.

    Tietenkin voi ja pitää kyseenalaistaa, tietenkin. Mutta tarkoitin, että ehkä olisi syytä sinun, B:n tai Datan pyyhältää 4D puolelle jotta saisitte tietoa jota kyseenalaistaa. Muuten tämä menee hieman turhaksi jos ei kykene kohdentamaan kyseenalaistamista.

    Myös tämä B:n ja Datan fysiikan todistelu on turhaa mikäli sitä ei esitetä tarkoin kohdennettuna. Suurinta osaa ei auta mitenkään jos esitettyjä lukuja ei voi kohdentaa. Varsinkin B tuntuu heittävän paljon lukuja ilmaan vain ilman kohdetta. Kohdennettu esimerkki toisi tarkkuutta ja mahdollisuuden kyseenalaistaa.

    Samaa tietenkin toivon myös ts:ltä.

    Mäkeläinen kirjoitti: (4.7.2013 13:00:00)
    Mutta tarkoitin, että ehkä olisi syytä sinun, B:n tai Datan pyyhältää 4D puolelle jotta saisitte tietoa jota kyseenalaistaa.

    Olen ehdottanut tätä ts:lle sähköpostilla. Jos tämä toteutuu, lupaan avata täällä omia havaintojani. Tukevat ne sitten kumpaa suuntaa tahansa.

    Mäkeläinen kirjoitti: (4.7.2013 13:00:00)

    Niklaus kirjoitti: (4.7.2013 9:00:23)

    Mäkeläinen kirjoitti: (3.7.2013 21:24:05)
    …mutta tieteeseen kuuluu myös asioiden kyseenalaistaminen oikeilla argumenteilla. [clip] Ellei ole todellista tietoa ei voi kyseenalaistaa.

    Eikö tiede ole olemassa olevan tiedon kyseenalaistamista? Jos ei voisi kyseenalaistaa ilman todellista tietoa, olisi maapallo edelleen pannukakku. Niin, ja fysiikka ja matematiikka ovat olemassa olevaa tietoa. B/data ovat esittäneet joitain laskelmia (ja minä silloin pari vuotta olleessa ketjussa), jotka nekin tyrmättiin aika suorilta.

    Muutoin allekirjoitan sanomisesi. Fiksua tekstiä.

    Minä luulen, että osa tätä vääntöä tulee siitä, että termejä tulkitaan eri tavalla ja omalta kannaltaan kukin varsin yksioikoisesti.

    Tietenkin voi ja pitää kyseenalaistaa, tietenkin. Mutta tarkoitin, että ehkä olisi syytä sinun, B:n tai Datan pyyhältää 4D puolelle jotta saisitte tietoa jota kyseenalaistaa. Muuten tämä menee hieman turhaksi jos ei kykene kohdentamaan kyseenalaistamista.

    Myös tämä B:n ja Datan fysiikan todistelu on turhaa mikäli sitä ei esitetä tarkoin kohdennettuna. Suurinta osaa ei auta mitenkään jos esitettyjä lukuja ei voi kohdentaa. Varsinkin B tuntuu heittävän paljon lukuja ilmaan vain ilman kohdetta. Kohdennettu esimerkki toisi tarkkuutta ja mahdollisuuden kyseenalaistaa.

    Samaa tietenkin toivon myös ts:ltä.

    Ei tarvita mittauksia. Ts on esittänyt väitteen, joka on kumottavissa fysiikan lakien avulla. Ja nehän kai löytyvät ihan netistäkin:) Ja mistä tulee käsitys, että ainoat mittaustulokset maailmassa löytyisivät ts:ltä. Minulla on mittaustuloksia käytössäni koskien swingin geometriaa ja voimia. Myös lapakulmamittauksia on. Toisaalta en tiedä onko meillä kenelläkään lapakulman tai swingin voimien mittalaitteita täällä. Mutta eihän nämä asiat ratkea täällä siten, että kaikki voisivat hyväksyä lopputuloksen, Tuo aiempi tukivoimaväittely oli poikkeus, koska siinä perusteet oli niin selvästi osoitettavissa.

    No kun nyt näin pyydän, niin voitko esittää esimerkin ja tulokset? Sinulla varmasti on tapahtuma johon nojaat?

    Mäkeläinen kirjoitti: (4.7.2013 13:48:08)
    No kun nyt näin pyydän, niin voitko esittää esimerkin ja tulokset? Sinulla varmasti on tapahtuma johon nojaat?

    Mailanpään liike-energia kasvaa releasen aikana sekä mittausten että laskelmien mukaan luokkaa 60% käsinopeuden pysyessä samana tai hidastuessa. Jos maila ei vapautuisi ja käsinopeus olisi tuo, niin liike-energia ei kasvaisi. Tässä nyt hyvin yksinkertainen selvitys. Tarkan voimatarkastelun tuominen tänne olisi järjetöntä.

    Järjetöntä on olla tuomatta ja silti koettaa kumota muita. Minua et vakuuta ja on sääli, että olet mukana keskusteluissa niin voimakkaasti.

    Mäkeläinen kirjoitti: (4.7.2013 14:12:36)
    Järjetöntä on olla tuomatta ja silti koettaa kumota muita. Minua et vakuuta ja on sääli, että olet mukana keskusteluissa niin voimakkaasti.

    No mitä vastapuoli on väitteidensä tueksi esittänyt? On muuten aika turhaa yrittää tekeytyä objektiiviseksi sivusta seuraajaksi, kun puolueellisuus paistaa niin vahvasti läpi.

    Siis olisi ollut hyvä tilaisuus tuoda ne omat argumentit esille reilusti, niin rupeat samalle tasolle kuin lapsi jonka kaveri sai karkkia muttet sinä?

    Et voi olla tosissasi, että tämän väännön jälkeen vedät itkuraivarit?

    Mäkeläinen kirjoitti: (4.7.2013 14:30:46)
    Siis olisi ollut hyvä tilaisuus tuoda ne omat argumentit esille reilusti, niin rupeat samalle tasolle kuin lapsi jonka kaveri sai karkkia muttet sinä?

    Et voi olla tosissasi, että tämän väännön jälkeen vedät itkuraivarit?

    En todellakaan ala tänne mitään tarkkoja esityksiä laittamaan

    a) täällä on vain muutama henkilö, jotka pitkän perehtymisen jälkeen pystyisivät niitä
    tulkitsemaan

    b) luokittelen tiedolle viihdekäyttöä suuremman arvon

Esillä 25 viestiä, 426 - 450 (kaikkiaan 639)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #208070 kohteessaMikä on svingi? Voimantuotto vol. 2

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2