Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2
-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (3.7.2013 10:45:30)
Se kulma on siellä, mutta toimii ainoastaan pystysuunnassa, ei lainkaan kohteen suuntaisena vipuna. Tämä on se olennainen ymmärrettävä kohta. Kohteen suuntaan voimat kääntävä vipu on vasemmassa olkapäässä, joka kääntää koko käsivarren (ja mailan varren siinä mukana) liikkumaan kohteen suuntaan.[clip]
Tässähän muuten tuo animaatiosikin menee harhaan, koska siinä ylempi vipu liikkuu pystyplanella. Sitä ei golfswingissä tapahdu, kuten ei voimantuotollisessa mielessä myöskään tuota datan esille nostamaa ’planea’ joka siten vääristäisi yläkameran kuvan.
Tuo animaatio kuvaa yksinkertaistetusti sitä miten release tuottaa osumahetkeen lisää energiaa (eli mailanpäähän lisää vauhtia), josta suorana seurauksena on pallon poistuminen paikalta kauemmaksi kuin ilman releasea muutoin yhteneväisin atribuutein.
On toissijaista millä akselilla energia tuotetaan, kun se saadaan kuitenkin suunnattua osumahetkellä oikein.Golfsvingin opetuksesta tai muista yksityiskohdista en kanssasi ala väittelemään, ne asiat tunnet varmasti paremmin kuin minä. Fysiikka on kuitenkin fysiikkaa. Myös golfsvingin kohdalla.
Voisin melkein varata sinulta yhden tunnin ja tulla katsomaan, miten eri tavalla me näemme svingin toteutuksen. 😉
ts kirjoitti: (3.7.2013 10:45:30)
Niklaus kirjoitti: (3.7.2013 10:31:07)
[
Vaikka kulma ei olekaan suoraan pystyssä tai vaakatasossa, on se silti siellä. Jos ei olisi, olisi maila käden suorana jatkeena. Ei se sieltä häviä, vaikka tarkastelisit svingiä eri kulmasta..
Se kulma on siellä, mutta toimii ainoastaan pystysuunnassa, ei lainkaan kohteen suuntaisena vipuna. Tämä on se olennainen ymmärrettävä kohta. Kohteen suuntaan voimat kääntävä vipu on vasemmassa olkapäässä, joka kääntää koko käsivarren (ja mailan varren siinä mukana) liikkumaan kohteen suuntaan.
Katsonpa jos illemmalla ehdin postaamaan varoittavia esimerkkejä juuri tuon rannevivun väärästä käytöstä samasta kuvakulmasta. Riippuu vähän siitä myös etteivät pelaajat ole niistä tunnistettavissa.
Tässähän muuten tuo animaatiosikin menee harhaan, koska siinä ylempi vipu liikkuu pystyplanella. Sitä ei golfswingissä tapahdu, kuten ei voimantuotollisessa mielessä myöskään tuota datan esille nostamaa ’planea’ joka siten vääristäisi yläkameran kuvan.
Tää on sikäli jännä asia, että kun sen lopulta ymmärtää, lyö ihtiään otsaan ja ihmettelee miten tota asiaa ei ole ennen tajuttu. Samalla saattaa peli muuttua yläättävän paljon tylsemmäksi tilanteiltaan 😉
Planen kulma maahan nähden on noin. 55 astetta. Siksi kulmat näyttävät loivemmilta tietyissä kohdin ylhäältä kuin sivusta katsottuna. Ihan simppeliä geometriaa. Kyllä se rannekulman purkaminen siellä swingissä on tärkeänä osana mp nopeuden kannalta edelleen. Ilman sitä voiman siirto lapaan muodostuu hyvin vaikeaksi niin teoriassa kuin käytännössä. Tehokkain moottorin kiertoakselin kulma on kohtisuorassa tasoa vastaan. Parhaat ja etenkin pitkälyöntisimmät pelaajat pystyvät siihen.
Itse olen tässä muutaman kuukauden ohjatusti opiskellut uutta tapaa lyödä. Ei mitään aktiivista realeasea. BS lähtee kohdelinjaan nähden taaksepäin, vartalo kiertyy takajalan päälle, DS alkaa oikea kyynärpää edellä ja grippiä ’vedetään’ kohdelinjaan. Plane putoaa selvästi ja vartalo tuottaa rotaation perusvoiman. Lantio osumahetkellä päässyt auki. Kädet pysyvät kyynärpäitä myöden kropassa kiinni/tuntumassa. Ranteille ei suoriteta vapautusta tai käsivarsia crossata, enemmän pidetään huoli, että mailan lapa ei pääse ennenaikaisesti karkaamaan.
Palloon yritetään päästä kahva selvästi edellä ja kun se onnistuu, niin lapa kulkee kohtuullisen pitkään kohdelinjaan suorassa. Tuloksena suuntansa pitäviä puhtaita lyöntejä. Crossaus/release tapahtuu vasta palloon osumisen jälkeen. Kädet pyrkivät jatkamaan vasemmalle alas (mielikuva), josta ne itsestään nousevat loppuasentoon. Liian aikainen crossaus tai ranneflippi johtaa vasemmalle tarkoituksettomasti kiertävään palloon (lapa sulkeutuu liikaa).
Ilman planen pudottamista, jos lähtisin crossaamaan, niin lyönti näyttäisi enemmän yliolan halon hakkuulta ja maila tulisi luonnostaan ulkoa-sisään leikkaavasti. Crossaus ja release ovat kaarevassa liikkeessa kohdelinjaan nähden osuma-alueella. Ylhäältä tarkasteltuna puhtaan osuman pitäsi tapahtua tasan klo 12. Ennen tai jälkeen tapahtuva osuma on enemmän tai vähemmän kohdelinjaan leikkaava ja aiheuttaa väkisin oikealle kiertävän lentoradan.
Pidän edelleen voimantuoton maksimointi golfin näkökulmasta absurdina. Tottakai voimaa tarvitaan, mutta ei maksimaalista vaan optimaalista – kykyä pysyä suunnassa ja kontrolloida pituutta. Täydellä svingillä kontrollointi tapahtuu kuitenkin mailavalikoimaa hyödyntäen. Voimantuotollisesti iso vaihde on jalkojen ja keskivartalon lihaksilla tehtävä työ. Käsillä jos lähtee vauhtia hakemaan, niin metsässä ollaan – kirjaimellisesti.
P.S. Pari päiväähän on sujunut foorumilla asiallisesti. Toivottavasti linja pitää jatkossakin.
Poodri Hoo kirjoitti: (3.7.2013 12:28:18)
Itse olen tässä muutaman kuukauden ohjatusti opiskellut uutta tapaa lyödä. Ei mitään aktiivista realeasea. BS lähtee kohdelinjaan nähden taaksepäin, vartalo kiertyy takajalan päälle, DS alkaa oikea kyynärpää edellä ja grippiä ’vedetään’ kohdelinjaan. Plane putoaa selvästi ja vartalo tuottaa rotaation perusvoiman. Lantio osumahetkellä päässyt auki. Kädet pysyvät kyynärpäitä myöden kropassa kiinni/tuntumassa. Ranteille ei suoriteta vapautusta tai käsivarsia crossata, enemmän pidetään huoli, että mailan lapa ei pääse ennenaikaisesti karkaamaan.Palloon yritetään päästä kahva selvästi edellä ja kun se onnistuu, niin lapa kulkee kohtuullisen pitkään kohdelinjaan suorassa. Tuloksena suuntansa pitäviä puhtaita lyöntejä. Crossaus/release tapahtuu vasta palloon osumisen jälkeen. Kädet pyrkivät jatkamaan vasemmalle alas (mielikuva), josta ne itsestään nousevat loppuasentoon. Liian aikainen crossaus tai ranneflippi johtaa vasemmalle tarkoituksettomasti kiertävään palloon (lapa sulkeutuu liikaa).
Ilman planen pudottamista, jos lähtisin crossaamaan, niin lyönti näyttäisi enemmän yliolan halon hakkuulta ja maila tulisi luonnostaan ulkoa-sisään leikkaavasti. Crossaus ja release ovat kaarevassa liikkeessa kohdelinjaan nähden osuma-alueella. Ylhäältä tarkasteltuna puhtaan osuman pitäsi tapahtua tasan klo 12. Ennen tai jälkeen tapahtuva osuma on enemmän tai vähemmän kohdelinjaan leikkaava ja aiheuttaa väkisin oikealle kiertävän lentoradan.
Pidän edelleen voimantuoton maksimointi golfin näkökulmasta absurdina. Tottakai voimaa tarvitaan, mutta ei maksimaalista vaan optimaalista – kykyä pysyä suunnassa ja kontrolloida pituutta. Täydellä svingillä kontrollointi tapahtuu kuitenkin mailavalikoimaa hyödyntäen. Voimantuotollisesti iso vaihde on jalkojen ja keskivartalon lihaksilla tehtävä työ. Käsillä jos lähtee vauhtia hakemaan, niin metsässä ollaan – kirjaimellisesti.
P.S. Pari päiväähän on sujunut foorumilla asiallisesti. Toivottavasti linja pitää jatkossakin.
Aksiaaisuljenta ( joka voi johtaa crossaukseen ) ja rannekulman purku ovat kaksi täysin eri asiaa.Toisessa on kyse voiman siirron komponentista ja toisessa lavan lyöntipinnan saamisesta kohtisuoraan asentoon osumassa. Olen täysin varma, että sinulla tapahtuu molemmat asiat swingissäsi, jos A) lyöt yli 100m B) et lyö hirveätä slaissia.
data kirjoitti: (3.7.2013 11:58:19)
Planen kulma maahan nähden on noin. 55 astetta. Siksi kulmat näyttävät loivemmilta tietyissä kohdin ylhäältä kuin sivusta katsottuna. Ihan simppeliä geometriaa. Kyllä se rannekulman purkaminen siellä swingissä on tärkeänä osana mp nopeuden kannalta edelleen. Ilman sitä voiman siirto lapaan muodostuu hyvin vaikeaksi niin teoriassa kuin käytännössä. Tehokkain moottorin kiertoakselin kulma on kohtisuorassa tasoa vastaan. Parhaat ja etenkin pitkälyöntisimmät pelaajat pystyvät siihen.Pystytkö arvioimaan paljonko ko. pelaaja on purkanut rannekulmaa ennen osumaa? Osuma hetki löytyy videon kohdalta n 1:19. Onko rannekulman purkautuminen aktiivista vai mistä voimantuotto on peräisin?
Pitäisikö saada lisää pituutta? Stats
data kirjoitti: (2.7.2013 16:04:46)
Releasen pidättely pohjautuu siihen, että se voidaan toteuttaa myöhemmin oikealla hetkellä.
I]Pelasin eilen ex-jääpalloilijan opettaman tuupparin kanssa.
Pojan swingi muistutti hämmästyttävästi Niklauksen animaatiota, mutta koskaan ei voinut tietää, mihin suuntaan pallo milloinkin sinkoutuu. Tosin lähtökulma oli aina vähintään 30 astetta sivuun kohdelinjasta.
’Onpa sulla suorat lyönnit. Ei yhtään slaissia!’
data kirjoitti: (3.7.2013 12:45:03)
Aksiaaisuljenta ( joka voi johtaa crossaukseen ) ja rannekulman purku ovat kaksi täysin eri asiaa.Toisessa on kyse voiman siirron komponentista ja toisessa lavan lyöntipinnan saamisesta kohtisuoraan asentoon osumassa. Olen täysin varma, että sinulla tapahtuu molemmat asiat swingissäsi, jos A) lyöt yli 100m B) et lyö hirveätä slaissia.A. Lyön yli 100m (pl. muutama maila)
B. En lyö slaissia (yleensä suoraa tai pientä drawta).Aksaalisuljentaa (kyynärvarsien crossaus, jos oikein käsitteen ymmärsin) eikä rannekulmien (flip/release) purkua tapahdu ennen osumaa. Vasta sen jälkeen ja silloin niillä ei ole lopputuloksen kannalta merkitystä. Lyöntimittaa voisi olla enemmän, mutta ei tarkkuuden kustannuksella.
data kirjoitti: (3.7.2013 11:58:19)
Kyllä se rannekulman purkaminen siellä swingissä on tärkeänä osana mp nopeuden kannalta edelleen. Ilman sitä voiman siirto lapaan muodostuu hyvin vaikeaksi niin teoriassa kuin käytännössä. .On nää hauskoja tarinoita ja hienoa että data on uskossaan vahva. valitettavsti moni saattaa tuota uskoakin, siitä huolimatta että esim Hogan tuli pitkään osuman läpi oikea rannekulma edelleen maksimissaan ja että ruotsalaiset ovat parikymmentä vuotta korostaneet oikean rannekulman säilyttämisen tärkeyttä.
Ehkä datan pitäis kuitenkin oppia ajattelemaan noita kerroksittaisia liikkeitä ja 3D:nä asioita eikä teorisoida väärien olettamusten pohjalta.
Niklaus kirjoitti: (2.7.2013 15:20:10)
kebax kirjoitti: (2.7.2013 14:16:11)
Tuon heilurianimaation takana lienee ajtus siittä että swingi voitaisiin jakaa yksiselitteisiksi komponenteiksi. Yrityksenä tässä on vahvasti yksinkertaistaa asioita. Ihminen on kuitenkin melkoisen monimutkainen laite, niveliä riittää vaikka kuinka paljon ja useat niistä ovat käytössä. Tässä valossa vain yhtä yksinkertaista ulottuvuutta kuvaava heilurianimaatio ei anna edes osaa totuudesta. Heiluri on naivistinen.Jos golfaajan etummaisen käden kyynerpää elää svingin aikana, on svingi pielessä. Kädenhän kuuluu olla varsin suora. Tätä vasten animaatio on varsin tarkkaa tekemistä etummaisen käden ja mailan suhteesta. Alhaalla oleva nivel on ranne. Muita niveliä välillä olkapää-ranne ei ainakaan minulta löydy.
Animaation ylänivel, oikean elämän olkapää, voi liikkua eteen ja sivuilla ja minne tahansa, mutta sen voimavaikutus on varmastikin suhteellisen pieni.
Niin, ja lähinnä linkitin tuon animaation kuvaamaan releasen vaikutusta vs. maila suorana käden jatkeena koko svingin ajan. Jälkimmäinen on vaihtoehto, jos releasen vaikutus kiistetään.
Aloittelijat, jos luette palstaa, älkää uskoko tätä bulshittiä. Varsinkaan tätä:
Niklaus kirjoitti: (2.7.2013 15:20:10)
Animaation ylänivel, oikean elämän olkapää, voi liikkua eteen ja sivuilla ja minne tahansa, mutta sen voimavaikutus on varmastikin suhteellisen pieni.
I]Jokunen vuosi sitten Mark O´Meara matkallaan The Openiin laskeutui KiIlleen Castle:iin ja antoi klinikan klubin jäsenille ja meille Peltz Scoring Game Schoolin oppilaille. Ensimmäinen asia, jonka hän maila kädessä sanoi oli: ’Hit it with your shoulder.’
Millä pelitasolla golf muuttuu näin monimutkaiseksi?
Oma HCP 17, ja ainakaan sillä tasolla ei tarvitse pikku-pikku-pikkuasioita miettiä.
Olen pärjännyt tähän mennessä suunnilleen näillä
– lyönti lähtee vartalon kierrosta (no tämä on itsestäänselvä jos on joskus jotain muuta urheilua harrastanut, totta kai kehon isot lihakset pitää saada voimantuottoon mukaan)
– osuma oltava hyvä
– lyödään alakierre-ajatuksella, ainakin lyhyiillä mailoilla näin. Pitemmillä ei välttämättä niin paljon.
***********************
Eikös se ’release’ tule ihan väistämättä, keskipakoisvoima vetää mailanpään väkisin ulos, kuvittelisin että siinä vaiheessa käsillä lähinnä vain ohjataan lapa hyvään osumaan. Voimahan tulee pääsaiassa vartalon kierrosta ja isoista lihaksista?
Tosin mulla kyllä rannekulma ei täysin pysy, ja pro siitä myös huomautti kun keväällä kävin (yhden kerran 10 vuoden tauon jälkeen)
Mutta, ei me kumpikaan sitä pidetty niin hirveän tärkeänä asiana, ainakaan tällä tasolla vielä.Näin maalaisjärjellä ja muiden pallopelien kokemuksella:
– jos rannekulma pysyy mahdollisimman hyvin, ajoitus on helpompi ja osumat keskimäärin parempia
– jos yrittää ranteilla lisää voimaa, no joo voi ehkä onnistua (en tiedä tekevätkö golfin pituuslyöjät näin, mutta melkein arvaisin että kyllä tekevät) mutta ajoitus, osuma, suuntaus varmasti paljon vaikeampaa.
Quid Pro Quo kirjoitti: (3.7.2013 13:17:21)
Niklaus kirjoitti: (2.7.2013 15:20:10)
Jos golfaajan etummaisen käden kyynerpää elää svingin aikana, on svingi pielessä. Kädenhän kuuluu olla varsin suora. Tätä vasten animaatio on varsin tarkkaa tekemistä etummaisen käden ja mailan suhteesta. Alhaalla oleva nivel on ranne. Muita niveliä välillä olkapää-ranne ei ainakaan minulta löydy.
Animaation ylänivel, oikean elämän olkapää, voi liikkua eteen ja sivuilla ja minne tahansa, mutta sen voimavaikutus on varmastikin suhteellisen pieni.
Niin, ja lähinnä linkitin tuon animaation kuvaamaan releasen vaikutusta vs. maila suorana käden jatkeena koko svingin ajan. Jälkimmäinen on vaihtoehto, jos releasen vaikutus kiistetään.
Aloittelijat, jos luette palstaa, älkää uskoko tätä bulshittiä. Varsinkaan tätä:
Niklaus kirjoitti: (2.7.2013 15:20:10)
Animaation ylänivel, oikean elämän olkapää, voi liikkua eteen ja sivuilla ja minne tahansa, mutta sen voimavaikutus on varmastikin suhteellisen pieni.
Jokunen vuosi sitten Mark O´Meara matkallaan The Openiin laskeutui KiIlleen Castle:iin ja antoi klinikan klubin jäsenille ja meille Peltz Scoring Game Schoolin oppilaille. Ensimmäinen asia, jonka hän maila kädessä sanoi oli: ’Hit it with your shoulder.’
Tässä on malliesimerkki vastauksesta, joka ei sisällä yhtään mitään informaatiota. Tarve tuoda oma ääni kuuluviin käy hyvin ilmi.
Avaatko vähän väittämiäsi. Mikä on esimerkiksi bullshittiä siinä, ettei etummaisen käden kyynerpään kuulu elää? Opetettiinko sinulle Pelzin golfkoulussa laittamaan kyynerpää koukkuun?
Niklaus kirjoitti: (3.7.2013 13:38:25)
Tässä on malliesimerkki vastauksesta, joka ei sisällä yhtään mitään informaatiota. Tarve tuoda oma ääni kuuluviin käy hyvin ilmi.
Avaatko vähän väittämiäsi. Mikä on esimerkiksi bullshittiä siinä, ettei etummaisen käden kyynerpään kuulu elää? Opetettiinko sinulle Pelzin golfkoulussa laittamaan kyynerpää koukkuun?
Päinvastoin, tuo viesti sisälsi erittäin hyvää asiaa. Samoin teki satunnaisen lenkkeilijän kirjoitus.
Noiden swingitapojen ymmärtäminen varmaan vaan vaatii sen, että on oikeesti molempia oppinut käyttämään ja varsinkin riittävän kauan suossa tarponut tuon rannereleasen kanssa.
Itse olen ymmärtänyt niin, että rannekulmien releasea ei pidä aktiivisesti tehdä lainkaan. Rannekulmat purkautuvat, kun ovat purkautuakseen – ihminen ei kykene vastustamaan tätä purkautumista niin, etteivät ne lopulta osumaan purkaudu.
Tuossa joku kirjoitti, että pitäisikö hänen lyödä osumasta läpi siten, ettei pura lainkaan rannekulmia. Kehoitan kokeilemaan, ei onnistu – loppuu ruuti ranteista vaikka olis miten iso mies. Siis jos lyödään normaalia täyttä swingiä.
’Gripistä vetämällä – ei rannekulmia purkamalla’
Poodri Hoo kirjoitti: (3.7.2013 12:56:04)
data kirjoitti: (3.7.2013 11:58:19)
Planen kulma maahan nähden on noin. 55 astetta. Siksi kulmat näyttävät loivemmilta tietyissä kohdin ylhäältä kuin sivusta katsottuna. Ihan simppeliä geometriaa. Kyllä se rannekulman purkaminen siellä swingissä on tärkeänä osana mp nopeuden kannalta edelleen. Ilman sitä voiman siirto lapaan muodostuu hyvin vaikeaksi niin teoriassa kuin käytännössä. Tehokkain moottorin kiertoakselin kulma on kohtisuorassa tasoa vastaan. Parhaat ja etenkin pitkälyöntisimmät pelaajat pystyvät siihen.Pystytkö arvioimaan paljonko ko. pelaaja on purkanut rannekulmaa ennen osumaa? Osuma hetki löytyy videon kohdalta n 1:19. Onko rannekulman purkautuminen aktiivista vai mistä voimantuotto on peräisin?
Pitäisikö saada lisää pituutta? Stats
Tuossa liikutaan kokonaisuudessaan releasen osalta 90 asteen nurkilla. Voimantuotto swingissä tapahtuu lihaksistolla. aktiivisesti eli lihassupistusten avulla. Toki myös venymää hyödynnetään. Rannekulman purkautuminen on fysiikan lakeja noudattava seuraus swingin aikana esiintyvistä voimista. Näistä voimista suurin osa on peräisin lihaksista ja pieni osa on maan vetovoiman aikaan saamaa. Varmaan haet sitä, että tuleeko purkautumista oikein avittaa vai tapahtuuko se itsestään. Kun lapa liikkuu tuossa klo 9 kohdalla jo aika kovaa vauhtia, niin tietenkin se massallaan siitä eteenpäin menee jollakin tavalla, vaikka melkein kaikki lihastoiminta loppuisi. Todellisuus on kuitenkin kokonaisuuden osalta aika kimurantti, eikä sen selvitys ihan parilla rivillä onnistu.
data kirjoitti: (3.7.2013 13:56:32)
Tuossa liikutaan kokonaisuudessaan releasen osalta 90 asteen nurkilla. Voimantuotto swingissä tapahtuu lihaksistolla. aktiivisesti eli lihassupistusten avulla. Toki myös venymää hyödynnetään. Rannekulman purkautuminen on fysiikan lakeja noudattava seuraus swingin aikana esiintyvistä voimista. Näistä voimista suurin osa on peräisin lihaksista ja pieni osa on maan vetovoiman aikaan saamaa. Varmaan haet sitä, että tuleeko purkautumista oikein avittaa vai tapahtuuko se itsestään. Kun lapa liikkuu tuossa klo 9 kohdalla jo aika kovaa vauhtia, niin tietenkin se massallaan siitä eteenpäin menee jollakin tavalla, vaikka melkein kaikki lihastoiminta loppuisi. Todellisuus on kuitenkin kokonaisuuden osalta aika kimurantti, eikä sen selvitys ihan parilla rivillä onnistu.Näin näyttäisi olevan.
Muutamia huomioita:
-sentrifugaalivoima ei kohdistu mailan lapaan, tarkemmin COG:iin, joten se ei kiihdytä lapaa.
-hitausmomentin kasvu ei hidasta käsiä swingissä
– mailaa kiihdyttävät pelaajan tuottamat vääntömomentit (torque [Nm]) koko dsw:n ajan sekä gravitaatio omalta osaltaan
-release voi olla ’vapaa’ tai siihen voidaan kohdistaa aktiivista vääntömomentin tuottoa. mallinnus kertonee enemmän vaikutuksista.
-release tapahtuu svingitason suunnassa, jos svingiä tarkastellaan tasossa tai tarkemmin käsien radan suunnassa ja anatomisesti kyseessä on vasemman ranteen radiaali-ulnaarideiaatioliikkeestä (oikealta pelaavat)
-oikeaassa yläraajassa vastaava liike on pronaatio eikä oikean ranteen dorsiflexion säilyminen osumassa Hoganilla tai muillakaan kerro mitään releasesta tai sen passiivisuudesta tai aktiivisuudesta.Vielä vähän lisäkommenttia:
Monessakaan urheilulajissa, harrastelijan ei kannata yrittää kopioida ammattilaisen tekniikkaa joka kohdassa.
Golfista en oikeasti tiedä, mutta eiköhän tässäkin päde vähän samat jutut.
Näissä keskusteluissa on sikin sokin ammattilaisen finessit, ’millä saisi 260 m draiveihin vielä vähän lisää’, ja ’harrastelijan slaissin oikaisu’, joilla asioilla ei varmaankaan ole yhtään mitään tekemistä keskenään.
************************************
Totta kai tekniikan perusasiat on samat ammattilaisella ja harrastelijalla, mutta ammattilaisen ’voimantuotto’ voi perustua niin vaikeasti opeteltaviin asioihin, että harrastelija ei vain ikinä pysty siihen.
Esim tenniksessä, jos katsotte huippupelaajien syöttöä tai kämmenlyöntiä hidastettuna, ranteen käyttö on monella pelaajalla niin hurjaa, että harrastelijan ei tosiaankaan kannata yrittää vastaavaa.
Ranteen käytöllä saa (esim tenniksessä) valtavasti lisää voimaa, pallo lähtee kuin tykin suusta, ja vähällä lihasvoiman käytöllä. Mutta, se vaatii
– luontaisen lahjakkuuden käsi-silmä-koordinaatiossa sekä lihashallinnassa
– tekniikkaa on alettu opetella viiimeistään alle 10-vuotiaana
– valmennus läpi nuoruusiän
– vahvat ranteet
– kestävät lihakset, jänteet ja luut (muuten loppuu pelit vammoihin)Ja sitten viisikymmentä tuhatta toistoa, oikein tehtynä.
ts kirjoitti: (3.7.2013 13:43:52)
Niklaus kirjoitti: (3.7.2013 13:38:25)
Tässä on malliesimerkki vastauksesta, joka ei sisällä yhtään mitään informaatiota. Tarve tuoda oma ääni kuuluviin käy hyvin ilmi.
Avaatko vähän väittämiäsi. Mikä on esimerkiksi bullshittiä siinä, ettei etummaisen käden kyynerpään kuulu elää? Opetettiinko sinulle Pelzin golfkoulussa laittamaan kyynerpää koukkuun?
Päinvastoin, tuo viesti sisälsi erittäin hyvää asiaa. Samoin teki satunnaisen lenkkeilijän kirjoitus.
Meillä on selvästi hyvin erilaiset käsitykset hyvin argumentoidusta mielipiteestä.
B kirjoitti: (3.7.2013 14:35:46)
data kirjoitti: (3.7.2013 13:56:32)
Tuossa liikutaan kokonaisuudessaan releasen osalta 90 asteen nurkilla. Voimantuotto swingissä tapahtuu lihaksistolla. aktiivisesti eli lihassupistusten avulla. Toki myös venymää hyödynnetään. Rannekulman purkautuminen on fysiikan lakeja noudattava seuraus swingin aikana esiintyvistä voimista. Näistä voimista suurin osa on peräisin lihaksista ja pieni osa on maan vetovoiman aikaan saamaa. Varmaan haet sitä, että tuleeko purkautumista oikein avittaa vai tapahtuuko se itsestään. Kun lapa liikkuu tuossa klo 9 kohdalla jo aika kovaa vauhtia, niin tietenkin se massallaan siitä eteenpäin menee jollakin tavalla, vaikka melkein kaikki lihastoiminta loppuisi. Todellisuus on kuitenkin kokonaisuuden osalta aika kimurantti, eikä sen selvitys ihan parilla rivillä onnistu.Näin näyttäisi olevan.
Muutamia huomioita:
-sentrifugaalivoima ei kohdistu mailan lapaan, tarkemmin COG:iin, joten se ei kiihdytä lapaa.
-hitausmomentin kasvu ei hidasta käsiä swingissä
– mailaa kiihdyttävät pelaajan tuottamat vääntömomentit (torque [Nm]) koko dsw:n ajan sekä gravitaatio omalta osaltaan
-release voi olla ’vapaa’ tai siihen voidaan kohdistaa aktiivista vääntömomentin tuottoa. mallinnus kertonee enemmän vaikutuksista.
-release tapahtuu svingitason suunnassa, jos svingiä tarkastellaan tasossa tai tarkemmin käsien radan suunnassa ja anatomisesti kyseessä on vasemman ranteen radiaali-ulnaarideiaatioliikkeestä (oikealta pelaavat)
-oikeaassa yläraajassa vastaava liike on pronaatio eikä oikean ranteen dorsiflexion säilyminen osumassa Hoganilla tai muillakaan kerro mitään releasesta tai sen passiivisuudesta tai aktiivisuudesta.Voi ristus näitä analyysejä!!
Ei oo ihme että glfareita on joutunu suohon kasapäin vuosikymmenten aikana kun tämän laatuisia asioita aletaan analysoimaan vidoekuvista.
Mitäs jos data/B ihan oikeesti opettelisite lyömään sitä palloa jossain vaiheessa.
Niklaus kirjoitti: (3.7.2013 14:44:52)
ts kirjoitti: (3.7.2013 13:43:52)
Niklaus kirjoitti: (3.7.2013 13:38:25)
Tässä on malliesimerkki vastauksesta, joka ei sisällä yhtään mitään informaatiota. Tarve tuoda oma ääni kuuluviin käy hyvin ilmi.
Avaatko vähän väittämiäsi. Mikä on esimerkiksi bullshittiä siinä, ettei etummaisen käden kyynerpään kuulu elää? Opetettiinko sinulle Pelzin golfkoulussa laittamaan kyynerpää koukkuun?
Päinvastoin, tuo viesti sisälsi erittäin hyvää asiaa. Samoin teki satunnaisen lenkkeilijän kirjoitus.
Meillä on selvästi hyvin erilaiset käsitykset hyvin argumentoidusta mielipiteestä.
Eikä tämä siis koske Satunnaisen Lenkkeilijän viimeisintä kommenttia. Täyttä asiaa.
B kirjoitti: (3.7.2013 14:35:46)[I
-oikeaassa yläraajassa vastaava liike on edit supinaatio edit endsts kirjoitti: (3.7.2013 14:45:18)
B kirjoitti: (3.7.2013 14:35:46)
Näin näyttäisi olevan.
Muutamia huomioita:
-sentrifugaalivoima ei kohdistu mailan lapaan, tarkemmin COG:iin, joten se ei kiihdytä lapaa.
-hitausmomentin kasvu ei hidasta käsiä swingissä
– mailaa kiihdyttävät pelaajan tuottamat vääntömomentit (torque [Nm]) koko dsw:n ajan sekä gravitaatio omalta osaltaan
-release voi olla ’vapaa’ tai siihen voidaan kohdistaa aktiivista vääntömomentin tuottoa. mallinnus kertonee enemmän vaikutuksista.
-release tapahtuu svingitason suunnassa, jos svingiä tarkastellaan tasossa tai tarkemmin käsien radan suunnassa ja anatomisesti kyseessä on vasemman ranteen radiaali-ulnaarideiaatioliikkeestä (oikealta pelaavat)
-oikeaassa yläraajassa vastaava liike on pronaatio eikä oikean ranteen dorsiflexion säilyminen osumassa Hoganilla tai muillakaan kerro mitään releasesta tai sen passiivisuudesta tai aktiivisuudesta.Voi ristus näitä analyysejä!!
Ei oo ihme että glfareita on joutunu suohon kasapäin vuosikymmenten aikana kun tämän laatuisia asioita aletaan analysoimaan vidoekuvista.
Mitäs jos data/B ihan oikeesti opettelisite lyömään sitä palloa jossain vaiheessa.
Mitkä noista kohdista menivät pieleen?
P.s. Minusta on turha mennä henkilökohtaisuuksiin pallonlyöntikykyjen suhteen, kun keskustellaan asioista teoriatasolla. Aika moni jääkiekkovalmentaja jäisi oman joukkueensa pelissä pahasti jalkoihin…
Niklaus kirjoitti: (3.7.2013 14:44:52)
ts kirjoitti: (3.7.2013 13:43:52)
Niklaus kirjoitti: (3.7.2013 13:38:25)
Tässä on malliesimerkki vastauksesta, joka ei sisällä yhtään mitään informaatiota. Tarve tuoda oma ääni kuuluviin käy hyvin ilmi.
Avaatko vähän väittämiäsi. Mikä on esimerkiksi bullshittiä siinä, ettei etummaisen käden kyynerpään kuulu elää? Opetettiinko sinulle Pelzin golfkoulussa laittamaan kyynerpää koukkuun?
Päinvastoin, tuo viesti sisälsi erittäin hyvää asiaa. Samoin teki satunnaisen lenkkeilijän kirjoitus.
Meillä on selvästi hyvin erilaiset käsitykset hyvin argumentoidusta mielipiteestä.
Se oli ihan oikeen ja informatiivisesti kerrottu kommenttina sun kertomaan olkapään rooliin. Toisekseen animaation huvittavuus on myö siinä, että siitä ei kukaan ota selvää kummasta olkapäästä on kyse. Sen lisäksi siitä puuttuu vielä totaalisen olennainen osa, eli se, että tuo yläkiinnityskohta ei todellakaan pysy paikallaan, vaan juuri sen liike on surimpia voimantuoton elementtejä hyvässä swingissä. Tuota vaan kun ei videolta voi nähdä, ei sitä ole ymmärrettykään paitsi niiden joukossa jotka osaavat palloa lyödä.
Niklaus kirjoitti: (3.7.2013 14:59:38)
ts kirjoitti: (3.7.2013 14:45:18)
B kirjoitti: (3.7.2013 14:35:46)
Näin näyttäisi olevan.
Muutamia huomioita:
-sentrifugaalivoima ei kohdistu mailan lapaan, tarkemmin COG:iin, joten se ei kiihdytä lapaa.
–hitausmomentin kasvu ei hidasta käsiä swingissä
– mailaa kiihdyttävät pelaajan tuottamat vääntömomentit (torque [Nm]) koko dsw:n ajan sekä gravitaatio omalta osaltaan
-release voi olla ’vapaa’ tai siihen voidaan kohdistaa aktiivista vääntömomentin tuottoa. mallinnus kertonee enemmän vaikutuksista.
–release tapahtuu svingitason suunnassa, jos svingiä tarkastellaan tasossa tai tarkemmin käsien radan suunnassa ja anatomisesti kyseessä on vasemman ranteen radiaali-ulnaarideiaatioliikkeestä (oikealta pelaavat)
-oikeaassa yläraajassa vastaava liike on pronaatio eikä oikean ranteen dorsiflexion säilyminen osumassa Hoganilla tai muillakaan kerro mitään releasesta tai sen passiivisuudesta tai aktiivisuudesta.Voi ristus näitä analyysejä!!
Ei oo ihme että glfareita on joutunu suohon kasapäin vuosikymmenten aikana kun tämän laatuisia asioita aletaan analysoimaan vidoekuvista.
Mitäs jos data/B ihan oikeesti opettelisite lyömään sitä palloa jossain vaiheessa.
Mitkä noista kohdista menivät pieleen?
P.s. Minusta on turha mennä henkilökohtaisuuksiin pallonlyöntikykyjen suhteen, kun keskustellaan asioista teoriatasolla. Aika moni jääkiekkovalmentaja jäisi oman joukkueensa pelissä pahasti jalkoihin…
Vain nuo boldatut kohdat.
Niklaus kirjoitti: (3.7.2013 14:59:38)
P.s. Minusta on turha mennä henkilökohtaisuuksiin pallonlyöntikykyjen suhteen, kun keskustellaan asioista teoriatasolla. Aika moni jääkiekkovalmentaja jäisi oman joukkueensa pelissä pahasti jalkoihin…
Ja kyllä se aika olennainen osa on, jos omien teorioiden pohjalta lyönti on puhdasta kuraa, eikä ole mitään pallon lentoon liittyviä näyttöjä sen toimivuudesta.
Ukkoja riviin vaan rangelle niin katsotaan mikä se kaari on kenenkin tavalla ja jatketaan sen jälkeen ihmettelyä
ts kirjoitti: (3.7.2013 15:08:27)
Niklaus kirjoitti: (3.7.2013 14:44:52)
ts kirjoitti: (3.7.2013 13:43:52)
Niklaus kirjoitti: (3.7.2013 13:38:25)
Meillä on selvästi hyvin erilaiset käsitykset hyvin argumentoidusta mielipiteestä.
Se oli ihan oikeen ja informatiivisesti kerrottu kommenttina sun kertomaan olkapään rooliin. Toisekseen animaation huvittavuus on myö siinä, että siitä ei kukaan ota selvää kummasta olkapäästä on kyse. Sen lisäksi siitä puuttuu vielä totaalisen olennainen osa, eli se, että tuo yläkiinnityskohta ei todellakaan pysy paikallaan, vaan juuri sen liike on surimpia voimantuoton elementtejä hyvässä swingissä. Tuota vaan kun ei videolta voi nähdä, ei sitä ole ymmärrettykään paitsi niiden joukossa jotka osaavat palloa lyödä.
Animaatio löytyy tältä sivulta. Kyseessä on pelaajan etummainen käsi. Se, ettei animaatiossa esitetä olkapään nousua, ei kumoa animaation esittämää osaa millään tavalla. Sen ei ole tarkoituskaan olla täydellinen svingimalli, vain osa siitä.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2