Mestaritasolle 10.000 tunnin treenillä

[Kuuma putteri]

Jos ajatellaan, että JOKAINEN pääsee huipulle 10.000 tunnin harjoittelulla, se on tietenkin väärinkäsitys ja typeryyttä.

Oikea ajatus on, että KUKAAN ei pääse huipulle ILMAN 10.000 tunnin harjoittelua, vaikka olisi kuinka superlahjakas. Siis jos on kyseessä laji, jossa on paljon yrittäjiä. Siitä yksinkertaisesta syystä, että joukossa on silloin niitä, jotka ovat SEKÄ superlahjakkaita ETTÄ ovat treenanneet sen 10.000 tuntia, ja hyvässä valmennuksessa..

Jos ajatellaan golfin peluuta ammattina, verrataanpas valmistautumista ’normaaleihin’ ammatteihin.

Korkeakouluopiskelu kestää about 6 vuotta. Jos oletetaan että opiskelee täysipäiväisesti, siitä tulee tunteina about 8 kk (lomat vähennetty) x 160 h/kk x 6 vuotta = 7680 tuntia. Siihen päälle pari vuotta töitä, á 1600 tuntia, ja kun huomioidaan opiskelun aikaiset kesätyöt, on 10.000 tuntia opiskelua ja harjoittelua takana kaksi vuotta valmistumisen jälkeen.

Onko henkilö silloin ’huippu’ ammatissaan?
No, joku lahjakas henkilö on pari vuotta valmistumisen jälkeen tehokas ammattimies, ehkä jopa ’huippu’.
Joku toinen ei välttämättä ole, eikä ikinä pääse samalle tasolle, vaikka opiskelisi ja harjoittelisi vielä 40 vuotta, siis 64.000 tuntia lisää.

Tässä 10.000 tunnin sääntö tarkoittaa, että KUKAAN, ei edes se huippulahjakas, pääse ammatissaan huipulle ilman tuota 6 vuotta opiskelua + 2 vuotta töitä (tai vastaavaa tietoa ja kokemusta muulla tavalla hankittuna)

Urheilussa sama juttu, myös golfissa.
Kukaan ei pääse huipulle ilman tuota 10.000 tunnin ’opiskelua ja työharjoittelua’, vaikka olisi kuinka lahjakas.
Ylivoimaisesti suurin osa, > 99.99% ei pääse huipulle koskaan, jos ’huippu’ määritellään esimerkiksi 1 / 10.000 henkilöä. Juuri siksi, että ’huippu’ on vain pieni osuus – ei se muuten olisi ’huippu’.

Mario Lemieux’n tapauksessa 20 vuoden ammattimainen jääkiekon pelaaminen voidaan ainakin osittain laskea golfiakin auttavaksi opiskeluksi ja harjoitteluksi.
Hänelle siis golfin opettelu ei tarkoita aloittamista nollasta (kuten alussa mainitsemani opiskelijalla) vaan pikemmin ’ammatin vaihtoa’, esimerkiksi jos konetekniikan DI alkaisi opiskella sähkötekniikan DI:ksi, hänellä ei kuluisi hommaan 10.000 tuntia vaan huomattavasti vähemmän.

Muissa urheilulajeissa yleisestikin arvioidaan, että harjoittelua täytyy olla vähintään 10-vuotiaasta lähtien aluksi 600-800, myöhemmin vähintään 1000 tuntia vuodessa. Ei tietenkään kaikki lajiharjoittelua, vaan oheisharjoittelun kanssa yhteensä. Silloin 20-vuotiaalla nuorella urheilijalla voi olla takana tuo 10.000 tuntia, ja hän voi olla huippu lajissa, JOS on alun perin ollut superlahjakas. Suurin osa yrittäjistä jotka tahkoavat tuon saman 10.000 tuntia, eivät tietenkään pääse huipulle, syystä tai toisesta (lahjat ei riitä; tulee urheiluvammoja; pää ei kestä painetta; jne)

[-Hippo-]

Jugin täysin asiaan liittymättömän minäminäjargonin keskellä hyvä argumentti. Tähän minä suostun pistämään puumerkkini alle.

[-no eagle-]

Henkka kirjoitti: (21.10.2013 17:35:09)
Jugin täysin asiaan liittymättömän minäminäjargonin keskellä hyvä argumentti. Tähän minä suostun pistämään puumerkkini alle.

Lavis provosoi tuomalla Pallokone videon tähän ketjuun.

[Julkaisija]

Artikkelit