-
JulkaisijaArtikkelit
-
”Oma vaatimaton arvio on, että ei tuossa liene suuria vaikeuksia tuomioistuimella ratkaisun antamisessa ole, ts. pelioikeudet on otettu käyttöön, mikä lienee on myös riidatonta kaikkien niiden osakkeiden osalta joissa tämä tilanne. Hyvin eri tilannehan olisi, jos yhtiöjärjestyksessä mainittaisiin esim. ”jos pelioikeutta ei käytetä””
ts: ”Tuo on varsin taitavasti ja ketunhäntä kainalossa laadittu sanamuoto, koska se voidaan tulkita myös niin, että pelioikeutta ei ole otettu käyttöön sillä hetkellä tai sinä vuonna.”
Oli ketunhäntä tai ei, tulkintoja voidaan varmasti tehdä. Lausekkeen sanamuoto on vaan sikäli selvä, että siinä mainittu edellytys maksuvelvollisuudelle on täyttynyt, eli pelioikeus on otettu käyttöön eikä toisaalta missään tuoda esiin mahdollisia poikkeuksia tähän. Itse näkisinkin, että jos mainitulla tavalla ruvetaan käytännössä laajentamaan edellytyksen täyttymisen ehtoja (=esim. lisätään lausekkeeseen ”sillä hetkellä”) ja joka muuttaa lausekkeen sisällön ratkaisevasti, tulee tämä pystyä perustelemaan. Perusteluja ja näyttöä tulkinnoilleen joutuu kumpikin osapuoli tietysti esittämään, mutta em. perusteella voisi katsoa että hieman enemmän tavallaan näyttötaakkaa siirtyisi perustajaosakkaalle. Mutta ehkä jotain todellista tätä laajennettua tulkintaa tukevaa näyttöä löytyisikin, eli esim. yhtiöjärjestyksen laadinnan aikaista kirjeenvaihtoa ja/tai henkilötodistelua lausekkeen ”aiotusta tarkoituksesta”, osakkeenostajille ennen ostopäätöstä annettuja tarkentavia tietoja koskien lausekkeen tulkinnasta jne. En tuota yhtään ihmettelisi, eri asia on vaikuttaisiko tällainen annettavaan ratkaisuun.
Jäädään joka tapauksessa mielenkiinnolla odottamaan seuraavia vaiheita tässä vaiheikkaassa tarinassa.
http://www.kotojarvigolf.fi/files/9047/dms/Yhtiojarjestys.pdf
Tuolta kaikki voivat katsoa sanamuotoa. Minusta ihan selvä, kun osakkeet kerran otettu käyttöön niin niillä on maksuvelvollisuus.
Toinen asia sitten on, kun klaani hallitsee yhtiötä niin ei yhtiö lähetä kelmille maksulappuja eikä peri niitä oikeudessa.
Uskomatonta kuppausta vastikemaaorjien kustannuksella kerta kaikkiaan.
Tuolta kaikki voivat katsoa sanamuotoa. Minusta ihan selvä, kun osakkeet kerran otettu käyttöön niin niillä on maksuvelvollisuus.
Selvähän se on vasta kun siitä on lainvoimainen päätös, vaikka minustakin Haamun tulkinta kuulostaa perusteltulta.
Koska asia on ilmeisesti ajankohtainen vasta tänä vuonna, onkohan asiasta esitetty vaatimusta. Vai onko nämä nykyiset oikeudenkäynnit vain valituksia alemman oikeuden päätöksiin?Minäkin olen taipuvainen ”Haamun” kannalle.
Mutta, Fredriksson’in tulkintaa vastikevapaudetsa on hieman hankalaa lähteä kiistämäänkään. Pitäisi lähteä käräjille riitelemään jossa on aina sekin vaara että joutuu koko sirkuksen maksumieheksi..
..Ja vastapainoksi? Niin olisiko siinä saatavissa mitään hyötyä itselle vaikka oikeus toteaisikin perusosakkaan velvolliseksi maksamaan vastikkeita ostamistaan osakkeista? Tuskinpa muuta kuin mainetta ja kunniaa.Voi hyvinkin käydä niin ettei Fredriksson’in tulkinnan laillisuudelle löydy todellisia kiistäjiä. Mielipiteitä kun saa esittää ilmaiseksi.
Nyt kun tuli selvityksiä maanomistuksesta niin näyttää ettei kenttäyhtiön mahdollisesta konkurssistakaan pääse osakkaat hyötymään millään tavoin..
Kun joskus pöly laskeutuu, niin jää jäljelle vain kysymys: ”Mitä tästä opimme?”
..Ja vastapainoksi? Niin olisiko siinä saatavissa mitään hyötyä itselle vaikka oikeus toteaisikin perusosakkaan velvolliseksi maksamaan vastikkeita ostamistaan osakkeista? Tuskinpa muuta kuin mainetta ja kunniaa.
Tuohan se ongelma on. Kun jutun voittaa (ja se pitäisi voittaa), niin kyllä klaani keksisi jonkun tavan, millä se raha kierrätettäisiin takaisin.
Ei kyllä käy kateeksi niitä onnettomia, jotka ovat joutuneet klaanin todella nerokkaalla tavalla toteutetun nähtävästi laillisen pitkäkestoisen huijauksen kohteeksi.
haamu
Oli ketunhäntä tai ei, tulkintoja voidaan varmasti tehdä. Lausekkeen sanamuoto on vaan sikäli selvä, että siinä mainittu edellytys maksuvelvollisuudelle on täyttynyt, eli pelioikeus on otettu käyttöön eikä toisaalta missään tuoda esiin mahdollisia poikkeuksia tähän
Tämä tulee todellakin olemaan mielenkiintoinen tulkintana ja epäinen F:n kyllä lakimiehen kautta tuota vahvasti pohtineen. Mun mielestä sanamuodosta on tasan kaksi pätevää tulkintaa, eli aktivoidusta tulee aktiivinen ja silloin se on käytössä oleva. Jos se on passiivinen, se ei ole käytössä ja varmastikin tämä on se tulkinta johon F vetoaa. Kumpaan sitten oikeusasteet kallistuvat on totaalinen arvoitus.
Ja vielä enemmän tulkinta kallistuu F:n puolelle kun lukee tuon yhtiöjärjestyksen. Siinähän ei tuota jutun sanamuotoa käytetä, vaan todetaan että ”maksuvelvollisuutta ei ole sellaisesta osakkeesta, jonka pelioikeutta ei ole otettu käyttöön.” Tuohon kun esittää, että sitä pelioikeutta ei ole otettu käyttöön vuodelle 2017, on aika paha esittää vastaväitteitä. Piru mieheksihän tuo on…
haamu: ”Oli ketunhäntä tai ei, tulkintoja voidaan varmasti tehdä. Lausekkeen sanamuoto on vaan sikäli selvä, että siinä mainittu edellytys maksuvelvollisuudelle on täyttynyt, eli pelioikeus on otettu käyttöön eikä toisaalta missään tuoda esiin mahdollisia poikkeuksia tähän”
ts: ”Tämä tulee todellakin olemaan mielenkiintoinen tulkintana ja epäinen F:n kyllä lakimiehen kautta tuota vahvasti pohtineen.”
Riidatonta käsittääkseni on, että mitään muuta yhtiöjärjestyksen suora sanamuoto ei edellytä kuin että pelioikeudet on otettu käyttöön (siis perustajaosakasstatuksen lisäksi), ja niiden käyttöönottokin on riidatonta. Ei näiden suhteen tarvita tulkintaa enkä sitä ole tehnyt. Sen sijaan BF perustanee kieltäytymisensä maksuvelvollisuuteen siihen, että tuosta yhtiöjärjestyksen sanamuodosta huolimatta yhtiöjärjestyksen lausekkeen todellinen, aiottu tarkoitus on tulkintansa mukainen eli lisäedellytyksiä vaativa. Ehkä pystyvät tuomaan riittävästi näyttöä tulkintansa tueksi.
Mutta ei tuo käsittelyyn etene, ja juuri tämän juristinsa ovat varmistelleet. Käytännössä edellyttäisi että yhtiö tekisi päätöksen kanteen prosessoinnista ja nykyisellä omistuspohjalla ei taida helposti onnistua … Ja tuskin kukaan yksittäinen osakas lähtee omalla riskillä (oma kanne) yrittämään.
haamu
Riidatonta käsittääkseni on, että mitään muuta yhtiöjärjestyksen suora sanamuoto ei edellytä kuin että pelioikeudet on otettu käyttöön (siis perustajaosakasstatuksen lisäksi), ja niiden käyttöönottokin on riidatonta.
Kyllähän tuon tekstin sanoma on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Esim ”kerran aktivoitu pelioikeuden käyttöön” olisi yksiselitteinen. Tuosta nykyisestä voi vääntää tulkinnan, että pelioikeuden ottaminen käyttöön / aktiovinti tapahtuu vuosittain ja jos sen jättää tekemättä, ei perustajaosakas joudu vastiketta maksamaan. Tämä on ainoa tulkinta mun mielestä mihin BF voi asiansa perustaa ja sitä hän varmasti tulee käyttämään, ellei joku oikeusaste sitä kumoa.
Vaikka Kotojärvellä tehtäisiin mitä, niin enää ei porukoissa ole ketään, joka haluaisi tai uskaltaisi lähteä tappelemaan BF:ää vastaan oikeudessa. Nämä reilut 300 osakkeen hukkaamisen veroparatiisiin masinoi Kotojärven omissa porukoissa vaikuttaneet Helsinkiläis juristit ja se operaatio toteutettiin, koska BF:n kanssa ei päästy mistään asiasta yksimielisyyteen. Nyt on suurimmat myrskyt Kotojärvellä jo takanapäin ja nyt vaan odotetaan mielenkiinnolla miten loppukohtaus näytellään. Veikkaan, että koko roska ajetaan alas ja BF ostaa taas konkkapesältä sen takasin. Näinhän on jo kerran tehty Kotojärven maiden osalta. Paikallinen pankki myi ne aikoinaan BF:lle suhteellisen edullisesti.
Yksi mahdollinen vaihtoehto on, että ko. asiaa tulkitaan sen pohjalta mitä yhtiön perustajat ovat yhtiöjärjestystä kirjoittaessaan ajatelleet. Siitä ei todennäköisesti löydy mitään kirjallisista todistusaineistoa, joten perustajaosakkaan näkemys taitaa olla vahvoilla.
Klubipelaaja: Yksi mahdollinen vaihtoehto on, että ko. asiaa tulkitaan sen pohjalta mitä yhtiön perustajat ovat yhtiöjärjestystä kirjoittaessaan ajatelleet. Siitä ei todennäköisesti löydy mitään kirjallisista todistusaineistoa, joten perustajaosakkaan näkemys taitaa olla vahvoilla.
Juuei. Yhtiöjärjestyksen tarkoituksena nimenomaan on, että yhtiön osakkeiden hankkimista harkitsevat henkilöt voivat tutustua siihen ja saada käsityksen yhtiöjärjestyksen perusteella määräytyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tässä arvioinnissa perustajaosakkaiden yhtiöjärjestyksestä ilmenemättömillä tarkoitusperillä ei ole merkitystä. Yhtiöjärjestyksen tulkintaperiaatteet poikkeavatkin esimerkiksi kahdenvälisten sopimusten epäselvyyttä koskevista tulkintaperiaatteista.
Kuinka moni teistä on ikinä tutustunut Yhtiöjärjestykseen ennen osakkeen ostoa? Minä en kertaakaan. Osakehan on aikoinaan tullut ostettua siltä pohjalta, että missä haluaa pelata, mikä on paras paikka oman arjen suhteen. Nyttemmin on tullut esiin vasta nämä Yhtiöjärjestys temppuilut ja niitäkin vain näillä muutamilla ”yrittäjän” alulle panemilla kentillä. Tottahan toki jokainen yrittäjä omaa bisnestään aloittaessa tekee sellaisen yhtiöjärjestyksen joka ajaa hänen omaa agendaansa parhaiten. Niinhän jokainen tekisi. Tuskin yksikään Kotojärven tai vaikka Hiekkaharjun entisistä ja nykyisistä pienosakkaista on osanneet edes kuvitella, että yhtiöjärjestyksessä olisi miina piilossa. Toki näissäkin yrittäjä vetoisissa kentissä on poikkeuksia, tutustukaapa Kytäjän yhtiöjärjestykseen. Laakkoset maksaa vastikkeet joka osakkeesta ja joka vuosi, siinä on mallia monelle muulle!
PJS: ”Juuei. Yhtiöjärjestyksen tarkoituksena nimenomaan on, että yhtiön osakkeiden hankkimista harkitsevat henkilöt voivat tutustua siihen ja saada käsityksen yhtiöjärjestyksen perusteella määräytyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tässä arvioinnissa perustajaosakkaiden yhtiöjärjestyksestä ilmenemättömillä tarkoitusperillä ei ole merkitystä. Yhtiöjärjestyksen tulkintaperiaatteet poikkeavatkin esimerkiksi kahdenvälisten sopimusten epäselvyyttä koskevista tulkintaperiaatteista.”
Teoriassa varmaankin näin. Jos kuitenkin tutustuu asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksistä julkaistuihin oikeustapauksiin, voi todeta, että aika usein on tulkinta mennyt sen mukaan miten alkuperäiset osakkaat ovat asiaa tulkinneet, ei niin, että myöhemmin tulleiden kanteet olisivat menestyneet. Olivat ne yhtiöjärjestykset sitten kuinka kummallisia tahansa. Ja golf-yhtiöissä on otettu aika paljon mallia asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksistä.
En ole ihan vakuuttunut siitä, että tuomioistuin ottaisi huomioon sen, mitä yhtiöjärjestyksen kirjoittajat ovat tarkoittaneet. AsOyissä yhtiöjärjestykset on kirjoitettu usein vielä aikana, jolloin nykyistä AsOy:tä ei ollut edes olemassa ja sillon mm. ajateltiin jaettavan erilaisia maksuja mm. asukasluvun mukaan – mikä ei ole esim. vesimaksun kohdalla mahdollista, ellei kyse ole vakiintuneesta käytännöstä.
Myös golf oyissä yhtiöjärjestykset on kirjoitettu 20-30 v sitten ja käytetty ilmaisuja esim. ”mahdolliset muut maksut”. On aika epätoivoista selvittää, mitä tuolloin ajateltiin ja kenen ajatuksia teksti oli (hallituksen, yhtiökokouksen, yhtiöjärjestystä kirjoittaneen juristin, vain jonkun muun).
Minä olen kyllä sillä kannalla, että yhtiöjärjestyksen tarkoitus on saada ”kolmas osapuoli” tietoiseksi yhtiöjärjestyksestä … siis nimenomaisesti siten, kun sen on kirjoitettu. Tilanne olisi aika ongelmallinen, jos jokaisen uuden osakkaan olisi selvitettävä, mitä yhtiöjärjestyksen hyväksyjät (= yhtiökokouksen enemmistö) on mahdollisesti ajatellut hyväksyessään yhtiöjärjestyksen. On siis huomattava, että päinvastoin kuin kahden keskisissä sopimuksissa, yhtiöjärjestys on yhtiökokouksen hyväksymä, jossa on kymmeniä osakkaita … ja vielä PRH tekee oman tulkintansa. Yhtiöjärjestystä on siis luettava ”kuin piru raamattua”
Putti-Possu
En ole ihan vakuuttunut siitä, että tuomioistuin ottaisi huomioon sen, mitä yhtiöjärjestyksen kirjoittajat ovat tarkoittaneet. AsOyissä yhtiöjärjestykset on kirjoitettu usein vielä aikana, jolloin nykyistä AsOy:tä ei ollut edes olemassa ja sillon mm. ajateltiin jaettavan erilaisia maksuja mm. asukasluvun mukaan – mikä ei ole esim. vesimaksun kohdalla mahdollista, ellei kyse ole vakiintuneesta käytännöstä.Taaskaan en ihan pysynyt kärryillä, että mitä tuossa nyt oikeasti lukee ja miten se liittyy asiaan.
Siis kyse on siitä, että jos yhtiöjärjestykseen on jäänyt kohta, jota voidaan tulkita kahdella tavalla, lakituvassa selvitetään mitä tuota kirjoittaessa on alunperin tarkoitettu. Mitäpä muitakaan konsteja asiassa olisi edetä.
Ei se liity mihinkään muuttuneisiin tilanteisiin tai siihen pitäisikkö yj:n olla ulkopuoliselle helposti tulkittava. Ilman muuta pitäisi, mutta juuri silloin kun se ei sitä ole, joudutaan asiaa ratkomaan alkuperäisen tarkoituksen kautta ja siihen ei voi vastata muut kuin sitä laatimassa olleet. Oikeus sitten pohtii vielä, josko tuo heidän kertomansa on uskottavaa.
Loppu oli hieman loogisempaa ja johtaa samaan kuin sanoin, eli yleensähän tuota yj:tä on hyväksymässä varsin pieni porukka, joka sen on myös laatinut tai laadituttanut. Siksi siis alkuperäinen tarkoitus kirjoitettaessa ja sitä hyväksyttäessä ovat samat asiat, eivät toistensa vastakohdat
Kyllähän näitä tulkinnanvaraisuuksia on golf-yhtiöiden yj:ssä viljalti. Esimerkki on ”perhe” käsite. Tässä rivi Masterin tj:stä: ”Pelioikeuden omaavan henkilön avio- tai avopuoliso ja saman kalenterivuoden aikana enintään 24 vuotta täyttävät lapset ovat oikeutettuja pelaamaan erillisellä perhegreenfee-maksulla.”
Tulkintaa voi tulla siitä, kuka on avo- tai kuka aviopuoliso. Henkilöllä voi olla samanaikaisesti sekä avo- että aviopuoliso, tai avopuolisoita useampikin. Samoin ”lapsi” voi olla myös perheen ulkopuolella asuva tai avopuolison lapsi, joka asuu samassa perheessä tai exällä majaileva biologinen lapsi tai exällä asuva lapsi, joka oli ennen yhteisessä hoidossa.
Onkohan kukaan haastanut tätä kohtaa oikeusistuimessa asti ja mielenkiintoista olisi kysyä ko. Kohdan laatijoilta, mitä olivat ajatelleet em. Rajatapauksista?
Tulkintaa voi tulla siitä, kuka on avo- tai kuka aviopuoliso.
Laissa usein viitataan tähän kohtaan kun mainitaan avopuoliso/-liitto:
Avopuolisoilla tarkoitetaan tässä laissa yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoksi ei kuitenkaan katsota sellaista henkilöä, joka on avioliitossa.
ts: Siis kyse on siitä, että jos yhtiöjärjestykseen on jäänyt kohta, jota voidaan tulkita kahdella tavalla, lakituvassa selvitetään mitä tuota kirjoittaessa on alunperin tarkoitettu. Mitäpä muitakaan konsteja asiassa olisi edetä.
Entäpä kohtuullisuusperiaate?
Lisää yleltä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/03/valtataistelu-golfkentalla-poikinut-jo-miljoonakulut
BF tulkinnat loukkaavat yhdenvertaisuutta. Sokea Reettakin näkee sen.
Osakas Matti on ostanut osakkeen yhtiöltä ja myynyt sen Kallelle, joka on vastikkeenmaksuvelvollinen ikuisuuden. Pelioikeus on aktivoitu.
Osakas Ville on ostanut osakkeen yhtiöltä. Pelioikeus on aktivoitu. Ville on myynyt sen Hannulle, jolla on ikuinen vastikkeenmaksuvelvollisuus. Hannu on lahjoittanut sen Björnille. Koska Björnistä ja hänen sukulaisistaan on ikävää, että Björn joutuisi maksamaan vastiketta, yhtiön hallinto, joka koostuu Björnistä ja sukulaisista päättävät, että Björn ei joudu maksamaan vastiketta, koska hänen/klaanin hallussa on osakkeita, joiden pelioikeutta ei ole koskaan aktivoitu ja joista ei sen johdosta joudu maksamaan vastiketta.
Lienee turhaa keskustella yhtiöjärjestyksen koukeroista ja tulkinnoista..tuskin niihin kukaan tule hakemaan lainvoimaisia päätöksiä..Ainakaan tässä Kotojärven tapauksessa.
Mutta yleisesti ottaen yhtiöjärjestys kannattaa lukea ajatuksella ja ymmärryksellä jos on hankkimassa osaketta kyseiseltä kentältä..Tai varsinkin silloin jos on lähtemässä osakkaaksi kentän rakennushankkeseen.
Kaikki ongelmat ovat lähtöisin siitä tosiasiasta että ns. gryndereiden vetämiä hankkeita on lähdetty toteuttamaan lainarahoilla, siitä huolimatta ettei osakeanneissa saatukaan mukaan riittävää määriä osakkaita = rakentamisessa tarvittavaa pääomaa.
Tämä on johtanut siihen että jo osuutensa maksaneet osakkaat ovatkin joutuneet vastuullisiksi myös grynderin hankkeelle ottamista lainoista jne. Tämä on ollut mahdillista grynderin äänivaltaisemmilla osakkeilla ja yhtiöjärjestyksen (sekä yhtiökokouksen) antamalla valtuutuksella.Jos/kun osakassopimuksessa ja/tai yhtiöjärjestyksessä olisi ollut määräys siitä että kenttähanke toteutetaan vain siinä tapauksessa että siihen saadaan myytyä riittävä (=yksilöity määrä, siis esimerkiksi 800 kpl myytyä ja yhtiölle maksettua osaketta) määrä osakkeita = rakentamisessa tarvittavaa pääomaa, niin tällaista velkavankeutta ei todennäköisesti olisi edes syntynyt. Varmemmaksi vakuudeksi voisi olla vielä kirjaus että hanketta ei lähdetä toteuttamaan jollei xx.xx.20xx mennessä ole saatu myytyä esim. 800 kpl osakkeita ja yhtiön hallussa on osakenneista saatua pääomaa esim. 8.000.000 miljoonaa. Hankkeen rauetessa osakkeensa maksaneille palautetaan pääoma, vähennettynä osuudella hankekuluista enintään yhteensä 20.000 €. (Tämä vain jonkinlaisena esimerkkinä).
Kun tuossa edellä jo käytettiin Kytäjää esimerkkinä niin siellä koko kenttähankkkeen vaatiman pääoma oli 100 %:sti maksettuna pankkitilillä jo ennen rakentamisen aloittamista. Kun rahoitus toteutetaan riittävällä, yhtiön hallussa olevalla pääomalla, kenttähanke oli turvallinen sijoitus myös mukaan lähteville yksittäisille pienosakkaille.(golf-osakkeiden jälkimarkkinoiden hintakehitys on kokonaan eri asia)
Kytäjä ei ole suinkaan ainoa riittävän vahvalla taloudella toteutetusta kenttähankkeesta. Suurin osa suomalaisista osakekentistä on rakennettu samalla tavalla rehellisesti ja asianmukaisesti osakkaiden edut huomioiden.
Mutta, sitten on ne muutamat ikävät tapaukset joissa osakkaita on enemmän tai vähemmän harhautettu (jopa suorastaan petkutettu) ja saatu/pakotettu heidät sitoutumaan kenttäyhtiön/grynderin ottamien lainojen maksumieheksi. Monissa tapauksissa jopa paljon suuremman summan maksajiksi kuin itse alkuperäisessä osakeannissa yhtiölle maksettu osakkeen hinta.
Tässäkin tapauksessa on hyvä pitää mielessä, että niin kauan kun kukaan ei yhtiön toimia riitauta ja riitaa voita, yhtiön toimet ovat lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisia. Eettisesti voi asiat toki tuntua olevan toisin ja laituriparlamentissa voidaan mielipiteitä esittää, mutta jos riita-asiaa ei vie oikeuteen ja siellä voita, on yhtiö toiminut oikein.
Klubipelaaja: ”niin kauan kun kukaan ei yhtiön toimia riitauta ja riitaa voita, yhtiön toimet ovat lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisia.”
Tai vaikka eivät olisikaan, niin ei tule BF:lle ja kumppaneille mitään seuraamuksia.
Lucky Bounce: ”Klubipelaaja: ”niin kauan kun kukaan ei yhtiön toimia riitauta ja riitaa voita, yhtiön toimet ovat lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisia.”
Tai vaikka eivät olisikaan, niin ei tule BF:lle ja kumppaneille mitään seuraamuksia.”
Tämän maan oikeuskäytännön mukaan on syytön kunnes toisin todistetaan.Sse, että huutoäänestyksellä ollaan jotain mieltä, ei tarkoita mitään. Jos ei toimia riitauteta, ovat ne lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisia. Kunnes toisin todistetaan.
Niinhän minä just sanoin: laillista tai ei, seuraamuksia ei tule ellei tuomioistuin niitä määrää.
Yleisesti olen kyllä eri mieltä siitä, että joku toimi olisi lain mukainen vain siksi ettei siitä ole tuomioistuimessa toisin päätetty.
On eri asia tarkastella asiaa eettiseltä kannalta. Silloin voi päätyä olemaan sitä mieltä, että joku asia tai teko on tuomittavaa, vaikka olisi ihan laillistakin. Puhumattakaan asiasta, joka vähintäänkin näyttää lainvastaiselta.
Lain rikkominen kuitenkin ratkaistaan tuomioistuimessa. Ellei tuomita, ei ole syyllinnen.
-
JulkaisijaArtikkelit